Avainsana-arkisto: työvoimapula

Ammattibarometri 3/2014

Arvio perustuu työ-ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Arvio on tehty syyskuussa 2014.

Ammattibarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa uudella ISCO-ammattiluokituksella ja arvioitavia ammatteja oli listalla 217, aikaisemmassa PAL-ammattiluokituksen mukaisessa listassa ammatteja oli 246. Tarkasteluun valitut ammatit ovat määräytyneet lähinnä avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrien perusteella, joten joidenkin alojen osalta jäädään varsin yleiselle tarkkuustasolle.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ammattibarometri 2/2014

Arvio perustuu työ-ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Arvio on tehty toukokuussa 2014.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Katso tarkemmin: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näistä työntekijöistä on Suomessa kovin pula

Henkilöstöalan yrityksen ManpowerGroupin selvityksen mukaan suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla aloilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennus- ja putkimiehet sekä sähköasentajat ja hitsaajat.

– Suomessa on vuoden aikana tapahtunut enemmän muutoksia kuin monissa muissa maissa.

Kun vielä viime vuonna it-henkilöstö oli sijalla 7, se ei enää yltänyt kymmenen vaikeimmin täytettävän tehtävän joukkoon. Kärkilistalta ovat myös pudonneet taloushallinnon ja kirjanpidon ammattilaiset, ManpowerGroupin toimitusjohtaja Ilkka Lindroos sanoo tiedotteessa.

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2014

  1. Ammattimiehet
  2. Autonkuljettajat
  3. Suunnittelijat
  4. Hotelli- ja ravintolahenkilöstö
  5. Insinöörit
  6. Teknikot
  7. Tuotantotyöntekijät ja koneenhoitajat
  8. Myyntiammattilaiset
  9. Markkinointi-, PR- ja viestintähenkilöstö
  10. Johtajat.

Manpowergroupin Talent Shortage Survey -tutkimus tehtiin 42 maassa. Suomessa 33 prosenttia vastaajista koki, että oikean osaamisen löytäminen on haasteellista.

Pahimmin osaajapulasta kärsivät japanilaiset, perulaiset, intialaiset, brasilialaiset, turkkilaiset ja argentiinalaiset työnantajat. Helpoimmin työntekijöitä löytyy talousvaikeuksista kärsineistä Irlannista, Espanjasta ja Alankomaista.

Lähde: Taloussanomat 3.6.2014

Kunta-alalta eläköityy 16 000 työntekijää

Kunnista eläköityy ennusteen mukaan 16 488 työntekijää kuluvana vuonna. Sama tahti jatkuu arvion mukaan vähintään vuosikymmenen loppuun asti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatöistä jäisi eläkkeelle runsaat 160 000 henkeä.

Kuntien työntekijöiden määrä kasvoi monena vuonna 2000-luvulla, mutta viime aikoina kuntien yhdistyminen ja heikko taloustilanne ovat vähentäneet henkilöstöä. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan viime vuonna kuntien henkilöstömäärä väheni noin 4000:lla. Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan kunnissa oli töissä noin 437 000 henkeä.

”Kunta-alalla on tässä muutoksessa töitä tarjolla hyvinkin erilaisiin tehtäviin”, vakuuttaa projektipäällikkö Sirpa Sivonen KT Kuntatyönantajista.

Jo nyt monet kunta-ammatit kärsivät työvoimapulasta. Näitä ammatteja löytyy varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun lopulla julkistaman katsauksen mukaan kymmenestä voimakkaimmasta hakijapulasta kärsivästä ammatista yhdeksän on kunta-alan tyypillisiä ammatteja. Ainoastaan myyntiedustus ja puhelinmyyjät eivät kuulu kuntien repertuaariin.

Vastausta siihen, millaisia työpaikkoja kunnissa seuraavina vuosina avautuu, voi hakea myös Kevan eläköitymisennusteesta. Sen mukaan isoista kunta-alan ammattiryhmistä eniten eläkkeelle lähdettäisiin vuosien 2012 ja 2030 välillä esimerkiksi osastonhoitajan, kodinhoitajan, siivoojan, sihteerin, sairaala-apulaisen ja kiinteistöhuoltomiehen tehtävistä.

Lähde: Taloussanomat, 10.3.2014

Kunta-alalta eläköityy 16 000 työntekijää

Kunnista eläköityy ennusteen mukaan 16 488 työntekijää kuluvana vuonna. Sama tahti jatkuu arvion mukaan vähintään vuosikymmenen loppuun asti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatöistä jäisi eläkkeelle runsaat 160 000 henkeä.

Kuntien työntekijöiden määrä kasvoi monena vuonna 2000-luvulla, mutta viime aikoina kuntien yhdistyminen ja heikko taloustilanne ovat vähentäneet henkilöstöä. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan viime vuonna kuntien henkilöstömäärä väheni noin 4000:lla. Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan kunnissa oli töissä noin 437 000 henkeä.

”Kunta-alalla on tässä muutoksessa töitä tarjolla hyvinkin erilaisiin tehtäviin”, vakuuttaa projektipäällikkö Sirpa Sivonen KT Kuntatyönantajista.

Jo nyt monet kunta-ammatit kärsivät työvoimapulasta. Näitä ammatteja löytyy varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun lopulla julkistaman katsauksen mukaan kymmenestä voimakkaimmasta hakijapulasta kärsivästä ammatista yhdeksän on kunta-alan tyypillisiä ammatteja. Ainoastaan myyntiedustus ja puhelinmyyjät eivät kuulu kuntien repertuaariin.

Vastausta siihen, millaisia työpaikkoja kunnissa seuraavina vuosina avautuu, voi hakea myös Kevan eläköitymisennusteesta. Sen mukaan isoista kunta-alan ammattiryhmistä eniten eläkkeelle lähdettäisiin vuosien 2012 ja 2030 välillä esimerkiksi osastonhoitajan, kodinhoitajan, siivoojan, sihteerin, sairaala-apulaisen ja kiinteistöhuoltomiehen tehtävistä.

Lähde: Taloussanomat, 10.3.2014

Ammattibarometri 1/2014

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kevään 2014 ammattibarometri on valmistunut.

Vuoden 2014 ensimmäisen barometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana pulaa etenkin farmaseuteista, fysioterapeuteista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, psykologeista, puheterapeuteista, sairaanhoitajista, toimintaterapeuteista sekä johtavista sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi pulaa on muun muassa isännöitsijöistä, lastentarhanopettajista sekä myyntisihteereistä.

Eniten ylitarjontaa Varsinais-Suomen alueella on aineenopettajista, ATK-suunnittelijoista, rakennusmaalareista, toimistotyöntekijöistä, talonrakennustyöntekijöistä sekä rakennusalan sekatyöntekijöistä.

Pula- ja ylitarjonta-ammateissa on suuria alueellisia eroja. Erityisen suuria ne ovat tällä hetkellä esimerkiksi eräissä palvelualan ammateissa.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 27.2.2014

Ammattibarometri I/2014: Sosiaali- ja terveysalan ammateissa edelleen työvoimapulaa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kevään 2014 ammattibarometri on valmistunut.

Vuoden 2014 ensimmäisen barometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana pulaa etenkin farmaseuteista, fysioterapeuteista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, psykologeista, puheterapeuteista, sairaanhoitajista, toimintaterapeuteista sekä johtavista sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi pulaa on muun muassa isännöitsijöistä, lastentarhanopettajista sekä myyntisihteereistä.

Eniten ylitarjontaa Varsinais-Suomen alueella on aineenopettajista, ATK-suunnittelijoista, rakennusmaalareista, toimistotyöntekijöistä, talonrakennustyöntekijöistä sekä rakennusalan sekatyöntekijöistä.

Pula- ja ylitarjonta-ammateissa on suuria alueellisia eroja. Erityisen suuria ne ovat tällä hetkellä esimerkiksi eräissä palvelualan ammateissa.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 27.2.2014

Isännöintialalla paljon töitä nuorille

Isännöintialalta lähtee seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet alan ammattilaisista. Alalle kaivataan kipeästi nuoria isännöitsijöitä, ja heille luvataan löytyvän töitä nyt ja tulevaisuudessa.

”Palkkaamme seuraavan viiden vuoden aikana yli 100 kiinteistöjohtamisen ammattilaista”, sanoo Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala.

Osaamisen esteenä on Aarvalan mukaan se, että alalle vievää peruskoulutuksen polkua ei ole. Isännöitsijän on oltava monipuolinen osaaja, sillä osaamista pitäisi olla taloushallinnon, juridiikan, kiinteistötekniikan ja projektijohtamisen alalta.

Suomessa työskentelee noin 2 500 isännöitsijää.

Lähde: Kauppalehti, 16.2.2014

Puhelinmyyntifirmat etsivät työntekijöitä Salossa

Puhelinmyyntifirmat voisivat palkata lisää työvoimaa Saloon.

Sekä Buuster Oy että Pasastar Oy ottaisivat kumpikin kymmenkunta uutta työntekijää töihin. Buuster on toiminut Salossa vuodesta 2010 ja sen palkkalistoilla on Salossa parikymmentä työntekijää.

Salon suurin työllistäjä alalla on vasta vuoden verran toiminut Talking People Finland Oy, jonka palkkalistoilla on noin sata myyjää. Talking People ei parhaillaan hae aktiivisesti uusia työntekijöitä, mutta saattaa tulevaisuudessa jopa laajentaa toimintaansa.

Laajennuksesta ei kuitenkaan ole mitään päätöksiä, vaikka alustavasti sellaistakin vaihtoehtoa on jo pohdittu. Maajohtaja Caius Lindström vakuuttaa, että ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä ja Salossa pysytään 99-prosenttisella todennäköisyydellä.

Salossa toimivissa kolmessa puhelinmyyntifirmassa on yhteensä jo yli sata työntekijää.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 8.2.2014

Turkuun koulutetaan lisää elokuva-alan osaajia

Turussa käynnistyi syyskuussa Turun taideakatemian ja Länsi-Suomen elokuvakomission yhteistyönä lukukauden mittainen elokuva-alan työntekijäkoulutus. Koulutus oli vastausta elokuva-alan osaajien pulaan Turun seudulla.

Työntekijäpula uhkaa hidastaa Turun kasvavaa suosiota elokuvakaupunkina. Turun seudulla on kolmen viime vuoden aikana kuvattu pitkää elokuvaa ja lukuisia tv-ohjelmia sekä muita tuotantoja. Koska paikallisia osaajia ei ole riittänyt, tuotantoyhtiöt ovat joutuneet tuomaan alan ammattilaisia Helsingistä.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, koulutus saa myös jatkoa tulevaisuudessa.

Lähde: Turun Sanomat, 29.11.2013

« Vanhemmat artikkelit