Avainsana-arkisto: palkkaus

Palkkasumma kasvoi

Touko-heinäkuun palkkasumma eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita oli 1,2 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Kasvua oli erityisesti rakentamisen toimialalla ja yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin.


Palkkasumma kasvoi touko-heinäkuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta palkka:

  • Palkkasumma kasvanut 12.5.2017 - Tämän vuoden tammi-maaliskuussa koko talouden palkkasumma oli 2,4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisen toimialalla. Myös muiden palveluiden, yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden, rahoitustoiminnan sekä kaupan ja teollisuuden palkkasummat kasvoivat. Yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi, kun taas julkisen sektorin pieneni. Palkkasummalla tarkoitetaan työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summaa ilman optioita. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2,4 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta
  • Palkansaajien nimellisansiot nousivat 14.10.2016 - Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot kasvoivat heinä–syyskuussa 1,2 prosenttia ja reaaliansiot 0,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Palkansaajien ansiot nousivat heinä–syyskuussa 1,2 prosenttia Tilastokeskus Tuoreimmat artikkelit aiheesta palkka:
  • Palkkasumma kasvoi 12.9.2016 - Touko-heinäkuun palkkasumma eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita oli 1,2 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Kasvua oli erityisesti rakentamisen toimialalla ja yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Palkkasumma kasvoi touko-heinäkuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta palkka:
  • Palkansaajat ansaitsivat enemmän kuin viime vuonna 11.11.2013 - Koko talouden palkkasumma oli heinä–syyskuussa 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä–syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,7 prosenttia. Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta  ja yksityisen sektorin tarjoamia koulutuspalveluja. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita.
  • Palkansaajat tienasivat keskimäärin 3 111 €/kk vuonna 2011 19.10.2012 - Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 3 111 euroa ja mediaaniansio 2 776 euroa. Palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 18,35 euroa tunnissa ja mediaaniansio oli 16,17 euroa. Mediaaniansiossa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi ja luku kuvaa näin paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. Palkansaajat olivat parhaiten palkattuja valtionsektorilla, tuntiansion ollessa 21,65 euroa tunnissa. Yksityisellä sektorilla

Meilläkö liikaa liksaa? Suomen työvoimakustannukset ovat kaukana Euroopan kärjestä

Suomen työvoimakustannukset ovat EU-maiden kahdeksanneksi suurimmat, kertoo Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin maanantaina julkistama tilasto.

Työvoimakustannukset Suomessa olivat Eurostatin mukaan noin 31,4 euroa tunnissa vuonna 2012.

Suomea suuremmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Hollannissa ja Saksassa.

Euromaiden työvoimakustannukset ovat keskimäärin 29,3 euroa tunnilta ja EU-maiden 24,2 euroa.

Tanskassa työvoimakustannukset ovat 40,1 euroa tunnilta. Pienimmät työvoimakustannukset ovat Bulgariassa, 3,4 euroa tunnilta.

Työvoimakustannukset tarkoittavat kokonaiskuluja, jotka koituvat työnantajalle työntekijän palkkaamisesta.

Vuodesta 2008 työvoimakustannukset ovat kasvaneet euroalueella 11,8 prosenttia. Suomessa kasvua on samaan aikaan ollut 15,9 prosenttia. Suomea enemmän työvoimakustannukset ovat kasvaneet EU-maista vain Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Lähde: Talouselämä

Pienimmät palkat ovat Suomessa korkeita

Huonosti palkatuissa töissä tienaakin Suomessa hyvin verrattuna muihin EU-maihin, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista selviää. Palkkaerot ovat siis Suomessa pieniä, mistä Palkansaajat kiittää keskitettyä neuvottelutapaa.

Perusasteen koulutuksen saanut tienaa Suomessa noin 65 prosenttia korkeasti koulutetun palkasta. Näin on myös muiden muassa Espanjassa, Italiassa, Norjassa ja Tanskassa.

Ruotsissa ja Kreikassa palkkaerot ovat vielä pienemmät. Niissä matalasti koulutetun keskipalkka on yli 70 prosenttia korkeasti koulutetun palkasta.

– Pienimmät palkat ovat Suomessa suhteellisen korkeita. Korkeasti koulutettujen palkoissa Suomi sijoittuu paljon huonommin, projektiekonomisti Ozan Yanar sanoi esitellessään tutkimusta.

Matalapalkkaisia oli Suomessa 15 prosenttia kokopäivätyötä tekevistä vuonna 2011, kun esimerkiksi Saksassa osuus oli 23 prosenttia. Suomessa matalapalkkaisuuden raja oli 1900 euron ansiot.

Suomessa sukupuolten välinen ero on pienin juuri matalasti koulutettujen keskuudessa.

”Tuottavuus tärkeämpää kuin palkat”

Suomalaisen kokopäivätyössä olevan palkansaajan keskipalkka oli 3 132 euroa, mikä on eurooppalaisittain melko korkea. Suomen palkat ovat ohittaneet Britannian ja Saksan vastaavat. Tosin kun Suomen korkea hintataso otetaan huomioon, järjestys onkin toinen: ostovoimassa suomalainen häviää saksalaiselle ja britille.

Palkkoja koskevassa keskustelussa on viime aikoina ollut niskan päällä huoli kilpailukyvystä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas totesi.

– Siinä unohdetaan se, että kysymys on paljon enemmän tuottavuuskehityksen heikentymisestä kuin palkankorotuksista, Ilmakunnas sanoi.

Ilmakunnas toivookin, että elinkeinoelämän puheenvuoroissa puututtaisiin tuottavuuden taustalla oleviin asioihin: viennin rakenteen monipuolistamiseen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan sekä yritystukien tehostamiseen ja kilpailun lisäämiseen esimerkiksi kaupan alalla.

Keskitetty sopiminen pienentää eroja

Suomen palkkahajonta on tutkimuksen mukaan EU:n neljänneksi pienintä. Vielä tasaisemmin palkat jakautuvat Tanskassa, Kreikassa ja Slovakiassa.

Isointa hajonta on Saksassa ja Baltian maissa.

– Näitä maita yhdistää se, että palkkojen neuvottelujärjestelmä on erittäin hajaantunut. Maissa, joissa palkoista sovitaan koordinoidusti, palkkahajonta pyrkii olemaan matalaa, erikoistutkija Pekka Sauramo sanoi.

Keskitetty järjestelmä on osoittanut merkityksensä kriisivuosina, Ilmakunnas sanoi.

– Viime syksynä solmitusta kasvu- ja työllisyyssopimuksesta on puhuttu suurena sinkona, joka paikkaa vientikysynnän heikkoutta ja tuottavuuskehityksen hiipumista. On vaikea nähdä, miten tämäntyyppistä makrotason joustavuutta muuten saataisiin aikaiseksi.

Lähde: Taloussanomat

Turvaavatko työehtosopimukset vähimmäispalkan?

Kiinteistä palkoista on siirrytty yhä enemmän yrityskohtaiseen palkanmääräytymiseen, henkilökohtaisen palkanosan arviointiin ja kokonaispalkkaukseen. Turun yliopistossa järjestetään 25. marraskuuta kello 13 alkaen Työehtosopimukset vähimmäispalkan turvaajana -seminaari, jossa pureudutaan palkkausjärjestelmien muutoksiin.

Paikkana on päärakennuksen Tauno Nurmela -sali.

Työehtosopimukset ovat määrittäneet aikaisemmin työntekijän palkan melko objektiivisin kriteerein. Palkkausjärjestelmät ovat kuitenkin muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja keskeiseksi tekijäksi on noussut yrityskohtaisuus sekä työn vaativuuden ja sen osaamisen arvioiminen.

Seminaarissa tarkastellaan palkkaukseen liittyviä kriisilausekkeita, henkilökohtaisen palkanosan arviointia, työntekijän kokonaispalkkauksesta tehtyjä sopimuksia sekä alipalkkauksen tunnistamista. Seminaarissa luodaan katsaus Saksan työehtosopimuksiin, arvioidaan työelämän uusia sopimustapoja, esitellään palkan määräytymisen työpaikkatasoista arviointia sekä perehdytään työsyrjinnän ja alipalkkauksen väliseen suhteeseen.

Seminaarin järjestää Turun yliopiston työoikeuden oppiaine yhteistyössä Turun yliopiston työtieteiden keskuksen ja Turun työoikeusklubin kanssa.

Lähde: Aamuset

Rinteen palkka-avaus naisille ei tyydytä – Eihän se riitä

Naisliitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen pitää Sdp:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen vaatimusta kutistaa sukupuolten välinen palkkaero kymmeneen prosenttiin kohtuullisena lyhyen aikavälin tavoitteena.

– Mutta eihän se tietenkään riitä, Pyykkönen sanoo.

Naisliitto Unionin pääsihteerin usko hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 aloittamaan samapalkkaisuusohjelmaan on rapissut, vaikka ohjelman tavoitteita hän pitääkin hyvänä.

– Ei siihen kauhean kovaa luottamusta ole, Pyykkönen myöntää.

Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena oli kaventaa naisten ja miesten palkkaero 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetta ei saavutettu.

Pyykkösen mielestä huomio pitäisi kiinnittää konkreettisiin keinoihin, joilla sukupuolten välistä palkkaeroa voitaisiin tasata. Esimerkiksi hän ottaa vanhempainvapaiden tasaamisen 6+6+6 mallilla. Mallin käyttöön ottaminen edistäisi naisten urakehitystä ja naisten eläkkeiden karttumista.

Perhevapaat jaetaan 6+6+6 mallissa niin, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, samoin isälle. Kolmannen jakson käytöstä päättää perhe.

Demarinaisten liittokokouksessa Lappeenrannassa puhunut Rinne esitti, että eduskuntavaalien jälkeen tavoitteeksi pitää ottaa naisten ja miesten välisen palkkaeron kutistaminen kymmeneen prosenttiin vuoden 2019 mennessä.

Naisten euro on edelleen 80 senttiä.

Rinne huomautti puheessaan, että naiset menettävät palkkaerojen vuoksi työuransa aikana keskimäärin summan, jolla saisi omakotitalon Uudeltamaalta.

Lähde: Turun Sanomat

AVI: Puhelinmyynnin palkat usein olemattomat

Olemattomia palkkoja, epäselvyyttä vuosilomissa ja lainvastaisia sopimuksia. Puhelinmyyntialan työsuojeluasioissa löytyi paljon huomautettavaa aluehallintovirastojen tarkastuksissa. Jopa neljänneksessä työpaikoista työsuojelutarkastaja joutui antamaan velvoitteita palkkauksesta.

Palkka oli usein määritelty työsopimuksessa siten, ettei työntekijällle välttämättä kertynyt lainkaan palkkaa. Aluehallintovirastot kuitenkin muistuttavat, että puhelinmyyntialalla yleisesti käytössä oleva provisiopalkkaus ei saa merkitä sitä, ettei työntekijälle jää käteen palkkaa käytännössä ollenkaan.

Koska alalla on olemassa muu kuin yleissitova työehtosopimus, on palkan oltava työehtosopimuksen minimitason mukainen. Tämä koskee myös työnantajia, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, AVI muistuttaa.

Palkkauksen lisäksi joka kymmenennessä työpaikassa työsopimuksissa oli lainvastaisesti määritelty sairausajan palkan määräytyminen.

Työsopimuksista myös puuttui asioita, jotka lain mukaan on ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle, kuten esimerkiksi vuosiloman määräytymisen perusteet. Toisaalta työsopimukseen oli kirjattu lainvastaisia asioita. Sopimuksiin oli saatettu kirjata, ettei perehdytyksen ajalta makseta palkkaa ollenkaan.

Selvityksen perusteella työterveyshuollon järjestäminen oli kokonaan laiminlyöty viidessätoista prosentissa työpaikkoja. Puolessa tarkastetuista työpaikoista työterveyshuolto ei ollut tehnyt työpaikkakäyntiä, joka on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tarkastivat kaksi sataa puhelinmyyntialan työpaikkaa viime vuonna. Tarkastuksilla valvottiin erityisesti työelämän pelisääntöjen noudattamista, koska työsuojeluviranomaiselle tehdyissä yhteydenotoissa korostuivat erityisesti työsopimusten vaikeaselkoisuus ja palkkauksen epäselvyydet.

Tarkastetuissa työpaikoissa työskentelee yhteensä kuusi tuhatta työntekijää.

Puhelinmyyntialaa koskeva työsuojelun valtakunnallinen valvontahanke alkoi viime vuonna, ja jatkuu vielä tämän vuoden ajan.

Lähde: AVI: Puhelinmyynnin palkat usein olemattomat – Kotimaa – Turun Sanomat.

Palkansaajat ansaitsivat enemmän kuin viime vuonna

Koko talouden palkkasumma oli heinä–syyskuussa 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä–syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,7 prosenttia.

Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta  ja yksityisen sektorin tarjoamia koulutuspalveluja. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

Palkkasumman vuosimuutos ajanjaksolla 7-9/2013 ja 7-9/2012, % (TOL 2008)

Palkansaajat ansaitsivat enemmän kuin viime vuonna

Lähde: Tilastokeskus, 11.11.2013

Yritykset kaipaavat tietoa ja taloudellista tukea iäkkäiden palkkaamiseen

Jotta yritykset palkkaisivat eläkeläisiä tai yli viisikymmenvuotiaita töihin, ne edellyttävät työntekijältä joustavuutta työtehtävissä ja työajoissa. Yhteiskunnalta yritykset edellyttävät taloudellisia kannustimia.

Helsingin seudun kauppakamarin ja Sitran kyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia ei ollut palkannut eläkeläisiä, vaikka enemmistö oli kokenut eläkeikäisten työn myönteisenä. Positiivisina asioina pidettiin iäkkäiden vankkaa kokemusta ja osaamista, ahkeruutta ja sitoutumista. Neljäsosa yrityksistä oli palkannut eläkeikäisiä viiden vuoden sisällä.

Joustavat työehdot olisivat kannustava tekijä iäkkäiden palkkaamiseen. Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi tarvitsevansa taloudellisia kannustimia palkkaamisen tueksi. Yhtä usea toivoi osa-aikaisiin työsuhteisiin liittyvien työnantajavelvoitteiden karsimista.

Jos yritykset palkkaisivat eläkeikäisiä, heitä palkattaisiin useimmiten määräaikaisiin projektitöihin. Omassa organisaatiossa toimineet tai vähintään samalla toimialalla työskennelleet olisivat etusijalla.

Vain neljällä prosentilla yrityksistä on eläkeikäisten rekrytointisuunnitelmia. Tutkimuksen mukaan 37 prosenttia yrityksistä voisi harkita eläkeikäisen palkkaamista.

Viimeisen vuoden aikana yli 50-vuotiaita on palkannut 59 prosenttia yrityksistä. Lähes puolet yrityksistä koki, ettei eläkeikäisten palkkaamisesta ole riittävästi tietoa. Lähes kahdeksan kymmenestä yrityksestä piti riittävää tietämystä kannustavana tekijänä eläkeikäisten palkkaamisessa. Viisi prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä.

Helsingin seudun kauppakamari ja Sitra kysyivät yli 50-vuotiaiden ja eläkeikäisten työllistymisestä kauppakamarin jäsenyrityksiltä. Kyselyyn vastasi yhteensä 356 yritystä.

Lähde: Helsingin Sanomat, s. A29, 3.10.2013

Uudenkaupungin autotehdas palkkaa lisää väkeä

Uudenkaupungin autotehdas on kertonut tänään hyviä uutisia työmarkkinoille. Autotehtaalta luovutettiin ensimmäinen Mercedes Benz saksalaiselle tilaajalle.

Mercedeksen A-sarjan elokuussa alkanut tuotanto työllistää Valmet Automotiven koko nykyisen tuotantohenkilöstön, ja uusia työntekijöitä yhtiö palkkaa jopa 200.

Uudessakaupungissa on tavoitteena valmistaa yli 100 000 A-sarjalaista vuoteen 2016 mennessä. Projektinjohtaja Pasi Rannus ei halunnut maanantaina arvioida, olisiko kaupunkiin mahdollista saada myös muiden Mercedes-mallien valmistusta.

– Asiasta on tässä vaiheessa vain spekulaatiota. Nyt keskitymme vain A-sarjaan näyttääksemme, että olemme luottamuksen arvoisia, Rannus toteaa.

Autotehtaalle on tehty kymmenien miljoonien eurojen investoinnit: hitsaamossa on 200 robottia, mikä on Suomen suurin robottitilaus.

Lähde: MTV3 16.9.2013