Avainsana-arkisto: työnhaku

Työnhaussa kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa

Sitran Työelämätutkimus 2017 mukaan perinteisten kanavien lisäksi työnhaussa kannattaa hyödyntää myös sosiaalista mediaa. Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeen työpaikaan, ja etenkin piilotyöpaikat löytyvät usein verkostojen kautta. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että peräti kuusi kymmenestä työikäisestä on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Korkeasti koulutetut vaihtavat ammattia ja alaa muita harvemmin.


Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai tulla löydetyksi
Sitra


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työnhaku:

  • Työnhaussa kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa 6.6.2017 - Sitran Työelämätutkimus 2017 mukaan perinteisten kanavien lisäksi työnhaussa kannattaa hyödyntää myös sosiaalista mediaa. Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeen työpaikaan, ja etenkin piilotyöpaikat löytyvät usein verkostojen kautta. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että peräti kuusi kymmenestä työikäisestä on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Korkeasti koulutetut vaihtavat ammattia ja alaa muita harvemmin. Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai
  • Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa? 1.7.2016 - Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä. Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se
  • Ikäsyrjintä työmarkkinoilla on tosiasia 8.9.2015 - Työnantaja puntaroi työnhakijoiden ominaisuuksia monelta kantilta, kun työhön haetaan sopivinta henkilöä. Ikä voi olla merkittävä tekijä, kun lopullinen valinta tehdään.
  • Ohjaamossa autetaan nuorta yksilöllisesti 21.8.2015 - Yhdessä paikassa toimiminen on auttanut Ohjaamon asiakkaita monella tapaa, kun samalla käynnillä on voitu käyttää muun muassa työvoimatoimiston ja NuortenTurun palveluita.
  • Sähköpostiosoitteen merkitys työhaussa 10.7.2015 - Oletko ajatellut miten sähköposti voi vaikuttaa työnsaanti mahdollisuuksiisi? Sähköpostiosoite voi olla se pieni viesti, jolla itseäsi markkinoit joko positiiviseen sävyyn tai negatiivisesti.

Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa?

Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net

Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä.

Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se oli kaikki tai ei mitään. Eräs ystävällinen nainen huokaisi pitkän puhelun päätteeksi: ”Sinä voitit, tilataan sitten!” Kiva juttu, mutta Yksi kortti kerrallaan -taktiikka ei juurikaan lihottanut tilipussia.

Erityisesti mieleen on jäänyt hetki, kun seisoin kokeneempien myyjien huoneen kynnyksellä, tarkkailin ja kai vähän hämmästyin. Homma oli rauhallista ja rutiininomaista. Hyvät myyjät eivät uhonneet lämäävänsä maaliin jokaisessa puhelussa, vaan heitä seuratessa mieleenpainuvaa oli työn päämäärätietoisuus ja etenevyys. Myyjät soittivat paljon – erittäin paljon – puheluita, uutta päättyneen perään. Puhelut olivat kohteliaita – ja usein lyhyitä. Vasta kun myyjä kohtasi vastakaikua, alettiin tehdä kauppaa. Heille soittaminen oli se kohta päivittäistä perusduunia, jossa kartoitettiin laajasti ostajakuntaa. Kauppojen syntyminen murto-osassa kaikista puheluista riitti. Volyymi ratkaisi. Opin että hyvät myyjät eivät suhtautuneet liikaa tunteella hommaan, johon ei kuulu suhtautua liikaa tunteella.

Lopettaessani olin tienannut 900 markkaa ja pitsalahjakortin, minkä saamista taisi avittaa sisustuslehden tilannut oma äiti, joka ei sisustuslehtiä lukenut. Hyvät myyjät heittivät verkkoja, minä olin istunut työvuoroni puristaen mato-onkea.

Lehtimyynti ja työnhaku eroavat paljon toisistaan, mutta yksi asia on yhteinen: molemmissa on kysyttävä itseltään, miten aikoo kalastaa.

Joillekin uusi työpaikka avautuu hienosti tuttujen suositusten kautta, ja joitakin onnestaa ensimmäisellä hakukerralla. Mutta useimmille meistä työnhaku on pidempi prosessi.

Tänä päivänä teen työtä, jossa liikutaan päivittäin yritysten ja työnhakijoiden rajapinnassa. Työuran ohjauksen ammattilaisemme tsemppaavat työtä hakevia, hiovat työkalut kuntoon ja luovat yhteyksiä yrityksiin ratkaisuja etsien. Usein yksi tärkeimmistä askelista on ongen hylkääminen.

Onkiminen on useimmiten sitä, että vastataan avoimiin työpaikkailmoituksiin sitä mukaa, kun sopivia esiin pulpahtelee ja katsotaan, nappaako. Kun vesi on aikansa kohoa keinutellut, heitetään seuraavaan paikkaan. Usein toiveet ovat korkealla ja tunnelataus suuri joka heitolla. Koska avointa paikkaa hakee kymmeniä tai satoja, jo laskukaavan mukaan todennäköisyys saada saalis on pieni. Jos samaa paikkaa on hakenut 50 toiveikasta, heistä 98 prosenttia tullaan hylkäämään. Rannalle jää väistämättä aina tyyppejä, jotka ovat hyviä ja osaavia. Kärjistäen voisi suositella työkalastusta pelkällä ongella vain kilpailuhenkisille riskipelaajille, joilla häviö ja ei-sanat eivät mene nahan alle.

Kun työnhakija rohkaistuu käyttämään verkkoa, uskallan väittää, että ratkaisu tulee nousemaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Usein riittää, että on tuhti lista oman alan organisaatioita, joista on selvitetty oikeat yhteyshenkilöt, osuva CV sekä napakka sähköpostiteksti. Koska viestit tuppaavat hautautumaan kiireisten työnantajien posteihin, usein pitää tehdä soittokierros perään. Ote on määrätietoinen ja etenevä. Moni työnhakija on kertonut, että kynnys soittaa laskee puhelu puhelulta. Monelle on tärkeää huomata, ettei pikainen tiedustelusoitto ole yrityksen häirintää, vaan arvostavaa kiinnostuksen osoittamista yritystä kohtaan. Verkkojen vesille heitto on päivittäistä perusduunia, jossa vasta kartoitetaan tilannetta, närästävät tunnekuohut vaimentaen. Työsopimukseen tarvitaan vain yksi osuma kaikista yhteydenotoista. Tällöin volyymi ratkaisee.

Tämän työn suurimpia palkintoja on saada todistaa vierestä, kuinka verkon heittäminen toimii. Lähetellään viestejä, tehdään esittelyä CV-nettiin, soitellaan, piipahdetaan yrityksissä, someillaan, työstetään työnäytekoontia verkkosivuille, luetaan uutisia, tehdään jopa video-esittelyjä – mikä itselle parhaiten sopii. Eikä lopeteta, vaan lähetellään taas uusia viestejä uusiin paikkoihin. Kun on liikkeellä ja laajasti verkot vesillä, on suuri todennäköisyys saada lopulta osumia.

Jos verkon heittelyyn kaipaa kaveria apuun, monenlaisia palveluja on saatavilla esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Verkot siis vesille ja menestystä työnhakuun. Vanhaa kunnon mato-onkea taas toivottavasti päästään kokeilemaan monta kertaa kesäisillä, tyynillä vesillä. Aurinkoista suvea ja kireitä siimoja!

Kati Lehtiö Cimson 120x150

 

Kati Lehtiö
viestintäpäällikkö
Cimson Koulutuspalvelut

Ikäsyrjintä työmarkkinoilla on tosiasia

Turun yliopiston tutkijatohtori Maarit Laiho sanoo, että ikäsyrjintä on tilastojen ja tutkimusten valossa todellinen ilmiö. Iän sanotaan olevan vain numeroita, mutta työnhaussa numeroilla saattaa olla enemmän merkitystä kuin uskoisikaan. Jo viisikymppisestä voi tuntua siltä, että epäonni työnhaussa johtuu iästä

– Työnantaja voi ajatella, ettei ikääntyneellä ole niin hyviä valmiuksia oppia uutta tai pysyä muuttuvan työelämän vauhdissa. Ajatellaan, että nuoremmilla on tuoreempi koulutustieto ja parempi kielitaito. Nuorempien palkkavaatimuksetkaan eivät välttämättä ole niin korkeat, Laiho listaa.

Viisikymppisenä uuden työuran turva-alalla aloittanut Ilkka Kuuluvainen on sitä mieltä, että viisikymppinen työntekijä voi olla työnantajalle oikein hyvä valinta.

– Omat lapset ovat jo pois jaloista. Ei ole esimerkiksi lastenhoitopulmia, Kuuluvainen toteaa.


Moni työnantaja empii yli viisikymppisen palkkaamista
Yle


Oletko kokenut ikäsyrjintää työnhaussa?
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta ikä, työnhaku:

  • Työnhaussa kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa 6.6.2017 - Sitran Työelämätutkimus 2017 mukaan perinteisten kanavien lisäksi työnhaussa kannattaa hyödyntää myös sosiaalista mediaa. Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeen työpaikaan, ja etenkin piilotyöpaikat löytyvät usein verkostojen kautta. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että peräti kuusi kymmenestä työikäisestä on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Korkeasti koulutetut vaihtavat ammattia ja alaa muita harvemmin. Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai
  • Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa? 1.7.2016 - Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä. Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se
  • Ikäsyrjintä työmarkkinoilla on tosiasia 8.9.2015 - Työnantaja puntaroi työnhakijoiden ominaisuuksia monelta kantilta, kun työhön haetaan sopivinta henkilöä. Ikä voi olla merkittävä tekijä, kun lopullinen valinta tehdään.
  • Ohjaamossa autetaan nuorta yksilöllisesti 21.8.2015 - Yhdessä paikassa toimiminen on auttanut Ohjaamon asiakkaita monella tapaa, kun samalla käynnillä on voitu käyttää muun muassa työvoimatoimiston ja NuortenTurun palveluita.
  • Sähköpostiosoitteen merkitys työhaussa 10.7.2015 - Oletko ajatellut miten sähköposti voi vaikuttaa työnsaanti mahdollisuuksiisi? Sähköpostiosoite voi olla se pieni viesti, jolla itseäsi markkinoit joko positiiviseen sävyyn tai negatiivisesti.

Ohjaamossa autetaan nuorta yksilöllisesti

Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu palvelukeskittymä, johon kuuluvat Ohjaamo, Nuorten Turku – tieto- ja neuvontapiste ja Turun Vamos avasi ovensa Yliopistonkadulla viime huhtikuussa. Ensimmäisten kuukausien aikana matalan kynnyksen palvelupiste on osoittanut tarpeellisuutensa. Saman katon alta saa apua esimerkiksi koulutus- tai työpaikan hakemiseen. Syksyn tullen vipinä Yliopiston Apteekin talossa on lisääntynyt. Syksyn aikana Ohjaamo myös järjestää monenlaisia työnhakutapahtumia muun muassa speed datingin, jossa nuoret ja työnantajat kohtaavat.

Ohjaamo on kolmevuotinen hanke, jota 75-prosenttisesti rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Mukana ovat Turku, Varsinais-Suomen TE-toimisto ja Kela.


Ohjaamossa autetaan nuorta yksilöllisesti
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta nuoret:

  • Kesätyöntekijöiden työehdot samat kuin muilla työntekijöillä 19.4.2017 - Kesän lähestyessä työsuojeluviranomainen muistuttaa, että kesätyöntekijöiden työehdot ovat samat kuin muillakin ja alle 18-vuotiaita koskevat tietyt erityissäännökset. Kesä- ja kausityöntekijöiden työoloja ja työsuhteen ehtoja valvomalla varmistetaan, että myös kausityöläisillä ja nuorilla työntekijöillä on oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot sekä turvallinen ja terveellinen työympäristö. Kesätyöntekijällä samat työehdot kuin muillakin Aluehallintovirasto Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö, nuoret:
  • Työpajatoimintaan 1,8 miljoonaa euroa valtionavustusta 6.4.2017 - Lounais-Suomen aluehallintovirasto on jakanut vuodelle 2017 valtionavustuksia nuorten työpajatoimintaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Avustusta saa 32 hanketta yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoimintaan 1 800 000 euroa valtionavustusta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Tuoreimmat artikkelit aiheesta nuoret:
  • Nuorisotakuu jää kolmasosalla toteutumatta 10.8.2016 - Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun kolmen kuukauden aikaraja ylittyy noin kolmasosalla. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Janne Savolaisen mukaan työllistymissuunnitelmien osalta tavoitteet kuitenkin täyttyvät. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja myös alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Heille tulisi tarjota työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuu ei toteudu kolmasosalla – vaatisi lisää talouskasvua Turun Sanomat Nuorisotakuu auttaa eteenpäin
  • Somerolaisnuorilla kohtuullisen hyvin kesätöitä 8.7.2016 - Somerolaisnuoria on työllistynyt kesäksi kaupungille, yrityksiin ja Osuuspankin Kesäduuni-kampanjan avulla yhdistyksiin. Someron kaupungin tarjoamiin kesätöihin on päässyt 38 nuorta. Hakijoita oli 124. Yrityksistä suurimpia nuorten kesätyöllistäjiä ovat kaupat, pankit ja Lamminniemi. Nuorten kesätyötilanne kohtuuhyvä Paikallislehti Somero Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö:
  • Keikkatöitä mobiilisovelluksen avulla 6.7.2016 - Nuoret voivat hakea Pansion Me-talon tarjoamia keikkatöitä Treamer-sovelluksen avulla. Työ voi olla esimerkiksi siivousta tai tiedotustyötä.   Treamer on työnhakusovellus, johon työnhakija luo profiilin ja josta työtehtäviä voi hakea kartalta. Mobiilisovellus tarjoaa nuorille keikkatöitä Turussa Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta nuoret:

Sähköpostiosoitteen merkitys työhaussa

Oletko ajatellut miten sähköposti voi vaikuttaa työnsaanti mahdollisuuksiisi? Sähköpostiosoite voi olla se pieni viesti, jolla itseäsi markkinoit joko positiiviseen sävyyn tai negatiivisesti.

Neutraalilla sähköpostiosoitteella parannat mahdollisuuksiasi, eli luot ammattimaisen kuvan itsestäsi.
Neutraalin muoto sähköpostiosoitteesta on käyttää nimeä, esim. etunimi.sukunimi@sähköposti.fi tai etunimi.välinimi.sukunimi@sähköposti.fi.
Sähköpostiosoite on yksi asia, joka kertoo työnhakijasta jotain, esimerkiksi miten hän suhtautuu työnhakuun.


Työnhaussa sähköpostiosoitteellakin on väliä
Talent Center

ForeAmmatti auttaa – Koulutuksesta ja ammatinvalinnasta kohti työtä ja ammattia

Mikä oli lempiammattisi pienenä? Eläinlääkäri, sairaanhoitaja, rallikuski vai poliisi? Entä nyt?

Ammatti ja työ luovat edelleen ihmisen minäkuvaa, vaikka lapsuuden haaveet olisivatkin muuttuneet. Oman alan löytyminen on monesti sydämen asia, mutta lisäksi voi olla hyödyllistä ottaa asioista muutenkin selvää. Tukea ja ohjausta saa monelta suunnalta, vanhemmat neuvovat, opo ja muut ohjaajat neuvovat, kaverit neuvovat, media neuvoo. Tietotulva! Ja keneen kannattaa luottaa eniten? Mistä saisi faktatietoa, miten asiat oikeasti ovat?

Foredata Oy:n tuottama ForeAmmatti-palvelu toimii maksutta osoitteessa foreammatti.fi. Sen kautta löytyy aluekohtaisesti tietoa 200 eri ammatin työllisyysnäkymistä tällä hetkellä ja aina vuoteen 2018 asti.

Otetaanpa esimerkiksi Tero, joka haluaa sairaanhoitajaksi Turun seudulle. Tero saa ForeAmmatista nopean sisältökatsauksen ammattiin, eli millaista on sairaanhoitajan työ, missä sitä tehdään ja vielä mihin aikaan vuorokaudesta Tero voi ennakoida työtä tekevänsä.

Seuraavaksi mietityttää, millä koulutuksella jo työssä olevat sairaanhoitajat toimivat. ForeAmmatti näyttää ammatin työllisten koulutusasteet Varsinais-Suomessa. Tero voi miettiä nyt, riittääkö aiottu koulutus kilpailuun avautuvista työpaikoista. Ammattikorkeakoulua kohti käy Teron tie.

Mutta millainen on työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sairaanhoitajien osalta? Täältähän se löytyy, eli Tero saa käsityksen, kuinka kovaan työpaikkakilpailuun hän on lähdössä. Vai olisiko kilpailu helpompaa naapurimaakunnissa? Tai jos löytyykin puoliso Savosta?

Raha kiinnostaa Teroa ja tietysti meitä kaikkia, oli sitten elämässä tavoitteena punainen tupa ja perunamaa, tai joitain muita unelmia. ForeAmmatti kertoo ammatin keskiansion ja ansionvaihtelun, eli millaista ansiota on esimerkiksi odotettavissa uran alussa. Sairaanhoitajien keskiansio Suomessa on muuten miltei 3 000 euroa kuukaudessa!

Sairaanhoitajien pulasta puhutaan koko ajan. Onko sitä oikeasti? ForeAmmatti näyttää ammatin kilpailutilanteen Varsinais-Suomessa ja koko maassa tällä hetkellä, eli Tero näkee karttakuvan, jossa on värein koodattuna eri alueet tilanteen mukaan. Tilanne on kirkkaan vihreä, eli hyvä. Entä se tulevaisuus sitten? ForeAmmatista saa näkyviin rinnalle toisen karttakuvan, joka kertoo Foredata Oy:n tekemän ennusteen ammatin tulevaisuuden näkymistä vuonna 2018. Tilanne näyttää sopivasti vihreältä, eli normaalilta.

Entä tilanne juuri nyt? Missä ja kuinka paljon on tällä hetkellä sairaanhoitajat avoimia työpaikkailmoituksia? ForeAmmatti louhii ilmoitukset, jotka on ilmoitettu TE-palvelujen ja Oikotien kautta. Keskimäärin sairaanhoitajan työpaikkailmoituksia on yli 40 kappaletta kuukaudessa! Lisäksi ForeAmmatti kertoo kuinka paljon sairaanhoitajien työpaikkailmoituksia on ollut kuluneen vuoden aikana. Tero näkee karttakuvan, johon on piirretty kaikki vuoden aikana avoinna olleet sairaanhoitajan työpaikkailmoitukset! Niitä on paljon Turun seudulla ja erittäin paljon kun katsoo koko Suomen karttaa!

Millaisia osaamisia työnantajat arvostavat? ForeAmmatti listaa ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita löytyy tämän ammatin ihan oikeista työpaikkailmoituksissa. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien hallinta ja ruotsinkielen taito!

Mutta mitä ovat ne työnantajat, jotka ovat ilmoittaneet avoimia paikkoja viime aikoina? Huoli pois, ForeAmmatti näyttää Terolle listauksen eniten työpaikkailmoituksia ilmoittaneista työnantajista. Nämä ovat varmoja tärppejä, joihin kannattaa kohdistaa omatoimista työnhakua jo opiskeluaikana.

Maailma toisaalta monimutkaistuu ja monipuolistuu koko ajan, mutta tietyillä samantyyppisillä osaamisilla voisi varmasti toimia muissakin tehtävissä. Tero löytää helposti ForeAmmatista samankaltaiset ammatit ja niiden näkymät, tässä tapauksessa esim. ylihoitajat ja osastonhoitajat, röntgenhoitajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat ja sosiaalihuollon erityisasiantuntijat.

Miten Teron käy? Löytyykö koulutuspaikka, löytyykö työpaikka? On varma, että ilmaiseksi ei tule mitään, vaan töitä saa tehdä niin ammatinvalinnan, koulutuksen kuin työllistymisenkin suhteen. Kilpailutilanne työmarkkinoilla ei ole se kaikkein helpoin juuri nyt. Mutta silti, koko ajan työpaikkoja avautuu kaikissa ammateissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tähän mennessä Foredatan tietokantaan on lisätty kaiken kaikkiaan jo pitkälti yli 100 000 työpaikkailmoitusta. Joku niistä voi olla Teron pesti. Ja joku on sinun.


Mikael Andolin
kehitysjohtaja

Foredata Oy

Omatoimi: Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Kaksi syyskuista aamua valkeni jännittävänä isolle joukolle ihmisiä: 8.9. ja 15.9. alkoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijoiden ja Työelämän Infopisteen yhteisellä ideoinnilla syntyneet Omatoimi-verkkovalmennuspilotit. Itsekin monenlaista työelämän käännettä kokeneena korkeakoulutettuna koin kiinnostavaksi ja haasteelliseksi valmentajan roolin ensimmäisissä, korkeakoulutetuille tarkoitetuissa työnhaun verkkovalmennuksissa. Valmennusten tavoitteena on antaa johto-, asiantuntija- ja päällikkötason työnhakijoille coaching-menetelmällä tuotettua työnhaun valmennusta. Pilotti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Omatoimessa työnhausta tehdään henkilökohtainen projekti, joka etenee omalla, sovitulla ja tavoitteellisella aikataulullaan. Onlinena tapahtuva valmentajan ja työnhakijan yhteistyö antaa parhaan mahdollisen yksilöidyn tuen työnhaulle – ajasta ja paikasta riippumatta, ilman ”luokassa istumisen pakkoa”. Valmennusta ei toteuteta tekniikka edellä, vaan työnhaun apuna käytetään meille kaikille tuttuja ja osin uusiakin välineitä. Jokainen valmennettava siis etenee omatoimisesti, muttei yksin.

Verkkovalmennus on sopiva yhdistelmä omatoimisuutta ja valmennusta

Syksyisten aamujen jännitys ja uteliaisuus muuttui melko nopeasti konkreettisiksi tavoitteiksi ja räätälöidyiksi työnhakuprojekteiksi. Käytännön toimenpiteet uuden työpaikan löytämiseksi ja saamiseksi aloitettiin välittömästi. Työnhaun esteitä on aina helppo löytää: haaste on siinä, miten ne murretaan. Jokainen työpaikka, työnantaja ja -hakija ovat uniikkeja, ja juuri tämä tekee valmennuksesta paitsi vaativaa myös antoisaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä – meilein, videoneuvotteluin, tiedostojen vaihdoin sekä perinteisten puheluiden ja tapaamisten avulla – oli vilkasta. Perinteisten työnhaun tapojen rinnalle on varsinkin akateemisessa maailmassa nousemassa sosiaalinen media, joten some-profiileita luotiin, muokattiin ja päivitettiin ahkerasti.

Tuoko Omatoimi työnhakuun jotain uutta ja mullistavaa? Tuskin, mutta uusia ideoita ja ajatuksia omaan työnhakuun ja vauhtia työllistymiseen se tuo varmasti! Pilottikursseihin osallistui 19 valmennettavaa, joista valtaosa pääsi työhaastatteluihin, ja tätä kirjoittaessani heistä on jo työllistynyt viisi ihmistä.

Valmennettavilta saamamme palautteen mukaan Omatoimen merkittävintä antia oli oman toiminnan ja osaamisen jäsentäminen ja avaaminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Jatkoa on luvassa: Omatoimi etenee joustavana ja tehokkaana verkkovalmennuksena alkuvuoden 2015 ajan. Pienryhmät starttaavat säännöllisesti, kunhan kymmenen innokasta on kasassa. Kiitos kaikille ja eteenpäin!

marko
Kirjoittaja KTM Marko Vainio toimi Omatoimi-valmennuksen coachina yhdessä VTM Marika Karhin ja KM Olli Laakion kanssa. Työelämän Infopiste toteuttaa Omatoimen lisäksi useita erilaisia yksilöllisesti räätälöityjä työnhaun valmennuksia Turun alueella.

Kirjasta kaveri työnhakuun

Teija Hoppen ja Tom Laineen laatima Työnhakuopas (Talentum 2014) on monin tavoin hyvä kumppani työnhakijalle. Selkeästä ja helppolukuisesta teoksesta löytyy työnhaun tueksi monia hyviä neuvoja, huomioita ja näkökulmia. Teos onnistuu olemaan yksityiskohtainen olematta uuvuttava ja kannustava jäämättä pelkäksi tsemppikirjaksi.

Esipuheen alussa kirjoittajat toteavat teoksensa olevan jo syntyessään vanhentunut. Selitys väitteelle löytyy sisällöstä: kirjassa käsitellään perinteisen työnhaun lisäksi laajasti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.

Perinteistä työnhakuakin käsittelevä osuus on ryyditetty monilla nettiosoitteilla. Opas on vetävästi kirjoitettu. Kiinnostavat esimerkit ja sosiaalista mediaa käsittelevän osuuden runsas kuvitus pitävät lukijan mielenkiintoa yllä.

Lähde: Aamuset

Työelämän paineet patistavat töihin yhä kauemmas kotiovelta

Kainuussa sata kilometriä ei ole erityisen pitkä työmatka. Työmatkan sijasta paineita luo työelämän laajempi muutos, jossa työnhakija tuntee olevansa hukassa. Työnhakijoita on niin paljon, että yrityksillä on varaa pitää ”piilotyöpaikkoja” pöydän alla ilman avointa hakua.

Mistä on kyse?

TE-toimistot tarjoavat työttömille työtä yhä enemmän oman kunnan ulkopuolelta.

Kainuussa sata kilometriä ei ole tavattoman pitkä työmatka.

Suuri osa työpaikoista on ”piilotyöpaikkoja”, joita työnantajat eivät laita avoimeen hakuun.

Työnantajat arvostavat motivoituneita työnhakijoita, jotka itse kysyvät mahdollisesti auki olevia paikkoja.

TE-toimistot tarjoavat työttömille työtä yhä enemmän oman kunnan ulkopuolelta. Kainuun TE-toimiston palvelujohtaja Kati Kemppaisen mukaan Kainuussa on totuttu pitkiin työmatkoihin.

– Ei se sata kilometriä kovin kummoinen työmatka kuitenkaan ole. Kainuun sisällä työmatkailua tapahtuu ihan kiitettävästi.

Kemppaisen mukaan työnhakijat hakevat lähimaakuntien lisäksi töitä kasvukeskuksista kuten pääkaupunkiseudulta ja Oulun seudulta.

– Osalle se ei ole mikään ongelma, mutta jos kulkuvälinettä ei ole, käytännössä työn perässä on jopa mahdotonta liikkua. Tottakai se luo paineita. Työn rooli tai työn merkitys ihmisen elämässä pitäisi olla aika tärkeä. Silloin työn etsiminen lähialueelta tai kauempaakin pitäisi olla se tärkein asia, pohtii Kemppainen.

Kemppainen korostaa, että työnhakua suunniteltaessa lähtökohtana ovat työnhakijan toiveet. Ohjeistuksen mukaan työn pitäisi olla 80 kilomerin säteellä kotiovelta. Taustalla on Työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan TE-toimistojen on tarjottava avoimia työpaikkoja entistä suuremmalle joukolle.

Työnhaku voi olla kuurupiiloa – suurinta ääntä pitävä löytää paikan

Kemppaisen mukaan suurimmat paineet tulevat työelämän laajemmasta muutoksesta. Hankittua ammattitaitoa täytyy usein laajentaa täydennyskoulutuksella. Jotkin työpaikat häviävät kokonaan.

– Työpaikkoja on, mutta suurin osa niistä on edelleen niin sanottuja piilotyöpaikkoja, eli ne vaativat työnhakijalta omatoimista työnhakua. Itseään pitää tarjota töihin, vaikka työilmoitusta ei olisikaan. Vain pieni osa tulee TE-toimistojen avoimeen hakuun, sanoo Kati Kemppainen Kainuun TE-toimistosta.

Työnhakijoita on niin paljon, että yrityksillä on varaa pitää paikkoja pöydän alla ilman avointa hakua.

– Piilotyöpaikkaan ei aktiivisesti haeta työntekijää. Sopivan työntekijän osuessa kohdalle yritys voi palkata hänet.

Yritykset eivät aina käynnistä raskasta rekrytointia.

– Joihinkin paikkoihin voi tulla satoja hakemuksia. Niiden läpikäyminen voi olla yrittäjälle liian työlastä. Siihen ei ole aikaa. Työnantajat arvostavat motivoituneita ja toimeliaita työntekijöitä. Mikäs sen parempi motivaation osoitus kuin itse lähetyä työnantajaa ja kysellä avoimia paikkoja, vinkkaa Kemppainen.

Sosiaalisen median rooli työnhaussa korostuu entisestään.

– Kun Facebookissa kirjoittelee, kannatta vinkata välillä, että olisi myös töitä vailla. Se leviää laajalle kaveriporukalle ja myös sitä kautta mahdollisuudet paranevat, sanoo Kainuun TE-keskuksen palvelujohtaja Kati Kemppainen.

Lähde:Yle Uutiset | yle.fi

Valmet Automotive jatkaa työnhakua tiistaille

Uudenkaupungin autotehdas on saanut jo nyt 850 hakemusta uusiksi autonrakentajiksi. Valmet Automotive hakee kaikkiaan 300 uutta työntekijää tuotantoon. Osalla koulutus töihin on jo alkanut.

– Maanantaina on tullut hakemuksia siihen tahtiin, että jatkamme hakua päivällä vielä tiistain puolelle. Varmistamme näin, että kaikki hakijat pääsevät jättämään oman hakemuksensa. Kaikkiaan olemme tyytyväisiä hakemusten määrään jo nyt, kertoo tiedotuspäällikkö Mikael Mäki.

Uudet autonrakentajat saavat neljän viikon koulutuksen tehtäviinsä. Rekrytointikoulutuksen jälkeen he aloittavat vakituisen työn autotehtaan hitsaamossa, maalaamossa tai kokoonpano-osastolla.

Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan suunnitelma on valmistaa yli 100 000 A-sarjan autoa Uudessakaupungissa vuosina 2013–2016. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2013, ja valmistusmäärät ovat kasvaneet nopeasti.

Lähde: Turun Sanomat, 24.3.2014

« Vanhemmat artikkelit