Avainsana-arkisto: vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan kiristyminen ruuhkauttaa TE-toimistoja – erityisesti hoitajat hakivat vapaata

Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin vuodenvaihteessa, esimerkiksi nyt edellytetään jopa 20 vuoden työhistoriaa. Vuorotteluvapaa-anomukset ovat ruuhkautuneet useissa TE-toimistoissa. Vanhoilla ehdoilla vapaan saa, jos on jättänyt hakemuksen ennen vuodenvaihdetta ja vapaa alkaa ennen huhtikuuta.

Tiukemmista ehdoista johtuen anomuksia tuli vuodenvaihteessa moninkertainen määrä aiempaan verrattuna ja käsittely on ruuhkautunut. Viimeisen kahden vuoden aikana vuorotteluvapaa on ollut suosituinta tietyissä ammattiryhmissä: Lähihoitaja, sairaanhoitaja ja opettaja.


Vuorotteluvapaan kiristyminen ruuhkauttaa TE-toimistoja – erityisesti hoitajat hakivat vapaata
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta vuorotteluvapaa:

Työttömyysturvauudistuksen linjaukset valmiit lokakuussa

Vuorotteluvapaan ehtojen tiukentamisesta annetaan hallituksen esitys lähiviikkoina, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö. Tiukennus on osa hallituksen kärkihanketta, jolla pyritään kannustamaan työn nopeaan vastaanottamiseen, kannustinloukkujen purkamiseen ja työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Hallitus pyrkii lisäksi muun muassa kannustamaan työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille.

Työttömyysturvauudistuksen linjaukset ovat ministerien mukaan valmiit lokakuussa. Selvitys kannustinloukuista ja osallistavan sosiaaliturvan malli valmistuvat ensi vuoden loppuun mennessä.


Työttömyysturvauudistuksen linjaukset valmiit lokakuussa
Turun Sanomat


Vuorotteluvapaan tulevat tiukennukset selviävät lokakuussa
Mtv


Lindström: Paikallinen sopiminen ei ole enää kirosana
Suomenmaa


Lindström: Työstä kieltäytyminen vaikeammaksi, vuorotteluvapaaseen uusia ehtoja
Yle


Näillä keinoilla TEM tarttuu työttömyyteen
Kauppalehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyysturva, vuorotteluvapaa:

  • Työttömyysturvaan muutoksia 22.11.2016 - Eduskunnan hyväksymän työttömyysturvalain muutoksen myötä työttömyysturvaan on tulossa useita muutoksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Muutoksia ovat muun muassa seuraavat: Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan enimmäiskesto tulee olemaan 400 päivää nykyisen 500 päivän sijaan. 500 päivän enimmäiskesto säilyy kuitenkin heillä, jotka täyttävät työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta. Enintään kolmen vuoden työhistorian omaavilla työttömillä enimmäiskesto lyhenee 300 päivään. Omavastuuaika tulee puolestaan olemaan seitsemän päivää nykyisen
  • Hallitus esittää muutoksia muun muassa työttömyysturvan käyttöön 21.10.2016 - Hallitus esittää lainsäädäntöön useita muutoksia, joilla olisi vaikutusta esimerkiksi työttömyysturvan käyttöön. Esityksen mukaan valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voisi käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Työkokeilun tarkoituksen laajentamista kokeiltaisiin ja työnhakijoita haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Näistä ja muista esityksistä pääsee lukemaan lisää linkkien kautta. Työttömyysturvalla kiinni työelämään ja yrittäjyyteen TE-palvelut Hallituksen esitys: Nopeutta työn vastaanottamiseen työttömyysjaksojen lyhentämiseksi TE-palvelut Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyysturva:
  • Noin kahdeksasosa varsinaissuomalaisista työikäisistä työttömyysturvaetuuden saajia 14.10.2016 - Vuoden 2015 lopussa 12,7 prosenttia varsinaissuomalaisista 17–64-vuotiaista sai työttömyysturvaetuutta. Saajia oli yhteensä 36 525. Matalin osuus eli 7,6 prosenttia oli Paraisilla ja korkein eli 16,4 prosenttia Salossa. Turussa osuus oli 14,6 prosenttia. Joka seitsemäs työikäinen työttömyysturvalla Turussa Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyysturva:
  • Työttömyysetuuden vastikkeellisuus on lisääntymässä 18.4.2016 - Työttömyysturvaa olisi tulevaisuudessa mahdollista käyttää työllistymisen edistämiseen eli starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Lisäksi työttömyysturvaan esitetään muutoksia, joiden tavoitteena on kannustaa aktiiviseen työn hakemiseen.
  • Vuorotteluvapaan kiristyminen ruuhkauttaa TE-toimistoja – erityisesti hoitajat hakivat vapaata 4.2.2016 - Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin vuodenvaihteessa. Viime vuonna jätetyt hakemukset ovat ruuhkautuneet useissa TE-toimistoissa.

Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen

TEM:n selvityksessä tarkastellaan työvoimapolitiikan palveluilta sijoittumista vuonna 2013 kolme ja kuusi kuukautta palvelujakson päättymisen jälkeen. Vuodelta 2013 on saatavissa tiedot neljästä palvelulajista, joista aiemmin ei ole ollut saatavissa sijoittumistietoja kattavasti. Nämä lajit ovat omaehtoinen opiskelu, vuorotteluvapaasijaisuus, työ- ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Näistä omaehtoinen opiskelu ja etenkin vuorotteluvapaasijaisuus tuottivat hyviä työllistymistuloksia.

Naiset työllistyivät keskimäärin miehiä paremmin. Korkeammin koulutetut työllistyivät useammin kuin vähän koulutetut. Ikäryhmistä parhaiten työllistyivät 25–34-vuotiaat. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat, pitkäaikaistyöttömät sekä ulkomaan kansalaiset työllistyivät muita heikommin.


Nyt se on tutkittu: Vuorotteluvapaasijaiset ovat kuumaa kamaa työmarkkinoilla
Talouselämä


Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen vuonna 2013
Työ- ja elinkeinoministeriö


Tuoreimmat artikkelit aiheesta TEM:

  • Työnvälityksen tietojärjestelmä ja verkkopalvelut uudistetaan 21.12.2015 - Tietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden uudistamisella työ- ja elinkeinoministeriö osaltaan edistää hallituksen kärkihankkeiden toteuttamisen: työvoimahallinnon uudistuksen työllistymistä tukevaksi ja julkisten palveluiden digitalisoinnin.
  • Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen 27.8.2015 - Omaehtoinen opiskelu ja etenkin vuorotteluvapaasijaisuus tuottivat hyviä työllistymistuloksia TEM:n selvityksessä. Selvityksessä tarkastellaan työvoimapolitiikan palveluilta sijoittumista vuonna 2013 kolme ja kuusi kuukautta palvelujakson päättymisen jälkeen.
  • Työttömyysaste nousi jälleen viime vuodesta 24.6.2015 - Työttömien työnhakijoiden määrä oli toukokuussa kasvanut viime vuoteen verrattuna, mutta vähentynyt huhtikuusta. Työttömiä oli koko maassa toukokuussa melkein 30 000 enemmän kuin vuosi sitten.
  • Työttömyysaste suureni 8,8 prosenttiin tammikuussa 24.2.2015 - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kasvoi tammikuussa, jolloin Suomessa oli 230 000 työtöntä. Työttömyysaste suureni 8,8 prosenttiin vuotta aiemmasta 8,5 prosentista. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli tammikuun lopussa 360 000 työtöntä työnhakijaa. Heidän määränsä oli 32 000 suurempi kuin edellisen vuoden tammikuussa.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo irtisanoa 200 työntekijää 16.1.2015 - Syynä väen vähennyksiin ovat hallituksen säästöpäätökset ja EU:n rakennerahoitustuen leikkaukset. Lähes kaikki irtisanomiset eli noin 200 kohdistuvat ely-keskusten työntekijöihin.

Pian vuorotteluvapaalle – nyt kun vielä pääsee

Vuorotteluvapaalle jää loppuvuonna paljon porukkaa, valtaosa naisia. Muutamilla aloilla vapaille ei kuitenkaan pötkitä tuosta vaan.

Puhelin on pirissyt ahkerasti kesän ja syksyn aikana työttömyyskassoissa: Työntekijät miettivät vuorotteluvapaalle jäämistä ja uuden lain tiukentuneita ehtoja.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jäi lähes neljännes enemmän työntekijöitä kuin vuotta aiemmin. Elokuussa määrä kasvoi kolmanneksen viimevuotisesta, työ- ja elinkeinoministeriön kokoama tilasto osoittaa.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jääneistä 1 300 työntekijästä naisia oli 900. Heistä noin 600 oli julkishallinnon ja terveydenhuollon työntekijöitä. Päiväkotien väki ja sairaanhoitajat käyttävät vapaita eniten. Myös palvelu- ja myyntityötä tekevät naiset jäävät vapaille melko paljon.

Buumin syynä on lakimuutos, joka tiukensi ehtoja syyskuun alussa. Vanhoilla säännöillä pääsee vapaille, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen syyskuuta ja vapaa alkaa vuoden loppuun mennessä.

Vanhan mallin vuorotteluvapaille jääneiden lopullinen määrä selviää vasta alkuvuonna, kun viimeiset korvaushakemukset on lähetetty työttömyyskassoihin.

Työntekijät ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen, Akavan ja Tehyn työttömyyskassoihin kesällä ja syksyllä.

– Hakemuksien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä samaa tahtia, JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen kertoo.

Aktivoitumisesta päätellen määrät saattavat vielä kasvaa loppuvuonna, Koskinen arvioi.

Tehyn kassanjohtaja Markus Rantanen sanoo, että kyselyitä on tullut runsaasti, mutta vuorotteluvapaalle jäävien määrää on toistaiseksi vielä hankala arvioida.

Nämä ehdot muuttuivat

Suurimmat muutokset koskevat vapaan edellytyksenä olevan työhistorian pituutta, uutta yläikärajaa ja sijaisen edellytyksiä.

Vuorotteluvapaalle pääsee jatkossa vasta, kun on ollut 16 vuotta töissä. Aiemmin raja oli 10 vuotta. Uutta on myös yläikäraja ja se, että vapaajaksojen vähimmäispituus nousee 100 kalenteripäivään.

Sijaiseksi palkattavalta työttömältä työnhakijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

”Suuri huoli vaikutuksista”

Terveysaloilla muutoksen vaikutusta vaimentaa se, että sijaispula rajoittaa vapaiden käyttöä. Halukkaita olisi paljon, mutta ehdot täyttäviä sijaisia ei. Hakemukset ovat jo pitkään kasvaneet 5–10 prosentin vuositahtia.

– Suurin piirtein saman verran jää ensi vuonna vapaalle kuin ennenkin. Ketkä työntekijäryhmät pääsevät, siihen vaikuttaa lähinnä sijaisten saatavuus, Tehyn Markus Rantanen sanoo.

Tehyläisiin työssäoloajan nosto ei vaikuta suuresti, sillä 80 prosentilla vapaiden käyttäjistä työhistoriaa on jo yli kaksikymmentä vuotta. Vapaalle jäävät tyypillisesti yli 50-vuotiaat naiset.

– Meillä JHL:ssä, jossa vuorotteluvapaita paljon käytetään, on suuri pelko, että uudistus heikentää vapaiden käyttöä, Pasi Koskinen sanoo.

Akavan lakimies Paula Ilveskiven mukaan opettajille löytynee helpommin sijaisia, koska jo kahden kesän työttömyys täyttää vuorotteluvapaan sijaisen ehdot.

Takaisin neuvottelu-pöytään?

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkasti. Järjestöjen näkemys on, että uudistusta voidaan tarkastella uudestaan, jos vaikutukset ovat hyvin kielteisiä.

Akava pelkää, että säästöt kostautuvat myöhemmin sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeiden nousuna. Järjestöt näkevät muutoksen myös heikentävän tasa-arvoa.

– Uudistus heikentää erityisesti naisten pääsyä työmarkkinoille, koska vuorotteluvapaiden sijaisuuksia ovat tehneet erityisesti nuoret naiset, Paula Ilveskivi sanoo.

Helppoa ehtojen uudelleen löysääminen ei enää ole. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaisi vuorotteluvapaan kokonaan romukoppaan. EK:n mielestä järjestelmä on kallis, eikä edistä työurien pidentämistä.

Lähde: Taloussanomat

Yli 55-vuotiaiden tilaisuus on koittanut: uusi ura vuorotteluvapaasijaisena

Vuorotteluvapaan ehdot tiukentuivat syyskuun alussa. Huolta on herättänyt varsinkin se, löytyykö kaikilla aloilla enää riittävästi sopivia sijaisia.

Uuden lain mukaan sijaisen on pitänyt olla viimeisen 14 kuukauden aikana yhteensä 90 päivää työttömänä. Alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, alle 25-vuotiaille ja yli 55-vuotiaille työnhakijoille riittää kuitenkin entiseen malliin yhden päivän työttömyys.

Uudistuksella pyritään siihen, että vuorotteluvapaajärjestelmällä olisi aitoja työllistämisvaikutuksia. Siksi normaalisti vaikeammin työllistettävät ryhmät on asetettu etusijalle.

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa uudistus nähdään varteenotettavana mahdollisuutena löytää uutta työtä ikääntyville. Työvoimaviranomaiset aikovatkin lähestyä yli 55-vuotiaita työnhakijoita henkilökohtaisesti ja muistuttaa heitä vuorotteluvapaasijaisuuksien mahdollisuudesta. Samoin on tarkoitus patistella työnantajia muistamaan konkarit silloin, kun etsitään vuorotteluvapaasijaisia.

– Nyt työnhakijoiden kannattaa olla itsekin aktiivisia ja hyödyntää omia verkostojaan. Aikaisempiin ja muuten tuttuihin työnantajiin kannattaa olla yhteydessä, samoin muuhun tuttavapiiriin, ja kertoa, että on käytettävissä vuorotteluvapaasijaisena. Samoin, jos työtä hakee netin kautta avoimella hakemuksella, kannattaa kertoa myös sijaisuusmahdollisuudesta, sanoo Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki.

Alakohtaisia eroja

Alakohtaiset erot vaikuttavat paljonkin yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksiin työllistyä vuorotteluvapaasijaisina. Esimerkiksi hoitoalalla työttömyys on vähäistä ja valtaosalla työttömistä on takanaan pitkä työttömyysputki. Sijaisten löytäminen on ollut paikoin hankalaa jo tähänkin saakka.

– Hoitoalalla työn vaatimukset muuttuvat nopeasti ja sijaiselta odotetaan ajantasaista ammattiosaamista. Sitä ei valitettavasti ole niillä, jotka ovat olleet pitempään työttömänä, sanoo Tehyn pääluottamusmies Kim Berg Vaasan keskussairaalasta. Hän toivoo, että sijaispula ei tule hoitoalalla romuttamaan tärkeää vuorotteluvapaajärjestelmää, mutta pelkää, että niin voi jossain määrin tapahtua.

Kim Bergin mukaan hoitoalalla ei ole juurikaan yli 55-vuotiaita pätkätyöntekijöitä, jotka voisivat toimia vuorotteluvapaasijaisina. Valtaosalla on vakituinen työ.

Mutta on myös monia aloja, joilla kokeneita työntekijöitä on jäänyt työttömiksi.

Helvi Riihimäen mukaan yli 55-vuotiaiden työvoimareserviä on teollisuuden eri aloilla ja esimerkiksi kaupan alalla. Näissä myös vuorotteluvapaata käytetään.

– Palvelualoilla ylipäätään on erilaisia avustavia töitä, joihin sijaisia on tarjolla varttuneempien joukosta, sanoo Riihimäki.

Merkittävä ryhmä on myös työttömäksi jääneet ja sen jälkeen uudelleen kouluttautuneet iäkkäämmät työnhakijat. He eivät välttämättä ole löytäneet heti pysyvää työtä ja ovat käytettävissä vuorotteluvapaasijaisina. Iäkkäämpien työnhakijoiden puolesta puhuu se, että heillä on useimmiten hyvää työkokemusta ja myös työelämän pelisäännöt selvillä.

– Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa ja hakeutua vaikka vähän uudenlaisiinkin töihin, rohkaisee Helvi Riihimäki.

Kannattaako työuran loppupäässä lähteä tavoittelemaan uutta uraa vuorotteluvapaasijaisena?

– Kyllä kannattaa. Meillä on paljon näyttöä siitä, että vuorotteluvapaasijaisuus johtaa muihin sijaisuuksiin, esimerkiksi äitiytslomasijaisuuksiin ja sitä kautta vakituisempiin työsuhteisiin ja ihan aitoon työllistymiseen, vastaa Helvi Riihimäki.

Ruuhkaviikot takana

Pohjanmaan TE-toimiston alueella ei syyskuun ensimmäisen viikon aika kirjoitettu vielä yhtään uuden lain mukaista vuorotteluvapaasopimusta. Elokuussa sopimuksia tehtiin sen sijaan tuplamäärä normaaliin verrattuna. Monet kiirehtivät sopimuksen tekoa vanhoilla ehdoilla.

– Vaikka kuinka yritimme tiedottaa tästä muutoksesta, ruuhka tuli kuitenkin elokuuksi, sanoo TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki.

Myös Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella vuorotteluvapasopimuksia tehtiin ennen syyskuun alkua jonkin verran normaalia enemmän, mutta ei kuitenkaan ruuhkaksi asti.

Uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia päästään kunnolla arvioimaan vasta pitemmän ajan kuluttua.

– Kyllä siihen menee koko ensi vuosi ja paljon on tietysti merkitystä myös sillä, miten yleinen työllisyystilanne kehittyy, sanoo Helvi Riihimäki.

Mistä on kyse?

  • Vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin syyskuun alussa.
  • Vuorotteluvapaalle pääsee vasta 16 vuoden työhistorian jälkeen. Yläikäraja on 60 vuotta.
  • Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.
  • Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita eikä alle 25-vuotiata ja yli 55-vuotiaita. Heille riittää yhden päivän työttömyys

Lähde: yle.fi

Vuorotteluvapaan ehdot tiukentuivat

Vuorotteluvapaalle on tästä päivästä lähtien aiempaa vaikeampi päästä. Päästäkseen vuorotteluvapaalle työntekijällä pitää olla 16 vuoden työhistoria, kun aiemmin edellytettiin 10 vuoden työskentelyä.

Yli 60-vuotias ei enää pääse vuorotteluvapaalle. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1957 syntyneet, joita yläikäraja ei koske.

Vapaan korvaukset pysyvät ennallaan. Samalla niiden vähimmäiskesto pitenee 90 päivästä 100 päivään ja enimmäiskesto yhdellä päivällä 360 päivään.

Ennen syyskuuta tehdyt vuorotteluvapaasopimukset pysyvät voimassa, mutta vapaa on aloitettava tämän vuoden puolella.

Uudistuksessa kiristetään myös edellytyksiä vuorotteluvapaalla olevan työntekijän sijaiselle.

Sijaiseksi pitää palkata ensisijaisesti nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Työttömien osalta vaatimuksena on, että hän on ollut vähintään 90 päivää työttömänä työnhakijana viimeisen 14 kuukauden aikana.

Vaatimus ei koske alle 30-vuotiaita, jotka ovat suorittaneet ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Lähde: ESS.fi

Viimeiset hetket hakea vuorotteluvapaata ennen lakimuutosta, te-toimistot ruuhkautuivat

Vuorotteluvapaan ehtojen tiukentaminen on saanut vanhoilla ehdoilla vapaalle haluavat työntekijät liikkeelle.

– Syksyllä alkavia vuorotteluvapaita on tänä vuonna arviolta jopa 3-4 kertaa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo palvelupäällikkö Ari Sormunen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Hakemussuma on aiheuttanut kiireitä työ- ja elinkeinotoimistoissa eri puolilla Suomea. Vuorotteluvapaasopimuksia on tänä kesänä virrannut te-toimistoihin viime vuosia vilkkaammin.

– Sopimuksia saapuu keskimäärin maksimissaan 140 kappaletta kuukaudessa, mutta toukokuussa niitä tuli 178 kappaletta ja heinäkuussa 162 kappaletta. Sopimusmäärät ovat selvästi lisääntyneet keväästä lähtien, sanoo palveluesimies Sari Pirttiluoto Pirkanmaan te-toimistosta.

Kyselyiden ja sopimusmäärien kasvu on huomattu myös Hämeen te-toimistossa.

Hallitus antoi lakimuutoksen vuorotteluvapaan ehtojen muuttamisesta eduskunnalle huhtikuussa. Jatkossa vuorotteluvapaalle pääsee 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen 10 vuoden sijaan. Myös sijaisten työttömyysvaatimukset muuttuvat.

Työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan tietoisia lakimuutoksen aiheuttamista kiireistä. Ministeriö arvioi lainmuutosten vaikutuksia kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Muutokset astuvat voimaan syyskuun alussa. Vapaata voi siis hakea vanhoilla ehdoilla vielä parin viikon ajan.

Vuorotteluvapaita haetaan nyt erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä opetusalalla.

Kun lakia valmisteltiin, palkansaajajärjestöt esittivät huolensa siitä, että ehtojen tiukennukset heikentävät mahdollisuuksia vuorotteluvapaan käyttöön tietyillä aloilla. Huoli koski erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä opetusalaa, joilla uusien ehtojen pelätään vaikeuttavan sijaisten hankintaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen uskoo, että vuorotteluvapaat vähenevät lähivuosina liiton edustamilla aloilla.

– Sijaisia voi olla vaikea löytää erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa. On syytä seurata tarkkaan, millaisia vaikutuksia muutoksella on.

Uudet ehdot:

-Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti vuorotteluvapaasta. Työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei tarvitse olla samoja.

-Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen 10 vuoden sijasta. Vapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

-Sijaisen täytyy olla työttömänä vähintään kolme kuukautta 14 kuukauden ajalla ennen työsuhdetta.

-Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Päivän työttömyys riittää alle 25-vuotiailla ja yli 55-vuotiailla.

-Vuorotteluvapaan kesto nousee 100-360 kalenteripäivään. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.

-Vuorotteluvapaakorvaus säilyy ennallaan. Korvaus on 70-80 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Lähde: ESS.fi

Nuoret saavat ohituskaistan vuorotteluvapaan sijaisuuksiin

Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä vasta 16 vuoden työhistorian jälkeen. Lisäksi vuorottelijalle asetetaan yläikäraja. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi perjantaina asiasta mietinnön.

 

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotetaan odotetusti 10 vuodesta 16 vuoteen eikä vuorotteluvapaalta voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, jonka täytettyään henkilö ei enää voi jäädä vuorotteluvapaalle. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön ja on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorotteluvapaan kesto pitenee 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää miten haluaa. Uudelle vuorotteluvapaalle voi vastaisuudessakin jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan.

Valiokunta pitää hyvänä, että pitkään työttöminä olleiden henkilöiden työllistymisedellytyksiä pyritään parantamaan. Muutokset tukevat myös nuorisotakuun toteuttamista ja iäkkäiden työllistymistä, koska vuorottelusijaisiksi voidaan osoittaa myös vastavalmistunut tai alle 25-vuotias nuori sekä 55-vuotias työtön.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että tiukennus saattaa vaikeuttaa sopivien edellytykset täyttävien sijaisten löytymistä erityisesti niillä aloilla, joilla tehtävissä vaaditaan erityistä osaamista ja joilla työttömyys on vähäistä.

Lähde: Talouselämä 16.5.2014

Vuorotteluvapaan ehdot kiristymässä

Vuorotteluvapaan ehtojen muutos astunee voimaan syyskuun alussa. Tänä vuonna vuorotteluvapaalle jäävät voivat hengähtää helpotuksesta, sillä uudet tiukennukset tuskin koskevat jo tehtyjä sopimuksia.

Vireillä oleva vuorotteluvapaan ehtojen tiukennus on saanut asiasta kiinnostuneet liikkeelle sankoin joukoin. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita vuorotteluvapaan tulevista muutoksista.

Hallituksen esityksen mukaan uudet säännöt eivät koske työntekijöitä, jotka ovat sopineet vuorotteluvapaasta ennen muutosten voimaantuloa ja aloittavat vapaan vuoden loppuun mennessä.

Hakijat tulevaisuudessa iäkkäämpiä?

Vaikka varsinaisia päätöksiä vapaan suhteen ei ole vielä tehty, uusia sääntöjä on puitu jo julkisuudessa.

Vähimmäistyöhistorian pituutta on kaavailtu 16 vuoteen, kun se nyt on 10. Myös tuuraajan ehdot ovat tiukkenemassa, ja tulevaisuudessa työttömyyden tarkastelujakso on 14 kuukautta taaksepäin. Kyseisenä aikana pitäisi olla työttömänä 90 päivää joko yhtäjaksoisesti tai pätkinä.

Työvuosien pituuden muutos kymmenestä 16 vuoteen saattaa vaikuttaa myös hakijoiden ikään.

Lähde: YLE uutiset 17.4.2014

Hallitus esittää vuorotteluvapaaseen lisää tiukennuksia

Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille lisää tiukennuksia vuorotteluvapaajärjestelmään. Yle Uutisten tietojen mukaan hallitus vaatii, että vuorotteluvapaan sijainen olisi ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta ennen sijaisuutta. Tähän saakka sijaisuuden saamiseen on riittänyt yhden päivän työttömyys.

Työntekijäjärjestöt pelkäävät, että vaatimus romuttaa koko järjestelmän.  Työministeri Lauri Ihalainen ei Yle Uutisten haastattelussa uskonut tähän.

Kolmikantaisissa neuvotteluissa sovittiin viime viikolla, että vuorotteluvapaalle pääsisi jatkossa vasta 17 vuoden työuran jälkeen. Aiemmin kymmenen vuoden työura on riittänyt. Lisäksi sovittiin, ettei vuorotteluvapaalta voisi enää suoraan siirtyä eläkkeelle.

Lähde: Yle, 27.11.2013

« Vanhemmat artikkelit