Avainsana-arkisto: yliopisto

Turun yliopisto kolmas suomalaisyliopistoista kansainvälisessä vertailussa

Turun yliopiston laadukas koulutus ja tutkimus on jälleen kerran noteerattu kansainvälisessä vertailussa. Maailman laajin yliopistovertailu THE sijoittaa Turun yliopiston kaikkiaan 10 000 vertailemansa yliopiston joukosta luokkaan 301–350.

THE vertailee yliopistoja ottaen huomioon useita eri tekijöitä. Arvioinnissa otetaan huomioon 13 eri tekijää, joita peilataan yliopiston opetukseen, tutkimukseen, tiedon siirtoon sekä kansainvälisiin näkymiin. Turun yliopisto menestyy selvästi parhaiten tutkimusjulkaisuissa sekä kansainvälisyydessä. Myös koulutuksen laatu nousee mediaanin yläpuolelle.

Turun yliopisto sijoittuu suomalaisyliopistoista kolmanneksi Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston jälkeen. Yhteensä 600 parhaan yliopiston joukossa on yhdeksän yliopistoa ja korkeakoulua Suomesta.


Turun yliopisto nosti sijoitustaan maailman laajimmassa yliopistovertailussa
Turun Sanomat


Turun yliopisto nosti sijoitustaan maailman laajimmassa yliopistovertailussa
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Turun yliopisto:

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku käynnissä

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku on alkanut. Korkeakoulujen yhteishaussa on jaossa 6 000 opiskelupaikkaa. Haku kestää kaksi viikkoa ja se päättyy tiistaina 22.9. Ammattikorkeakouluissa on eniten aloituspaikkoja sosiaali- ja terveysalalla, yliopistoissa puolestaan matemaattis-luonnontieteellisellä alalla.

Yhteishaku on auki osoitteessa www.opintopolku.fi. Sivulla on myös tarkemmat ohjeet opiskelupaikan hakemiseen. Yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11.


Korkeakoulujen syyshaku avautui
Maaseudun Tulevaisuus


Korkeakoulujen yhteishaku
Opintopolku – YouTube-video


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu:

Kolmannes hakijoista sai opiskelupaikan korkeakoulusta

Korkeakoulujen kevään 2015 yhteishaussa oli noin 154 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai 46 300 eli 30 prosenttia hakijoista. Hyväksytyistä 61 prosenttia sai paikan ammattikorkeakoulusta ja 39 prosenttia yliopistosta.

Nyt valituksi tulleiden tulee ottaa paikka vastaan viimeistään perjantaina 17.7. klo 15. Lähes puolet hyväksytyistä on jo nyt ottanut vastaan saamansa opiskelupaikan. Varasijoilta hakijoita voi vielä tulla hyväksytyksi 12.8. saakka.


Kolmannes hakijoista sai opiskelupaikan korkeakoulusta
Yle


Korkeakoulujen yhteishaun tulokset valmiit Opintopolku-palvelussa
Opetushallitus


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu, yliopisto:

Pelkkä kandidaatin tutkinto riittää harvoin työelämään

Uuden hallituksen tavoitteena on, että yhä suurempi osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä pyritään myös lisäämään. Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio ei ymmärrä, miksi Suomi lähtisi laskemaan koulutustasoaan.

”Meillä on myös työelämään valmistava linja ammattikorkeakouluissa, jossa keskitytään työelämätaitoihin jo alemmassa tutkinnossa”, Sainio toteaa.

Sainion mukaan nykyisen kandidaatin tutkinnon tarkoituksena ei ole sellaisenaan vastata työelämän haasteisiin. Vaikka se antaa taitoja ja valmiuksia työelämää varten, eivät kandidaatin opinnot ole vielä valmis tutkintokokonaisuus.


Yliopistojen asiantuntijat: Pelkkä kandidaatin tutkinto riittää harvoin työelämään
Suomen Kuvalehti

Tuoreimmat artikkelit aiheesta tutkinto,yliopisto:


Turun AMK veti kuudenneksi eniten ensisijaisia hakijoita

Perjantaina päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa oli 154 500 hakijaa. Hakijoista 88 500 haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluun ja 66 000 yliopistoon. Turun ammattikorkeakouluun hakeneita oli 14 821. Ensisijaisia hakijoita Turun ammattikorkeakouluun oli kuudenneksi eniten valtakunnallisesti.

Tämän vuoden hakijamäärää ei voi suoraan verrata edelliseen vuoteen, sillä aiemmin yliopistoihin oli oma yhteishakunsa ja ammattikorkeakouluihin neljä erillistä yhteishakua. Turun ammattikorkeakoulussa oli keväällä tarjolla 60 hakukohdetta, mukana kuusi englanninkielistä koulutusta ja 15 ylempää AMK tutkintoa.

– Olen iloinen, että hakijat kokivat Turun AMK:n tänäkin vuonna kiinnostavana opiskelupaikkana, erityisen iloinen olen, että hakijat löysivät myös meille uuden hammasteknikkokoulutuksen, sanoo Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Ensimmäistä kertaa haettavissa olleeseen hammasteknikkokoulutukseen hakijoita oli 690. Aloituspaikkoja koulutuksessa on 25. Eniten hakemuksia, 2 022 , lähetettiin liiketalouden tradenomikoulutuksen päivätoteutukseen Turussa. Useissa tutkinnoissa Turun ammattikorkeakoulussa oli mahdollisuus hakea joko päivä- tai monimuotototeutukseen, jossa opiskelu on mahdollista esimerkiksi työn ohella.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat jatkuvat myöhemmin järjestettävillä valintakokeilla. Korkeakoulujen kaikkien valintojen tulokset julkaistaan heinäkuun alussa. Opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 15. heinäkuuta kello 15 mennessä.

Lähde: Aamuset

Joka kolmannelle hakijalle löytyy korkeakoulupaikka

Korkeakouluihin pyrki tänään päättyneessä yhteishaussa noin 154 000 hakijaa.

Korkeakouluissa eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tarjolla yhteensä noin 46 000 aloituspaikkaa, joten paikkoja on noin joka kolmannelle hakijalle.

Hakijamäärää ei voi suoraan verrata edellisiin vuosiin, sillä aiemmin yliopistoihin oli oma yhteishakunsa ja ammattikorkeakouluihin neljä erillistä yhteishakua. Eniten hakijoita oli Metropolia Ammattikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon.

Lähde: Turun Sanomat

Yliopistoihin kaivataan isoja muutoksia – alempi ja ylempi korkeakoulututkinto erilleen, vahvempaa erikoistumista

Suomen yliopistot UNIFI ry. julkaisi ehdotukset viiden tieteenalan kehittämisestä.

Huoli suomalaisen korkeakoulutuksen asemasta kansainvälisessä kilpailussa on saanut myös yliopistot itsensä liikkeelle. Tänään julkaistiin yliopistojen yhteistyössä tekemät ehdotukset uudistuksille, jotka koskisivat yhteiskuntatieteitä, kauppatieteitä, luonnontieteitä, vieraita kieliä ja kulttuureja sekä lääketiedettä.

Tavoitteena on, että yliopistot sopisivat keskenään, mihin kukin tulevaisuudessa keskittyy ja miten opetuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyttä vähennetään. Uhkakuva on ollut, että uudistukset sanellaan yliopistojen autonomiasta huolimatta ylhäältä valtionhallinnosta, jos rakenteelliset uudistukset eivät muuten etene.

– Työryhmissä on ollut vararehtoritasoinen edustus. Vaikka lopulta päätöksiä tekevät yliopistojen hallitukset, niin kyllä tätä painavana paperina voi pitää, toteaa UNIFI:n toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Yhteistyötä ja keskittämistä

Kaikissa viidessä loppuraportissa korostuu tarve yhteistyön lisäämiseen yliopistojen kesken ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteisen opetuksen määrää voitaisiin lisätä muun muassa verkko-opetuksen avulla, mutta alasta riippuen ehdotetaan myös opetuksen keskittämistä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kansantaloustieteen opetus ehdotetaan keskitettäväksi Jyväskylään. Tämä on ollut esillä aiemminkin.

Joidenkin kielten opetusta halutaan karsia. Saksan ja ranskan sisäänottokiintiöitä halutaan pienentää. Lisäksi saksan ja ranskan syventäviä opintoja ja jatko-opintoja tarjottaisiin muutaman vuoden päästä vain 3-4 yliopistossa, kun nyt esimerkiksi saksaa voi opiskella jopa kahdeksassa yliopistossa.

Sen sijaan esimerkiksi espanjan ja kiinan kielen kiintiöitä halutaan lisätä. Myös Aasian ja Afrikan kielten opetusta halutaan lisätä ja opetus keskitettäisiin Helsingin yliopistoon.

Luonnontieteiden opetusta pohtinut työryhmä korostaa työnjaon selvittämistä erityisesti kemiassa sekä bio- ja ympäristotieteissä. Ryhmä ehdottaa Kemia Suomi-hankkeelle erillistä selvitysmiestä

Lääketieteen opetuksessa tavoitteena on tukea lääkäreiden alueellista jakautumista. Koulutuksen pitää johtaa lääkärin tutkintoon, joten perusopinnoissa on rajalliset mahdollisuudet erikoistua. Sen sijaan tutkimuksen puolella lääketieteen koulutusta ja tutkimusta pohtinut ryhmä näkee mahdollisuuksia yliopistojen yhä suurempaan profiloitumiseen.

Ei suoraa oikeutta maisteriopintoihin

Jos työryhmien ehdotukset toteutuvat, tulevaisuudessa yliopistoon haetaan opiskelemaan kandidaatin tutkintoa eikä se suoraan oikeuta maisterin tutkinnon suorittamiseen. Muun muassa kauppa- ja yhteiskuntatieteitä pohtineet ryhmät ehdottavat kandidaatin ja maisterin tutkinnon selkeää erottamista.

Tämän lisäisi joustavuutta hakea muihin yliopistoihin ja myös tervettä kilpailua yliopistojen välillä, kun alemman korkeakoulututkinnon jälkeen valitaan paikka maisteritutkintoon.

– Tämä on ollut myös UNIFI:n kanta, että on mahdollistettava kandidaatti- ja maisterivaiheeseen erilliset opiskelijavalinnat, kertoo Wahlfors.

Into yhteistyöhön vaihtelee

Maanantaina kansainvälinen asiantuntijaryhmä peräsi opetusministeriölle antamassaan raportissa tiivimpää yhteistyötä ammattkorkeakoulujen ja yliopistojen välille. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot erillään pitävää duaalimallia sinänsä se ei tuominnut, mutta yhteistyön esteet esimerkiksi laista pitäisi ryhmän mielestä poistaa.

Myös yliopistojen kauppatieteitä pohtineen työryhmän mielestä duaalimallia pitäisi tarkastella tulevaisuudessa. Työryhmä perää päällekkäisyyksien poistamista ja työnjaon selkeyttämistä. Mutta toisaalta korostetaan myös, että yhteistyö vaatii ammattikorkeakoulun opetukselta laatua.

Myönteisintä suhtautuminen esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ja tradenomin tutkinnon järjestämiseen yhteistyössä, on yliopistoissa, joissa yhteistyötä on jo muutenkin. Oulussa ja Jyväskylässä ajatus saa kannatusta. Myös Åbo Akademin mielestä duaalimalli on tullut tiensä päähän ja samoilla linjoilla on Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Useissa raporteissa nostettiin esiin myös Tampere3-hanke, jossa Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät jo nyt yhteistyötä esimerkiksi tuotantotalouden opetuksessa sekä tradenomi- ja kandikoulutuksessa.

Yhteiskuntatieteiden opetusta pohtinut työryhmä puolestaan ehdottaa, että yliopistojen yhteistyöelin UNIFI ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene aloittaisivat keskustelut työnjaosta sosiaalityön koulutuksessa.

Mistä on kyse?

  • Yliopistojen yhteistyöelin UNIFI julkaisi loppuraportit viiden tieteenalan uudistusehdotuksista
  • Loppuraporteissa korostetaan vahvempaa erikoistumista, keskittämistä ja yhteistyötä
  • Kandidaatin ja maisterin tutkinnot haluttaisiin erilleen
  • Saksan ja ranskan sisäänottokiintiöitä halutaan karsia, kiinan ja espanjan lisätä
  • Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa haetaan esimerkiksi kauppatieteissä ja sosiaalityön koulutuksessa

Lähde: yle.fi

Ensi kertaa opiskelevat saavat kiintiöpaikkoja korkeakouluihin

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää ensi vuodesta alkaen varata osa opiskelupaikoista ensikertalaisille eli niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskeluoikeutta.

Muutosta on perusteltu sillä, että yhä useampi saisi mahdollisuuden suorittaa tutkinnon. Muutosta on myös kritisoitu, koska alan vaihtamisesta tulee entistä hankalampaa.

Ensikertalaisten kiintiössä voivat hakea myös ne opiskelijat, jotka ovat saaneet opiskelupaikan ennen vuotta 2014, paitsi, jos he ovat saaneet tutkintonsa valmiiksi.

Lähde: Talouselämä

Yliopistoissa 167 200 opiskelijaa vuonna 2013

Yliopistoissa 167 200 opiskelijaa vuonna 2013

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli yhteensä 167 200 opiskelijaa vuonna 2013. Opiskelijamäärä vähentyi prosentin edellisvuoteen verrattuna. Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 93 200 ja ylempää korkeakoulututkintoa 49 300 opiskelijaa. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa oli 4 400 ja lisensiaattikoulutuksessa 1 600 opiskelijaa. Tohtorintutkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista oli 11 prosenttia, 18 700 opiskelijaa.

Vuonna 2013 eniten opiskelijoita oli kaupan ja hallinnon alalla, 26 prosenttia. Kaikista opiskelijoista humanistisella ja opetusalalla opiskelijoita oli lähes yhtä paljon, 25 prosenttia. Kolmanneksi eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 19 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 54 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Humanistisella ja opetusalalla naisten osuus oli 76 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalalla 68 prosenttia, mutta tekniikan ja liikenteen alalla vain 22 prosenttia.

Yliopistoissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkintojen uusien opiskelijoiden määrät kasvoivat hieman, mutta tutkijakoulutuksen vähentyivät. Vuonna 2013 alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 200 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 6 500 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 800 opiskelijaa.

Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, 35 200 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, 19 400 opiskelijaa ja Turun yliopistossa, 17 400 opiskelijaa. Vuonna 2013 yhdistyivät Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia Taideyliopistoksi, jossa oli 2 000 opiskelijaa.

Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja uusista opiskelijoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista .

Lähde: Tilastokeskus 25.4.2014

« Vanhemmat artikkelit