Avainsana-arkisto: pätkätyö

Osa-aikatyö näkyy naisten palkoissa ja työurassa

Osa-aikatyöllä on naisten palkkoja alentava vaikutus. Osa-aikaista ja määräaikaista töitä tekevien naisten yleneminen ja vakinaistaminen on myös miehiä heikompaa, kertoo ensi keväänä julkaistava sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus.

Osa-aikaisella ja määräaikaisella työllä on naisten palkkoja alentava vaikutus, kertoo helmikuussa julkistettava tutkimus, Rakennemuutosten vaikutus miesten ja naisten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Toistaiseksi tutkijat ovat selvittäneet yksityistä sektoria.

– Osa-aikainen työ ja määräaikainen työ näyttäisi vaikuttavan negatiivisesti naisten palkkaan. Osa-aikatyön yleistyminen on lisännyt miesten ja naisten välistä ansioeroa, sanoo tutkimusjohtajana Palkansaajien tutkimuslaitoksella toimiva Merja Kauhanen.

Tarkemmat luvut siitä, kuinka paljon ja millä aloilla vaikutukset näkyvät, kerrotaan keväällä. Osa-aikaisista työntekijöistä naisia on lähes kaksi kolmannesta ja määräaikaisistakin reilusti yli puolet.

– Nykyisin joka viides, noin 20 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä ja luku on kasvanut koko 2000-luvun ajan; se näkyy myös palkkakehityksessä, sanoo Kauhanen.

Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla naisilla työurat ovat epävakaampia kuin miehillä. Naiset putoavat miehiä helpommin työvoiman ulkopuolelle, työuraan tulee katkoja ja työttömyyttä. Osa-aikatyössä naiset eivät pysty käyttämään niin sanotun liikkuvan työvoiman etuja.

– Ainakin yksityisellä sektorilla naiset liikkuvat vähemmän pysyviin työsuhteisiin kuin miehet ja myös osa-aikaisesta kokoaikaiseen työhön vähemmän verrattuna miehiin.

Naiset myös ylenevät osa-aikaisissa ja määräaikaisissa töissä huonommin kuin miehet sekä pääsevät harvemmin koulutukseen ja kehittämään itseään työelämässä.

– Sillä on merkitystä myöhemmän työuran, työllistettävyyden ja palkkakehityksen kannalta, arvioi Kauhanen.

Korkeammin koulutettujen miesten ja naisten erot ovat pienemmät ja matalammin koulutettujen suuremmat.

Yksityisellä palvelusektorilla naiset ovat tyypillisesti töissä vähittäiskaupassa ja ravintola-alalla. Naiset näyttävät valikoituvan osa-aikatöihin omasta tahdostaan, perhesyistä sekä myös vastentahtoisesti.Yli 30-vuotiaana osa-aikatöissä jatkavat yleensä naiset eivät miehet.

– Meillä on tietyt alat joissa osa-aikatyö kasvaa ja se vastentahtoisuus lisääntyy kun mennään sinne vanhempaan ikäryhmään, sanoo Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Mistä on kyse?

  • Osa-aikatyössä naisten palkkakehitys on miehiä heikompaa
  • Myös työssä yleneminen ja vakinaistaminen on huonompaa
  • Naiset putoavat osa-aikatöistä miehiä useammin työelämän ulkopuolelle

Lähde: yle.fi

Yli puolet humanisteista saa töitä jo ennen valmistumista

Yli puolet humanisteista saa töitä jo ennen valmistumistaan. Heistä noin puolet päätyy täysin ja kolmannes osittain koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Kokoaikaisesti palkkatyössä olevista kunta-alalla työskentelee 31 prosenttia, yksityisellä sektorilla yrityksissä 28 prosenttia, järjestöissä ja säätiöissä 16 prosenttia sekä valtiolla 14 prosenttia. Yrittäjiä vastaajajoukosta oli hieman yli kolme prosenttia.

Pätkätyöt ovat yleisiä etenkin uran alkuvaiheessa. Jopa 70 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän ensimmäinen työpaikkansa oli määräaikainen. Pätkätyö on yleistä myös työuran myöhemmässä vaiheessa, sillä esimerkiksi 40–50-vuotiaista humanisteista 15–20 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa. Yleisimpiä syitä määräaikaisuuksiin ovat sijaisuus, hankerahoitus ja työn kausiluonteisuus.

Yliopistosta valmistuneet humanistit työllistyvät tyypillisesti esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Amk-puolella myös toimihenkilöasema on yleinen. Tehtävien kirjo on laaja, vastaajilla on yli 600 erilaista ammattinimikettä. Yleisiä nimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastonhoitaja, projektipäällikkö, suunnittelija, kääntäjä, tutkija, koordinaattori, amanuenssi ja toiminnanjohtaja.

Valtaosa vastaajista haluaisi koulutuksen olevan työelämälähtöisempää. Vaatimus korostuu etenkin yliopistopuolella. Vastaajat kaipasivat urasuunnittelua ja yhteyksiä työelämään jo opiskeluaikana.

Tulokset selviävät Akavan Erityisalojen tuoreesta jäsenkyselystä, jossa 2 700 humanistisen koulutuksen saanutta arvioi omaa koulutustaan ja työuraansa. Vastaajista 71 prosenttia on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja 25 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. 85 prosenttia vastanneista on naisia.

Lähde: Akavan Erityisalat, 7.11.2013