Avainsana-arkisto: sesonkityö

Jo 35 % työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa… ja kasvu jatkuu

Ajatushautomo Sitra on tehnyt tuoreita havaintoja suomalaisen työelämän muutoksista.

”Tulokset viittaavat siihen, että työn tekemisen ja -teettämisen muodot ovat muuttuneet selvästi vuosikymmenessä”, Sitran teemajohtaja Timo Lindholm ynnäsi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran keräämiä havaintoja muutospaineista, joita suomalaisin työpaikkoihin ja koko elinkeinorakenteeseen parhaillaan kohdistuu.

Työsuhteisista on jo yli kolmannes eli Sitran tuoreen arvion mukaan 35 prosenttia erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa.

”800 000 suomalaista”, arvioi Lindholm epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien määräksi. Näin jatkuvaa kokoaikaista työtä tekee Suomessa noin 1,5 miljoonaa henkilöä.

Sitra kertoi keskiviikkona Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa tutkimuksistaan ja roolistaan suomalaisen työelämän ja talouden uudistamisessa.

Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin tulevat tuntityöläiset, henkilövuokrayhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät ja määräaikaiset.

”Uusista työllistymisistä enemmistö on tämän tyyppisiä työsuhteita”, arvioi Sitran Työelämän taitekohdat -projektia vetävä Mikko Hyttinen.

Osa-aikatyötä tekee Sitran arvion mukaan 300 000. Yksinyrittäjiä Suomessa on 50 000. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viimeiset kymmenen vuotta, 320 000–330 000.

Uusi työ on monimuotoista, yrittäjämäistä, joustavaa, liikkuvaa ja verkottuvaa.

Digitalisaatio jyrää

Sitra nostaa Työelämän taitekohdat -avainalueen keskeiseksi teemaksi työelämän toimintamallien uudistamisen talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen paremmin sopiviksi. Sitran uusi avainalue on startannut vasta parisen viikkoa sitten.

Toimintaympäristöä on viime vuodet muuttanut myös digitalisaatio, joka on hävittänyt osaltaan keskituloisia töitä ja ammatteja.

Työelämän muuttuessa tarvitaan Sitran Hyttisen mukaan myös uusia työelämävalmiuksia. Yrittäjyys, kielitaito ja digitalisaation edellyttämät taidot ovat esimerkkejä uusista valmiuksista.

Automaatio, tietotekniikka, kilpailu ja globaalisuus vaikuttavat nekin työpaikkojen määrään Suomessa.

Työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa edelleen kärjistyä: huippuosaajien asema paranee ja muiden heikkenee. Korkeimman lisäarvon ja parhaiten palkattuja töitä ovat tutkimukseen, johtamiseen ja elämyksiin liittyvät työt.

Teknologinen kehitys hävitti ensimmäiseksi erilaiset aputyöt. Silti vähän rutiinia sisältävä fyysinen palvelutyö tulee arvioiden mukaan kasvamaan väestön ikääntyessä. Tämä työ on ammattitaitoa vaativaa, henkilökohtaista ja paikallista työtä.

Lähde: Talouselämä

Joulu työllistää nuoria kiireapulaisina

Vaikka heikentynyt taloustilanne varjostaa edelleen joulukauppaa tänä vuonna, tarjoaa se silti töitä tuhansille nuorille jouluapulaisina.

Kaupan liiton mukaan joulukauppa kasvattaa koko joulukuun myyntiä yli neljänneksellä keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna. Erityisen merkittävä sesonki on kirjojen ja kultasepäntuotteiden myynnille, joiden myynti kaksinkertaistuu. Kodintekniikan, lelu- ja lahjatavaroiden sekä tavaratalojen myyntiä joulu kasvattaa keskimäärin noin 60 prosenttia.

Turun Sokos Wiklundille jouluapulaisia on palkattu noin kaksikymmentä. Näistä suurin osa työskentelee paketointipalvelussa.

– Hakemuksia tuli viime vuosien tapaan valtava määrä, noin sata kappaletta. Suurin osa palkatuista on opiskelijoita, kertoo Wiklundin tavaratalon johtaja Janne Reunanen.

Wiklundin jouluapulaiset aloittivat työnsä isänpäiväviikolla eli marraskuun ensimmäisellä viikolla. Reunasen mukaan tällä hetkellä paketoinnin kiireisintä aikaa ovat illat ja viikonloput. Mutta joulua kohti mennessä vauhti kiihtyy. Hektisin aika on joulua edeltävä viikonloppu sekä jouluviikon maanantai ja aatonaatto.

Lähde: Turun Sanomat

Taantuma syö joulumyyntiä

Sesonki työllistää osa-aikatyöntekijöitä.

Kaupan liitto ennustaa joulukaupan pienenevän 1,5 prosentilla. Viime vuonna laskua oli 1,7 prosenttia.

– Euromääräisesti tämä tarkoittaa pienentymistä 57,7 miljoonalla, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.

Viime vuonna joulusesonki toi kauppojen kassaan 660 miljoonaa euroa.

– Summa voi vaikuttaa pieneltä, mutta siitä on laskettu pois kotitalouksien normaali kulutus. Taloudet ostavat ruokaa, oli joulu tai ei, Kurjenoja täsmentää.

Tänä vuonna joulumyynti kärsii kotitalouksien heikentyneestä ostovoimasta heikossa taloustilanteessa.

Vuoden 2013 kaupanalan arvonlisäveroton liikevaihto oli 3,85 miljardia euroa.

Kultakauppa kärvistelee

Eniten joulusesonki kasvattaa kellojen, korujen ja kultasepäntuotteiden myyntiä.

Kaupan liiton tilaston mukaan kultasepäntuotteiden myynnin arvo on joulusesonkina 129 prosenttia enemmän normaaliin kuukausimyyntiin verrattuna.

– Kyllä näin on. Joulusesongin aikana myynti kolminkertaistuu ja menee vähän ylikin, toimitusjohtaja Teemu Konttinen Tillanderilta vahvistaa.

Taloudellinen tilanne on kuitenkin kouraissut myös kultakauppoja.

– En olisi uskonut, että alitamme viime vuoden myynnin, mutta niin vain kävi, Konttinen toteaa tämän vuoden tilanteesta.

Hänen mukaansa yhtiön jälleenmyyjät ovat ennakoineet kotitalouksien kysynnän heikkenemistä jopa liian voimakkaasti.

– Seuraamme myyntiä omissa liikkeissämme. Niissä kysyntää on runsaasti, Konttinen sanoo.

Kirja kelpaa lahjaksi

Suomalainen kirjakauppa palkkaa sesongin ajaksi noin 50 osa-aikaista jouluapulaista. He työskentelevät 5-30 viikkotyötuntia.

– Tarjoamme ensin omille osa-aikaisille myyjillemme lisätunteja. Sen jälkeen arvioimme lisätyövoiman tarpeen, HR-päällikkö Pirjo Salin Suomalaisesta kirjakaupasta kertoo.

Kirjamyynti vilkastuu 109 prosenttia keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna.

Alkon joulusesonki kestää marraskuusta loppiaiseen. Yhtiö palkkaa noin 200 osa-aikaista sesonkityöntekijää, joiden työmäärä on 10-20 tuntia viikossa.

Kaikkiaan kaupan alalle palkataan noin 5 000 työntekijää joulukiireitä purkamaan.

Verkkokaupankin sesonki

Kuluttajakyselyn mukaan joka kolmas kuluttaja aikoo tehdä lahjaostoksensa verkkokaupasta. Näistä puolet tekee ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista. Viime vuonna 44 prosenttia verkkokauppa-asiakkaista osti ulkomaisesta verkkokaupasta.

kauttaTaantuma syö joulumyyntiä | Kansan Uutiset | Verkkolehti.

Pohjoisen matkailukeskuksissa yhä työtä tarjolla

Kausiluonteisen henkilöstön rekrytoinnit jatkuvat koko talven ajan. Esimerkiksi tarjoilijoille ja kokeille olisi töitä tarjolla.

TE-toimiston kautta avoimia työpaikkoja on tarjolla kokeille, tarjoilijoille, ravintolatyöntekijöille ja kerroshoitajille. Myös esimerkiksi rinnetyöntekijöille ja myyjille olisi töitä.

Suurin matkailusesonki alkaa helmikuussa ja kestää pääsiäiseen saakka.

Lapin lisäksi myös Kainuun ja Koillismaan matkailukeskuksiin etsitään työntekijöitä.

Säiden ja suhdanteiden mukaan

Yritykset palkkaavat uusia työntekijöitä asiakasmäärien mukaan. Kysyntään vaikuttavat myös sää ja suhdanteet.

Työntekijämäärät kasvavat talvimatkailun huippusesongin aikana matkailukeskuksissa noin kolmanneksen.

TE-toimistossa arvioidaan, että työntekijöiden kokonaistarve asettuu kokonaisuutena samalle tasolle kuin edellisinäkin vuosina.

– Kaikki matkailukeskukset tarvitsevat yhtä aikaa tarjoilijoita ja kokkeja, mikä näkyy myös osaajien puutteena kiivaimpana sesonkiaikana, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Jouni Korhonen sanoo TE-toimiston lähettämässä tiedotteessa.

– Alan työtehtävissä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, luotettavuutta ja ahkeruutta. Matkailijoita tulee eri puolilta maata ja maailmaa, joten eri kulttuurien tuntemus ja monipuolinen kielitaito ovat tarpeen asiakaspalvelutyössä toimiville, Korhonen sanoo.

Koillismaan, Lapin ja Kainuun matkailuun liittyvät työpaikat löytyvät TE-palveluiden Avoimet työpaikat -sivuilta.

Lapin työpaikat on lisäksi koottu yhteen http://www.lappjob.fi -nimiseen verkkopalveluun. Palvelusta löytyy myös muuta tietoa Lappiin sijoittuvasta koulutustarjonnasta ja yrittämisestä.

Lähde: yle.fi

Töihin Lapin talvisesonkiin

Matkailualalla ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla työvoimaa tarvitaan vuodenaikojen mukaan eri puolella Suomea. Näin onkin syntynyt ”sesonkityöläisiä”, jotka ovat valmiita lähtemään työn perässä kysynnänvaihteluiden mukaan.

Lappiin tarvitaan palvelualojen ammattilaisia erityisesti talvikaudelle, joka alkaa joulusta ja jatkuu aina vappuun asti. Vaikka Lapissa työttömyysaste on maan suurimpia, silti talven turistikaudella työvoimapula on jokavuotista. Hiihtokauden jälkeen monet paikat sulkevat ovensa kesäksi. Silloin useimmat lähtevät taas työn perään kesäkohteisiin. Onpa niinkin käynyt, että ”junan tuomat” etelän ihmiset ovat saaneet lappilaisen hyttysen pureman ja kauden jälkeen jäänet pysyvästi Lappiin. Sesonkityötä tehdään usein muutamia vuosia, silloin kun se elämäntilanteeseen sopii.

Sesonkityöläisiä on kuitenkin usein vaikea löytää. Nuorten, juuri koulunsa päättäneiden, on helpompaa lähteä kuin vanhempien kokeneempien, joilla on jo asunto ja perhe jossain muualla Suomessa. Mutta nuorilla ei useinkaan ole vielä kehittynyt rautaista ammattitaitoa ja kiireen keskellä ei ole aikaa opettaa. Toisaalta nuoret jaksavat tehdä pitkää päivää ja aina heidänkin joukostaan löytyy hyvinkin kehityskelpoisia yksilöitä. Parhaimpia ovat sellaiset, jotka tulevat uudelleen ja tietävät jo kuviot. Sesonkityö vaatii myös joustavuutta ehkä enemmän kuin normaalisti. Aina viikossa ei ole edes kahta vapaapäivää, vaan vapaata pidetään kun on hiljaisempaa vaikka tammikuussa joulusesongin jälkeen kevään hiihtokautta odotellessa.

Palkkaus vaihtelee. Jos on hyvä, saa myös hyvää palkkaa ja varsinkin, jos on valmis tekemään töitä niin paljon kuin jaksaa. Sesonkina on aina kiire ja töitä riittää tehtäväksi. Huhujen mukaan sesonkityöntekijät ovat kovia juhlimaan. Usein ne, jotka ovat ensimmäistä talvea töissä, ovat innokkaimpia juhlijoita. Kokeneemmat tietävät jo ettei liika bailaaminen ole hyväksi, koska silloin ei jaksa tehdä niin paljon töitä ja tulot jäävät pienemmiksi.

Monille Lapin hiihtomahdollisuudet ja muutkin harrastusmahdollisuudet toimivat houkuttimena. Talvi hiihtokeskuksessa on monen lasketteluun hurahtaneen unelma, mutta huvin vastapainona on myös kovaa työtä. Usein yöunetkin jäävät lyhyiksi, kun lyhyen sesongin ajan on ehdittävä mahdollisimman paljon. Oikein annosteltuna harrastuksia, juhlimista ja TYÖTÄ talven vietosta lapin hiihtokeskuksissa tulee oikein antoisaa.

Itse olin Ylläksellä sesonkityöläisenä 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sama meno siellä näyttää yhä jatkuvan 2000-luvullakin ainakin televisiosta tulleen ”Ylläs – huipulla tuulee” –sarjan mukaan tai Levin kausityöntekijöiden elämää kuvaavassa ”Rintheessä”-sarjassa.

If I sleep with you tonight, it doesn’t mean that I also ski with you tomorrow – Nikikid

Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia etsitään nyt Lapin hiihtokeskuksiin. Tule tapaamaan Staffpointin edustajia rekrytointipäivään

Ke 8.10.2014 klo 11.00 – 15.00

Trooli 2014 -palvelupiste, Läntinen rantakatu 53, 1. krs

Joulu tuo töitä siivousalan yrityksille

Lama ei ole vienyt asiakkaita siivousyrityksiltä, vaan joulu työllistää edelleen siivousalalla. Varsinkin kotisiivouksia olisi tarjolla enemmän kuin niitä ehditään tehdä.

”Likaa on aina ja siksi siivousta tarvitaan. Yrityksen perustamisen jälkeen asiakasmäärät ovat lisääntyneet, vaikka lama-aikaa on eletty”, kertoo viisi vuotta sitten perustamansa siivousfirman yrittäjä Helena Rusanen.

Joulun lisäksi muutkin juhlapyhät näkyvät siivoustarpeen lisääntymisenä.

”Pääsiäinen ja kevään ylioppilasjuhlat ovat ainakin sellaista aikaa, jolloin halutaan siivouspalveluja ja tietysti kevät, jolloin aurinko paistaa kirkkaasti ja pöly näkyy”, Rusanen kertoo.

Lähde: Yle, 10.12.2013