Avainsana-arkisto: työsuhdetieto

SAK avaa maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan

SAK neuvoo maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä työelämän kysymyksissä maaliskuusta alkaen. Lakimies antaa työsuhteiseen liittyviä neuvoja puhelimitse ja sähköpostitse, myöhemmin myös asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi hän välittää työelämätietoa maahanmuuttajajärjestöille sekä kouluttaa ammattiliittoja ja työpaikkojen luottamusmiehiä maahanmuuttoasioissa.

– Tämä on ensimmäinen ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tarkoitettu matalan kynnyksen neuvontapalvelu, joka tarjoaa maksuttomia lainopillisia työelämäneuvoja, sanoo SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessa.

Kyntäjän mukaan erilaisesta kulttuurista tulevilla ja vailla kielitaitoa olevilla työntekijöillä on suurempi riski joutua työelämässä ongelmiin kuin kantasuomalaisilla. SAK:n neuvontapalvelu on osa Töissä Suomessa -yhteishanketta, jonka tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä edistäviä neuvontapalveluita.


SAK aloittaa maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan
Turun Sanomat


Maahanmuuttajat saavat oman työsuhdeneuvojan
Talouselämä


SAK alkaa antaa maksutonta työlakineuvontaa maahanmuuttajille
Verkkouutiset


SAK avaa maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan
SAK


Tuoreimmat artikkelit aiheesta maahanmuuttajat, työsuhdetieto:

  • Työvoimapoliittiset toimenpiteet parantavat maahanmuuttajien työllistymistä 15.6.2017 - Tuoreen tutkimuksen mukaan työmarkkinalähtöiset toimenpiteet tukevat maahanmuuttajien työllistymistä parhaiten. Erityisesti ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneet tai palkkatukea saaneet työllistyivät paremmin kuin ne maahanmuuttajat, jotka eivät olleet lainkaan osallistuneet toimenpiteisiin. Yleinen työllisyystilanne vaikuttaa kuitenkin myös työttömien maahanmuuttajien työllistymiseen enemmän kuin toimenpiteet. Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -tutkimus tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen toimeksiannosta. Sen laati Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksen erikoistutkija, YTL Simo
  • Euroopan investointirahasto rahoittaa uutta kokeilua maahanmuuttajien työllistämiseksi 7.6.2017 - Euroopan investointirahaston rahoittaman kokeilun tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Sen toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö. Kokeilussa hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond), jossa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista eli työllistyneistä maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien
  • Toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen 17.2.2017 - Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmän raportissa esitetään 40 toimenpidettä maahanmuuttajien koulutukseen liittyen. Esitykset painottuvat suomen/ruotsin kielen taitoon liittyviin asioihin. Raporttia pääsee lukemaan alla olevasta linkistä. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide‐esitykset II Opetus- ja kulttuuriministeriö Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin uusia ehdotuksia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta maahanmuuttajat:
  • Turvapaikanhakijoiden TET-jaksot laajenevat koko Suomeen 1.12.2016 - Varsinais-Suomessa pilotoitu turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen laajenee koko Suomen alueelle. Positiivista palautetta TET-jaksoista ovat antaneet niin turvapaikanhakijat kuin yritykset. Yhdestä kolmeen viikkoon kestäviä TET-jaksoja on järjestänyt Punainen Risti. Niihin on tähän mennessä osallistunut noin 400 turvapaikanhakijaa. Jo 400 turvapaikanhakijaa on osallistunut TET-jaksoon – malli laajenee koko Suomeen Yle Tuoreimmat artikkelit aiheesta maahanmuuttajat:
  • Maahanmuuttajien työllisyys parantunut 14.9.2016 - Pellervon Taloustutkimuksen tutkijat käyttivät 58 000 maahanmuuttajan työllisyystietoja selvittäessään maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkimuksen mukaan 2000-luvulla Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat saaneet töitä 1990-luvun puolivälin tulijoita paremmin. Eroa on jopa yli 20 prosenttiyksikköä. Muutosta selittävät muun muassa talouden suhdanteet. Maahanmuuttajien työllisyys on parantunut selvästi Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta maahanmuuttajat:

Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä

Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä -oppaassa käsitellään keskeiset työsuhdeasiat. Se sisältää useita mallilomakkeita, esimerkiksi työsopimuksen, vuosilomapalkkalaskelman, työsuhteen päättämisilmoituksen ja työtodistuksen. Oppaassa on tietoa työterveyshuollon järjestämisestä, ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, koneiden ja kemikaalien turvallisesta käytöstä ja monista muista työnantajan toimivallan käyttöön ja turvalliseen työympäristöön liittyvistä asioista.

Oppaan voi ladata ilmaiseksi.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Loppu nollatuntisopimuksille kansalaisaloitteella

Metallin nuoret nostavat kansanliikettä vakiduunin puolesta.

Metalliliiton nuoret kampanjoivat kansalaisaloitteella maahan lakia, joka kieltää ns. nollatuntisopimukset. Operaatio vakiduuni on jo käynnistynyt ja nimien keruu kansalaisaloitteen taakse alkaa tammikuun puolivälissä.

Nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia, joilla työntekijä sitoutuu olemaan työnantajan käytettävissä tarvittaessa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan työtä nollasta täysiin tunteihin viikossa.

Nollatuntisopimukset ovat yksi pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden muoto.

Metalliliiton nuorisotoimitsijan Jussi-Pekka Ahosen mukaan pätkätyöt ja nollasopimukset koettiin metallin nuorten kyselyssä ylivoimaisesti eniten rassaavaksi ongelmaksi, johon liiton tulee puuttua.

– Kyse ei ole pelkästään eikä ehkä pääasiallisesti metallialan ongelmasta. Nollasopimukset ja muut pätkätyön ongelmat ovat erittäin yleisiä esimerkiksi kaupan alalla, Ahonen sanoo.

Hänen mukaansa nolla-sopimukset, osa-aikaisuudet, vuokratyö ja muut pätkätyön muodot ovat Ahosen mukaan yleistymässä kaikilla aloilla.

Ahonen näkee Operaatio vakiduunin koko ay-liikettä yhdistäväksi kampanjaksi.

Nimienkeruu käyntiin tammikuussa

Operaatio vakiduuni käynnistyi lokakuussa Tampereen keskustorilla järjestetyllä tilaisuudella. Meneillään on lämmittelyvaihe, jossa haetaan yhteistyökumppaneita ammattiliitoista ja kansalaisjärjestöistä.

Kampanjan kuuma vaihe käynnistyy tammikuun 15. Tavoitteena on kerätä kansalaisaloitteeseen vähintään 50 000 nimeä seuraavan puolen vuoden kuluessa. Se varmistaa aloitteen pääsyn eduskunnan käsittelyyn.

Nimenkeruun yhteydessä järjestetään tapahtumia turuilla ja toreilla. Niissä suuri yleisö saa asiaan tuntumaa ja pääsee osallistumaan kampanjaan. Nimiä kerätään myös internetissä.

Vähimäistyöaika vuoratyöhön

Kansalaisaloitteella on kaksi kärkeä. Ensinnäkin nollatuntisopimukset halutaan kieltää kokonaan.

Aivan täyskieltoa ei Ahosen mukaan kuitenkaan haeta. Nollatuntisopimuksia voisi tehdä jatkossakin perustellusta syistä, jotka lähtevät työntekijän tarpeista.

– Esimerkiksi opiskelu tai lastenhoito voisi antaa vapaat kädet järjestellä viikkotyöaikaa vaikka nollatuntipohjalta. Emme halua kieltää opiskelijoilta tätä mahdollisuutta.

Toinen vaatimus on, että vuokratyöhön ja osa-aikatyöhön on saatava 18 tunnin vähimmäistyöaika. Se oikeuttaa pääsemään ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen piiriin.

Lähde: Kansan Uutiset

Kokoomusnuoret Antti Rinteelle: työmarkkinoilla ei kaivata yhtään lisäsääntelyä

Kokoomuksen nuorten liitto tyrmää valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ehdotuksen nollatuntisopimusten kieltämisestä.

”Valtiovarainministeri (Antti) Rinteen ehdotus nollatuntisopimusten kieltämisestä kirpaisisi eniten maamme nuorisoa ja nuoria aikuisia”, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski toteaa tiedotteessaan.

Kosken mukaan nollatyösopimusten poisto ei tarkoittaisi nykyistä enempää vakituisia työsuhteita, vaan ainoastaan keskittäisi nykyisin tarjolla olevat työtunnit yhä harvemmille.

Koski muistuttaa, että Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, joille nollatyösopimus on elämäntilanteesta johtuen hyvinkin mieleinen. Tällaisia ihmisiä ovat hänen mukaansa muun muassa monet opiskelijat, freelancerit sekä vanhempainvapaalla olevat ihmiset.

Nollatyösopimusten kieltäminen tarkoittaisi Kosken mukaan käytännössä sitä, että toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden sijaan työnantajat joutuisivat solmimaan entistä enemmän määräaikaisia työsopimuksia.

”Työmarkkinajärjestelmästämme jäykkyydestä johtuen riski palkata vakituinen työntekijä voi olla yrityksille liian suuri. Silloin työnantaja jää ilman työntekijää ja työntekijä jää ilman työpaikkaa”, Koski sanoo.

Kokoomusnuoret pitää hyvänä hallituksen aiempaa suunnitelmaa mahdollistaa ajoittainen ja rajoitettu työnteko työttömyyden aikana ilman suoraa tukien menetystä.

Uudistus palvelisi kokoomusnuorten mukaan nollasopimusmahdollisuuden ohella erinomaisesti sekä työntekijöitä että työnantajia.

”Suomalaiset työmarkkinat eivät kaipaa enää yhtään lisäsääntelyä. Työelämään on luotava nykyistä laajempia mahdollisuuksia ja joustoja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti”, Koski sanoo.

”On aina parempi, että nuorella on mahdollisuus työntekoon työttömyyden sijaan. Työmarkkinamme tarvitsevat joustavuutta irtisanomisten asemesta ja nuoret työtä sosiaalietuuksien sijaan.”

Lähde: Verkkouutiset

”Uhraukset palkitaan yt-neuvotteluilla” – Insinööriliitto ei hyväksy työsuhteen koeajan pidentämistä

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ei innostu työ- ja elinkeinoministeriössä virinneeseen ajatukseen pidentää työsuhteessa sovellettavaa koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

– Tämä on taas yksi esimerkki ehdotuksista, joita työllisyyden parantamisen nimissä ilmaan viskotaan. Nykyinen koeaika on aivan riittävä, sen pidentäminen ei työllisyyttä paranna, Porokari totesi Insinööriliiton edustajakokouksen avauspuheessaan Helsingissä.

TEM aloitti työajan pidentämisestä kolmikantaiset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa aiemmin tällä viikolla. Porokarin mukaan Insinööriliitto vastustaa koeajan pidentämistä.

– Tällaisten pikku puuhastelujen sijaan nyt kaivataan uutta, pidemmän aikavälin strategista ajattelua ja ohjelmaa kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Yritysten ja omistajien on korkea aika ymmärtää, että ilman investointeja ja panostamista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan niille käy kylmät alati kovenevassa kilpailussa, Porokari sanoi.

Porokarin mukaan samalla on huolehdittava työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta. Hän muistuttaa, että työntekijät ovat tehneet jo useita kädenojennuksia suomalaisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden eteen.

– Tuntuu siltä, että Elinkeinoelämän keskusliittoa paapotaan sen mitä keretään. Eteläranta saa, mitä haluaa, palkansaajaa patistetaan leikkaamaan vuoroin ostovoimaa ja eläketurvaansa. Ja yritykset palkitsevat uhraukset yt-neuvotteluilla ja irtisanomisilla, joille ei tunnu tulevan loppua, Porokari paheksui.

Lähde: Tekniikka&Talous

Työntekijät eivät niele ehdotusta työsuhteen koeajan pidentämisestä

Työ- ja elinkeinoministeriö haluaisi helpottaa työvoiman palkkaamista venyttämällä työntekijän koeaikaa nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Neuvottelut asiasta ministeriön ja työmarkkinaosapuolten välillä käynnistyivät tänään.

Työntekijäpuoli on ottanut varauksellisen kannan työsuhteen koeajan pidentämiseen jo ennen neuvottelujen alkua. Esimerkiksi SAK pitää nykyistä neljän kuukauden koeaikaa riittävänä eikä usko, että koeajan pidentäminen lisäisi työpaikkoja.

SAK:n neuvottelija Katariina Murto huomauttaa, että mitään näyttöä koeajan pidentämisen vaikutuksista työllistymiseen ei ole olemassa.

Työnantajapuolella koeajan pidentämistä pidetään sen sijaan tavoiteltavana asiana.

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä katsoo, että koeajan pidentäminen tarjoaisi työnantajalle pidemmän ajan selvittää työntekijän sopivuutta tehtävään, mikä helpottaisi rekrytointipäätöstä. Tämä olisi Äimälän mukaan omiaan alentamaan työllistämiskynnystä varsinkin pienissä yrityksissä ja edistäisi sillä tavalla osaltaan talouden elpymistä.

Neuvottelut koeajan pidentämisestä jatkuvat huomenna.

Lähde: yle.fi

Päättyivätkö työt? Tarkista nämä asiat, ettei myöhemmin kaduta

Koulut alkavat, ja kesätyökausi on päättymässä. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että töiden päättyessä työn tekemisen ehtoihin kannattaa palata ainakin palkanmaksun ja työtodistuksen osalta. Kesätyöläinen, tarkista nämä töiden loppuessa:

Tarkista lisät

Työnantajan täytyy muistaa työsopimuslain ja työehtosopimusten määräykset maksaessaan lopputilejä kesätyöntekijöille. Työntekijän kannattaa tarkistaa, että palkka mahdollisine lisineen on laskettu oikein.

– Joka kesä tulee ilmi tapauksia, jossa joko peruspalkkaa tai ainakin yli- tai sunnuntaikorvauksia tai muita mahdollisia lisiä on jätetty kesätyöntekijöille maksamatta, lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo.

– Erillisiä korvauksia tai lisiä ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne tulee aina maksaa sen päälle ja eritellä palkkalaskelmassa, Kallioluoma muistuttaa.

Kesätyöntekijöille kertyy normaalisti oikeus vuosilomaan. Ellei työntekijä ole pitänyt ansaitsemaansa lomaa työsuhteensa aikana, lopputilin yhteydessä maksetaan myös lomakorvaus.

Milloin lopputili on tilillä?

Kesätyö päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Lopputili on maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei muusta ole erikseen sovittu esimerkiksi työsopimuksessa tai noudatettavassa työehtosopimuksessa.

Jos lopputilin maksaminen työnantajasta viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan täyden palkan odotusajalta, mutta kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Palkanmaksun yhteydessä tulee aina antaa myös palkkalaskelma.

Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi maksaa palkan käteisenä vain pakottavasta syystä esimerkiksi silloin, jos työntekijällä ei ole pankkitiliä.

Muista työtodistus!

Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä työtodistus. Työtodistus kannattaa aina pyytää, se on tärkeä paperi uutta työpaikkaa tai koulutuspaikkaa haettaessa.

Jos kesätöissä ilmenee ongelmia, ne selvitetään ensisijaisesti työpaikalla. Tällöin myös vanhempien aktiivisuus on usein paikallaan. Jos työpaikalla on luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, voi apua pyytää häneltä. Jos asia ei työpaikalla selviä, voi kääntyä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden puoleen. Työsuojeluviranomaiset antavat neuvoja ja ohjeita niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Lähde: Aamulehti

Määräaikaisten työntekijöiden tiedonsaanti paranee

Hallitus esittää 1.11.2012 muutoksia tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin. Muutokset helpottavat määräaikaisen työntekijän mahdollisuuksia arvioida työsuhteensa perusteita. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Työnantajan antamassa selvityksessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle olisi muutoksen jälkeen käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta, jos se on sopimusta tehdessä tiedossa.

Vuokratyötä tekevän selvityksessä tulisi myös ilmetä tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Tämä parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Vuokratyön tilaajan olisi myös pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tiedotteet 1.11.2012