Avainsana-arkisto: Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi kiinnostaa työikäisiä muuttajia

Työ Varsinais-Suomessa kiinnostaa muualla Suomessa asuvia. Seuraavan kolmen vuoden kuluessa maakuntaan työn perässä olisi valmis muuttamaan työikäisistä kaksi prosenttia, joka tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä. Tiedot selviävät Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin tilaamasta selvityksestä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä, ja suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta pois työn perässä.


Työ varsinais-Suomessa kiinnostaa suomalaisia
Kaarina-lehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Mikko Hietala Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 6.4.2017 - Leipomo-konditoria MBakeryn Mikko Hietala on valittu Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisen loppukilpailun voittaja selviää toukokuussa. MBakery on perustettu vuonna 2012 ja se työllistää 42 henkilöä. MBakeryn Hietala on Vuoden nuori yrittäjä 2017 Y-lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Elinkeinopalvelut osaksi Turku Science Park Oy:tä 4.7.2016 - Heinäkuun alusta alkaen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö ovat osa Turku Science Park Oy:tä, joka nyt vastaa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yritys- ja yrittäjyyspalveluista. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluista vastaa nyt Turku Science Park Oy Varsinais-Suomen Yrittäjä Elinkeinopalvelut Science Parkille Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Uusi rahoitusmalli yrityksille 2.6.2016 - Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.

Ratkaisuja haussa positiiviseen rakennemuutokseen

Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä etsii ratkaisuja rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin Varsinais-Suomessa. Ensimmäistä kertaa kokoontuneessa työryhmässä keskusteltiin esimerkiksi asuntotarjonnasta ja työvoiman liikkuvuudesta. Työvoimaa tarvitaan Varsinais-Suomessa isoja määriä Meyerin saamien tilausten ja Valmet Automotiven tuotannon laajentumisen myötä.


Turun seudulla painitaan positiivisissa ongelmissa – mistä tuhansia tekijöitä teollisuuteen?
Turkulainen

Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä perää valtiolta nopeaa reagointia
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Varsinais-Suomi:

  • Varsinais-Suomi kiinnostaa työikäisiä muuttajia 5.7.2017 - Työ Varsinais-Suomessa kiinnostaa muualla Suomessa asuvia. Seuraavan kolmen vuoden kuluessa maakuntaan työn perässä olisi valmis muuttamaan työikäisistä kaksi prosenttia, joka tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä. Tiedot selviävät Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin tilaamasta selvityksestä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä, ja suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta pois työn perässä. Työ varsinais-Suomessa kiinnostaa suomalaisia Kaarina-lehti
  • Ratkaisuja haussa positiiviseen rakennemuutokseen 13.12.2016 - Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä etsii ratkaisuja rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin Varsinais-Suomessa. Ensimmäistä kertaa kokoontuneessa työryhmässä keskusteltiin esimerkiksi asuntotarjonnasta ja työvoiman liikkuvuudesta. Työvoimaa tarvitaan Varsinais-Suomessa isoja määriä Meyerin saamien tilausten ja Valmet Automotiven tuotannon laajentumisen myötä. Turun seudulla painitaan positiivisissa ongelmissa – mistä tuhansia tekijöitä teollisuuteen? Turkulainen Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä perää valtiolta nopeaa reagointia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Varsinais-Suomi:
  • Varsinais-Suomella viisi kärkeä uuteen nousuun 9.2.2015 - Maakunnan viisi kärkitavoitetta tulevalle hallituskaudelle ovat bio- ja lääkediagnostiikan toimintaedellytysten kehittäminen, matkailun nostaminen viennin kärkialaksi, meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden kasvun vauhdittaminen, kiertotalouden käytännön toteutuksen käynnistäminen ja niin sanotun tunnin junan ajaminen.
  • Turku kutsuu valtakunnan päättäjät Finlandia-taloon keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta 21.1.2015 - Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto järjestävät mittavan sidosryhmätilaisuuden valtakunnan päättäjille, vaikuttajille ja elinkeinoelämän edustajille Helsingissä helmikuussa. Seminaarissa tavoitteita käsitellään viiden pääteeman kautta: meriteollisuus, Tunnin juna, bio- ja lääkediagnostiikka, kiertotalous ja matkailu.
  • Maailmalle pääsee työkokeilun kautta 31.7.2014 - Työkokeilut ovat osa viime vuonna aloitettua nuorisotakuuta, jossa pyritään varmistamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle työ- tai opiskelupaikka.

Varsinais-Suomella viisi kärkeä uuteen nousuun

Varsinais-Suomen päättäjät ovat yhdistäneet voimansa osallistuakseen Suomen kasvun vauhdittamiseen. Tavoitteena on avittaa tulevan hallituskauden strategisia tavoitteita alueellisilla vahvuuksilla.

Maakunnan viisi kärkitavoitetta tulevalle hallituskaudelle ovat bio- ja lääkediagnostiikan toimintaedellytysten kehittäminen, matkailun nostaminen viennin kärkialaksi, meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden kasvun vauhdittaminen, kiertotalouden käytännön toteutuksen käynnistäminen ja niin sanotun tunnin junan ajaminen.

– Suomen vahvat, erikoistuneet keskukset ja niiden väliset kehitysvyöhykkeet, ainutlaatuinen osaaminen, elinvoimainen yritystoiminta ja monipuolinen elinkeinorakenne ovat niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat tulevaisuuden kasvun, suitsuttaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Teemat ovat kansallisesti merkittäviä elinkeinopolitiikan kokonaisuuksia, joihin Varsinais-Suomella on annettavana erityistä osaamista. Teemoihin liittyvien toimenpide-ehdotusten painopiste on elinkeinotoiminnan edellytysten parantamisessa.

– Etelä-Suomen maakunnat ja kaupungit ovat keskeisimmässä asemassa kasvun moottoreina. Panostamalla vahvuuksiimme ja kasvukeskuksiimme oikein saamme aikaan taloudellista toimeliaisuutta, joka säteilee koko maahan, kaupunginjohtaja Aleksi Randell jatkaa.

Lähde: Aamuset

Turku kutsuu valtakunnan päättäjät Finlandia-taloon keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto järjestävät mittavan sidosryhmätilaisuuden valtakunnan päättäjille, vaikuttajille ja elinkeinoelämän edustajille Helsingissä helmikuussa. Tilaisuuden teemana on Suomen tulevaisuus – mistä eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen.

Kaupunki ja liitto tarjoavat tilaisuudessa näkemyksiä, tavoitteita ja konkreettisia ehdotuksia seuraavan hallituksen ohjelmaan Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta. Seminaarissa Turun ja Varsinais-Suomen liiton tavoitteita käsitellään viiden pääteeman kautta. Teemat ovat meriteollisuus, Tunnin juna, bio- ja lääkediagnostiikka, kiertotalous ja matkailu.

– Esitämme tavoitteita kansalliseen keskusteluun. Olemme koonneet teollisuuteen, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä teemoja, joista haluamme keskustella, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Tilaisuuteen kutsutaan keskeisiä päättäjiä ja sidosryhmiä eri hallinnonaloilta, elinkeinoelämästä sekä tieteen ja tutkimuksen maailmoista kaikkialta Suomesta. Turusta ja maakunnasta paikalla on vahva edustus alueen poliitikkoja, johtajia ja muita päättäjiä.

Tilaisuudessa ovat puhujina muiden muassa Matti Vuoria, varatoimitusjohtaja Jari Anttila (Meyer Turku Oy), johtaja Mari Pantsar-Kallio (Sitra), muuttoliiketutkija Timo Aro, yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu (VR), toimitusjohtaja Juha Heikinheimo (Napa Oy) ja päätoimittaja Mikael Pentikäinen (Maaseudun tulevaisuus).

Ohjelmaan sisältyy myös paneelikeskustelu, jossa keskustelevat suurimpien puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Tilaisuudessa Turun kaupungin puheenvuoron pitää kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Varsinais-Suomen liiton puheenvuoron liiton uusi maakuntajohtaja Kari Häkämies. Päätöspuheenvuoron pitää maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Suomen tulevaisuus -tilaisuus järjestetään Finlandia-talossa 10. helmikuuta 2015. Tilaisuus on avoin medialle, mutta ei suurelle yleisölle.

Lähde: Aamuset

Maailmalle pääsee työkokeilun kautta

Kaksi nuorta, keskittyneen oloista miestä pyörii kaarinalaisessa autokorjaamossa kirkkaansinisen kilpa-auton korin ympärillä. He ovat päässeet töihin työvoimatoimiston työkokeilun kautta.

Raimo Skog on viime vuoden lopusta saakka pyrkinyt auttamaan työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria värväämällä heitä kilpa-autoasentajiksi ympäri Varsinais-Suomea.

Tähän mennessä kuusi henkilöä on saanut Skogin työn ansiosta vakituisen työpaikan.

– TE-keskukset uudistuvat äärimmäisen hidasta vauhtia. Mietin, voisinko itse tehdä jotain nuorten työllistymisen puolesta, ja nyt näen, että pystyin siihen, Skog sanoo.

Kontaktit kilpa-autoilusta

Skog on koko elämänsä harrastanut kilpa-autoilua, ja laajan kontaktiverkostonsa avulla hänen oli helppo saada nuorille työpaikat ainakin kokeilun ajaksi.

Hän otti itse yhteyttä työvoimatoimistoon ja haastatteli mahdolliset työkokeilukandinaatit. Vain pieni osa haastatelluista päätyi loppujen lopuksi autokorjaamoille töihin.

Nuorten auttaminen kannustaa jatkamaan

Sen lisäksi, että nuoria on päässyt autokorjaamoihin töihin, on Skog onnistunut suhteillaan saamaan arvonsa todistaneet nuoret kilpa-autotiimeihin ympäri Eurooppaa.

Skog kertoo jatkavansa nuorten työkokeilujen tukemista niin pitkään kuin pystyy.

– Kun sitä huomasi, että voi itse auttaa nuoria pääsemään työhön kiinni, niin kyllä se motivoi jatkamaan tätä työtä, Skog sanoo.

Työkokeilut ovat osa viime vuonna aloitettua nuorisotakuuta, jossa pyritään varmistamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle työ- tai opiskelupaikka.

Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimiehen Maarit Nurmen kaksi kolmasosaa alle 25-vuotiaista saa jonkin ratkaisun kolmen kuukauden sisällä.

Lähde: Turun Sanomat 30.7.2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014, Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 27 100 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikanatyöttömien määrä väheni 800 henkilöllä. Viime vuoden maaliskuusta määrä kuitenkin kasvoi 1 500 henkilöllä eli 5,7prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,0 prosentilla.

Maaliskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11,9 % (11,3 %, 3/2013). Koko maassa osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksiköllä, ollen 12,0 % (11,0 %,3/2013). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa ja samalla se on maan neljänneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli hitaampaa kuin koko maassa, kun Pirkanmaalla ja Uudellamaalla työttömyyden kasvu oli sitä nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomessa kasvu oli lievempää kuin koko maassa. Nuorten työttömyyden kasvu jatkui yleensä, mutta kahden ELY-keskuksen alueella se väheni.

Huhtikuun aikana työttömien määrä monesti vähenee ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.4.2014

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2014

Alueilla varovaisia kasvun odotuksia

Talous ja työllisyys ovat kehittyneet heikosti useimmilla alueilla. Lähimmän puolen vuoden kuluessa ei ole näköpiirissä merkittävää elpymistä, mutta vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on jo varovaista toivekkuutta.

Nämä arvot sisältyvät 17.3.2014 Turussa julkaistuihin Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2014 ja Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014 -raportteihin.

Alueilla monen suuntaista kehitystä

Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä vain viidessä seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 36:ssa ja heikentynyt 26 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 21 seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 41 seutukunnassa ja heikkenevän vain viidessä seutukunnassa. Vuoden päähän ulottuven arvioiden mukaan suhdanteet ovat jo kääntyneet lievästi parempaan suuntaan.

Taloudessa on nähtävissä myönteistä kehitystä Vakka-Suomessa, jonne on viime aikoina syntyneiden työpaikkojen lisäksi tulossa satoja työmahdollisuuksia autotehtaan ansiosta. Parempaan suuntaan ollaan menossa myös muun muassa Joensuun, Kotka-Hamina ja Pielisen Karjalan seuduilla.

Matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta toipuminen näyttäisi sujuvan myönteisimmin Oulun seudulla, jossa ICT-alalle syntyi uusia työpaikkoja. Työttömyys jatkuu kuitenkin korkeana kaikilla matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla.

Vientiteollisuuden vaikeudet näkyvät edelleen erityisesti Jyväskylän ja Raahen seuduilla. Meriteollisuuden vaikeudet tulevat näkymään Rauman ja Turun seuduilla, ja kaivostoiminta huolettaa Kainuussa.

Pitkään kasvussa olleella kaupan alalla työvoiman kysyntä on hiipunut. Kuntien heikentynyt talous ja sen vaikutukset työllisyyten nousevat yhä useammin huolenaiheeksi.

Työttömyyden pitkittyessä alueiden tilanne vaikeutuu

Työttömien määrä kasvaa jatkuvasti, ja työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan kasvavan 23 seutukunnassa. Työttömyyden helpottumiseen seuraavan puolen vuoden kuluessa uskotaan vain yhdeksässä seutukunnassa.

Maakuntien suhdannekatsauksen mukaan työttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana eniten Kainuussa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi.

Pohjanmaa menestyi parhaiten ja Kainuu heikoiten

Työttömyyden, liikevaihdon ja muuttoliikkeen kokonaiskehitystä mittaavan maakuntien suhdanneindikaattorin mukaan vuonna 2013 maakunnista parhaiten pärjäsivät Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, heikoiten Kainuu, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa.

Lähde: TEM Toimialapalvelu

Työllisyyskatsaus 1/2014

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 28 300 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä. Viime vuoden tammikuussa määrä kasvoi 2 100 henkilöllä eli 7,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 12,0 prosenttia.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömyyden kasvuvauhti on hitaampaa kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomen kasvu oli lievempää kuin koko maassa.

Helmikuun aikana työttömien määrä monesti vähenee ja näin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten

Tammikuun viimeisenä päivänä alueen työ- ja elinkeinotoimistossa oli avoinna 3 500 työpaikkaa. Tämä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 5 700 työpaikkaa, joista 4 600 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja.

Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä kasvoi toimistotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Muilla aloilla kysyntä oli samalla tai alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 700 henkilöä. Vakka-Suomessa määrä väheni vuotta aiemmasta 8 prosenttia, mutta alueen muissa seutukunnissa nuorten työttömyys kuitenkin kasvoi. Tammikuussa työttömien nuorten määrä yleensä vähenee, ja tälläkin kertaa määrä väheni 200 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 900 eli 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä teollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 10 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 7 prosentilla.

Työttömyys väheni teollisuuden alalla

Lähes kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Teollisuudessa työttömyys kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Muista aloista rakentamisen työttömyyden kasvuvauhti oli hitainta kun taas sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu oli voimakkainta.

Työhallinnon palveluissa 4,6 prosenttia työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa tammikuun lopussa 10 300 henkilöä. Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tammikuun lopussa 2 800 henkilöä oli työvoimakoulutuksessa parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 700 henkilöä. Työllistetyistä 75 prosenttia oli palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 1 100 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 310 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 880 ja omaehtoisesti opiskelemassa 2 200 henkilöä.

Työttömyysaste yli 10 prosenttia joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnassa

Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta yleisesti Varsinais-Suomen seutukunnissa. Poikkeuksena oli Vakka-Suomi, jossa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Loimaan seudulla työttömyys kasvoi eniten eli 12 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa sekä Salon kaupungissa. Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa sekä kunnista Ruskolla. Työttömyysaste oli yli 10 prosenttia kymmenessä alueen 28 kunnasta. Vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli viisi.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 25.2.2014

Työllisyyskatsaus 1/2014: Työttömyys vähenee Vakka-Suomessa ja kasvaa muualla

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 28 300 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä. Viime vuoden tammikuussa määrä kasvoi 2 100 henkilöllä eli 7,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 12,0 prosenttia.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömyyden kasvuvauhti on hitaampaa kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomen kasvu oli lievempää kuin koko maassa.

Helmikuun aikana työttömien määrä monesti vähenee ja näin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten

Tammikuun viimeisenä päivänä alueen työ- ja elinkeinotoimistossa oli avoinna 3 500 työpaikkaa. Tämä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 5 700 työpaikkaa, joista 4 600 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja.

Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä kasvoi toimistotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Muilla aloilla kysyntä oli samalla tai alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 700 henkilöä. Vakka-Suomessa määrä väheni vuotta aiemmasta 8 prosenttia, mutta alueen muissa seutukunnissa nuorten työttömyys kuitenkin kasvoi. Tammikuussa työttömien nuorten määrä yleensä vähenee, ja tälläkin kertaa määrä väheni 200 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 900 eli 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä teollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 10 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 7 prosentilla.

Työttömyys väheni teollisuuden alalla

Lähes kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Teollisuudessa työttömyys kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Muista aloista rakentamisen työttömyyden kasvuvauhti oli hitainta kun taas sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu oli voimakkainta.

Työhallinnon palveluissa 4,6 prosenttia työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa tammikuun lopussa 10 300 henkilöä. Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tammikuun lopussa 2 800 henkilöä oli työvoimakoulutuksessa parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 700 henkilöä. Työllistetyistä 75 prosenttia oli palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 1 100 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 310 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 880 ja omaehtoisesti opiskelemassa 2 200 henkilöä.

Työttömyysaste yli 10 prosenttia joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnassa

Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta yleisesti Varsinais-Suomen seutukunnissa. Poikkeuksena oli Vakka-Suomi, jossa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Loimaan seudulla työttömyys kasvoi eniten eli 12 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa sekä Salon kaupungissa. Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa sekä kunnista Ruskolla. Työttömyysaste oli yli 10 prosenttia kymmenessä alueen 28 kunnasta. Vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli viisi.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 25.2.2014

Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikkoja karsitaan

Varsinais-Suomen ELY-keskus ehdottaa viiden TE-toimiston toimipaikan sulkemista maakunnassa. Lakkautettavaksi esitetään Paimion, Kemiönsaaren, Someron, Liedon ja Laitilan toimipaikkoja. Kaikkien lopetettavien toimipaikkojen toiminta päättyisi esityksen mukaan 31. lokakuuta.

ELY-keskuksen suunnitelma TE-toimiston toimipaikkaverkosta Varsinais-Suomessa valmistui viime toukokuussa. Kuntien ja muiden tahojen lausuntoja toimipaikkaverkosta on huomioitu.

Päätös lakkauttamisesta tehdään huhtikuun loppuun mennessä. ELY-keskus ja TE-toimisto jatkavat kevään aikana kuntien kanssa keskusteluja sopiakseen TE-palvelujen toteuttamisesta toimipaikan lakkauttamisen jälkeen.

Lähde: Aamuset, 4.2.2014

« Vanhemmat artikkelit