Avainsana-arkisto: palveluala

Palvelualan työntekijät varovaisen optimistisia

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa, uusin tammi-maaliskuun kysely on nyt tehty. PAMin jäsenet arvioivat sekä työnantajansa että oman taloudellisen tilanteensa hieman aiempaa valoisammaksi, vaikka heikko suhdannetilanne ja työn jatkumisen epävarmuus vaivaat yhä monia. Työtunnit ovat lisääntyneet vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä kiinteistön- ja maisemanhoidon aloilla vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyyden uhka on vähentynyt. Edellisessä kyselyssä työttömyyshuolet vaivasivat joka kolmatta vastaajaa. Nyt työttömyyden riski on lisääntynyt joka viidennen mielestä.


Palvelualojen työntekijät hieman aiempaa optimistisempia
Verkkouutiset


Palvelualan työntekijät varovaisen optimistisia
Kansan Uutiset Verkkolehti


Palvelualojen työttömyyskassa kaikkien aikojen ennätykseen
Kansan uutiset Verkkolehti


Työtunnit kasvussa – palvelualoilla sarastaa jo parempaa
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta palveluala:

Pk-yritykset veturina palvelualalla ja rakentamisessa: Kiskoivat liikevaihdot kasvuun

Pk-yritykset kasvattivat viime vuonna sekä palvelualan että rakentamisen liikevaihtoa yli kaksi prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen kasvukatsaus.

Palveluiden ja rakentamisen toimialat kasvoivat viime vuonna pk-yrityksien ansiosta. Tieto perustuu Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun erityisselvitykseen, jossa analysoitiin muun muassa erikokoisten yritysten vaikutuksia toimialan kehitykseen.

Palvelujen liikevaihto kasvoi vuonna 2014 yhteensä 2,8 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Loppuvuodesta kasvu kiihtyi jopa neljään prosenttiin. Kasvu oli ainoastaan pk-yritysten varassa, sillä suurten yritysten liikevaihto kutistui. Toimialoista menestyivät erityisesti tietopalveluala sekä ohjelmistoala.

Rakentamisalan liikevaihto kasvoi vuonna 2014 yhteensä 2,1 prosenttia. Myös rakentamisessa kasvusta vastasivat pk-yritykset. Vuoden viimeisellä neljänneksellä maa- ja vesirakentaminen kasvoivat 5,4 prosenttia.

Kaupan alalla ei mennyt viime vuonna niin hyvin, sillä liikevaihto supistui vajaan prosentin. Liikevaihto laski erityisesti loppuvuodesta kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaupan alaa heikommin meni viime vuonna teollisuudessa, jossa liikevaihto laski 1,7 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kaupan alan lailla lasku oli jyrkintä loppuvuodesta. Teollisuudessa lähes yksinomaan suuret yritykset ohjasivat heikkoa kehitystä.

Lähde: Yrittäjät.fi

Palvelualojen irtisanomisten määrä yllätti ammattiliiton

Irtisanomiset vähentyivät yleisesti viime vuonna toissa vuoteen verrattuna, mutta yksityisillä palvelualoilla tilanne on synkentynyt. Palkansaajajärjestö SAK:n keräämien tilastojen mukaan yksityisiltä palvelualoilta irtisanottiin ihmisiä liki 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Määrä on yli kaksinkertainen esimerkiksi teollisuusaloihin verrattuna.

– Huolestuttavaa on se, että yritykset irtisanovat rohkeammin kuin lomauttavat. Mistä väki otetaan uudestaan töihin sitten, kun talous lähtee nousuun? Toivoisin yrityksiltä nyt vastuullisuutta ja malttia ja esimerkiksi henkilökunnan kouluttamista tulevien tilanteiden varalle, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Hänen mielestään yhtään ostovoimaa heikentävää päätöstä ei enää pidä tehdä.

– Viimeksi tehtiin raamiratkaisu, jossa on niin äärimaltilliset palkankorotukset kuin ikinä voi olla, ja siitä huolimatta talous sakkaa. Se tehtiin siksi, että sillä pystyttäisiin turvaamaan yhä useammalle työpaikka, mutta eipä näytä toimivan.

Selinin mielestä yritysten pitää kestää muutaman prosentin palkanviilaukset.

– Voi kysyä, onko semmoisilla firmoilla menestymisen edellytyksiä ylipäätään, jotka ei kestä maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.

Palvelualojen yritykset irtisanoivat viime vuonna runsaat 6 400 työntekijää, kun teollisuudesta potkut sai 3 126 työntekijää. Suomalaiselle kansantaloudelle on tyypillistä, että pitkittynyt taantuma näkyy palvelualoilla vasta teollisuuden jälkeen. Nyt se tapahtui huomattavan paljon myöhemmin kuin tavallisesti.

– Siksi tämä tuli meille yllätyksenä. Odotimme, että olisimme päässeet vähemmällä, kun tilanne ei näkynyt ennen kuin alkusyksystä, Selin sanoo.

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen vaatii maan tulevalta hallitukselta palkkaratkaisun tukemista veronkevennyksin tai elvytyksin.

– Suhteellisen maltillinen korotus palkkoihin turvaisi viennin kilpailukykyä, mutta samalla veropolitiikalla pitää parantaa pienituloisten ostovoimaa. Pelkkä maltillinen palkkaratkaisu tai jopa palkkojen alentaminen lisäisi työttömyyttä.

Palvelualan työnantajat Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpen mielestä nopein tapa parantaa tilannetta on tuloveron alentaminen.

– Pitää myös muistaa, että kotitalouksia on rokotettu parin viime vuoden aikana sähkö-, kiinteistö- ja kunnallisveron korotuksilla. Se on syönyt ostovoimaa miljardin euron edestä.

– Lisäksi kunnat ja valtio eivät ole tehneet mitään sen suhteen, että yksityistä palveluntuotantoa katsottaisiin vaihtoehtona julkisille, Varpe kritisoi.

Eniten työntekijöitään irtisanoi viime vuonna Itella eli nykyinen Posti Group. Se antoi potkut runsaalle tuhannelle työntekijälle. Myös Microsoft irtisanoi yli tuhat työntekijää.

Palta arvioi irtisanomisten lisääntymisen selittyvänkin pitkälti posti- ja elektroniikka-alojen isoilla rakennemuutoksilla.

Selinin mielestä taustalla on suhdannetilanne, kaupan rakennemuutos ja matkailualalla ruplan kurssin heikentyminen.

– Verkkokaupan yleistymisen lisäksi on tapahtumassa paljon muutakin. Kauppa hakee tehokkuutta digitalisoimalla, ja se usein tietää sitä, että koneet tekevät työt.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna sai potkut 12 447 työntekijää, kun vuonna 2013 irtisanottuja oli 14 522.

Lähde: Turun Sanomat

Työttömyyden kasvu yllätti PAMin Selinin– ”Ei nähty sitten 90-luvun laman”

Suomen toiseksi suurin ammattiliitto, Palvelualojen ammattiliitto (PAM) muuttaa järjestörakennettaan. PAMin edustajisto aloitti tiistaina Jyväskylässä viimeisen kokouksensa, joka päättää edustajiston toiminnan. Keväällä valitaan vaaleilla liittokokousedustajat, jotka puolestaan nimeävät liitolle valtuuston ja hallituksen.

– Pyrimme muutoksella aktivoimaan jäsenkuntaamme. Edustajistovaalien äänestysprosentit ovat jatkuvasti tippuneet. Toivomme, että liittokokous suurine ehdokasmäärineen innostaa entistä useampaa äänestämään, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Tänään keskiviikkona päättyvän edustajiston kokouksen ykköspuheenaihe on työllisyystilanne. Liiton jäsenten työttömyys on lisääntynyt rajusti.

– Yksityisillä palvelualoilla ei tällaista ole nähty sitten 1990-luvun laman. Työttömyyskassamme kautta korvauksia saavia työttömiä on lähes 18 000, kun normaalioloissa luku on ollut alle 14 000, Selin sanoo.

Hänen mukaansa työttömyyden kasvu on yllättänyt, sillä aiemmin huonoina aikoina työvoima on joustanut muun muassa työtunteja vähentämällä eikä työttömyys ole juuri alalla lisääntynyt.

– Kaupan alalla on ihan oikeasti menossa iso rakennemuutos. Se ja talouden taantuma ovat tosi huono yhdistelmä.

Jatkokausi kiinnostaa

Ann Selin, 54, on johtanut PAMia vuodesta 2002. Nykyinen rupeama päättyy ensi kesänä ja Selin on lupautunut jatkamaan puheenjohtajana, mikäli hänet tehtävään valitaan liittokokouksessa kesäkuussa.

– Joukko luottamusmiehiä kävi toissa viikolla pyytämässä minua ehdolle. Liitossa on tapahtumassa isoja muutoksia, joten katsoin, että on reilua tarjoutua viemään ne läpi.

Kahdella edellisellä kerralla Selin on valittu jatkokaudelle ilman vastaehdokasta. Nytkään kukaan ei ole ilmoittautunut haastajaksi – ainakaan vielä.

– PAMissa ei ole ehdokasasettelua ja haastajia voi ilmoittautua vielä liittokokouksessakin. Tilanne on siis avoin sinne saakka.

PAM maksaa puheenjohtajalleen palkkaa noin 8 000 euroa kuussa. Tehtävään kuuluu myös autoetu.

Lähde: Keskisuomalainen

PAMin Selin: Ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttoa ajetaan ketunhäntä kainalossa

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sd.) näkee maahanmuuton rikastuttavan suomalaista yhteiskuntaa, mutta ei hyväksy ääriliberaalista ajattelua työperäisestä maahanmuutosta.

– Maahanmuutto saattaa meidät uuden äärelle, elävöittää ja monipuolistaa kulttuuria sekä edistää suvaitsevaisuutta ja siten rikastuttaa koko yhteiskuntaa. Usein kyse on myös humaaniudesta ja inhimillisyydestä: ihmiset pakenevat sotaa tai vainoa. Tällaisessa tilanteessa on erityisen perusteltua, että otamme heidät vastaan, sanoo Ann Selin.

Maahanmuuttokeskustelu lähtee kuitenkin Selinin mielestä helposti väärille laduille, kun aletaan puhua työperäisestä maahanmuutosta.

Hänen mukaansa ”ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ajavat jotkut elinkeinoelämän edustajat ketunhäntä kainalossa”.

– Heidän motiivinsa saattavat olla hyvinkin raadollisia, kuten hankkia työvoimaa, joka on sen verran tietämätöntä suomalaisista työmarkkinoista, että ei osaa asiallisesti puolustaa oikeuksiaan. Tällaisen linjan kriitikot leimataan helposti suvaitsemattomaksi tai jopa ulkomaalaisvihamieliseksi. Tämä on propagandistinen silmänkääntötemppu, jolla motiivit käännetään ylösalaisin, sanoo Selin.

Valtaosa PAMin jäsenistä ja luottamushenkilöistä kokee, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria, mutta samaan aikaan he ovat huolissaan rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vaikutuksista Suomen talouteen ja työelämän laatuun, selviää PAMin jäsenkyselystä.

– PAMin jäsenet ovat monikulttuurisen yhteiskunnan puolustajia, mutta he myös ymmärtävät, että työehtojen ja palkkojen polkumyynti heikossa asemassa olevaa ulkomaalaista työvoimaa hyväksikäyttämällä johtaa surkeaan lopputulokseen kaikkien osalta, Selin selittää.

– Monikulttuurisilla työpaikoilla työskentelevät palvelualojen työntekijät osaavat nähdä todellisuuden elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin luoman sumuverhon läpi, sanoo Selin.

Jäsenkyselyn mukaan kolme neljästä pamilaisesta ei kannata työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Selinin mielestä kaksien työmarkkinoiden syveneminen on todellinen riski.

– Meidän tulee kyseenalaistaa jatkuvan työvoiman tarjonnan lisäämisen autuus. Kun työmarkkinoilla on jo valmiiksi tiukkaa, on pelkkien elinkeinoelämän etujen sijaan katsottava inhimillistä kokonaisuutta. Onkin pohdittava, miten Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset saadaan töihin kunnollisilla työehdoilla, ja millaista Suomea olemme rakentamassa, sanoo Selin.

Jäsenkyselyn aineisto kerättiin kevään aikana, ja siihen vastasi lähes 3 000 PAMin jäsentä.

Lähde: Verkkouutiset

Luottamusindikaattorit laskussa tammikuussa

Elinkeinoelämän eri toimialojen luottamusindikaattorit kääntyivät laskuun tammikuussa. Sekä teollisuuden, palveluiden että vähittäiskaupan indikaattorit heikkenivät hieman, kun taas rakentamisen suhdanneodotukset notkahtivat selkeämmin.

Teollisuuden luottamusindikaattori laski joulukuun saldoluvusta -9 tammikuun saldolukuun -12. Tuotanto-odotukset ovat kuitenkin varovaisen myönteiset, ja tuotannon odotetaan kasvavan aavistuksen lähikuukausina. Sen sijaan tilauskanta on tuntuvasti alle keskimääräisen. Valmiiden tuotteiden varastot ovat suurentuneet hieman, ja niiden taso on vähän yli tavanomaisen.

Suomen teollisuusyritysten luottamus oli joulukuussa yhä tuntuvasti EU:n keskiarvoa matalammalla.

Rakentamisen luottamusindikaattori heikkeni tammikuussa edelliskuun nousun jälkeen. Indikaattorilukema on -29, kun se edelliskuussa oli -14. Rakennusyritykset kuvaavat tilauskantansa olevan selvästi alle keskimääräisen tason. Henkilöodotukset ovat yhä vaatimattomat. Työvoiman ennustetaan vähenevän jonkin verran lopputalven aikana.

Suomen rakennusyritysten luottamusindikaattori oli joulukuussa lähellä EU-maiden keskimääräistä.

Palvelujen luottamusindikaattori painui nollatasolle. Se heikkeni hieman joulukuisesta lukemasta +5. Myynnin kasvu pysähtyi, mutta lähikuukausille ennustetaan varovaista kasvua. Yleisen suhdannetilanteen kuvataan kääntyneen uudelleen aavistuksen heikommaksi.

Suomen yksityisten palvelujen luottamus oli joulukuussa vähän EU-keskiarvoa heikompaa.

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni vähän tammikuussa. Tammikuun saldoluku oli -9, kun joulukuussa tarkistettu lukema oli -6. Myynnin määrä on laskenut viime kuukausina, eikä lähikuukausillekaan odoteta kasvua. Varastot kasvoivat yhä, ja niiden taso oli jonkin verran normaalia korkeampi.

Suomen vähittäiskaupan luottamusindikaattori oli joulukuussa jonkin verran heikompi kuin EU-maissa keskimäärin

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 27.1.2014

Joka kolmas työpaikka saatetaan korvata tietotekniikalla

Noin joka kolmas työpaikka Suomessa saatetaan parin vuosikymmenen kuluessa korvata tietotekniikalla.

Erityisen uhattuina ovat matalapalkkaiset ja alhaisen vaatimustason työt. Suurimman uhan alla arvioidaan olevan etenkin tuotantotyössä työskentelevät. Myös myyjien, sihteerien, pankkitoimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työpaikat todennäköisimmin vähentyvät.

Sen sijaan palvelutöitä tekeviä, kuten sairaanhoitajia, lastenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, on vaikea korvata tietotekniikalla.

Katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta ylimenovaiheessa työttömyys voi nousta. Muutos ei kuitenkaan välttämättä johda suureen työttömyyteen. Etla ennustaa kuitenkin suuria muutoksia Suomen työllisyyteen tulevaisuudessa.

Näitä ammatteja tietotekniikan kehitys uhkaa:

1) Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät
2) Tallentajat
3) Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät
4) Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät
5) Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat
6) Pakkaus-, pullotus- ja etiköintikoneiden hoitajat
7) Luokittelijat ja laaduntarkkailijat (poislukien ruoat ja juomat)
8) Asianajosihteerit
9) Mallit
10) Palkanlaskijat
11) Muut teollisuustuotteiden kokoonpanijat
12) Konepuusepät
13) Jalkine- ja laukkuteollisuuden prosessityöntekijät
14) Maa- ja kalatalousteknikot
15) Muualla luokittelemattomat myyntityöntekijät
16) Valkaisu-, värjäys- ja puhdistuskoneiden hoitajat
17) Toimistoavustajat
18) Taloushallinnon toimistotyöntekijät
19) Kirjastotyöntekijät
20) Tilasto-, rahoitus- ja vakuutusalan toimistotyöntekijät

Nämä ammatit ovat tietotekniikan kehitykseltä turvassa:

1) Hotellinjohtajat
2) Ravitsemusalan erityisasiantuntijat
3) Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat
4) Kuulontutkijat ja puheterapeutit
5) Sosiaalihuollon johtajat
6) Psykologit
7) Opetusalan johtajat
8) Terveydenhuollon johtajat
9) Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat
10) Ylihoitajat ja osastonhoitajat
11) Opinto-ohjaajat ja muut opetuksen erityisasiantuntijat
12) Sovellusarkkitehdit
13) Muut muualla luokittelemattomat terveydenhuollon erityisasiantuntijat
14) Erityisopettajat
15) Proviisorit
16) Maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat
17) Myynti- ja markkinointijohtajat
18) Toimistotyön esimiehet
19) Henkilöstön kehittämisen erityisasiantuntijat ja kouluttajat
20) Muut tietotekniikan opettajat ja kouluttajat

Lähde: Etla, 13.1.2014

Suhdannekuva pysyi joulukuussa yhä vaisuna

Suhdannekuva pysyi joulukuussa yhä vaisuna

Teollisuuden luottamusindikaattori pysyi joulukuussa ennallaan. Indikaattorin tuorein saldoluku on -9, joka on sama kuin marraskuussa tehdyssä tiedustelussa. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2. 

Rakentamisen luottamus vahvistui vähän joulukuussa, mutta se jäi silti alle keskimääräisen. Indikaattori jäi kuitenkin pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle -17 pisteeseen (marraskuussa -28). Pitkän aikavälin keskiarvo on -7.

Palvelujen luottamusindikaattori koheni hieman joulukuussa. Indikaattorin viimeisin saldoluku oli +4, kun marraskuun tarkistettu saldoluku oli -1. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +14.

Vähittäiskaupan luottamus parani vähän joulukuussa. Indikaattorin saldoluku  oli joulukuussa -5, kun marraskuun tarkistettu lukema oli -8. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.12.2013

Työllisyyden odotetaan heikkenevän edelleen

Marraskuun suhdannebarometri ei luo positiivisia näkymiä työllisyyden osalta. Loppuvuotta koskevat henkilöstöodotukset ovat vaisuja, sillä työvoimaa vähennettäneen kaikilla kolmella päätoimialalla. Palvelujen henkilöstövähennys jäänee teollisuutta ja rakentamista lievemmäksi.

Teollisuus ja rakentaminen

Lounais-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannekuva on harmaa. Tilanne on selvästi normaalia heikompi, eikä pikaista nousua ole näkyvissä. Alkusyksyn aikana suhdanneodotukset hiipuivat entisestään. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista ennakoi talveksi suhdanteiden paranemista, ja 38 prosenttia odotti suhdannelaskua.

Odotukset ovat Lounais-Suomen osalta jonkin verran koko maan keskiarvoa vaisummat. Tuotanto supistui hieman heinä–syyskuun aikana. Myös tilaustilanne heikkeni kesän lopulla ja syksyn alussa.

Henkilökuntaa vähennettiin heinä–syyskuussa, ja työvoiman ennakoidaan vähenevän myös alkutalven aikana.

Palvelut

Lounais-Suomen palvelujen suhdannetilanne pysyi alkusyksyn aikana jonkin verran tavanomaista heikompana. Viime kuukausina suhdanneodotukset ovat lievästi piristyneet. Lokakuussa 27 prosenttia vastaajista odotti paranemista, ja vain viidesosa alasta ennakoi suhdanteiden heikkenevän.

Lounais-Suomen palveluyritysten suhdanteiden ennakoidaan kohentuvan talven aikana. Heinä–syyskuussa myynti lisääntyi lievästi. Loppuvuoden osalta myynnin uskotaan keskimäärin pysyvän lähes ennallaan.

Henkilökunnan määrä supistui kausivaihtelu huomioon ottaen lievästi kolmannella vuosineljänneksellä. Työvoima pienentynee hieman myös vuoden lopulla.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Lokakuussa 2013 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1051 yritystä, jotka työllistävät Suomessa 250 000 henkilöä.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 6.11.2013

Yritysten luottamus vahvistui lievästi lokakuussa

Teollisuuden luottamusindikaattori koheni hieman EK:n lokakuussa 2013 tekemässä tiedustelussa. Indikaattorin viimeisin saldoluku on -9, kun syyskuussa tehdyssä tiedustelussa saldoluku oli -12. Pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Yritysten lähikausien tuotanto-odotukset paranivat hieman lokakuussa, mutta tuotantolisäys jäänee loppuvuoden aikana vähäiseksi. Suomen teollisuuden luottamus on syyskuussa tehdyn tiedustelun mukaan EU:n heikompien joukossa, sillä ainoastaan Luxemburgissa tilanne on huonompi.

Rakentamisen luottamus elpyi lokakuussa syyskuun alhaiselta tasolta. Indikaattorin uusin saldoluku oli -7, kun syyskuisessa tiedustelussa saldoluku oli -26. Pitkän aikavälin keskiarvo on -6. Rakennusyritysten tilaustilanne kohentui lokakuussa. Henkilökuntaodotukset ovat edelliskuukausia myönteisemmät, ja työvoiman arvioidaan pysyvän loppuvuoden aikana keskimäärin ennallaan. Suomen rakennusyritysten luottamusindikaattori on syyskuussa kerättyjen tietojen mukaan hieman EU-maiden keskiarvoa heikompi.

Yksityisten palvelujen luottamus parani aavistuksen verran lokakuussa. Uusin saldoluku on -1, eli yhden pisteen syyskuista parempi. Pitkän aikavälin keskiarvo on +14. Myyntimäärät ovat lisääntyneet syksyn aikana lievästi, ja loppuvuoden aikana myyntiin odotetaan vain pientä lisäystä. Suhdannetilanne on vastaajien arvioiden mukaan heikentynyt hienokseltaan viime kuukausina. Suomen palvelujen luottamusindikaattori oli syyskuussa EU-maiden keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vähittäiskaupan luottamus palautui lokakuussa hieman syyskuun alhaiselta tasolta. Indikaattorin viimeisin saldoluku on -13, kun saldoluku oli syyskuussa -20. Luottamusindikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0. Myyntimäärät alenivat syksyn aikana. Lähikuukausien myyntiodotukset ovat edelleen miinuksella, ja myynnin ennakoidaan vähenevän loppuvuoden aikana. Varastot ovat laskeneet normaalilukemiin. Suomen vähittäiskaupan suhdannetilanne oli syyskuussa selvästi EU-keskiarvoa huonompi.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 28.10.2013

« Vanhemmat artikkelit