Avainsana-arkisto: työmarkkinat

Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu?

Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut uteliaisuus ja itsensä voittaminen. Tuskaista se on usein ollut mutta jotain niin kovin kiehtovaa ja koukuttavaakin. Kokopäiväisen opiskelun vaihtoehto on perheelliselle aikuisella lähes mahdottomuus, jolloin olen koittanut hakea ne kaikki mahdolliset muodot, joilla voi opiskella ja oppia päätyön rinnalla. Kaikki opinnot ovat lähteneet omasta lähtökohdasta, ilman että ovat liittyneet mitenkään tekemääni päivätyöhön. Viimeisin hanke, jossa työskentelin, oli FEMMA-välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa hankkeessa, jonka kautta aloin purkaa käsitettä opinnollistaminen.

Opinnollistaminen terminä on edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin useimmille vieras. Eikä sitä kannata liian pitkäksi aikaa jäädä miettimäänkään. Kysehän on siitä, että se osaaminen, jota ei ole oppilaitoksen tunnustamalla tavalla tunnistettu ja dokumentoitu on osaamista ilman todistusta. Siitä voi olla itselle hyötyä ja monille muillekin. Mutta jos haluaisit todentaa sitä ammattitaidoksi, vaikka hakiessa töihin, tai ”AHOToida” ja hyväksilukea sitä uusissa opinnoissa niin ”pelkkä” osaaminen on liian abstraktia. Se täytyy pystyä näyttämään voimassa olevin ammattialan kriteerein. Ja näyttääkseen se, tarvitaan opinnollistamisen kaltaista prosessia. Työllisyyttä edistävissä hankkeissa työympäristöt ovat ehkä tehty vastaamaan oikeaa työpaikkaa tai oppilaitosta vastaavaa tilaa, jolloin näytön osat voidaan ohjatusti suorittaa hankkeessa. Osaamistodistusta hanke ei voi tehdä, sen tekee oppilaitos, jotta se on pätevä. Se ei tallennu mihinkään henkilökohtaiseen osaamispankkiin kuten perus- ja ammattitutkinnot. Mutta jatkuvaa kehitystyötä on senkin suhteen käynnissä. Opintokeskus Sivis on kehittänyt uutta visuaalista osaamismerkkiä järjestö- ja yhdistyspuolelle. Merkin saaja voi itse päättää, missä hänelle myönnettyä merkkiä haluaa jakaa. Ne kuvaavat osaamista paremmin kuin ehkä itse sanoitettuna ja ovat liitettävissä, vaikka LinkedIniin tai ns. osaamispassiin.

Monissa työelämän seminaareissa alansa ammattilaiset tuovat puheenvuoroissa esille osaamisvajeita, kohtaanto-ongelmia sekä työelämän vaateita nyt ja tulevaisuudessa. Mutta missä kohtaa työtön tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan suhteessa osaamiseen vaatimuksiin? Työnhaussa olisi erittäin oleellista tunnistaa oma osaaminen suhteessa avoimeen työpaikkaan mutta luonnollisesti suhteessa myös kilpaileviin työnhakijoihin. Olenko yli- vai alikoulutettu, täytänkö lakisääteiset vaatimukset tiettyihin ammatteihin, riitänkö näillä taidoilla? Pitkään pois työelämästä oleminen aiheuttaa vaatimattomuutta omista taidoistaan, niiden pelätään ruostuneen. Toisaalta rinnalle on hyvinkin voinut kehittyä aivan uutta osaamista ”kuin itsessään” vaikkapa vapaaehtoistyössä, taloyhtiön tehtävissä, perheen parissa, verkkokursseilta tai kansalaisopiston kurssien kautta. Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen työpajaverkosto ja kolmas sektori ja kaupunkien kuntouttava työtoiminta, jotka antavat vuosittain sadoille työttömille paikan oppia ja parhaimmillaan asiakkaan innostuessa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon tasoisia näyttötutkintoja. Enimmäkseen näytöt tähtäävät yhteen perustutkinnon osaan.

Otetaan vaikkapa ravintola- ja catering-alan perustutkinto, joka koostuu kuudesta pakollisesta tutkinnon osasta ja 18 valinnaisesta osasta. Monelle työ kahvilassa on ammattina haaveile, ja he yleensä ovatkin aktiivisia harjoittamaan osaamistaan vaikkapa vuosittaisilla ravintolapäivillä ja suvun juhlissa ja tuotosten esittely blogeissa on tuttua. Jos henkilö haluaisi suorittaa osatutkinnon kahvilapalveluista niin suosittelisin heitä perehtymään sen tutkinnon osa-alueisiin (vaikkapa opetushallituksen osaan.fi-sivuilta). Arviointikohdat kertovat, että tämän tutkinnon osaan mitä ilmeisimmin tarvitaan oikeaa työympäristöä oppimispaikkana. Tullaan siis taas sen peruskysymyksen ääreen: missä oppiminen koko komeudessaan voi tapahtua, ellei se tapahdu koulussa? Todellisia työpaikkoja kohtaan esitetään monissa tämän hetken kannanotoissa toiveita oppimisen paikoiksi. Siinähän ei ole mitään uutta. Uutta toki on se, jos ne korvaavat koulussa tapahtuvan opiskelun. Ja uutta olisi sekin, jos tarjolla olisi kaikille avoimia näyttötutkintotapahtumia / -päiviä / -viikkoja, jolloin kynnys käydä testaamassa tämän hetkistä osaamistaan suhteessa tutkintojen vaateisiin madaltuisi. Vielä ei tulisi hylkyjä, ei arvostelua eikä todistusta mutta keskustelua osaamisen tasosta. Paikalla voisi olla oppilaitoksia ja rekrytoivia yrityksiä, jotka voisivat bongailla talentteja, sopia kouluttajien kanssa tarjolla olevasta oppimispaikoista, työpaikoista, oppisopimuspaikoista, työkokeilupaikoista. TE-toimiston kanssa voitaisiin sopia myös muista oppimista tukevista paikoista ja palveluista. Uskon, että monelle kynnys ostaa lasillinen maitoa koko lehmän sijaan olisi matalampi.

Tulevaisuuden töistä puhutaan paljon ja usein se heittää huolen varjon jopa työelämässä oleville. Sillä arviolta miljoonan suomalaisen osaaminen vaatisi päivittämistä. Vaikka olemme päivästä toiseen töissä! Mutta onhan se pakko myöntää, että monet työkalut, ohjelmistot, lain uudet pykälät ja vaikka mikä on opittu työssä, ei koulussa. Varsinkin jos tutkintoa ei ole tämän vuosituhannen puolella päivitetty. Ammattista toiseen olemme voineet ajautua vahingossa mutta miksemme uskalla haastaa itseämme todentamaan tuota ”vahinkoa”! Tutkijat osaavat kertoa, että tulevaisuuden työt sisältävät mm. 3D-printtausta, edelleen vuorovaikutteisuutta, joka ei häviä mihinkään kuin ei myöskään kulttuurityö. Eläkkeen koetaan olevan syrjäyttävä malli joka tulee sitä myötä häviämään. Joten osaamisen ikärajat häviävät.

Mikä sitten elinikäisen oppimisen tulevaisuus yksilön kannalta on? Itse ikuisena opiskelijana näen, että kerran aikuisena opiskelemaan lähtenyt henkilö jää niin koukkuun siihen ”elämäntapaan” että hän helposti hakeutuu seuraaviin opintoihin entistä avoimin mielin. Mutta miten voimme tukea heitä, joita pelottaa opiskelu erilaisten huonojen kokemusten vuoksi? Myös rahoitus oppimisen tukemiseen eri kohderyhmille on tärkeä asia. Jos näyttöön perustuvat tutkintojen suorittajat lisääntyisivät valtavasti niin sekin vaatisi yhteiskunnalta kannanottoa siihen, miten oppilaitoksilla on siihen resursseja, miten työpajatyyppinen toiminta voisi laajentua ja miten osaamistodistusten dokumentointiin jatkossa suhtaudutaan. Kesä on monelle opiskelijalle ja työssä olevalle levon aikaa mutta tulevaisuudessahan se voi olla aika vuodesta, kun opitaan aivan uusia taitoa! Iloa oppimiseen ja armollisuutta kömmähdyksiin, oppimiseen kuuluu myös epäonnistuminen ja sen opittuaan tulevaisuus on täynnä vain mahdollisuuksia.

Kiitän haastattelun muodossa artikkelin laadintaan osallistuneita: Eira Lipponen / Raseko, Janiika Saarinen / Raision kaupunki, Sanna Rose ja Tarja Hemminki-Tuominen / Liedon Kisällin työpaja, Pirkko Kuhmonen / Turun Aikuiskoulutuskeskus, Airi Reunanen / Valo-valmennus.

Eija Erlamo
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kuvat: monicore, Free-Photos / Pixabay

Varsinais-Suomi kiinnostaa työikäisiä muuttajia

Työ Varsinais-Suomessa kiinnostaa muualla Suomessa asuvia. Seuraavan kolmen vuoden kuluessa maakuntaan työn perässä olisi valmis muuttamaan työikäisistä kaksi prosenttia, joka tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä. Tiedot selviävät Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin tilaamasta selvityksestä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä, ja suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta pois työn perässä.


Työ varsinais-Suomessa kiinnostaa suomalaisia
Kaarina-lehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Mikko Hietala Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 6.4.2017 - Leipomo-konditoria MBakeryn Mikko Hietala on valittu Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisen loppukilpailun voittaja selviää toukokuussa. MBakery on perustettu vuonna 2012 ja se työllistää 42 henkilöä. MBakeryn Hietala on Vuoden nuori yrittäjä 2017 Y-lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Elinkeinopalvelut osaksi Turku Science Park Oy:tä 4.7.2016 - Heinäkuun alusta alkaen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö ovat osa Turku Science Park Oy:tä, joka nyt vastaa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yritys- ja yrittäjyyspalveluista. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluista vastaa nyt Turku Science Park Oy Varsinais-Suomen Yrittäjä Elinkeinopalvelut Science Parkille Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Uusi rahoitusmalli yrityksille 2.6.2016 - Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.

Suomen työmarkkinoilla varovaista optimismia

ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri on jälleen toteutettu Suomessa. Tulokset osoittavat, suomalaisten työnantajien ennusteet huhti-kesäkuulle ovat rohkaisevia. 10 % ennustaa työvoimansa kasvavan, 5 % laskevan ja 82 % vastaajista ennustaa työntekijämäärän säilyvän ennallaan. Kahdeksan toimialaa kymmenestä ennustaa kasvavia rekrytointitarpeita. Suomen työllistämisaikeiden indikaattori vuoden 2016 toiselle vuosineljännekselle on +5 %.

Parhaimmat työllistymisnäkymät ovat odotettavissa julkishallinnon, koulutuksen, terveys- ja sosiaalialalla (+18 %). Myös maa-, metsä- ja kalataloudessa (+11 %) on hyvät työllistymisnäkymät. Samoin kaivos- ja louhinta-alan sekä rahoitus- ja vakuutusalan, kiinteistöalan sekä liike-elämän palveluiden näkymät ovat optimistisia. Henkilöstömäärän odotetaan vähenevän näillä sektoreilla: kuljetus-, varastointi- ja viestintäalalla (indikaattori -8 %) sekä rakennusalalla (indikaattori -7 %).


Työttömyyden aallonpohja ohi? Yrityksissä viriää rekrytointihaluja
Talouselämä


Manpowerin työmarkkinabarometri: Suomen työmarkkinoilla varovaista optimismia
Manpower


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työmarkkinat:

  • Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu? 28.6.2019 - Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut
  • Varsinais-Suomi kiinnostaa työikäisiä muuttajia 5.7.2017 - Työ Varsinais-Suomessa kiinnostaa muualla Suomessa asuvia. Seuraavan kolmen vuoden kuluessa maakuntaan työn perässä olisi valmis muuttamaan työikäisistä kaksi prosenttia, joka tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä. Tiedot selviävät Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin tilaamasta selvityksestä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä, ja suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta pois työn perässä. Työ varsinais-Suomessa kiinnostaa suomalaisia Kaarina-lehti
  • Suomen työmarkkinoilla varovaista optimismia 8.3.2016 - ManpowerGroupin työmarkkinabarometrista suomalaisten työnantajien ennusteet alkavalle neljännekselle ovat rohkaisevia. Kaksi aluetta neljästä ja kahdeksan toimialaa kymmenestä ennustaa kasvavia rekrytointitarpeita.
  • Onnistuneella rekrytointiprosessilla on tärkeä rooli työllisyyden edistämisessä 21.4.2015 - Elinkeinoelämän keskusliitto kirjoittaa 24. maaliskuuta 2015 julkaisussaan, että työmarkkinoilla puhaltavat muutosten tuulet. Sekä tavat tehdä työtä, että työtehtävät ja osaamisprofiilit uudistuvat.
  • Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden jakaantumista pyrittävä hallitsemaan 23.1.2015 - Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittämään perustettiin trendityöryhmä hallituskauden alussa. Tulevaisuudessa työmarkkinat moninaistuvat ja työnteko saa uusia muotoja. Moni työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempina yhtä aikaa.

Onnistuneella rekrytointiprosessilla on tärkeä rooli työllisyyden edistämisessä

Elinkeinoelämän keskusliitto kirjoittaa 24. maaliskuuta 2015 julkaisussaan, että työmarkkinoilla puhaltavat muutosten tuulet. Sekä tavat tehdä työtä, että työtehtävät ja osaamisprofiilit uudistuvat.

Vuoden 2014 tiedustelun teemoja olivat yritysten käyttämät rekrytointikanavat sekä näkemykset julkisesta työnvälityksestä. Näiden lisäksi tiedustelussa kartoitettiin yritysten henkilöstömäärää ja arviota sen kehityksestä, henkilöstön työsuhteiden jakautumista, vuokratyön käyttöä sekä rekrytointivaikeuksien esiintymistä.

TE-toimistojen palvelut ovat suosittu, vaikkei olekaan yrityksien silmin tehokkain hakukanava.

– Nykyinen heikko taloustilanne edellyttää lisää dynamiikkaa, vaikuttavuutta ja reagointinopeutta etenkin julkiseen työnvälitykseen, kirjoittaa Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja.


Osuvuutta rekrytointiin, tehoa työnvälitykseen
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu (pdf)


Tausta: Elinkeinoelämän keskusliitto
Wikipedia


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Elinkeinoelämän keskusliitto:

Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden jakaantumista pyrittävä hallitsemaan

Tulevaisuudessa työmarkkinat moninaistuvat ja työnteko saa uusia muotoja. Yritykset etsivät uusia tapoja työn organisoimiseen ja toimeksiannolla teetettävä työ lisääntyy.

– Lainsäädännössä tulee punnita, kuinka työelämän muutosta kyetään hallitsemaan niin, ettei synny kahtia jakaantuneita työmarkkinoita, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Samaan johtopäätökseen päädyttiin työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportissa, joka julkistettiin perjantaina. Trendityöryhmä perustettiin hallituskauden alussa selvittämään ja arvioimaan työelämän muutostrendejä, niiden kehitystä ja vaikutuksia.

Yhä useampi työllistää itsensä

Raportin mukaan tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä. Moni työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempina yhtä aikaa. Työsuhteen ja yrittäjyyden välille ei tulisi kuitenkaan luoda kolmatta ryhmää.

– Tämä on tärkeä periaate, jonka takana on vahva kolmikantainen yhteisymmärrys. Erityislainsäädännön sijaan tulee kehittää nykyistä lainsäädäntöä suuntaan, joka mahdollistaa nykyistä paremmin erilaiset joustavan työnteon muodot, Ihalainen kommentoi.

Henkilöiden liikkumiseen eri työnteon muotojen välillä liittyy monia ulottuvuuksia. Tällöin korostuvat erityisesti sosiaaliturvajärjestelmään ja verojen maksamiseen liittyvät aikataulut ja maksatuksen joustavuus.

– Kehittämällä järjestelmiä näiltä osin voitaisiin tukea paitsi haasteita kohdanneita itsensä työllistäjiä, myös yrittäjiä ja yrittäjyyden edellytyksiä laajemmin, raportissa todetaan.

Tavoitteena tasa-arvoiset työmarkkinat

Osa-aikatyössä työryhmä havaitsi kaksi erilaista trendiä. Monilla aloilla osa-aikatyö on myönteinen mahdollisuus, jonka toivotaan kehittyvän edelleen. Toisilla aloilla taas tehdään huomattava määrä vastentahtoista osa-aikatyötä esimerkiksi voimakkaiden kysyntävaihteluiden vuoksi.

– Vastentahtoisen osa-aikatyön ongelmat liittyvät ensisijaisesti toimeentuloon. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen, kattavat työvoimapalvelut ja toimiva sosiaaliturva ovat tärkeitä elementtejä kaikessa työllistymisessä. Osa-aikatyön haasteisiin tulee jatkossakin hakea myös toimialakohtaisia ratkaisuja, Ihalainen sanoo.

Trendityöryhmän raportissa todetaan määräaikaistyön ja vastentahtoisen osa-aikatyön kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin. Työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on ryhmän mukaan jatkossakin arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Yhteisenä tavoitteena tulee olla mahdollisimman toimivat ja tasa-arvoiset työmarkkinat.

Trendityöryhmän loppuraportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilta.

Lähde: Verkkouutiset

Työelämän arvot ovat muuttuneet

Tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työhön laskee.

Ennen työelämän arvoina tunnetut ahkeruus ja tunnollisuus ovat työntekijälle välineitä saavuttaa arvostusta ja asiantuntemusta. Näin luonnehtii työntekijöiden asennemuutosta Suomalaisen Työn Liiton tekemä tuore tutkimus, joka julkistettiin liiton seminaarissa keskiviikkona.

Työntekijät tavoittelevat työssään arvostusta, ammattimaisuutta ja asiantuntijuutta. Saavutetuilla ominaisuuksilla vahvistetaan omaa asemaa työyhteisössä ja työmarkkinoilla. Myös luovuus ja innostavuus syrjäyttävät perinteiset arvot etenkin alle 40-vuotiaiden naisten kohdalla.

– Työn arvomuutokset kertovat myös työn muutoksista, johtokunnan puheenjohtaja Anne Berner Suomalaisen Työn Liitosta kiteyttää.

Tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaista 45 prosenttia ei usko olevansa tyytyväinen työelämäänsä tulevaisuudessa. 19 prosenttia näkee työelämänsä myönteisemmässä valossa.

15-24-vuotiaista 39 prosenttia uskoo olevansa tyytymätön työelämäänsä, mutta 17 prosenttia suhtautuu työhönsä myönteisemmin. Tulos pätee muihinkin ikäluokkiin.

– Suomen on uudistettava työtä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Uskomme, että työ luo merkitystä ja hyvinvointia kaikille, Berner toteaa.

Tehottomat palaverit sallittu

Tutkimukseen osallistuneiden mukaan yritykset eivät muutu avoimemmiksi, sosiaalinen kanssakäyminen vähenee eikä työntekijä pysty vaikuttamaan tuotekehitykseen nykyistä enempää.

– Nämä toimintatavat eivät tue työn arvomuutosta, tutkimusjohtaja Mikko Kesä tulkitsee.

Monikulttuurisuuden lisääntyminen ja organisaatioiden ylittävän yhteistyön asiantuntijoiden kesken uskotaan lisääntyvän. Niiden katsotaan muuttavan yritysten toimintatapaa.

Tutkimuksessa haastateltiin myös muutamia suomalaisia yrityksiä, joiden työkulttuuria Kesä avaa.

– Nopeassa kokeilukulttuurissa voidaan tehdä uusia kokeiluja mutta myös luopua niistä nopeasti, jos ne eivät toimi. ”Duunarikulttuuri” perustuu itseohjautuvuuteen, jolloin lähiesimiestyöskentelyä ei juuri ole, Kesä luettelee.

Työntekijän tietoisuus tavoitteista sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät tuottavuutta.

Eräässä yrityksessä sallitaan tehottomat palaverit. Tärkeintä on pitää yllä keskustelevaa ja neuvottelevaa kulttuuria.

– Haasteena tällaisessa yrityksessä nähdään päätösten epäselvyys ja vastuunpako, Kesä luonnehtii.

Lähde: Kansan Uutiset

TEM lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2014

1. Talouskehitys
– Globaali kysyntä on elpymässä; Suomen talous kasvaa viiveellä.
– Kahden vuoden negatiivisen kasvun jälkeen Suomessa odotetaan toipumista, mutta kasvu on vaatimatonta
   sekä vuosina 2014 että 2015.

2. Työvoiman kysyntä ja sen kehitys
– Työvoiman kysyntä vähenee 23 000 hengellä vuonna 2014. Työllisyys kohenee hieman vuonna 2015, 11 000
   hengellä.
– Työvoiman kysyntä heikkenee teollisuudessa 2014 (-7000), mutta tasaantuu vuonna 2015.
– Työvoiman kysyntä rakentamisessa laskee 6000:lla, ja vuonna 2015 kohenee aavistuksen.
– Työllisyys palveluissa alenee 10 000:lla 2014, mutta sen ennustetaan elpyvän seuraavana vuonna.

3. Työvoiman tarjonta ja sen kehitys
–  Työvoiman tarjonta vähenee tänä vuonna, noin 11 000 hengellä, heikon työvoiman kysynnän ja ikärakenteen  
   muutoksen vuoksi. Erityisesti parhaassa työiässä olevia siirtyy työvoiman ulkopuolelle. Myös piilotyöttömyys
    jatkaa kasvua.
–  Vuonna 2015 työvoiman tarjonta kasvaa hieman, kun aktiivisuus työmarkkinoilla lisääntyy työvoiman kysynnän
    kasvaessa hieman.

4. Työllisyys- ja työttömyysasteet
–  Työllisyysaste laskee tänä vuonna 68,1 prosenttiin, mutta kasvaa jo ensi vuonna 68,7 prosenttiin.
–  Työttömyysaste nousee 8,7 prosenttiin 2014.
–  Työttömyysaste laskee hieman (8,5 prosenttiin) vuonna 2015 – työvoiman kysyntä kasvaa, mutta samaan
    aikaan myös työvoiman tarjonta kasvaa.

5. Työttömyyden rakenne ja työmarkkinoiden kohtaanto
–  Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa niin, että se on 321 000 vuonna 2014 ja vielä hieman korkeampi, 325
   000 vuonna 2015.
–  Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä on 88 000 vuonna 2014 ja 90 000 vuonna
   2015.
–  Työvoiman saatavuusongelmia on edelleen useissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa sekä joissakin
   opetusalan ammateissa. Työvoiman ylitarjonta on kuitenkin yleisempi ongelma, pääosin työntekijäammateissa,
   mutta se koskee myös tutkijoita, opettajia ja insinöörejä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 28.4.2014

16 prosenttia työnantajista arvioi palkkaavansa lisää henkilöstöä

16 prosenttia suomalaisista työnantajista arvioi henkilöstötarpeensa kasvavan huhti–kesäkuun aikana. Rohkeimmat työllistämisaikeet ovat rakennussektorin työnantajilla. Sen sijaan julkishallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla ennakoidaan henkilöstövähennyksiä.

Vuoden 2013 toiseen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuivat Pohjois-Suomessa (34 prosenttiyksikköä) ja Länsi-Suomessa (25 prosenttiyksikköä). Itä-Suomessa työnantajat raportoivat 11 prosenttiyksikköä ja Etelä-Suomessa 7 prosenttiyksikköä heikommat työllistämisnäkymät.

Tiedot selviävät ManpowerGroupin globaalista työmarkkinabarometrista. Tutkimuksessa haastateltiin 621:tä työnantajaa eri puolilla Suomea.

Lähde: ManpowerGroup, Manpower Employment Outlook Survey, 13.3.2014

Kielitaito ja verkostot ovat valttia tulevaisuuden työmarkkinoilla

Kielitaito ja verkostot ovat valttia tulevaisuuden työmarkkinoillaTulevaisuuden työmarkkinoilla kielitaito ja verkostoituminen ovat avainasemassa. Tämä selviää Pohjanmaan liitossa maakunnan osaamistarpeista tehdystä selvityksestä.

Englannin kielen taito tulee säilymään tärkeänä, mutta tulevaisuudessa työmarkkinoille tarvitaan sellaisia, jotka osaavat myös muita kieliä.

”Tähän vaikuttaa yhä kansainvälistyvä elinkeinoelämä, mutta myös lisääntyvä työperäinen maahanmuutto”, kertoo työryhmien sihteerinä toiminut erikoissuunnittelija Pekka Kauppinen Pohjanmaan liitosta.

Selvityksen mukaan muita työmarkkinoilla arvokkaita tulevaisuuden taitoja ovat esimerkiksi kulttuuriosaaminen ja verkostoituminen sekä turvallisuus- ja kriisiosaaminen. Verkkokaupan lisääntyessä kaupan, logistiikan ja tieto-tekniikan yhdistelmä voi antaa etulyöntiaseman työnhaussa. Väestön ikääntyessä myös palveluala vaatii muutosta, ja eri ikäryhmien palveluosaaminen saattaa olla valttia CV:ssä.

Ennakointityö tähtää 10–15 vuoden päähän ja siihen on osallistunut sekä elinkeinoelämä että alueen toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Tavoitteena on ollut selvittää, minkälaisia osaajia alueen elinkeinoelämä tarvitsee tulevaisuudessa, ja sen myötä viedä näitä painotuksia myös koulujen opetussuunnitelmiin.

Pohjanmaan liitto on vuoden verran selvittänyt kaupan alan, vanhustyön ja energia-alan laadullisia osaamistarpeita Pohjanmaalla. Tehty selvitys on maakuntien joukossa ensimmäinen laatuaan. Aikaisemmin koulutustarpeita on ennakoitu vain määrällisesti.

Lähde: Yle, 28.10.2013

Talouskasvu ei helpota työttömyyttä vielä ensi vuonna

Vaikka talouskasvu käynnistyisi ensi vuonna ennusteiden mukaisesti, se ei heti riitä parantamaan työllisyyttä. Kasvu näkyy ensin työtuntien määrän lisäyksenä eikä työllisyyden kasvuna. Sen sijaan työttömyysaste todennäköisesti nousee edelleen vuonna 2014.

Toimialoista palveluiden työllisyys jää tänä vuonna heikommaksi kuin kevään ennusteissa arvioitiin. Teollisuuden työllisyys on puolestaan heikosta suhdannetilanteesta huolimatta pitänyt pintansa melko hyvin. Rakennusalalla työllisyys on kehittynyt ennusteita myönteisemmin.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Rakennepoliittiset toimet purevat rakennetyöttömyyteen kuitenkin aikaisintaan vuoden 2014 lopulla.

Työvoimaa on tänä vuonna tarjolla ennustettua vähemmän eikä tarjonta lisäänny ensi vuonnakaan. Tämä selittyy osittain sillä, että viime aikoina työvoiman ulkopuolisten määrä on kasvanut. Heinäkuussa 2013 työmarkkinoiden ulkopuolella oli 64 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti naisia oli siirtynyt runsaasti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ilmiö johtuu sekä eläkkeelle jäävien määrän kasvusta että työmarkkinoiden ulkopuolelle vetäytymisestä.

Työttömyyden pitkittyminen selittää pääosin työttömyyden nousun. Selvästi yli puolet työttömistä työnhakijoista on vaikeasti työllistyviä.

Arvio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 22.10.2013 julkaisemaan lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteeseen.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, 22.10.2013

« Vanhemmat artikkelit