Avainsana-arkisto: terveydenhuolto

Tällainen on Suomen uusi terveysjätti – Töissä yli 9000

Mehiläinen ja Mediverkko ovat sopineet yhdistymisestään. Mediverkon nykyisestä johdosta ja osakkaista tulee uuden yhtiön omistajia Tritonin ja KKR:n hallinnoimien rahastojen ja Mehiläisen johdon rinnalle.

Yhdistymisellä ei ole vaikutusta henkilöstön työsopimuksiin eikä asiakassopimuksiin. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tulee Mediverkon perustajaosakas ja nykyinen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Toimeenpanon odotetaan tapahtuvan tammikuun 2015 loppuun mennessä.

”Mediverkko on ollut edelläkävijä julkisen sektorin terveys- ja sosiaalipalveluiden uudistamisessa yhdessä suomalaisten kuntien kanssa. Yhdistyminen vahvistaa ja nopeuttaa Mehiläisen strategian toteuttamista, sillä Mediverkko täydentää Mehiläisen palveluita ja verkostoa”, sanoo Mehiläisen vt. toimitusjohtaja Ove Uljas

”Mehiläisellä on yli 100 vuoden kokemus yksityisten terveyspalveluiden tuottajana. Kahden hienon yhtiön yhdistyminen on jännittävä uusi alku. Uusi yhtiö tarjoaa myös entistä monipuolisempia urapolkuja. Tavoitteemme on investoida uusien palveluiden kehitykseen sekä laajentaa nykyistä terveyspalvelu- ja hoivakotiverkostoamme”, toteaa uuden yhtiön toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Uuden yhtiön avainluvut:

• Liikevaihto 2013 noin 366 miljoonaa euroa, liikevoitto noin 38 miljoona euroa.

• Yhtiöt investoivat vuonna 2013 Suomeen noin 17 miljoonaa euroa.

• Yli 100 omaa terveydenhuollon ja hoivan toimintayksikköä eri puolilla Suomea, toimintaa jokaisessa 30 suurimmasta kaupungista.

• Tarjoaa työtä 9 000 terveydenhuollon ja hoivan ammattilaiselle, yksi suurimmista kotimaisista työnantajista.

• Yli 3,4 miljoonaa terveydenhuollon asiakaskäyntiä vuosittain yhtiön omissa ja julkisen sektorin toimintayksiköissä.

• Yli miljoona suomalaista käytti yhtiöiden palveluita viime vuonna.

Lähde: Talouselämä

OP rakentaa yksityissairaalaverkoston Pohjola-nimellä

Finanssiryhmä OP rakentaa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä.

OP avaa uudet yksityissairaalat ensin Tampereella ja Oulussa ja sen jälkeen Kuopiossa ja Turussa. Samalla yhtiö laajentaa toimintaansa uusille erityisaloille ja työterveyteen.

OP-ryhmä laajeni terveys- ja hyvinvointimarkkinoille viime vuoden alussa käynnistämällä Helsingissä omistamansa ortopediaan erikoistuneen Omasairaalan.

OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen uskoo yhtiön tiedotteessa, että terveys- ja hyvinvointipalveluista kehittyy merkittävä uusi toiminta-alue perinteisten pankki-, vahinkovakuutus- ja varallisuudenhoitoliiketoimintojen rinnalle. Osuustoiminnallisena yrityksenä yhtiön päämääränä ei ole voiton maksimointi.

Lähde: ESS.fi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Tehyllä puutteelliset tiedot organisaatiouudistuksesta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan Tehyn esittämät perusteet hakukiellolle ovat puutteellisia.

– Tehy viittaa tiedotteessaan hallintokeskuksemme organisaatiomuutokseen ja esittää, että muutos johtaisi hoitohenkilöstön johtamistehtävien mitätöintiin. Muutos ei kuitenkaan kohdistu lainkaan hoitotyöhön tai sen johtamiseen. Mikään esimiessuhde hoitotyössä ei muutu tämän organisaatiomuutoksen takia, toteaa Lehtonen.

Lehtosen mukaan organisaatiomuutos kohdistuu pelkästään sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen kehittämistoimintoihin. Muutoksella on tarkoitus poistaa hallintokeskuksen päällekkäisyyksiä ja tehostaa kehittämisasiantuntijoiden toimintaa ja yhteistyötä.

– Muutoksen jälkeen kehittämisyksikkömme on moniammatillinen yhteisö, jossa työskentelee noin 30 pääosin hoitajataustaista henkilöä. Siihen kuuluu myös lääkärikoulutuksen saaneita henkilöitä. Olen tehnyt sisäisen nimityksen, jonka mukaan kehittämistoimintojen vetäjäksi tulee hoitajataustainen henkilö ja joka on aloittanut valmistelut yksikön työntekijöiden kanssa.

– Hallintokeskuksen organisaatiomuutos on valmisteltu huolella ja käsitelty yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Hallintoylihoitajan toimivaltuuksia ei ole muutettu ja hän vastaa edelleen hoitotyön johtamisesta ja kehittämisestä koko sairaanhoitopiirissä. Potilaiden hoidossa työskentelevien hoitajien esimiessuhteet eivät muutu millään lailla, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan muutoksessa, jota Tehyn on moittinut, hallintoylihoitajan ja johtajaylilääkärin alainen henkilökunta yhdistetään kehittämispalvelut-yksikköön, jota johtaa ylihoitaja eli hoitoalan johtamisen ammattilainen. Hänen esimiehensä on sairaanhoitopiirin johtaja, joka voi tulla mistä ammattiryhmästä tahansa.

– Ihmettelemme Tehyn kannanottoa ja sitä, ettei Tehy ottanut meihin yhteyttä ennen hakukiellon asettamista. Avoimiin tehtäviimme on ollut runsaasti hakijoita ja toivomme, että myös Tehyn jäsenet hakisivat edelleen virkoihimme ja toimiimme. Toivotan uudet työntekijät tervetulleiksi meille hyviin ja tärkeisiin töihin, sanoo Lehtonen.

Lähde: Aamuset

Ulkomailta tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaitovaatimuksia aiotaan nostaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksen nostamista. Nykyiset tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat suuresti. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma.

Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta esitetään nostettavaksi yleisten kielitutkintojen tasolle 4. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Vaatimus koskisi sekä EU- ja ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksensa suorittaneita.

Työryhmän mielestä on tärkeää, että ulkomailla sairaanhoitajakoulutuksen saaneet hakevat laillistuksen Suomessa sairaanhoitajiksi ja heitä rekrytoidaan ja kannustetaan hakeutumaan sairaanhoitajien tehtäviin.

Lähde: Verkkouutiset, 5.2.2014

Lomautukset vähentävät myös oppisopimuskoulutusta

Yritysten lomautukset ja irtisanomiset karsivat mahdollisuuksia kouluttautua oppisopimuksella. Lomauttavan yrityksen on hankala ja osin mahdoton luoda oppisopimuspaikkoja opiskelijoille.

Työvoimapula sanelee oppisopimuskoulutusta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana suosituimmaksi oppisopimusalaksi on noussut sosiaali- ja terveysala, ja toiseksi on kiilannut kaupan ala. Metalli- ja puuteollisuus on tippunut kolmanneksi suosituimmaksi aiemmalta ykkössijaltaan. Kun metalliteollisuudella meni hyvin, se oli myös halutuin oppisopimusala.

Lähde: Yle 3.1.2014

Turun AMK aloittaa hammasteknikkojen koulutuksen

Turun ammattikorkeakoulu aloittaa hammasteknikkokoulutuksen syksyllä 2015. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiö sai valtioneuvostolta hakemansa toimiluvan torstaina.

Muilta osin ammattikorkean toiminta jatkuu samoilla aloilla kuin aiemmin. Oppilaitos keskittyy jatkossa neljään painoalaan eli tekniikkaan, sosiaali- ja terveysalaan, liiketalouteen ja kulttuuriin.

Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta.

Lähde: Turun Sanomat, 12.12.2013

Kymmenet kunnat lomauttavat ensi vuonna

Lähes 40 kuntaa käy jo nyt ensi vuotta koskevia yt-neuvotteluja. Kuntakenttään iskenyt kurimus vaikuttaa kymmenientuhansien työntekijöiden ja satojentuhansien suomalaisten arkeen. Vuoden 2014 uskotaan olevat huippuvuosi kuntaväen lomautuksissa ja pakkovapaissa.

Irtisanomisuhka leijuu etenkin vuoden 2009 liitoskaupungeissa, kuten Salossa ja Kouvolassa. Liitoksen takaama viiden vuoden irtisanomissuoja umpeutuu muutaman viikon kuluttua.

Lomautusten ja pakkovapaiden taustalla on kuntatalouden kääntyminen selvästi miinukselle kahden viime vuoden aikana. Yt-neuvotteluista näyttää tulleen myös keino, johon tartutaan aiempaa helpommin. Peräti 156 kuntaa eli lähes puolet koko kuntakentästä pyrkii kuitenkin parantamaan talouttaan nostamalla veroprosenttia.

Rankat säästöt koettelevat myös sairaanhoitopiirien toimintaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin poikkeukselliset säästökeinot vievät loppuvuoden aikana 4 800 työntekijää pakkovapaille ja lomautuksille. Vain kolmasosa henkilöstöstä välttyi säästötoimilta. Sairaanhoitopiiri sulkee määräaikaisesti kymmeniä osastoja. Säästö on 2,7 miljoonaa euroa.

Kuluvana vuonna lomautuslappuja on jakanut 14 kuntaa. OAJ muistuttaa, että opettajien lomautukset ovat tänä vuonna koskeneet jo noin 60 000:ta oppilasta. JHL:n mukaan yt-neuvottelut koskevat jo tämän vuoden puolella yli 20 000:ta työntekijää.

Lähde: Helsingin Sanomat, 25.11.2013

27 % työnantajista kamppailee osaajapulan kanssa

Suomessa 27 % työnantajista kamppailee osaajapulan kanssa, kertoo ManpowerGroupin vuosittainen Talent Shortage Survey -tutkimus. Maailmanlaajuisesti osaajapula on suurempi – globaalisti jopa 35 % työnantajista tarvitsisivat lisää osaajia.

Kotimassa on eniten pulaa käden taitoja vaativissa ammateissa, kuten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä. Myös autonkuljettajille ja myyntiedustajille riittää kysyntää. Maailmanlaajuisesti TOP 3 vaikeimmin täytettävän työtehtävän joukosta löytyvät ammattiosaajat, insinöörit ja myyntiedustajat.

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013 ovat

1. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
2. Autonkuljettajat
3. Myyntiedustajat
4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
5. Mekaanikot
6. Keittiömestarit/kokit
7. IT-alan henkilöstö
8. Myyntipäälliköt
9. Insinöörit
10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Globaalisti 54% työnantajista arvioi osaajapulan vaikuttavat melko paljon tai erittäin paljon omaan liiketoimintaansa. Työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työtehtäviä Japanissa. Toisena tulee Brasilia ja kolmantena Intia. Euroopan maista 10 kärjessä on mukana Turkki, Bulgaria ja Romania.

ManpowerGroupin vuosittainen Talent Shortage Survey -tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueellisesti 10 hankalimmin täytettävää työpaikkaa. Tutkimukseen osallistui yli 38 000 työnantajaa 42 maasta.

Lähde: ManpowerGroup, Talent Shortage Survey -tutkimus, 2.9.2013

Sairaanhoitopiiri tarjoaa palkka-alea tai pakkolomaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa 7000-päiselle henkilökunnalleen joko sopimusta palkanalennuksista tai lomautuksia. Lomautukset olisivat viikon tai kahden mittaisia. Piiri jätti esityksensä työntekijäjärjestölle tiistaina.

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti viikko sitten, että tulevissa yt-neuvotteluissa tavoitellaan 5,8 miljoonan euron henkilöstösäästöjä. Samalla päätettiin, etteivät irtisanomiset kuulu arsenaaliin. Säästöt on saavutettavaa vielä loppuvuoden aikana.

Lähde: Turun Sanomat 27.8.2013

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vahvisti koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti tänään yksimielisesti, että piirin huonon talousennusteen vuoksi käynnistetään koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

Samalla hallitus päätti, että yt-neuvotteluiden tavoitteet tuodaan hallituksen päätettäväksi ylimääräiseen kokoukseen elokuun lopulla. Henkilöstön edustaja Jussi Rantanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Hallituksen esityslistaan sisältyvän tilannearvion mukaan sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne on kehittynyt vakavaksi. Sitovien nettokulujen ylitysennuste on 12,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös jäi 24,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä poikkesi talousarviosta 18,0 miljoonaa euroa.

Uusin, kesäkuun lopun mukainen tulosennuste näyttää kuluvan tilikauden alijäämäksi 17,1 miljoonaa euroa, joka olisi 13,2 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa.

Esittelytekstin mukaan sairaanhoitopiirissä ei ole vielä näkyvillä riittävän nopeasti vaikuttavia keinoja henkilöstökulujen vähentämiseksi. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä pitää välttämättömänä jatkaa vuoteen 2013 kohdistuvien toimintakulujen vähentämisiä.

Lähde: Turun Sanomat 13.8.2013

« Vanhemmat artikkelit