Avainsana-arkisto: talous

Luottamus edelleen heikkoa – yrityksissä pientä toivoa paremmasta

– Yritysten luottamus talouteen vahvistui aavistuksen verran maaliskuussa, mutta tilanne on yhä tavanomaista heikompi. Teollisuudessa tuotannon ennakoidaan vilkastuvan keväällä lievästi ja palveluissa myynti kasvanee hieman yleisemmin. Vähittäiskaupan myyntiodotukset ovat hienoisesta noususta huolimatta edelleen erittäin vaisuja, tiivistää EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila yritysten maaliskuista luottamusta.

Teollisuuden luottamusindikaattori oli maaliskuussa lähes ennallaan, alle pitkäaikaisen keskiarvon. Tuotanto kasvaa, mutta kasvuvauhdista ennustetaan hyvin hidasta. Indikaattorin uusin saldoluku on -7, kun helmikuun lukema oli -8. Pitkän aikavälin keskiarvo on +1, joten luottamus on yhä selvästi alle keskimääräisen.

Rakennusyritykset luottamus koheni hieman maaliskuussa, mutta yleinen suhdannekuva on yhä varsin vaatimaton. Tilauskanta oli maaliskuussa edelleen selvästi alle normaalin. Kausitasoitetuilla luvuilla mitatun henkilöstömäärän ennustetaan vähenevän kevään aikana. Luottamusindikaattori vahvistui maaliskuussa -21 pisteeseen, helmikuussa se oli -24. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -8.

Palveluyritykset arvioivat yleisen suhdannekuvansa synkentyneen yhä hieman, eikä myynti ole juuri kasvanut. Lähikuukausien aikana myynnin ennustetaan kuitenkin kasvavan jonkin verran. Indikaattorin uusin lukema on +2 pistettä, kun helmikuun tulos oli +1. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +13.

Vähittäiskaupan luottamus on edelleen hyvin heikkoa, vaikka luottamusindikaattori vahvistuikin hieman maaliskuussa. Myynnin määrä laski edelleen hyvin yleisesti. Samoin myyntiodotukset ovat pysyneet vaatimattomina. Monet kaupan alan yritykset arvioivat myynnin jatkavan laskussa kevään ajan. Indikaattorin saldoluku nousi lukemaan -19, tarkistettu lukema helmikuussa oli -22. Luottamus on edelleen selvästi tavanomaista matalammalla, sillä pitkän aikavälin keskiarvo on -1.

Suomessa vähittäiskaupan luottamus oli helmikuussa selvästi EU-maiden heikointa.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

Palkansaajien tutkimuslaitos: Kaksi miljardia lisää menoleikkauksia maksaisi 24 000 työpaikkaa pelkästään ensimmäisenä vuonna

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Äkkijarrutus julkisen talouden menoissa johtaisi PT:n mukaan työllisyyden heikkenemiseen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä laskisi alle 3 prosenttiin ilman uusia menoleikkauksiakin.

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia. PT laski aiempaa ennustettaan 0,2 prosenttiyksikköä lähinnä näköpiirissä olevan Suomen Venäjä-viennin voimakkaan supistumisen takia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksella ollaan huolissaan siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen on nousemassa lähiajan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Reilun kahden miljardin lisäsäästöillä olisi PT:n mukaan vakavia työllisyysvaikutuksia.

– Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportissa todetaan.

PT:n ennusteen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä tippuisi jo tämän vuoden osalta alle EU:n asettaman kolmen prosentin rajan oletetun kireähkön finanssipolitiikan ja talouskasvun voimistumisen ansiosta. Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna 2,1 miljardia lisää, se vähentäisi PT:n arvion mukaan työllisten määrää noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna.

Työllisyys hitaaseen kasvuun

Työllisyys väheni viime vuoden kuluessa 0,4 prosenttia. PT ennustaa suunnan muuttuvan, vaikkakin hitaasti.

Tuotannon hutera kasvu nostaa PT:n arvion mukaan työllisyyttä tänä vuonna hitusen, keskimäärin kuitenkin vain 0,3 prosenttia. Ensi vuodelle Palkansaajien tutkimuslaitos uskaltaa ennustaa hieman parempaa kehitystä, 0,5 prosentin kasvua työllisyydessä.

Samalla PT kuitenkin arvioi työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 8,9 prosenttiin. Työttömyysastetta kasvattaa se, että ihmiset siirtyvät piilotyöttömyydestä tai työvoiman ulkopuolelta taas aktiiviseen työnhakuun, kun talousnäkymät muuttuvat valoisammiksi.

Lähde: yle.fi

EK: Elinkeinoelämän talousluottamus heikkeni syyskuussa

Elinkeinoelämän talousluottamus on jatkanut heikkenemistään syyskuussa, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tänään julkistamista luottamusindikaattoreista. Kaikkien päätoimialojen suhdannetilanne on heikentynyt edelliskuuhun verrattuna.

– Luottamus heikkeni erityisesti yksityisten palvelualojen yrityksissä, jotka arvioivat suhdanteiden hiipuneen yleisesti viime kuukausina. Vähittäiskaupan luottamus on nyt poikkeuksellisen matalalla, ja myös rakentamisen luottamusindikaattori laski yhä alemmaksi, EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi sanoo järjestön tiedotteessa.

Teollisuudessa tilauskirjat ovat EK:n mukaan merkittävästi normaalia ohuemmat ja tuotantokapasiteettia on paljon vajaakäytössä.

Teollisuusyritysten talousluottamusta kuvaava saldoluku laski syyskuussa -11:een elokuun -8:sta. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Vastaajista 55 prosenttia arvioi kapasiteetin olevan kokonaan käytössä.

Rakentamisessa alamäki on jatkanut laskuaan indikaattorin painuessa -40:ään edelliskuun -34:stä. Luottamus on jo varsin heikolla tasolla, sillä indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -7.

Palveluyritysten luottamusindikaattori heikkeni rajusti laskien -9:ään elokuun +4:stä pitkän aikavälin keskiarvon ollessa.+14. Myynti on syyskuussa hieman hieman vähentynyt ja odotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Palveluyritykset ennakoivat myyntimäärien kasvavan loppuvuoden aikana vain vähän.

Vähittäiskaupassa luottamusindikaattori laski -23:een aiemmasta -19:stä. Alan pitkän aikavälin keskiarvo on -1. Vähittäiskaupan myynti on laskenut ja suunnan ennakoidaan jatkuvan samana. Varastot ovat vähittäiskaupassa normaalia suuremmat.

Lähde:Taloussanomat

Suomen Pankki: Suomen talous kasvaa vasta ensi vuonna

Suomen talous ei kasva vielä tänä vuonna, ennustaa Suomen Pankki. Suomen Pankki arvioi tänään julkistetussa ennusteessaan, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa vasta ensi vuonna. Vuosina 2015 ja 2016 talous kasvaa ennusteen mukaan noin 1,5 prosenttia.

Vielä viime vuoden lopussa Suomen Pankki arvioi, että talous olisi kasvanut tänä vuonna 0,6 prosenttia.

Työttömyysaste nousee ennusteen mukaan vielä tänä vuonna, mutta laskee vuoteen 2016 mennessä. Silloin se olisi 7,8 prosenttia.

Ennusteen mukaan Ukrainan kriisin syveneminen hidastaisi Suomen talouskasvua.

Suomen Pankin mukaan julkisen talouden tilaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen lähivuosina on epävarmaa.

Pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan linjaukset rakenneuudistuksista ja julkisen talouden sopeutustoimista ovat olleet ratkaisevan tärkeitä.

– Jos niiden toimeenpanosta syntyy epävarmuutta, luottamuksen rakentaminen uudelleen vaatii tulevaisuudessa jo esitettyä suurempia toimenpiteitä, sanoo Liikanen tiedotteessa.

Lähde: Turun Sanomat 10.6.2014

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2014

Alueilla varovaisia kasvun odotuksia

Talous ja työllisyys ovat kehittyneet heikosti useimmilla alueilla. Lähimmän puolen vuoden kuluessa ei ole näköpiirissä merkittävää elpymistä, mutta vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on jo varovaista toivekkuutta.

Nämä arvot sisältyvät 17.3.2014 Turussa julkaistuihin Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2014 ja Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014 -raportteihin.

Alueilla monen suuntaista kehitystä

Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä vain viidessä seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 36:ssa ja heikentynyt 26 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 21 seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 41 seutukunnassa ja heikkenevän vain viidessä seutukunnassa. Vuoden päähän ulottuven arvioiden mukaan suhdanteet ovat jo kääntyneet lievästi parempaan suuntaan.

Taloudessa on nähtävissä myönteistä kehitystä Vakka-Suomessa, jonne on viime aikoina syntyneiden työpaikkojen lisäksi tulossa satoja työmahdollisuuksia autotehtaan ansiosta. Parempaan suuntaan ollaan menossa myös muun muassa Joensuun, Kotka-Hamina ja Pielisen Karjalan seuduilla.

Matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta toipuminen näyttäisi sujuvan myönteisimmin Oulun seudulla, jossa ICT-alalle syntyi uusia työpaikkoja. Työttömyys jatkuu kuitenkin korkeana kaikilla matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla.

Vientiteollisuuden vaikeudet näkyvät edelleen erityisesti Jyväskylän ja Raahen seuduilla. Meriteollisuuden vaikeudet tulevat näkymään Rauman ja Turun seuduilla, ja kaivostoiminta huolettaa Kainuussa.

Pitkään kasvussa olleella kaupan alalla työvoiman kysyntä on hiipunut. Kuntien heikentynyt talous ja sen vaikutukset työllisyyten nousevat yhä useammin huolenaiheeksi.

Työttömyyden pitkittyessä alueiden tilanne vaikeutuu

Työttömien määrä kasvaa jatkuvasti, ja työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan kasvavan 23 seutukunnassa. Työttömyyden helpottumiseen seuraavan puolen vuoden kuluessa uskotaan vain yhdeksässä seutukunnassa.

Maakuntien suhdannekatsauksen mukaan työttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana eniten Kainuussa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi.

Pohjanmaa menestyi parhaiten ja Kainuu heikoiten

Työttömyyden, liikevaihdon ja muuttoliikkeen kokonaiskehitystä mittaavan maakuntien suhdanneindikaattorin mukaan vuonna 2013 maakunnista parhaiten pärjäsivät Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, heikoiten Kainuu, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa.

Lähde: TEM Toimialapalvelu

Nordea laski Suomen talouden kasvuennustetta

Nordea ennustaa Suomen talouskasvun jäävän tänä vuonna vaisuksi. Kasvua olisi pankin mukaan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Aiempi ennuste oli 0,8 prosenttia.

Kasvun odotetaan pääsevän vauhtiin vasta ensi vuonna. Ensi vuodelle odotetaan jo kahden prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen, kun euroalueen talous alkaa elpyä.

Pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomen talous ei kestä uusia verojen korotuksia. Verotus on jo niin kireää, että lisäkorotukset olisivat taloudelle erittäin haitallisia.

”Suomen talouden suurin uhkakuva on sopeutustoimien vajavaisuus ja rakenteellisten uudistusten pysähtyminen”, Kangasharju sanoi.

Suomella menee Nordean mukaan selvästi huonommin kuin useimmilla tärkeimmillä kauppakumppaneilla. Globaalissa taloudessa on piristymisen merkkejä, kun vanhat teollisuusmaat saavat kasvuunsa vauhtia.

Lähde: Turun Sanomat, 12.3.2014

Kuluttajien työttömyyden pelko on helpottanut

Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä vahvistuivat marraskuussa hieman lokakuuhun verrattuna. Arviot kuluttajien omasta taloudesta ja säästämismahdollisuuksista säilyivät suunnilleen ennallaan.

Vastaajista yli puolet eli 55 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän, kun taas 13 prosenttia uskoo työttömyyden vähenevän seuraavan vuoden aikana. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten yhdeksän ja 68 prosenttia. Kuluttajista 24 prosenttia arvioi omakohtaisen työttömyysuhan kasvaneen ja kahdeksan prosenttia uskoi uhan pienentyneen viime kuukausina.

Suomen taloustilanteen paranemiseen uskoi 33 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 26 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten 21 ja 38 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti marraskuussa 25 prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Kuluttajat pitivät marraskuussa ajankohtaa otollisempana säästämiselle ja lainanotolle kuin kestotavaroiden ostamiselle. Säästämismahdollisuuksiin luotettiin ja kotitalouksista 63 prosentilla olikin jäänyt rahaa säästöön. Vastaajista 76 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Kotitalouksista 11 prosenttia suunnitteli lainan ottamista.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometriä varten haastateltiin 1.–19.11. 1 389 Suomessa asuvaa henkilöä.

Lähde: Tilastokeskus, 27.11.2013

Irtisanomisten huippu on talousjohtajien mielestä ohitettu

Guttan talousjohtajabarometrin mukaan Suomen irtisanomishuippu on ohitettu. Yt-neuvottelut eivät kuitenkaan vielä ole ohi.

Kahdessa aiemmassa mittauksessa lähes joka neljäs talousjohtaja ilmoitti tulevista henkilöstövähennyksistä seuraavan puolen vuoden aikana. Nyt henkilöstövähennyksiä pitää todennäköisenä 14 prosenttia vastaajista.

Lähes 60 prosenttia vastanneista talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Ero vuodentakaiseen on merkittävä, sillä tuolloin vain 30 prosenttia vastaajista arvioi maailmantalouden kasvavan. Vastaajista kuitenkin vain 44 prosenttia odottaa Suomen talouden kasvavan.

Talousjohdon konsulttiyhtiö Guttan tekemässä puolivuosittaisessa Talousjohtajabarometrissä on haastateltu Suomen suurimpien yhtiöiden talousjohtajia. Barometriin vastasi 100 talousjohtajaa Suomen 500 suurimmasta yrityksestä.

Lähde: Gutta, 2.10.2013

Alueiden näkymät heikentyneet, valopilkkuna Vakka-Suomi

Alueiden talous- ja työllisyysnäkymät ovat syksyllä 2012 heikentyneet ja tunnelmat ovat aiempaa varautuneemmat. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja euroalueen velkakriisi varjostavat edelleen alueiden tulevaisuudennäkymiä. Kehityskuva on kuitenkin varsin epäyhtenäinen, tilanteet ja näkymät vaihtelevat alueittain ja toimialoittain.

Nämä arviot sisältyvät 5.9.2012 Tampereella julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 raporttiin.

Raportin mukaan elinkeinoelämän ja yritysten tilanne on tällä hetkellä 22 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on säilynyt ennallaan 27:ssä ja heikentynyt 18 seutukunnassa.

Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan vain yhdeksässä seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 46 seutukunnassa ja heikkenevän 12 seutukunnassa.

Myönteisen poikkeuksen yleisestä kehityksestä muodostaa Vakka-Suomi, jossa nousun taustalla ovat muun muassa soijatehdasinvestointi ja autotehtaan tuotannon laajentuminen. Alueen työllisyyden odotetaankin kohenevan.

Salon seudun vaikeudet jatkuvat matkapuhelinteollisuuden noin tuhatta henkilöä koskevien irtisanomisten johdosta. Matkapuhelinalan supistuminen iskee myös pääkaupunkiseudulle sekä Oulun ja Tampereen seuduille. Voimakkaan rakennemuutoksen kohteeksi ovat joutuneet myös Raaseporin ja Turunmaan seudut.

Työttömyyden määrällinen kehitys on kevään ja kesän aikana kääntynyt heikompaan suuntaan lähes koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa jo pidempään, mutta nyt myös nuorisotyöttömyys on lähtenyt kasvuun. Työttömyyden suhteen erityisen vaikeaa kehitystä on odotettavissa Salon, Raaseporin ja Turunmaan seuduilla, joissa suuret irtisanomiset nostavat voimakkaasti työttömyyttä.

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa tiivistyy aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusaluiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Syksyn 2012 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta 5.9. jälkeen osoitteessa

www.temtoimialapalvelu.fi

Jouko Niemisen Prezi-esitys julkistustilaisuudesta 5.9.2012

Toimialojen syksyn 2012 tulevaisuuden näkymiä (8 toimialapäällikön näkemykset)

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459

kehittämispäällikkö Jouko Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 769

Lähde: TEM 5.9.2012

Talouden näkymät hieman kohentuneet

Ensi vuotta koskevia talouden kasvuarvioita on nostettu etenkin Yhdysvalloissa. Euroalueella sekä teollisuuden että palvelusektorin suhdanneodotukset ovat aiempaa myönteisempiä, mutta euron vahvistumiseen liittyvä riski aiheuttaa huolta teollisuudelle. Eurooppalaisten yritysten investointien piristymistä ei siten ole vielä näköpiirissä. Koko euroalueen kasvu tahdittuu lähinnä Yhdysvaltojen mukaan, olettaen että dollari ei heikkene voimakkaasti. Japanissa yrityssektorin konkurssit ovat vähentyneet tuntuvasti ja investoinnit ovat hieman lisääntymässä. Investointeja suunnittelevat erityisesti kommunikaatioala sekä kone- ja autonvalmistajat ja vähittäiskauppa.

Suomessa teollisuustuotanto on polkenut paikoillaan, ja rakentamisen määrä on hieman supistunut, mutta vähittäiskaupan myynti on kasvanut reippaasti kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. Syyskuinen teollisuuden luottamusindikaattori osoitti varsinaisen alamäen päättyneen, mutta näkyvämpää nousua joudutaan vielä odottamaan. On ilmeistä, että kotitalouksien ostovoima kohoaa selvästi ensi vuonnakin, joten kaupan myynnin voi odottaa kasvavan myös ensi vuonna. Kaikkiaan suhdannenäkymät ensi vuodelle ovat hieman tätä vuotta paremmat.

Työllisten määrä on tammi-syyskuussa ollut 0,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Työvoiman tarjonta on supistunut 0,2 prosenttia. Tehdyt työtunnit ovat samalla vähentyneet vajaat kaksi prosenttia. Teollisuudessa työllisten lukumäärä on vähentynyt lähes 5 prosenttia, työllisten määrä on kuitenkin kasvanut rakentamisessa ja palveluelinkeinoissa. Työttömyysaste oli tammi-syyskuussa keskimäärin 9,3 prosenttia, eli aivan sama kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työttömyyden nousua on hillitty lisäämällä valtiovallan työvoimatoimenpiteitä tänä vuonna 12 prosenttia. Jatkossa työttömyysasteen odotetaan jo hieman kohoavan. Uudelleen se voinee alentua vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla.

Lähde: Sampo (Tarja Heinonen, Lauri Uotila): Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, Lokakuu 2003