Avainsana-arkisto: Työterveyslaitos

Työterveyslaitos irtisanoo sata työntekijää

Työterveyslaitos irtisanoo sata työntekijää yt-neuvottelujen seurauksena. Henkilöstön määrä vähenee noin 180 henkilöllä, mutta irtisanomiset jäivät suunniteltua pienemmiksi muun muassa eläkejärjestelyjen vuoksi. Toiminta jatkuu laitoksen kaikissa toimipisteissä Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Yt-neuvottelujen seurauksena henkilöstö vähenee kaikkiaan noin 180:lla, mutta irtisanomisia jouduttiin tekemään vain sata vaihtoehtoisten järjestelyjen ansiosta. Pääosa vähennyksistä (80 %) kohdistuu Helsingin toimipisteisiin. Noin 40 määräaikaista työsuhdetta päättyy ensi vuonna ja eläkkeelle tai toisiin tehtäviin Työterveyslaitoksen ulkopuolelle siirtyy noin 40 henkilöä.

Liikkeenluovutuksessa Turun ammattikorkeakoulu ostaa Työterveyslaitoksen Turun sisäympäristön tutkimustoiminnan. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Turun ammattikorkeakoulun työntekijöiksi ja tutkimustyössä tarvittavat laboratoriotilat vuokrataan Työterveyslaitokselta määräaikaisella vuokrasopimuksella.


Työterveyslaitos irtisanoo sata
Turun Sanomat


Työterveyslaitos irtisanoo sata työntekijää
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työterveyslaitos:

Työterveyslaitoksen yt-neuvottelut ohi – 200 työpaikkaa vaarassa

Elokuun lopussa alkaneet Työterveyslaitoksen yt-neuvottelut ovat päättyneet tänään maanantaina. Neuvottelujen tuloksena laitos vähentää enimmillään 200 työpaikkaa. TTL:n yt-neuvottelut koskivat laitoksen koko toimintaa ja organisaatiorakennetta. Tavoitteena oli sopeutua valtionavun vähentymiseen. Laitos aikoo nyt toteuttaa sopeutukset fokusoimalla osaamisalueitaan ja toimintakokonaisuuksiaan, keventämällä organisaatiotaan, tehostamalla toimintojaaan ja tilankäyttöään sekä etsimällä uusia tulolähteitä.

TTL:n mukaan organisaatiota ja toimintakokonaisuuksia koskevat yksityiskohtaiset päätökset pyritään tekemään pääosin lokakuussa ja henkilöstöä koskevat päätökset pääosin marraskuussa. Työterveyslaitos työllistää noin 680 henkilöä. Laitoksella on toimipisteet Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.


200 työpaikkaa vaarassa – Työterveyslaitoksen yt:t päätökseen
Talouselämä


Työterveyslaitoksen yt-neuvottelut ohi – 200 työpaikkaa vaarassa
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työterveyslaitos, yt-neuvottelut:

  • HKScan lopettaa Mellilän tuotantolaitoksen 20.4.2017 - HKScanin Mellilän tuotantolaitos lakkautetaan ja osa teurastamon toiminnoista siirretään Paimioon. Irtisanomisia pyritään välttämään tarjoamalla Mellilässä työskenteleville työtä muista HKScanin toimipaikoista. HKScanin Mellilän tuotantolaitos lopettaa Loimaan Lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • MacGregor irtisanoo Kaarinasta 23.1.2017 - YT-neuvottelujen tuloksena MacGregor vähentää Kaarinasta 24 työntekijää. Vähennykset tehdään pääasiassa irtisanomalla. Maailmanlaajuisesti vähennys on 230 henkilötyövuotta. Yrityksen alaa on meriteollisuuden lastin- ja kuormankäsittely. MacGregor vähentää 24 Kaarinasta Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Kaarina:
  • TOK suunnittelee sulkevansa S-market Koivulan 10.1.2017 - Turun Osuuskauppa käynnistää yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko S-market Koivulan henkilöstö. TOK suunnittelee kaupan sulkemista. S-market Koivula sulkemisuhan alla Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Nordic Soya irtisanoo 2.12.2016 - Uudessakaupungissa toimiva Nordic Soya Oy irtisanoo yt-neuvotteluiden seurauksena enintään 18 henkilöä. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä. Tammikuussa Nordic Soyassa aletaan kokeilla tuotantohenkilöstön osalta 12 tunnin päivittäistä työaikaa. Nordic Soya irtisanoo toistakymmentä työntekijäänsä Ugissa Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Liviassa yt-neuvottelut 1.12.2016 - Ammattiopisto Liviassa alkavat jälleen yt-neuvottelut. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut ja nyt tavoitellaan 300 000 euron henkilöstösäästöjä. Liviassa taas yt:t Kuntsari Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:

Työterveyslaitos aloittaa yt:t – enimmillään 200 työsuhdetta voidaan vähentää

Työterveyslaitos aloittaa elokuun lopussa koko henkilöstä koskevat yt-neuvottelut, joiden seurauksena se tulee irtisanomaan enintään 200 työntekijää. Työterveyslaitoksessa on töissä noin 680 henkeä.

Syy neuvottelujen aloittamiseen on laitoksen lähettämän tiedotteen mukaan se, että sen saama valtionapu on vähentynyt edellisinä vuosina ja vähenee edelleen. Yt-neuvottelut pyritään kohdistamaan siten, että laitos voi tukea suomalaisen työelämän kehittymistä ja työhyvinvointia.


Työterveyslaitos aloittaa yt-neuvottelut – jopa 200 työsuhdetta vaarassa
Turun Sanomat


Työterveyslaitos aloittaa yt:t – irtisanoo enintään 200
Taloussanomat


Työterveyslaitos aloittaa yt:t – enimmillään 200 työsuhdetta voidaan vähentää
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työterveyslaitos, yt-neuvottelut:

  • HKScan lopettaa Mellilän tuotantolaitoksen 20.4.2017 - HKScanin Mellilän tuotantolaitos lakkautetaan ja osa teurastamon toiminnoista siirretään Paimioon. Irtisanomisia pyritään välttämään tarjoamalla Mellilässä työskenteleville työtä muista HKScanin toimipaikoista. HKScanin Mellilän tuotantolaitos lopettaa Loimaan Lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • MacGregor irtisanoo Kaarinasta 23.1.2017 - YT-neuvottelujen tuloksena MacGregor vähentää Kaarinasta 24 työntekijää. Vähennykset tehdään pääasiassa irtisanomalla. Maailmanlaajuisesti vähennys on 230 henkilötyövuotta. Yrityksen alaa on meriteollisuuden lastin- ja kuormankäsittely. MacGregor vähentää 24 Kaarinasta Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Kaarina:
  • TOK suunnittelee sulkevansa S-market Koivulan 10.1.2017 - Turun Osuuskauppa käynnistää yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko S-market Koivulan henkilöstö. TOK suunnittelee kaupan sulkemista. S-market Koivula sulkemisuhan alla Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Nordic Soya irtisanoo 2.12.2016 - Uudessakaupungissa toimiva Nordic Soya Oy irtisanoo yt-neuvotteluiden seurauksena enintään 18 henkilöä. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä. Tammikuussa Nordic Soyassa aletaan kokeilla tuotantohenkilöstön osalta 12 tunnin päivittäistä työaikaa. Nordic Soya irtisanoo toistakymmentä työntekijäänsä Ugissa Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Liviassa yt-neuvottelut 1.12.2016 - Ammattiopisto Liviassa alkavat jälleen yt-neuvottelut. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut ja nyt tavoitellaan 300 000 euron henkilöstösäästöjä. Liviassa taas yt:t Kuntsari Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:

Kysely: Työelämän muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan niihin on mahdollisuus vaikuttaa itse

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti työelämän muutokseen osallistumiseen, kertoo hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan Työelämä 2020 -hankkeen teettämä kysely.

Kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta kertoo olevansa valmis osallistumaan työelämän muutokseen ja opettelemaan uutta, jotta suomalaisesta työelämästä tulisi ”Euroopan parasta” vuoteen 2020 mennessä.

Työskentelyn painopisteenä olivat hyvän työn tekemiseen liittyvät edellytykset, ei niinkään itse työsuoritteeseen liittyvä pohdinta. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi toimintakulttuuriin, työyhteisöihin, työhön suhtautumiseen, johtamiseen, kommunikointiin ja arvostuksiin.


Kysely: Työelämän muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan niihin on mahdollisuus vaikuttaa itse
Työelämä 2020 -hanke


Kysely: Työelämän muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan niihin on mahdollisuus vaikuttaa itse
Verkkolehti Kansan-Uutiset


Muutos kelpaa suomalaisille – Näin eroavat miesten ja naisten halut sen toteuttamisessa
Talouselämä


Suomalaisen työelämän kehittämisen arvopohja v. 2020 (pdf)
TEM raportteja 35/2013


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työelämä, motivaatio:

Maahanmuuttajalle työelämätietoa omalla kielellä

Työterveyslaitoksen opas tuli tarpeeseen

Suomalaisesta työelämästä saa tiivistettyä tietoa 13 kielellä. Työterveyslaitoksen Töissä Suomessa -nettiopas toteutettiin osana Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hanketta yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston kanssa. Hankkeessa oli mukana 14 pohjoissavolaista yritystä ja yksi pääkaupunkiseudulta.

– Opas on tarkoitettu työyhteisöjen tueksi sekä maahanmuuttajille, jotka ovat hakeutumassa Suomeen töihin, tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitokselta kertoo.

Yritysten johtoa ja työntekijöitä haastateltiin opasta varten. Haastateltavien joukossa oli sekä maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä että työntekijöitä.

Yli-Kaitalan mukaan suomen lisäksi 12 kielellä julkaistu opas on saanut huomattavan paljon kiittävää palautetta. Netissä julkaistu opas eri kieliversioineen on saatavissa jatkossa myös painettuna.

Oppaita on monia, tosin rajoitetusti muilla kuin englannin kielellä.

Tuntematon työterveyshuolto

Yli-Kaitalan mukaan haastateltujen keskeinen viesti maahanmuuttajan näkökulmasta on, että suomalainen työelämä on kovin säänneltyä. Työehtosopimus, loma-ajat, työterveyshuolto ja ammattiyhdistys herättävät paljon kysymyksiä.

Oppaassa työelämän pelisäännöt kerrotaan selkokielellä.

– Ammattiyhdistykseen ja työterveyshuoltoon saatetaan aluksi suhtautua epäilevästi Työterveyshuollon toimintaperiaatetta ei välttämättä ymmärretä, Yli-Kaitala selventää.

Joissakin maissa ay-liikkeen jäsenyys voi olla työntekijälle uhkarohkeaa.

Pelisäännöt omalla kielellä

Opas on julkaistu suomen lisäksi sekä ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi, somaliksi, arabiaksi, saksaksi, ranskaksi, kiinaksi, vietnamiksi että thain kielellä.

Mukana on myös soranin kieli, joka on kurdin kielen murre.

Jokaisen kieliversion on tarkastanut kieltä äidinkielenään puhuva.

– Tarkoitus on, että opasta täydennetään ajan mittaan netissä. Lait muuttuvat, jolloin myös oppaan sisällöt muuttuvat, Yli-Kaitala tähdentää.

Työelämä monikulttuuristuu

Palvelualojen ammattiliitto PAMissa on 10 000 maahanmuuttajataustaista työntekijää. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät PAMin jäsenistössä ovat virolaiset ja venäläiset.

Koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen kertoo, että monissa pamilaisissa työpaikoissa monikulttuurisuuteen panostetaan vahvasti.

– PAM on tiedostanut, että maailma muuttuu ja työelämä monikulttuuristuu. Tämä on pakko ottaa huomioon, Laakkonen toteaa.

Hänen mukaansa maahanmuuttajat hakevat ratkaisuja työpaikan ongelmiin PAMin aluetoimistoista suhteellisesti enemmän kuin kantaväestö.

– Ongelmat eivät paljoa eroa kantaväestöstä, mutta niitä on enemmän.

Maahanmuuttajaopiskelijaryhmät vierailevat PAMissa, jolloin heidät vihitään työelämän aakkosiin. Laakkosen mukaan kiinnostus on valtavaa.

– He alkavat jo kysellä verotus- ja eläkeasioistakin, mutta ne eivät ole PAMin heiniä, Laakkonen kertoo.

Lähde: Kansan Uutiset

Mitäs nyt työpaikan leppoistajat? Tutkimustulos on tyly

Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä ja voi lyhentää työuria, paljastaa tuore tutkimus.

Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työssä tylsistymisen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin.

Työterveyslaitoksen yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa toteuttama tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli 11 000 työntekijää. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Journal of Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen.

Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä.

Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin.

”Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä”, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.

”Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan”, Harju sanoo.

Vaikuttaa terveyteen

Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin.

Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen.

Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä Tekes.

Lähde: Talouselämä

Työssä tylsistyminen heikentää terveyttä

Pitkittyvää pitkäveteisyyttä esiintyy muuallakin kuin liukuhihnalla.

Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla.

Työssä tylsistymisen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin. Työterveyslaitoksen yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa toteuttama tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli 11 000 työntekijää. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Journal of Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen.

Nuoret odottavat haasteita

Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät.

Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät.

Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin.

– Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.

– Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo.

Tylsistyminen lyhentää työuraa

Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin.

Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen.

Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä TEKES.

Lähde: Kansan Uutiset