Avainsana-arkisto: työttömyyskassat

YTK:n jäsenten työttömyys laski

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n jäsenten työllisyys parani jokaisessa yhdeksässätoista maakunnassa. Maaliskuussa työttömänä oli 12,3 prosentia jäsenistöstä, huhtikuussa luku laski 11,5 prosenttiin. Tänä vuonna myös tammikuussa työttömyys oli viimevuotista matalampi. YTK:n mukaan luvuissa on ”mahdollisuus positiivisiin tulkintoihin”.

– Mahdollinen syy voi olla soviteltavien päivärahojen määrän kasvussa, se tarkoittaa myös sitä, että jäsenillämme on aiempaa enemmän työtä, YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo


Loimaan kassasta ”mahdollisuus positiivisiin tulkintoihin”
Taloussanomat


Suomen suurimmalta melkoisen mukavia tietoja työllisyydestä: ”Vuoden parhaissa luvuissa”
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyyskassat:

Työttömyystilanne näyttää entistä heikommalta

Työttömyyskassa YTK:n yli 360 000 jäsenen työttömyysaste oli joulukuussa 11,4 prosenttia, mikä on merkittävästi suurempi kuin yleensä viime vuosina samaan aikaan. Koko vuoden työttömyysaste oli 10,7 prosenttia, mikä on yli kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vaikkapa neljä vuotta sitten.

Alkuvuosi näyttää vielä heikommalta.

– Viime vuonna ensimmäisellä viikolla tuli noin 1 600 juuri työttömäksi jääneen päivärahahakemusta, kun viime viikolla saimme 2 300 hakemusta, YTK:n toimitusjohtajan Auli Hänninen kertoo.


YTK: Työttömyystilanne näyttää entistä heikommalta
Taloussanomat


Työttömyyskassa julkaisi synkän kuvan joulukuusta – ”Valitettavasti tammikuukin näyttää huonommalta”
Uusi Suomi


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyys, työttömyyskassat:

  • Työttömyys alentunut kaikissa ikäryhmissä ja seutukunnissa 25.7.2017 - Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 27 200 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 000 henkilöllä. Kesäajalle on ominaisia tekijöitä, jotka kasvattavat työttömyyttä: oppilaitoksista valmistuneet nuoret tulevat työmarkkinoille, ja monet määräaikaiset työsuhteet päättyvät. Koko maassa työttömien määrä väheni vuotta aiemmasta 13 prosentilla. Varsinais-Suomessa vähennystä oli 14 prosenttia eli 4 500 henkilöä. Työttömien osuus työvoimasta oli maakunnassa kesäkuun
  • Työttömyysaste 10,2 prosenttia 26.5.2017 - Huhtikuun työttömyysaste oli 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden huhtikuussa. Työttömiä oli 279 000, työllisiä 2 443 000 ja työvoiman ulkopuolella 1 387 000 henkilöä. Nuorten työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksiköllä 27,4 prosenttiin. Tilastokeskus: Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Koko vuoden työttömänä olleita entistä enemmän 26.5.2017 - Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa viime vuoden lopussa työttömänä olleista oli ollut työttömänä koko vuoden. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodesta 2015 lähes kahdella tuhannella ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Kevään 2017 työmarkkinaennuste 10.5.2017 - Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa arvioidaan työllisyyden kasvavan tänä ja ensi vuonna kohtalaisesti. Tämänhetkinen työttömien työnhakijoiden määrän lasku on aiemmassa työmarkkinaennusteessa arvioitua nopeampaa. Erityisen nopeaa on pitkäaikaistyöttömien määrän lasku. Ennusteen mukaan työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,4 ja ensi vuonna 8 prosenttiin. Työmarkkinaennuste: Työttömyys laskee voimakkaasti Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:
  • 88 000 työtöntä työllistyi vuoden 2015 aikana 17.2.2017 - Vuoden 2015 aikana noin 88 000 vuonna 2014 työttömänä ollutta työllistyi palkkatyöhön tai yrittäjäksi. Työttömästä yrittäjäksi siirtyminen oli harvinaisempaa nuorilla ja 50 vuotta täyttäneillä. Kaiken kaikkiaan 18–64-vuotiaista työllisistä 232 000 oli yrittäjiä. Vuonna 2015 työllistyi 88 000 työtöntä Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta työllistyminen:

Yrittäjien työttömyyskassainnostus hiipumassa

Suomen yrittäjäin työttömyyskassaan liittyi viime vuonna yli 4000 jäsentä. Yrittäjien kassainnostus näyttää kuitenkin olevan hiipumaan päin, sillä vuonna 2014 liittyjiä oli lähes 6000 ja vuonna 2013:kin yli 5000. Nykyisin SYT-kassaan kuuluu yli 26 000 yrittäjää. Toinen suuri yrittäjien työttömyyskassa on AYT eli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa.

SYT-kassan johtaja Merja Jokinen kertoo, että yrittäjät ovat huomanneet, että heillä on oikeus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. Jäsenmäärää ovat Jokisen mukaan kasvattaneet pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset.

Yrittäjien perheenjäseniä kuuluu paljon vääriin kassoihin, kertoo Merja Jokinen.


Yrittäjien työttömyyskassainnostus hiipumassa
Kauppalehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työttömyyskassat, yrittäjyys:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Mikko Hietala Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 6.4.2017 - Leipomo-konditoria MBakeryn Mikko Hietala on valittu Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisen loppukilpailun voittaja selviää toukokuussa. MBakery on perustettu vuonna 2012 ja se työllistää 42 henkilöä. MBakeryn Hietala on Vuoden nuori yrittäjä 2017 Y-lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Elinkeinopalvelut osaksi Turku Science Park Oy:tä 4.7.2016 - Heinäkuun alusta alkaen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö ovat osa Turku Science Park Oy:tä, joka nyt vastaa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yritys- ja yrittäjyyspalveluista. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluista vastaa nyt Turku Science Park Oy Varsinais-Suomen Yrittäjä Elinkeinopalvelut Science Parkille Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Uusi rahoitusmalli yrityksille 2.6.2016 - Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.

Joka kuudes työttömyyskassan jäsen oli viime vuonna työttömänä

Työttömyyskassoihin kuului vuonna 2014 lähes kaksi miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää, kertoo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö. Jäsenistä 16 prosenttia sai vuoden aikana ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivärahaa tai vuorottelukorvausta maksettiin viime vuonna yhteensä 42 miljoonalta päivältä. Ansioturvamenot olivat viime vuonna 2,8 miljardia euroa. Etuuskulut kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta. Ansiopäivärahan saajien määrä kasvoi 6 prosenttia.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat nousseet vuosina 2014 ja 2015 yhteensä noin viidenneksellä. Jäsenmaksujen nousu johtuu etuuskulujen kasvusta.


Joka kuudes työttömyyskassan jäsen oli viime vuonna työttömänä
Verkkouutiset


Ansiopäivärahaa saavien määrä kasvoi – menot 2,8 miljardia euroa
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta ansio-päiväraha, työttömyyskassat:

Työttömyyden kuluja rahoitetaan velalla – puskurit ovat sulaneet

Työttömyyden kustannuksia rahoitetaan Suomessa yhä enemmän velalla.

Syynä on pitkittynyt taantuma ja kasvanut työttömyys. Työttömiä on jo yli 350 000, heistä 100 000 pitkäaikaistyöttömiä.

– Arvion mukaan joudumme ottamaan velkaa useita satoja miljoonia ja jopa lähes miljardi euroa, kertoo Työttömyysvakuutusrahaston varatoimitusjohtaja Tapio Oksanen.

Summan on valtava, jopa kolmannes rahaston tuloista.

Työttömyyskassoja rahoittavan rahaston velkaantuminen alkoi jo viime vuonna, ja tänä vuonna tahti kiihtyy.

Vaikka työttömyys ei ole yhtä hurja kuin 1990-luvun alun lamassa, työttömyysmenojen rahoittaminen on yhtä vaikeaa.

– Nämä rahamäärät, joista nyt puhutaan ovat kyllä samaa luokkaa ja jopa suurempiakin.

Syynä on puskureiden sulaminen pitkittyneessä taantumassa.

– Suhdannepuskurin avulla selvittiin vielä hyvin finanssikriisin jälkeen, kun meillä oli kertynyt paljon varallisuutta.

– Nyt puskurin määrä on ehtynyt.

Lain mukaan Työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa velkaa useanakin vuonna, mutta tavoitteena on kulujen kattaminen tuloilla ja puskureiden kasvattaminen lain sallimissa rajoissa.

Maksut nousevat

Käytännössä eduskunta saa jo syksyllä eteensä esityksen työttömyysvakuutusmaksujen korottamisesta.

– Arvioimme, että vuodelle 2016 maksuja joudutaan väkisin korottamaan.

Siis sekä työntekijöiltä että työnantajilta aiotaan periä nykyisitä suurempia maksuja työttömyyden kuluihin. Nyt työntekijöiden maksu on 0,65 prosenttia palkasta ja työnantajien keskimäärin 2,3 prosenttia.

Lähde: MTV.fi

Työttömyyskassat: Lähes kaksi kolmasosaa korotti jäsenmaksujaan

Synkät työttömyyslukemat ovat tuoneet korotuspaineita työttömyyskassojen jäsenmaksuihin. Suomessa on 29 työttömyyskassaa, joista 17 korotti jäsenmaksuaan tämän vuoden alusta.

Viime vuonna jäsenmaksuja korotti 19 kassaa, sitä edeltävänä vuonna 14 ja vuonna 2012 korotuksen teki 10 kassaa.

Korotusten taustalla ovat synkentyneet työttömyyslukemat. Suomen työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 8,8 prosenttia, joka tarkoittaa noin 232?000 työtöntä.

Kassojen etuusmaksut, eli maksetut korvaukset, ovat kasvaneet jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 kassat maksoivat etuuksia noin 2,8 miljardia euroa.

– Moni kassa joutuu nostamaan jäsenmaksuaan, jotta tasoitusrahaston määrä saadaan pidettyä vaaditulla tasolla, sanoo toiminnanjohtaja Niina Jussila Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä.

Työttömyyskassoilla pitää olla tasoitusrahasto, jonka alaraja on 100 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kassoilla pitää olla säästössä vähintään yhden vuoden menoja vastaava rahasumma.

Synkät työttömyyslukemat ovat tuoneet korotuspaineita työttömyyskassojen jäsenmaksuihin. Suomessa on 29 työttömyyskassaa, joista 17 korotti jäsenmaksuaan tämän vuoden alusta.

Viime vuonna jäsenmaksuja korotti 19 kassaa, sitä edeltävänä vuonna 14 ja vuonna 2012 korotuksen teki 10 kassaa.

Korotusten taustalla ovat synkentyneet työttömyyslukemat. Suomen työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 8,8 prosenttia, joka tarkoittaa noin 232?000 työtöntä.

Kassojen etuusmaksut, eli maksetut korvaukset, ovat kasvaneet jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 kassat maksoivat etuuksia noin 2,8 miljardia euroa.

– Moni kassa joutuu nostamaan jäsenmaksuaan, jotta tasoitusrahaston määrä saadaan pidettyä vaaditulla tasolla, sanoo toiminnanjohtaja Niina Jussila Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä.

Työttömyyskassoilla pitää olla tasoitusrahasto, jonka alaraja on 100 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kassoilla pitää olla säästössä vähintään yhden vuoden menoja vastaava rahasumma.

Eri työttömyyskassojen välillä on kuitenkin suuria eroja maksujen korotuspaineissa.

Esimerkiksi Rakennusalan työttömyyskassa on pitänyt jäsenmaksunsa samana viiden viime vuoden ajan, vaikka alaa koettelee raju työttömyys. Sähköalojen työttömyyskassan jäsenmaksu on jopa madaltunut hieman viiden viime vuoden aikana.

Jussilan mukaan erot johtuvat kassojen tasoitusrahastojen koosta.

– Esimerkiksi Rakennusalan työttömyyskassalla oli tasoitusrahastoa koottuna enemmän kuin vaaditut 100 prosenttia, jolloin heidän ei ole tarvinnut lähteä korottamaan maksuja laman ja korkean työttömyyden aikanakaan.

Jussila arvioi, että kassamaksujen merkittävin korotusaalto on nyt nähty. Helpotusta kassojen menoihin ei kuitenkaan ole luvassa.

– Kassat ovat arvioineet, että etuusmenot kasvavat jälleen tänä vuonna. Näkyvissä ei ole, että tilanne tästä helpottaisi.  Jäsenmaksujen korotus on käytännössä kassojen ainoa keino taloutensa tasapainottamiseen.

– Rahastojen sijoituksista tulee jonkin verran tuottoja, mutta sijoitusympäristö on nyt aika haasteellinen. Kassan sijoitustoiminnan on myös pakko olla hyvin turvaavaa, eli kovin suuria riskiä kassojen rahoilla ei voi ottaa.

Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) maksaa jäsenmaksutasausta kassoille, joilla on korkea työttömyys ja heikko rahoitusasema. Viime vuonna tasausta maksettiin 10 miljoonan euron edestä. Tasausmaksua saivat Metallityöväen, Palvelualojen, Paperityöväen, Puu- ja erityisalojen, Rakennusalan, Elintarviketyöläisten sekä Teollisuusalojen työttömyyskassat.

Periaatteessa jäsenmaksuille ei ole lakisääteistä ylärajaa. Kovin suureksi maksuja ei kuitenkaan käytännössä voi kasvattaa.

Kassojen jäsenmaksut vaativat Finanssivalvonnan hyväksynnän.

– Kassahan ei ole olemassa kerätäkseen rahaa, vaan maksaakseen etuuksia. Finanssivalvonta kyllä reagoisi, jos kassa keräisi jäsenmaksua enemmän kuin on tarpeen, Jussila sanoo.

Työttömyyskassat

Lähes kaksi miljoonaa jäsentä

Työttömyyskassojen tehtävä on maksaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden tai vuorotteluvapaan aikana.

Työttömyyskassat hoitavat lakisääteistä tehtävää ja kaikkien etuuksien saamisedellytykset on määritelty laissa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Työttömyyskassojen jäseninä on noin 1,9 miljoonaa suomalaista.

Työttömyyskassaan liitytään usein samalla, kun liitytään ammattiliittoon, mutta kassaan voi kuulua, vaikka ei kuulu ammattiliittoon.

Osa ammattiliitoista perii jäsenmaksussaan suoraan myös työttömyyskassan jäsenmaksun.

Palkansaajakassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla.

Palkansaajakassoilla jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia.

Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla.

Yrittäjäkassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion maksamalla osuudella ja jäsenmaksuilla.

Lähde: Keskisuomalainen

Yhä useampi ansiopäivärahan saaja tekee osa-aikatyötä

Työttömyyskassat antoivat 1 037 168 ansiopäivärahapäätöstä vuonna 2014. Näistä 30 prosenttia koski osa-aikatyön, lyhytaikaisen työn ja sivutoimisen yritystoiminnan ajalta maksettavaa soviteltua ansiopäivärahaa.

Soviteltua ansiopäivärahaa koskevia päätöksiä annettiin viime vuonna 323 567 kappaletta, joka on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna silloin, kun hakijalla on työtuloa yli 300 euroa kuukaudessa. Jos työtuloa on alle 300 euroa kuukaudessa, päiväraha maksetaan täytenä ja työskentely ei näy sovitellun päivärahan tilastossa.

Ansiopäivärahahakemus käsiteltiin vuonna 2014 keskimäärin 12 päivässä. Puolet hakemuksista käsiteltiin seitsemässä päivässä.

Sovitellun ansiopäivärahan kohdalla käsittelyaika oli keskimäärin 9,8 päivää. Puolet soviteltua päivärahaa koskevista hakemuksista käsiteltiin kuudessa päivässä.

Annettujen ansiopäivärahapäätösten kokonaismäärä nousi edellisvuodesta noin tuhannella.

Lähde: Rannikkoseutu

Myös yrittäjät halajavat turvaa työttömyyskassasta

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT-kassa) liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5 923 jäsentä. Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 5 400 yrittäjää.

”Yrittäjät ovat viime vuosien aikana huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen tiedotteessa.

SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin lähes 27 000. Jokisen mukaan yrittäjistä noin 11 prosenttia on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, kun taas palkansaajista noin 70 prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.

”Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 prosentissa. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, sanoo Jokinen.

Lähde: Talouselämä

Työttömyyskassan jäsenyys kallistuu

Työttömyyden kasvu kurittaa palkansaajiakin. Joillakin aloilla kassan jäsenmaksu nousee jopa 20–45 prosenttia.

Työttömyyden kasvu heijastui vuodenvaihteessa monien työttömyyskassojen jäsenmaksuun.

Esimerkiksi entinen Loimaan kassa, nykyinen Yleinen työttömyyskassa (YTK), korotti jäsenmaksunsa viime vuoden 99 eurosta 118 euroon. Kertakorotus on roimat lähes 20 prosenttia.

– Etuusmenot ovat kasvaneet, kun työttömyys on lisääntynyt, toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.

Korotus johtuu yksinomaan työttömyyden kasvusta.”

Viime vuonna YTK:n jäsenistä työttömiä oli 9,6 prosenttia. Heille maksettiin työttömyyskorvauksia yli 600 miljoonaa euroa.

– Tämän vuoden talousarvio on tehty 10,5 prosentin työttömyyden mukaan, jolloin etuuksia maksettaisiin 680 miljoonaa.

YTK on 350 000 jäsenellään Suomen suurin työttömyyskassa.

Myös Kuljetusalan työttömyyskassan jäsenistä työttömänä oli viime vuonna joka kymmenes.

– Tilanne jatkuu vähintään yhtä huonona tänäkin vuonna, kassan johtaja Anne Liikanen ennustaa.

Kuljettajien maksut työttömyyskassalleen nousivat vuodenvaihteessa 0,53 prosentista 0,6:een prosenttiin bruttopalkasta.

AKT:läisten kassaan kuuluu 41 000 jäsentä.

Jäsenmaksua joutui korottamaan myös Opettajien työttömyyskassa.

– Ennuste työttömyyden kehittymisestä on sen verran tiukalla kasvu-uralla, että ei ollut muuta vaihtoehtoa, kassan johtaja Marjaana Maisonlahti perustelee.

Opettajien kassamaksu nousi 6,20 eurosta 7,70 euroon kuukaudessa. Jäseniä kassalla on 110 000.

Jäseniltä ei ole vielä tullut työttömyyskassaan palautetta korotuksesta.

– Uskon, että korotustarve ymmärretään. Perustehtävämme on, että pystymme maksamaan ansioturvan, Maisonlahti sanoo.

YTK:hon puolestaan on tullut joitakin palautteita.

– Mutta aika ymmärtäväisesti korotukseen on suhtauduttu, Hänninen kertoo.

Korkein korotus kassamaksuihin tuli Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla, joilla vuosimaksu nousi 107 eurosta 155 euroon eli 45 prosenttia.

Vaikka enemmistö kassoista korotti maksua, esimerkiksi metalli-, paperi- ja sähkömiesten jäsenmaksut pysyivät entisellään.

Puu- ja erityisalojen kassamaksu aleni 0,80 prosentista 0,70:een.

Finanssivalvonta vahtii maksuja

  • Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassojen jäsenmaksut esitysten pohjalta.
  • Jäsenmaksun pitää kattaa etuusmenojen lisäksi kassan hallintokulut.
  • Työttömyyskassalla on oltava sen verran pääomaa, että se selviytyy menoistaan vuoden ilman tuloja.
  • Työttömyyskassan osuus ansiopäivärahasta on lakisääteinen 5,5 prosenttia.
  • Valtio maksaa peruspäivärahan ja työttömyysvakuutusrahasto kattaa lopun.
  • Liittoon kuuluva maksaa työttömyyskassamaksun yleensä osana jäsenmaksua.

Lähde: Helsingin Uutiset

Työttömyyskassat joutuvat nostamaan jäsenmaksujaan

Työttömyys on kasvanut tänä vuonna niin rivakasti, että joissakin työttömyyskassoissa talousarvio on pettänyt. Moni kassa nosti jäsenmaksua jo täksi vuodeksi. Nyt korotuksia suunnitellaan niissäkin, joissa jäsenmaksu on pysynyt pitkään samana.

Yleinen työttömyyskassa YTK eli niin sanottu Loimaan kassa on pitänyt vuosittaisen jäsenmaksunsa 99 eurossa viiden vuoden ajan, mutta ensi vuonna jäsenmaksu luultavasti nousee.

– Kyllä se toiselle sadalle varmasti nousee. Arvioisin, että 110–120 euroon, YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.

YTK on yli 335 000 jäsenellään suurin työttömyyskassa. YTK maksaa tänä vuonna etuuksia noin 600 miljoonaa euroa eli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

”On saavutettu se tilanne, että kaikki kärsivät”

Yleensä taantumat ja työttömyyden kasvu ovat näkyneet epätasaisesti eri alojen työttömyyskassoissa. Nyt on toisin.

– On ilmeisesti saavutettu se tilanne, että kaikki kärsivät. Vientialoilla on ollut vaikeaa monta vuotta. Nyt julkisen alan kassoissakin on hakemusten määrä lähtenyt kasvuun, Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n toiminnanjohtaja Niina Jussila sanoo.

Palvelualojen työttömyyskassan etuusmenot ovat kasvaneet tänä vuonna enemmän kuin oli ennakoitu. Etuusmenot ovat kasvaneet tänä vuonna 18 prosenttia viime vuodesta.

– Kassan talous on aika tiukalla, mutta rahoitusongelmia ei ole silti näkyvissä, kassanhoitaja Markku Virtanen sanoo.

Peräti kahdeksan vuotta samana pysynyt jäsenmaksuprosentti noussee kuitenkin ensi vuonna. Virtasen mukaan on todennäköistä, että jäsenmaksua esitetään korotettavaksi nykyisestä 0,45 prosentista 0,5 prosenttiin.

Työttömyyskassoilla on erilaisia tapoja periä jäsenmaksuja. Toisilla on tuloista riippumaton kiinteä jäsenmaksu, joillakin maksu on prosenttiosuus palkasta. Jälkimmäisillä jäsenmaksutulot riippuvat siis myös palkkojen kehityksestä.

Esimerkiksi Palvelualojen työttömyyskassan 2000 euroa kuussa tienaava jäsen maksaa nykyisin 108 euroa jäsenmaksua vuodessa, kun 4000 euroa tienaavan maksu on 216 euroa.

Kassoilla on oltava riittävät puskurit

Työttömyyskassojen on annettava esityksensä ensi vuoden jäsenmaksuperusteista Finanssivalvonnalle lokakuun puoleenväliin mennessä. Fiva valvoo sitä, että työttömyyskassojen talous pysyy riittävän hyvänä muun muassa varmistamalla ”puskureiden” eli tasoitusrahaston riittävyyden.

Tasoitusrahaston pitäisi olla vähintään sata prosenttia työttömyyskassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista eli sen pitäisi pystyä kattamaan vuoden menot ilman euronkaan jäsenmaksutuloja.

YTK:ssa tämä rahastoaste laskee tänä vuonna 170 prosentista 140–150 prosenttiin. Palvelualojen työttömyyskassassa aste on nyt 130 prosenttia.

– Ei ole hirveästi alarajaan matkaa, joten ei olisi pahitteeksi, jos se olisi vahvempikin, Palvelualojen työttömyyskassan Markku Virtanen sanoo.

Finanssivalvonta on usein antanut kassoille muutaman vuoden aikaa saada tasoitusrahasto riittäväksi, jos se ei ole täyttänyt tavoitteita.

TVR:n rahoitustilanne on ”dramaattinen”

Työttömyysturvaetuuksia oli maksettu tammi–heinäkuussa runsaat 2,8 miljardia euroa eli lähes 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Pääosan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta rahoittaa Työttömyysvakuutusrahasto (TVR), jonka alijäämä on paisunut ennätykselliseksi työttömyyden kasvun takia.

TVR:n toimitusjohtaja Heikki Pohja kuvaili tilannetta viime viikolla ”dramaattiseksi”, sillä edes 1990-luvun lamavuosina alijäämä ei päässyt yhtä suureksi. Rahasto esittää työttömyysvakuutusmaksujen korotusta ensi vuodeksi, minkä lisäksi se joutuu ottamaan lainaa markkinoilta.

Työttömyyskassat rahoittavat jäsenmaksuillaan vain 5,5 prosenttia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Näin ansioturva rahoitetaan

  • Kassojen jäsenmaksuilla katetaan etuuksista noin 5,5 prosenttia.
  • Loput tulevat valtionosuudesta ja TVR:stä.
  • TVR saa varansa työttömyys- vakuutusmaksuista sekä työnantajan omavastuumaksuista.
  • Valtionosuutena maksetaan työttömyyskassalle peruspäivärahaa vastaava määrä.

Lähde: Taloussanomat