Avainsana-arkisto: työnhakijat

Johtajat: Pieleen meni TE-uudistus

Lapsi meni pesuveden mukana. Näin arvioivat työ- ja elinkeinotoimistojen johtajat uudistusta, jonka piti yksinkertaistaa ja selkeyttää palvelua. Yli 60 prosenttia TE-johtajista kertoo kyselyssä, että päinvastoin kävi. Tilanteesta kärsivät etenkin heikoimmin työllistyvät.

Varsinkin työnhakijoiden henkilökohtainen palvelu on ontunut viime vuoden alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen jälkeen.

Vain viisi prosenttia Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten sosiaalibarometriin vastanneista TE-johtajista uskoo toimistonsa henkilökohtaisen palvelun vastaavan hyvin asiakkaiden tarpeisiin.

– Keskeistä on, että heikommassa asemassa olevien tilanne on huonontunut entisestään, kertoo tutkija Tyyne Hakkarainen.

Hänen mukaansa vastauksista ilmenee, että uudistus on toteutettu osittain melko hätäisesti. Niistä heijastuu myös tasapainottelu henkilökunnan määrän kanssa. Työntekijöitä on yhä vähemmän, vaikka avun tarve on suurentunut työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi.

Uudistuksessa on pyritty siihen, että mahdollisimman moni hoitaisi asiansa itse verkossa ja vain henkilökohtaista palvelua todella tarvitsevat saisivat sitä.

– Idea on varmaan hyvä, mutta tulosten valossa ne, jotka tarvitsisivat henkilökohtaista räätälöidympää palvelua, eivät näytä saavan sitä tarpeeksi, Hakkarainen sanoo.

Heitä ovat vaikeimmin työllistyvät eli pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Paitsi tietoa, he tarvitsevat usein ihmistä rohkaisemaan ja tukemaan.

Lähde: Taloussanomat 23.4.2014

Mielikuvien muokkaaja saa paikan

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Timo Rautavirta ja julkaistu 10.10.2012.

TE-toimistossa oli äskettäin yhden asiakkaan tietoihin kirjoitettu: Kävi, pyysi todistuksen työttömänä työntekijänä olosta. Todennäköisesti lipsahdus, tarkoitus oli varmaan käyttää ilmaisua työtön työnhakija. Mutta se pisti miettimään taas kerran mikä osuus omalla asennoitumisella on siihen kuinka työllistyy.

Asenne välittyy ympärillesi, ratkaisevinta on tietenkin miten se välittyy työnantajille. Väitän, että ihmisestä huokuu ihan erilaisia väreilyjä jos tämä mieltää olevansa between jobs, työpaikkojen välissä kuin vaikkapa kortistossa (termi joka yhä sitkeästi elää mediassa, vaikka tietotekniikka syrjäytti pahvikortit jo vuonna 1986). Yllättävän moni työnhakija kirjoittaa lomakkeisiin, joissa kysytään ammattia: työtön. Ei siis putkimies, lastenhoitaja, myyntiedustaja vaan työtön. Jos sinä olisit työnantaja, palkkaisitko mieluummin ammattityöttömän vai uransa seuraavaa etappia tavoittelevan oman alansa osaajan?

Työttömäksi jäämisessä ei ole mitään ihmeellistä, työttömyyden kohtaa valitettavan moni jossain vaiheessa työelämänsä polkua. Vailla työtä oleminen silloin kun sitä kipeästi kaipaa ei todellakaan ole herkkua. Oman identiteetin rakennuspalikaksi termi työtön on kuitenkin huono. Työttömien yhdistykset tekevät arvokasta työtä jäsentensä edunvalvonnan saralla ja tarjoavat tukea sekä työkuntoa ja mielialaa ylläpitävää toimintaa. Mutta onko riskinä että työttömän identiteetti jää pysyvämmin päälle? Sanotaan että alkoholisti on lopun ikäänsä alkoholisti, taipumuksen kurissa pitäminen vain vaihtelee. Työttömyys sen sijaan on nähtävä tilapäisenä vaiheena, joka jätetään mahdollisimman pian taakse. Työelämässä vaaditaan sitoutumista. Työttömyyteen sitoutuminen ei johda mihinkään.

Pelkkää sanahelinää? Ehkä, mutta sanavalintamme luovat merkityksiä ja mielikuvia. Kannattaa tavoitella positiivisia ja osaamista korostavia mielikuvia, etenkin työnantajille viestiessä. Viimeistään silloin, jos faktat ovat tasaväkiset, mielikuvat ratkaisevat valinnan.