Avainsana-arkisto: tutkinto

Pelkkä kandidaatin tutkinto riittää harvoin työelämään

Uuden hallituksen tavoitteena on, että yhä suurempi osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä pyritään myös lisäämään. Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio ei ymmärrä, miksi Suomi lähtisi laskemaan koulutustasoaan.

”Meillä on myös työelämään valmistava linja ammattikorkeakouluissa, jossa keskitytään työelämätaitoihin jo alemmassa tutkinnossa”, Sainio toteaa.

Sainion mukaan nykyisen kandidaatin tutkinnon tarkoituksena ei ole sellaisenaan vastata työelämän haasteisiin. Vaikka se antaa taitoja ja valmiuksia työelämää varten, eivät kandidaatin opinnot ole vielä valmis tutkintokokonaisuus.


Yliopistojen asiantuntijat: Pelkkä kandidaatin tutkinto riittää harvoin työelämään
Suomen Kuvalehti

Tuoreimmat artikkelit aiheesta tutkinto,yliopisto:


Korkea-asteen tutkintojen arvo alentunut

Koulutuksen arvo on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut Suomessa merkittävästi, selviää Turun yliopistossa väittelevän Mikko Aron tutkimuksesta.

Koulutusinflaatiolla tarkoitetaan koulutuksen ostovoiman alenemista työmarkkinoilla. Kysymys on siitä, millaisiin sosioekonomisiin asemiin tietyn tasoisella koulutuksella on päädytty eri aikoina. Aro on tarkastellut väitöskirjassaan koulutusinflaatiota Suomessa vuosina 1970–2008.

Aron tutkimuksen mukaan tietyn tasoiseen asemaan päästäkseen kunkin sukupolven on täytynyt kouluttautua edellistä pidemmälle.

Vielä 70-luvulla alempi korkeakoulututkinto oli lähes yhtä varma pääsylippu yelmmän toimihenkilön asemaan kuin ylempi korkeakoulututkintokin, toteaa Aro väitöstutkimuksessaan.

Lähde: Turun Sanomat 20.3.2014

Korkea-asteen tutkintojen arvo alentunut

Koulutuksen arvo on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut Suomessa merkittävästi, selviää Turun yliopistossa väittelevän Mikko Aron tutkimuksesta.

Koulutusinflaatiolla tarkoitetaan koulutuksen ostovoiman alenemista työmarkkinoilla. Kysymys on siitä, millaisiin sosioekonomisiin asemiin tietyn tasoisella koulutuksella on päädytty eri aikoina. Aro on tarkastellut väitöskirjassaan koulutusinflaatiota Suomessa vuosina 1970–2008.

Aron tutkimuksen mukaan tietyn tasoiseen asemaan päästäkseen kunkin sukupolven on täytynyt kouluttautua edellistä pidemmälle.

Vielä 70-luvulla alempi korkeakoulututkinto oli lähes yhtä varma pääsylippu yelmmän toimihenkilön asemaan kuin ylempi korkeakoulututkintokin, toteaa Aro väitöstutkimuksessaan.

Lähde: Turun Sanomat 20.3.2014

Poliisialan tutkinnot uudistuivat

Poliisiammattikorkeakoulut ja siellä suoritettavia tutkintoja koskevat säännökset uudistuivat vuoden alussa. Poliisialan perustutkinto on jatkossa ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Ensimmäiset uuden poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat aloittavat opintonsa elokuussa 2014.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ovat sisältönsä ja laajuutensa puolesta rinnastettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin.

Uudistuksen myötä myös opiskelijoiden opintojen aikaiset oikeudet ja velvollisuudet sekä opintososiaaliset etuudet yhdenmukaistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa opiskelevien kanssa.

Lähde: Sisäministeriö, 30.12.2013

Turun AMK aloittaa hammasteknikkojen koulutuksen

Turun ammattikorkeakoulu aloittaa hammasteknikkokoulutuksen syksyllä 2015. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiö sai valtioneuvostolta hakemansa toimiluvan torstaina.

Muilta osin ammattikorkean toiminta jatkuu samoilla aloilla kuin aiemmin. Oppilaitos keskittyy jatkossa neljään painoalaan eli tekniikkaan, sosiaali- ja terveysalaan, liiketalouteen ja kulttuuriin.

Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta.

Lähde: Turun Sanomat, 12.12.2013

35–39-vuotiaat naiset ovat koulutetuimpia

Naiset opiskelevat edelleen pidempään ja eri aloilla kuin miehet. Koulutuserot näkyivät etenekin nuoremmissa ikäluokissa.

35–39-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista naisista 55 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Miesten vastaava osuus oli 36 prosenttia. Vastaavasti 35–39-vuotiaista naisista 10 prosenttia oli pelkän perusasteen tutkinnon varassa ja miehistä puolestaan 17 prosenttia.

Vanhemmissa ikäluokissa koulutuserot eivät ole yhtä selkeitä. 60–64-vuotiaiden ikäluokassa sekä miehistä että naisista 27 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Kaikista naisista keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia ja miehistä 43 prosenttia. Miehistä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia ja naisista 32 prosenttia.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Toisin sanoen 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1 prosentti.

Tutkinnon suorittaneesta väestöstä tekniikan alan tutkinnon oli suorittanut 29,9 prosenttia. Tämä on selkeästi suurin osuus ennen kaupallista ja yhteiskuntatieteellistä alaa, jonka tutkinnon oli suorittanut 18,9 prosenttia.
Miehistä 51,9 prosenttia oli suorittanut tutkintonsa tekniikan alalta. Naisista vain 9,3 prosentilla oli tutkinto tekniikan alalta.

Suosituimmat alat naisten osalta olivat kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala, jolta oli suorittanut tutkintonsa 24,7 prosenttia. Toiseksi suosituksi alaksi yltää terveys- ja sosiaaliala, jolta oli suorittanut tutkintonsa 23,6 prosenttia naisista.

25 vuoden aikana muutokset koulutusalojen osuuksissa ovat olleet vähäisiä. Vuodesta 1987 lähtien tekniikan alan osuus kaikista tutkinnoista on pienentynyt, kun taas terveys- ja sosiaalialan osuus on kasvanut. Vuonna 1987 kaikista tutkinnon suorittaneista 33,5 prosenttia oli tekniikan alalta, laskua vuoteen 2012 on 3,6 prosenttiyksikköä. Terveys- ja sosiaalialan osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä ja naisten osalta 6,1 prosenttiyksikköä.

Lähde: Tilastokeskus, 4.12.2013

Vain joka kolmas AMK:sta valmistuva on mies

Vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa suoritettiin 23 900 tutkintoa. Tutkinnon suorittaneista 63 prosenttia oli naisia. Osuus on viime vuosien ajan pysynyt samoissa lukemissa.

Noin kolmannes tutkinnoista suoritettiin naisvaltaisella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Toiseksi eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla (24 prosenttia) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (21 prosenttia). Muiden koulutusalojen prosenttiosuus jäi alle 10 prosentin.

Lähde: Tilastokeskus 10.4.2013