Avainsana-arkisto: teollisuus

Teollisuustuotanto supistui edelleen

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 elokuussa 2,3 prosenttia pienempi kuin vuoden 2014 elokuussa. Tammi-elokuun aikana teollisuustuotanto väheni 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Ainoastaan kemianteollisuudessa, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja jäähdytysalalla sekä metsäteollisuudessa tuotanto kasvoi viime vuoden elokuusta. Eniten tuotanto supistui sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä metalliteollisuudessa.

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 elokuussa 25,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella. Tammi-elokuun aikana tilaukset kasvoivat 9,0 prosenttia edellisvuodesta.


Teollisuustuotanto supistui edelleen
Turun Sanomat


Teollisuustuotanto supistui – paitsi näillä aloilla
Talouselämä


Teollisuustuotanto jatkoi alamäessä
Taloussanomat


Telakoilta hyppy teollisuuden tilauksiin
Kauppalehti


Teollisuustuotanto väheni elokuussa 2,3 prosenttia vuoden takaisesta
Tilastokeskus


Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat elokuussa 25,3 prosenttia vuodentakaisesta
Tilastokeskus


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus, teollisuus:

  • Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia 20.6.2017 - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 10,7 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 10,4 ja naisten 11,1 prosenttia. Vuosi sitten toukokuussa työttömyysaste oli 10,8 prosenttia. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 68,6 prosenttia. Toukokuussa työvoimatutkimuksen työttömien määrä on tavallisesti muita kuukausia suurempi. Kesätöitä hakevat ja opintojaan päättävät nuoret hakeutuvat samanaikaisesti työmarkkinoille, mikä hetkellisesti nostaa
  • Työttömyysaste 10,2 prosenttia 26.5.2017 - Huhtikuun työttömyysaste oli 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden huhtikuussa. Työttömiä oli 279 000, työllisiä 2 443 000 ja työvoiman ulkopuolella 1 387 000 henkilöä. Nuorten työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksiköllä 27,4 prosenttiin. Tilastokeskus: Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Koko vuoden työttömänä olleita entistä enemmän 26.5.2017 - Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa viime vuoden lopussa työttömänä olleista oli ollut työttömänä koko vuoden. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodesta 2015 lähes kahdella tuhannella ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Palkkasumma kasvanut 12.5.2017 - Tämän vuoden tammi-maaliskuussa koko talouden palkkasumma oli 2,4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisen toimialalla. Myös muiden palveluiden, yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden, rahoitustoiminnan sekä kaupan ja teollisuuden palkkasummat kasvoivat. Yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi, kun taas julkisen sektorin pieneni. Palkkasummalla tarkoitetaan työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summaa ilman optioita. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2,4 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:

Pukkilan Turun tehtaan toiminta loppumassa

Keraamisia laattoja valmistava Pukkila Oy Ab suunnittelee tuotannon siirtämistä pois Suomesta sekä samaan aikaan muiden toimintojensa tehostamista. Yhtiö aloittaa kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut.

Tänään annetun yhteistoimintaneuvotteluesityksen ja suunniteltujen muutosten piirissä on koko Pukkilan henkilöstö. Mahdollisten henkilöstövaikutusten arvioidaan kohdistuvan 67 henkilöön.

Tuotannon siirtämistä koskevien suunnitelmien taustalla on yhtiön Turussa sijaitsevan tuotantolaitoksen kilpailukyvyn heikkeneminen. Yhtiön kannalta ei ole enää taloudellisesti kannattavaa panostaa volyymien kasvattamiseen tai tuotantolinjojen kehittämiseen Suomessa. Yhtiö suunnittelee keskittävänsä Turun nykyisen tuotannon emoyhtiö Ricchetti Groupin Portugalin tehtaaseen, missä tuotantokustannukset ovat alhaisemmat ja tarjolla käyttämätöntä kapasiteettia.

Tuotannon siirtämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät 20. huhtikuuta.

Lähde: Turkulainen

Teollisuustuotanto ja uudet tilaukset supistuivat jyrkästi

Teollisuudella meni heikosti helmikuussa. Sekä teollisuustuotanto että uudet tilaukset supistuivat jyrkästi vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan uudet tilaukset supistuivat 5,5 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Tuotanto väheni 5,1 prosenttia.

Uudet tilaukset supistuivat kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta paperi- ja kartonkiteollisuutta. Tuotanto väheni kaikilla toimialoilla.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että luvut kertovat Suomen talouden heikon tilanteen jatkuvan odotettuakin synkempänä. Erityisesti jo kasvuun päässeen metalliteollisuuden kääntyminen alamäkeen huolettaa Kuoppamäkeä.

Hän huomauttaa kuitenkin, että euroalueen kasvunäkymät ovat parantuneet ja Suomen vienti Saksaan on jo kasvanut.


Teollisuustuotanto ja uudet tilaukset supistuivat jyrkästi
Turun Sanomat


Tuoreimmat artikkelit aiheesta teollisuus:

  • Teollisuustuotanto supistui edelleen 12.10.2015 - Teollisuustuotanto supistui Tilastokeskuksen mukaan elokuussa yli 2 prosenttia vuoden takaisesta. Tuotanto on pudonnut joka kuukausi tänä vuonna viime vuoteen verrattuna.
  • Pukkilan Turun tehtaan toiminta loppumassa 14.4.2015 - Keraamisia laattoja valmistava Pukkila Oy Ab suunnittelee tuotannon siirtämistä pois Suomesta sekä samaan aikaan muiden toimintojensa tehostamista. Yhtiö aloittaa kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut.
  • Teollisuustuotanto ja uudet tilaukset supistuivat jyrkästi 10.4.2015 - Teollisuudella meni heikosti helmikuussa. Sekä teollisuustuotanto että uudet tilaukset supistuivat jyrkästi vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Euroalueen kasvunäkymät ovat kuitenkin parantuneet ja Suomen vienti Saksaan on jo kasvanut.
  • Lähes 100 000 työpaikkaa kadonnut 30.3.2015 - Teollisuudesta on talouskriisin jälkeen kadonnut Suomessa jo lähes 100 000 työpaikkaa. Teollisuuden alamäki on iskenyt syvän loven Suomen vientiin, sillä teollisuus vastaa yhä noin 90 prosenttia Suomen viennistä. Vaikeiden vuosien myötä teollisuuden investoinnit ovat olleet pitkään laskussa, mikä ei lupaa hyvää tulevaisuuden suhteen.
  • Teollisuuden työpaikkoja kadonnut kiihtyvällä tahdilla – tutkimus selvitti rutiinitehtävien häviämisen syyt 25.3.2015 - Teknologinen kehitys ja viime vuosina myös tuotantoprosessien siirtäminen ulkomaille ovat vieneet teollisuuden suorittavia työpaikkoja kiihtyvällä vauhdilla.

Lähes 100 000 työpaikkaa kadonnut

Teollisuudesta on talouskriisin jälkeen kadonnut Suomessa jo lähes 100 000 työpaikkaa. Toisin on esimerkiksi Saksassa, missä teollisuus on lisännyt työntekijöitään viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tehdasteollisuuden osuus Suomen kokonaistuotannosta on laskenut alamäen myötä 15 prosenttiin, kun vielä vuosituhannen alussa osuus oli yli 25 prosenttia. Teollisuuden alamäki on iskenyt syvän loven Suomen vientiin, sillä teollisuus vastaa yhä noin 90 prosenttia Suomen viennistä. Paljon toiveita herättäneestä palveluviennistäkin teollisuus kantaa päävastuun.

Vaikeiden vuosien myötä teollisuuden investoinnit ovat olleet pitkään laskussa, mikä ei lupaa hyvää tulevaisuuden suhteen.

Reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky suhteessa tärkeisiin kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan on romahtanut vuoden 2007 jälkeen. Suomen edelle ovat kilpailukyvyssä rynnineet viime vuosina jopa syvissä talousvaikeuksissa painineet Espanja, Kreikka ja Italia.

Hintakilpailukykyyn vaikuttaa työvoimakustannusten ohella olennaisesti tuottavuus. Molemmat tekijät ovat kehittyneet Suomessa viime vuosina kilpailijamaita heikommin.

Suomen kilpailukyky romahti sen jälkeen, kun maassa luovuttiin keskitetyistä tuloratkaisuista.

Lähde: Turun Sanomat

Teollisuuden työpaikkoja kadonnut kiihtyvällä tahdilla – tutkimus selvitti rutiinitehtävien häviämisen syyt

Teknologinen kehitys ja viime vuosina myös tuotantoprosessien siirtäminen ulkomaille ovat vieneet teollisuuden suorittavia työpaikkoja kiihtyvällä vauhdilla. Varsinkin rutiininomaisia työtehtäviä, jotka eivät edellytä ihmisten välistä kanssakäymistä, on korvautunut, selviää VATT:n tutkimuksesta.

Tutkimus tukee käsitystä siitä, että työvoiman kysynnän rakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vähentäneet työllisyysosuutta varsinkin keskipalkkaisissa ammateissa, joista suuri osa sijoittuu juuri teollisuuden suorittavaan työhön.

Tutkimus tarkasteli vähintään 20 henkilöä työllistäviä teollisuuden toimipaikkoja vuosina 1980–2008.

Suorittavan työn kysyntä suhteessa johto- ja asiantuntijatehtäviin vähentyi voimakkaasti varsinkin 1980-luvulla teollisuuden tietokoneistuessa voimakkaasti sekä 2000-luvulla, jolloin suorittavien työtehtävien osuus väheni erityisesti kulkuvälineitä, tekstiilejä ja elektroniikkaa valmistavissa suomalaisyrityksissä. Tällöin suorittavat työpaikat vähenivät varsinkin kansainvälisen ulkoistamisen vuoksi.

Lähde: Talouselämä

EK: Teollisuus lisää investointejaan maltillisesti

Teollisuusyritysten Suomeen tekemät investoinnit ovat kasvamassa kevyesti, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelusta.

Investointeja tehdään tänä vuonna noin kuusi prosenttia viime vuotta enemmän.

Investointien arvo nousisi vajaaseen 3,8 miljardiin euroon. Viime vuonna investointeja tehtiin 3,1 miljardin euron edestä, mikä on EK:n mukaan huomattavan vähän.

Valtaosa uusista investoinneista tehdään teknologia- ja kemianteollisuudessa. Suunnitelluista investoinneista 37 prosenttia on laajennuksia.

Investointivilkkaus ei EK:n mukaan riitä korvaamaan pääomakannan kulumista. Suomessa myös investoidaan jonkin verran vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa.

Kun mukaan lasketaan energia-alan investoinnit, odotetaan määrän olevan tänä vuonna 5,5 miljardia euroa.

Lähde: Turun Sanomat

Vientiteollisuuden liitot: Suomen kilpailukykyä on parannettava

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Se synnyttää investointeja, uutta liiketoimintaa ja työtä.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, kun merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Tarvitaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö

Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan.

Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja uudistumisen edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys.

Koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi.

Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien rooli on tässä keskeinen.

Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat.

Suomalainen työ on tärkeää

On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla.

Suomi on logistisesti etäällä, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa.

EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen. Suomen on EU:ssa ajettava johdonmukaisesti tätä linjaa.

Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle, aivan kuten kilpailijamaissamme tehdään.

EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

SSAB aloittaa yt-neuvottelut Suomessa – Vähennystarve 35 työntekijää

SSAB on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut konsernitoiminnoissaan Suomessa. Neuvottelujen piiriin kuuluu yhteensä 251 henkilöä.

Vähennystarpeeksi arvioidaan yhteensä enintään 35 henkilöä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Raahessa, Seinäjoella ja Turussa.

Päätös on viime vuonna kerrottujen synergiatavoitteiden mukainen.

Neuvottelut liittyvät SSAB:n ja Rautaruukin viime vuonna tapahtuneeseen yhdistymiseen ja suunniteltuihin kustannussynergioihin, joiden odotetaan yhteensä olevan 1,4 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 150 miljoonaa euroa.

Osa synergioista odotetaan saavutettavan ajan myötä vähenevän henkilöstömäärän seurauksena.

Viime vuonna kerrotun arvion mukaan henkilöstövähennykset, pääasiassa Ruotsissa ja Suomessa, ovat yhteensä noin 5 prosenttia yhdistyneen yhtiön koko henkilöstömäärästä yhdistymistä seuraavien kolmen vuoden aikana.

SSAB:ssä työskentelee yhteensä noin 17 300 henkilöä.

Nyt käynnistyvien Suomen neuvottelujen piiriin kuuluu henkilöitä muun muassa konsernin tietohallinnosta, taloudesta, viestinnästä, markkinoinnista, laki- ja strategiatoiminnoista sekä henkilöstöhallinnosta.

Lähde: Talouselämä

Lumenoa on jo neljäs led-alan yritys Salossa

Led-ala vahvistuu Salossa. Uusin tulokas valaisinbisnekseen on Lumenoa, joka on aloittamassa tuotantoa Halikon Riikissä.

Yritys rekrytoi parhaillaan työntekijöitä kokoonpanolinjalle. Toimitusjohtaja Juha-Matti Alve arvioi, että vuoden loppuun mennessä työntekijämäärä nousee noin kymmeneen.

– Led-valaisimet ovat kasvava teollisuuden ala, ja led-teknologia kasvaa huimaa vauhtia. Uskon, että toiminnallamme on työllistävä vaikutus Salon seudulla, Alve sanoo.

Lumenoan valaisimet on suunniteltu muun muassa teollisuus, toimisto- ja työtiloihin sekä katujen ja muiden ulkoalueiden valaisuun.

Tuotteita suunnitellaan ja kehitetään sekä Salossa että Lumenoan yhteistyökumppaniyrityksissä. Kokoonpano tehdään Salossa.

Lähde: Salon Seudun Sanomat

Maakunnan kehittämisrahaa Salon tuotekehitykseen ja Tuorlan tiedekeskukseen

Yrityssalolle myönnetään 33 000 euroa hankkeeseen ”Test in Salo – Make in Finland 2014 – 2015”. Tavoitteena on selvittää, millaisia tuotteita Suomessa kannattaa tulevaisuudessa valmistaa. Lisäksi selvitetään innovoinnin keinoin, millaisille tuotteille on jatkossa kysyntää ja millä keinoin niitä voisi kehittää älykästä teknologiaa hyödyntäen. Hankkeessa Salon toimintaympäristö ja tarvittaessa koko Varsinais-Suomi toimivat testausympäristönä, josta tulokset ovat mallinnettavissa muualle. Hankkeella edistetään erityisesti valmistavan teollisuuden töiden säilymistä ja menestymistä Varsinais-Suomessa ja osin palaamista takaisin Suomeen.

Hankkeessa selvitetään pilottialueella käytettyjen tuontituotteiden kokonaisarvo, selvitetään tuontituotteiden valmistuspotentiaali sekä kustannustehokas tuotantomalli sekä laaditaan laskentamalli yrityksille, jolla voi verrata suomalaisen ja tuontituotteen keskinäistä kilpailukykyä. Innovaatioryhmä toimii testausalustana tuotannolliselle suomalaiselle työlle. Selvitetään myös älykkäiden teknologisten ratkaisujen käyttömahdollisuudet eri toimialoilla.

Turun yliopistolle myönnetään 37 170 euroa hankkeeseen ”Tiede tähtiin – tiedekeskustoiminnan kehittäminen Tuorlassa”. Tavoitteena on kehittää Turun yliopiston Tuorlan observatorion ja planetaarion palveluja ja sisältöä sekä kehittää aluetta tiedekeskusmaiseksi palveluympäristöksi. Lyhyellä aikavälillä halutaan parantaa planetaarion palveluita, pidemmällä tähtäimellä edistetään Tuorlan tiedekeskuksen syntymistä.

Hankkeessa kehitetään planetaarion sisältöjä toteuttamalla uusia planetaarioelokuvia ja tiedeaiheisia ohjelmasisältöjä. Näyttelytila uudistetaan remontoimalla tiloja ja sen yhteyteen kehitetään tiedetyöpajoja. Tiedekeskuksen markkinointiin kehitetään uusia sisältöjä. Lisäksi kartoitetaan Tuorlan tiedekeskuksen laajentamista, uudisrakentamista ja kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Työllä halutaan monipuolistaa Tuorlan planetaarion palveluja ja kasvattaa vierailijamääriä sekä tunnettuutta maakunnan matkailukohteena. Myös uutta yritystoimintaa tavoitellaan.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

« Vanhemmat artikkelit