Avainsana-arkisto: työmarkkinat

Talouskasvu ei helpota työttömyyttä vielä ensi vuonna

Vaikka talouskasvu käynnistyisi ensi vuonna ennusteiden mukaisesti, se ei heti riitä parantamaan työllisyyttä. Kasvu näkyy ensin työtuntien määrän lisäyksenä eikä työllisyyden kasvuna. Sen sijaan työttömyysaste todennäköisesti nousee edelleen vuonna 2014.

Toimialoista palveluiden työllisyys jää tänä vuonna heikommaksi kuin kevään ennusteissa arvioitiin. Teollisuuden työllisyys on puolestaan heikosta suhdannetilanteesta huolimatta pitänyt pintansa melko hyvin. Rakennusalalla työllisyys on kehittynyt ennusteita myönteisemmin.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Rakennepoliittiset toimet purevat rakennetyöttömyyteen kuitenkin aikaisintaan vuoden 2014 lopulla.

Työvoimaa on tänä vuonna tarjolla ennustettua vähemmän eikä tarjonta lisäänny ensi vuonnakaan. Tämä selittyy osittain sillä, että viime aikoina työvoiman ulkopuolisten määrä on kasvanut. Heinäkuussa 2013 työmarkkinoiden ulkopuolella oli 64 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti naisia oli siirtynyt runsaasti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ilmiö johtuu sekä eläkkeelle jäävien määrän kasvusta että työmarkkinoiden ulkopuolelle vetäytymisestä.

Työttömyyden pitkittyminen selittää pääosin työttömyyden nousun. Selvästi yli puolet työttömistä työnhakijoista on vaikeasti työllistyviä.

Arvio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 22.10.2013 julkaisemaan lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteeseen.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, 22.10.2013

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui hieman

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut hieman, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattori oli kesäkuussa 8,1 kun toukokuun luku oli 5,0 ja huhtikuun 6,4.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten näkemykset työttömyyden kasvusta paranivat hieman toukokuusta, mutta joka toinen uskoo silti työttömyyden syvenevän. Näkemykset kotitalouden säästämismahdollisuuksista pysyivät valoisina. Ajankohtaa pidetään parempana lainanotolle kuin säästämiselle tai kestotavaroiden ostamiselle.

29 prosenttia kuluttajista uskoo Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. 28 prosenttia puolestaan arvioi Suomen talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden kesäkuussa 21 ja 40 prosenttia.

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan elinkeinoelämän suhdannetilanne on pysynyt kehnona alkukesästä. Rakentamisen luottamus nousi kesäkuussa, mutta kaikilla päätoimialoilla luottamus on pitkän aikavälin keskiarvoa heikompaa.

Teollisuudessa ja palveluissa on hienoisia odotuksia kysynnän piristymisestä, mutta vähittäiskaupan myyntiodotukset ovat vaisuja.

Lähde: Turun Sanomat, 27.6.2013

Työttömyyden kasvu kiihtyy Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 22 500 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä kasvoi 400 henkilöllä. Viime vuoden lokakuusta määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli 13,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,8 % (8,7 %, 10/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä, ollen 9,5% (8,6 %, 10/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Nuorten työttömien osalta määrän kasvu oli sitä suurempaa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömyyskin kasvaa koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 9% vähemmän kuin vuosi sitten
Lokakuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 400 kappaletta eli 6 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna lokakuun aikana 3 800 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, lokakuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla lukuun ottamatta eräitä palvelutehtäviä. Kysyntä oli hoito-, tarjoilu- ja siivoustehtävissä voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 21 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 800 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla – suurinta kasvu oli Salossa. Lokakuun aikana nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 000 eli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa alueen kaikissa seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 14 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 13 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä
Kaikilla ammattiryhmissä ja -aloilla työttömyys on kasvussa, Kun vielä kesällä se kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen.

Työttömyys kasvussa joka toisessa Varsinais-Suomen kunnista
Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Turun seudulla työttömien määrä kasvoi 9 prosentilla, kun se Salossa kasvoi yli kolmanneksella. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (13,9 %) sekä Salon kaupungissa (14,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (6,2 %) ja Nousiaisissa (4,8 %). Työttömyysaste oli yli 10% kolmessa (Uusikaupunki, Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta, kun vuotta aiemmin tilanne oli vastaava Turussa ja Salossa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.11.2012

Metallialalla puolet palkannut lisää – viidennes irtisanonut

Lähes puolet metallialan yrityksistä on syksyn aikana palkannut uusia työntekijöitä. Vain viidennes yrityksistä on samaan aikaa irtisanonut. Tiedot perustuvat Metalliliiton luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 112 luottamusmiestä eri yrityksistä eri puolilta maata.

Tulosten perusteella uutiset suurten yritysten, kuten Metson ja Rautaruukin yt-neuvotteluista antavat vajavaisen kuvan kokonaistilanteesta.

Palkkaamiset ja irtisanomiset johtuvat tilausten ja tuotantomäärien muutoksista. Tuotanto on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan 42 prosentissa yrityksistä. Taantuma on nipistänyt lähes yhtä monen yrityksen tuotantoa. Suuri lovi tuotantoon on syntynyt 17 prosentissa yrityksistä.

Yli 60 prosenttia luottamusmiehistä uskoo, että työpaikan näkymät säilyvät seuraavat puoli vuotta nykyisellään. Huonompia aikoja ennustaa reilu viidennes ja tilanteen parantumista vajaa viidennes.

Kiristynyt taloustilanne luo työpaikoilla paineita myös henkilöstön ja johdon suhteisiin. Lähes kolmannes arvioi suhteiden heikentyneen ja joka kymmenes parantuneen. Suurin osa luottamusmiehistä ei ole havainnut mitään muutoksia.

Lähde: Turun Sanomat, 20.11.2012

Karkkitehdas aloitti toimintansa Kaarinassa

Karkkimaailma Oy:n karkkitehdas aloitti toimintansa tänään Kaarinassa. Yrityksen ovat perustaneet kaksi entistä Leafin työntekijää, Tommi Heikkonen ja Timo Linte. Yhteensä miehillä on yli 40 vuoden kokemus makeisten valmistuksesta.

Karkkimaailma työllistää kesään mennessä noin kymmenen työntekijää. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa parissa vuodessa muutaman prosentin osuus Suomen makeismarkkinoista.

Karkkitehdas valmistui entisiin leipomotiloihin Turku–Helsinki-moottoritien varteen neljässä kuukaudessa. Tilaa on 1 200 neliötä. Karkkimaailma osti Kanadasta lähes 20 metriä pitkän makeiskoneen, jolla voi valmistaa viisi miljoonaa kiloa karkkia vuodessa.

– Koneen kapasiteetti on noin kymmenen kertaa suurempi kuin kuivatuskapasiteetti. Jos makeisten kysyntä on suurta, voimme nopeasti kasvattaa kokonaiskapasiteettia laajentamalla kuivatustilaa. Rakennussuunnittelu on jo aloitettu, Tommi Heikkonen sanoo.

– Valmistamme alkuun hedelmä-, salmiakki- ja marmeladimakeisia irtomyyntiin. Ensi vuoden aikana makeisia pakataan myös omalla tuotemerkillämme karkkipusseihin ja -rasioihin. Olemme löytäneet yhteistyökumppaneiksi paikallisia, pieniä pakkausvalmistajia, Heikkonen sanoo.

Virallisesti tehtaan avasivat tänään Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo ja Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta. Petteri Orpon mielestä Suomi tarvitsee pieniä, innovatiivisia yrityksiä, joista voi kasvaa suuria.

Turun Sanomat kertoi karkkitehtaan avautumisesta jo elokuussa.

Lähde: Turun Sanomat 5.11.2012

Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa

Työllisyyskatsaus 9/2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 21 700 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä väheni 700 henkilöllä. Viime vuoden syyskuusta määrä kasvoi 1 800 henkilöllä eli 9,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 7,0 prosentilla.

Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,3 % (8,5 %, 9/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 8,9% (8,3 %, 9/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja täten se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Samoin tapahtui nuortenkin osalta, lisäksi nuorten työttömyyden kasvu oli yleensä voimakkaampaa. Varsinais-Suomessa nuorten työttömyys kasvoi voimakkaammin kuin naapurialueilla ja koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 23% vähemmän kuin vuosi sitten

Syyskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 700 kappaletta eli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna syyskuun aikana 4 100 kappaletta, joista 2 500 oli uusia, syyskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Työvoiman kysyntä supistui koko lailla samaan tapaan eri aloilla vuotta aiempaan verrattuna. Kysyntä oli kuitenkin muutamissa palvelutehtävissä (myyntityössä, ravintola-alalla ja siivoustehtävissä) voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ennallaan ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 18 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 800 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla – suurinta kasvu oli Salossa. Syyskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää olevan lievässä laskussa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 000 eli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 7 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikilla aloilla

Viime kuukausina on ollut vallalla yleinen trendi että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys on kasvussa. Syyskuussa vain muutamilla teollisuuden aloilla (metalli- ja kemianteollisuus) työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta ja muilla aloilla määrä oli kasvussa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.10.2012

Yksityiset työnvälityspalvelut ovat elinkeinoelämän herkkä mittari

Yksityiset työnvälityspalvelut ja varsinkin työvoiman vuokraus on erittäin hyvä talouden mittari, sillä alan yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti yleisen taloudellisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 toimialan liikevaihto laski huomattavasti, mutta palasi sen jälkeen taas kasvu-uralle. Kuluneen vuoden aikana talouden epävarmuus on heijastunut alan kehitykseen ja aivan tuoreimmat luvut kertovat kasvun hieman hidastuneen.

Vuoden 2010 lopulla työnvälitysalalla oli yhteensä 1 448 toimipaikkaa ja se työllisti 32 532 henkilöä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,44 miljardia euroa. Se on kasvanut liikevaihdolla mitattuna jo suuremmaksi kuin taloushallintoala, joka on perinteinen liike-elämän palvelu.

Yritystoiminnan muutosten ja esimerkiksi ulkoistamisen lisääntyessä asiantuntijoilta ostetut palvelut ovat yhä tärkeämpi osa varsinkin pk-yritysten toimintaa. Ulkoa ostetut palvelut tuovat kaivattua joustoa pk-yrityksen hallintoon ja talouteen. Yksi esimerkki tästä on työvoiman vuokraus. Tiukkoina taloudellisina aikoina yritykset eivät ole halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä, vaan ne mieluummin vuokraavat tarvitsemansa työvoiman.

Toimialan julkisuuskuva on myös muuttunut positiivisempaan suuntaan. Tähän on vaikuttanut muun muassa se, että monelle nuorelle ovi työmarkkinoille avautuu nykyään työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta. Tulevaisuudessa ala tulee edelleen kehittymään ja leviämään talouden uusille sektoreille. Myös alan toimijat erikoistuvat yhä selkeämmin pienempiin asiakaskokonaisuuksiin samalla kun alan isot toimijat pystyvät tarjoamaan työvoimaa useille sektoreille.

Työnvälitystoiminnan toimialaraportti (16.10.2012) verkossa

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tiedotteet 16.10.2012

Ammattibarometri III/2012: Varsinais-Suomessa pulaa sosiaali- ja terveystyön ammattilaisista

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen syksyn 2012 ammattibarometri on valmistunut. Ammattibarometri kertoo noin 200 työelämän ammatin kysynnän lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuudesta. Barometri perustuu TE-toimistojen virkailijoiden asiantuntemukseen paikallisten työmarkkinoiden toiminnasta ja näkymistä. Alkujaan Varsinais-Suomessa käynnistynyt ammattibarometrin laatiminen on levinnyt koko maahan niin, että kaikki Suomen ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat tehneet barometriä vuodessa vuodesta 2011 lähtien. Barometri laaditaan kolme kertaa vuodessa – tammi-, touko- ja syyskuussa.

Ammattibarometrin tavoitteena on työmarkkinoiden toiminnan edistäminen parantamalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Ammattibarometrin tietoja hyödynnetään ennen kaikkea työvoimapoliittisen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Barometrin tuloksia käytetään myös työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, tietopalvelussa, muutosturvassa, työmarkkinaennusteiden laadinnassa jne. Barometristä on apua myös, kun työnantajat suunnittelevat sijoittumispaikkaansa ja etsivät tietoa vapaasta työvoimasta.

Juuri valmistuneen  vuoden 2012 kolmannen ammattibarometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana eniten pulaa lähinnä sosiaali- ja terveystyön ammateissa toimivasta työvoimasta; muun muassa sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, hammaslääkäreistä, perushoitajista, lääkäreistä, hammashoitajista jne. Myös myyntiedustajista ja puhelinmyyjistä, lastentarhanopettajista ja isännöitsijöistä odotetaan olevan eritystä tarvetta. Synkkiä työllisyysnäkymiä puolestaan odotetaan olevan toimistotyöntekijöillä, talonrakennustyöntekijöillä, sähkö-, elektroniikka- ja teletekniikan kokoojilla, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajilla, sähköasentajilla ja kuvataiteilijoilla.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien – nyt jo 14. kerta. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Ammattibarometriposteri  III/2012

Ammattibarometriaineisto

Ammattibarometriaineisto priorisoituna

Yhteystiedot:

Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen
Varsinais-Suomen ELY-keskus,
p. 0295 022 614, gsm 040 535 0100, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.10.2012

Raisio-konserni aloittaa yt-neuvottelut – vähentämistarve 60 työntekijää

Raisio-konserni käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat pääosin Brändit-yksikön Suomen liiketoimintoja, Raisioagroon kuuluvaa rehuvalkuaisliiketoimintaa ja konsernin tukitoimintoja.

Neuvottelujen kohteena on noin 230 henkilöä ja arvioitu vähentämistarve on enintään 60 henkilöä.

Ensi maanantaina alkavat neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Neuvottelujen arvioidaan päättyvän marras-joulukuun vaihteessa. Neuvottelut koskevat mahdollisia toimintojen ja tehtävien lopettamisia ja yhdistämisiä sekä yksittäisten työtehtävien uudelleenjärjestelyjä.

Konsernin mukaan yt-neuvottelut liittyvät suurelta osin tarpeeseen parantaa Suomen toimintojen heikentynyttä kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tavoitteena on sovittaa toiminta kysyntää vastaavalle tasolle.

Rehuvalkuaisliiketoiminnan heikkoon kannattavuuteen haetaan ratkaisua ja rypsin siementä puristavan tehtaan tuotanto sopeutetaan markkinatilanteeseen.

Lähde: Turun Sanomat 8.10.2012

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan selättäminen edellyttää rekrytointia ulkomailta

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää, että palvelutarpeet myöhentyvät, työn tuottavuus kasvaa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Vaje voi kuitenkin olla jopa 59 000*, koska kaikkien ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole todennäköistä.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön tekemästä, sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta koskevasta analyysistä. Työvoimapula koskee tulevaisuudessa erityisesti lasten päivähoitoa, sosiaalityötä, erikois- ja osastonlääkärien tehtäviä sekä perus- ja lähihoitajien työtä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

Lähes puolet alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samanaikaisesti nuorisoikäluokkien koko pienenee, mutta palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Alan tuottavuuden kehitys on ollut negatiivinen eikä koulutuksesta valmistuvien osuus ole ollut tavoitteiden mukainen. Analyysin perusteella on siten selvää, ettei alan palveluita kyetä turvaamaan, jos niitä ei uudisteta merkittävästi ja työntekijöitä rekrytoida alalle Suomen ulkopuolelta.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työllistymisessä sekä alalle Suomen ulkopuolelta tulevan henkilöstön rekrytoinnissa kynnyskysymyksiä ovat kielitaito sekä työyhteisön valmentaminen monikulttuurisuuteen. Ennen kaikkea tarvitaan eri osapuolten kesken yhteistyössä tehtäviä linjauksia siitä, miten kansainvälinen rekrytointi järjestetään.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tiedotteet 8.10.2012

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »