Avainsana-arkisto: osuuskunta

Pitkäaikaistyöttömät työllistävät itseään osuuskunnissa – lait jääneet jälkeen kehityksestä

Osuuskunnat työllistävät entistä enemmän pitkäaikaistyöttömiä. Esimerkiksi Omakotiliitto alkoi jo toistakymmentä vuotta sitten palkata työttömiä kotitalkkareiksi TE-keskusten tuella. Koska toimenkuva oli rajattu ja työpestit säädösten vuoksi lyhyitä, perustivat Turun seudun kotitalkkarit osuuskunnan ja jatkoivat töitä sen kautta.

Osuuskunnan perustaminen ei aina suju ongelmitta. Työosuuskunnat toimivat itse jäseniensä työnantajina ja hoitavat palkanmaksun ja lakisääteiset velvoitteet. Lait ja asetukset ovat jääneet jälkeen osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan huomioimisessa.


Pitkäaikaistyöttömät työllistävät itseään osuuskunnissa – lait jääneet jälkeen kehityksestä
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta osuuskunta, pitkäaikaistyöttömyys:

VMP Group osakkaaksi Eezyyn

Henkilöstöpalveluyritys VMP Group tulee osakkaaksi yksityishenkilöille yritystoiminnassa tarvittavia laskutuspalveluita tarjoavaan Eezyyn. Eezy-nettipalvelun käyttäjinä on itsenäistä työtä tekeviä henkilöitä, jotka eivät ole perustaneet omaa yritystä. Eezyn laajasta tekijäverkosta löytyy tekijöitä, jotka ovat halukkaita ja sopivia työllistymään myös henkilöstövuokrauksen puolella.

”On todennäköistä, etteivät perinteiset työsuhteet tulevaisuudessa ainakaan lisäänny – tällöin tarvitaan myös uusia, joustavia tapoja työllistää ja työllistyä. Laskutuspalvelujen kautta tehty työ tulisikin hyväksyä perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden väliin sijoittuvaksi kolmanneksi tavaksi työllistyä”, Titta Teittinen, toinen Eezy Osuuskunnan perustajista toteaa.


VMP Group osakkaaksi Eezyyn
Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yksinyrittäjät, osuuskunta:

  • Pitkäaikaistyöttömät työllistävät itseään osuuskunnissa – lait jääneet jälkeen kehityksestä 19.8.2015 - Osuuskunnat työllistävät entistä enemmän pitkäaikaistyöttömiä. Osuuskunnan perustaminen ei suju aina ilman ongelmia.
  • VMP Group osakkaaksi Eezyyn 9.6.2015 - Henkilöstöpalveluyritys VMP Group tulee osakkaaksi yksityishenkilöille yritystoiminnassa tarvittavia laskutuspalveluita tarjoavaan Eezyyn. Yhdistyminen avaa toimeksiantaja- sekä työntekijäpuolelle uudenlaisen mahdollisuuden valita, missä muodossa työtä tehdään.
  • Jo 35 % työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa… ja kasvu jatkuu 18.3.2015 - Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin tulevat tuntityöläiset, henkilövuokrayhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät ja määräaikaiset. Uusi työ on monimuotoista, yrittäjämäistä, joustavaa, liikkuvaa ja verkottuvaa.
  • Osuuskunta on tuttu tuntematon 22.9.2014 - Yhdelle osuuskunta on yritysmuoto muiden joukossa, toiselle yhteiskunnallinen muutosväline. Tuore teos osuustoiminnasta kertaa vanhaa ja ehdottaa uutta.
  • Kiinnostus osuuskuntia kohtaan kasvaa 9.4.2014 - Ennen perustettiin vesi- ja maatalousosuuskuntia. Nyt osuuskuntia perustavat luoville aloille suuntautuvat nuoret aikuiset. Kasvava kiinnostus osuuskuntia kohtaan näkyy Pellervossa puhelinten pirinänä. – Mitään ryöpsähdystä ei ole, mutta soittoja on tullut kiihtyvästi. Yrityksen perustaminen kuitenkin kulkee ihan omaa tietään ja ottaa aikansa, kertoo osuuskuntien asiaa ajavan Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu. Karhun mukaan pitkällä aikavälillä osuuskuntien määrä on kasvanut maltillisesti. Kuluvan vuoden

Osuuskunta on tuttu tuntematon

Suomessa on enemmän osuuskuntien jäsenyyksiä kuin ihmisiä.Silti osuuskunta on tutumpi sanana kuin käytäntönä. Harva edes ajattelee olevansa osuuskunnan jäsen, vaikka kantaa lompakossaan useita asiakasomistajakortteja ja pitää tiliä Osuuspankissa.

Uusi osuuskunta -teoksen kirjoittajille osuuskunta merkitsee muun muassa vapauden mahdollisuutta (Tero Toivanen) ja oivallista keinoa koota ja jakaa resursseja (Jaana Pirkkalainen).

Hanna Moilaselle ensimmäinen kosketus uuteen osuuskuntaliikkeeseen olivat työttömien 1990-luvun laman aikana perustamat osuuskunnat.

– Ne näyttäytyivät minulle tavallisten ihmisten yhteisvoimana yhteiskunnallisessa kriisitilanteessa. Ettei jääty olosuhteiden uhriksi, hän kuvailee.

Moilanen myöntää, että ”uusi” on paradoksi. Monesti uusi on paluuta vanhaan.

Vastaus työn ja ympäristön kriisiin?

Uudesta osuuskuntaliikkeestä on keskusteltu 1960-luvulta asti. Usein siihen on viitattu nimenomaan itsensä työllistämisen muotona.

Jukka Peltokoski kytkee uuden osuuskuntaliikkeen osaksi ajan muita uusia yhteiskuntaliikkeitä kuten ympäristö- ja naisliikkeitä. Niissäkin korostettiin ruohonjuuritasoa ja ihmisten omaa aktiivisuutta.

– 2000-luvulla uutta on se, että osuuskuntia perustaa luovien ja asiantuntija-alojen koulutettu työvoima.

Tero Toivasen mielestä osuuskunta voisi tässä ajassa vastata prekarisoituvan työn haasteisiin.

– Toinen haaste on hyvinvointivaltion rakenteiden purkautuminen: voiko osuuskunta vastata siihen?

Toivanen pohtii myös miten osuuskunta voi osaltaan olla ratkaisemassa isoa ekologista kriisiä, ilmastonmuutosta.

Kirja kokoaa kokemuksia olemassa olevista osuuskunnista, mutta liikkuu Jukka Peltokosken mukaan myös mahdollisuuksien rajamailla.

– Uusi osuuskunta voi olla myös jotain, mitä ei vielä ole.

Kirja on tekijöilleen työväline muiden joukossa.

– Haluamme tehdä näkyviksi olemassa olevia osuuskuntatyöskentelyn muotoja. Yhteiskunnallisten liikkeiden taustalla on se, että ihmiset löytävät toisensa.

Tarve synnyttää osuuskunnan

Hanna Moilasen mukaan osuuskunnat syntyvät usein jostain konkreettisesta tarpeesta. Kyläkauppa on lopetettu, veden hinta kallistunut tai porukka vailla työtiloja.

Ruokaosuuskunnat tuottavat lähiruokaa, tietotyöläiset työllistävät itse itsensä ja maaseudun asukkaat perustavat laajakaista- ja vesiosuuskuntia.

Osuuskuntien historia linkittyy myös työväen liikkeen kamppailuihin.

– Jo 1700-luvulla oli työläisten yhteenliittymiä ja työläiset saattoivat esimerkiksi organisoida lakkotilanteessa yhteisen osuuskassan. Osuuskunta on siis ollut työtaisteluissa yksi työväline, kertoo Jukka Peltokoski.

– Nyt Etelä-Amerikassa, erityisesti Argentiinassa on tehdasvaltauksia, joiden päätteeksi tehdas on osuustoiminnallistettu. Samanlaisia esimerkkejä on myös Kreikasta.

Jaana Pirkkalainen muistuttaa, että osuuskunta voi menestyä monella tavalla ja tasolla. Menestystä ei välttämättä määritellä markkinoiden mittareilla.

Osuuskunnissa työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten. Esimerkiksi työttömien perustama osuuskunta voi käydä tarpeettomaksi sen jäsenten työllistyessä.

Osuuskunta vs. veroparatiisi

Sosiaali- ja terveysalan osuuskuntia ei Suomessa vielä juurikaan ole.

– Ruotsissa käytännössä joka kunnassa on jo osuustoiminnallinen päiväkoti, jossa vanhemmat ovat mukana, vertaa Peltokoski.

Sote-uudistuksenkin vuoksi kysymys on ajankohtainen. Tulevatko osuuskunnat paikkaamaan valtion vetäytymistä palveluiden järjestämisestä vai voisivatko ne toimia rinnakkain?

– Kirjassa päädyimme toisaalta puhumaan uuden kumppanuuden puolesta, toisaalta autonomisen osuuskuntatoiminnan puolesta, sanoo Hanna Moilanen.

– Vetoamme sen puolesta että palveluvastuu säilyy julkisella puolella, jatkaa Peltokoski.

– Sen rinnalla palvelujen tuottajina voi olla myös osuuskuntia. Silloin rahat jäisivät paikalliseen kiertoon, toisin kuin kansainvälisten firmojen rynniessä tänne sote-markkinoille imemään rahaa veroparatiiseihin.

Vallankumous tekemällä

Osuuskuntien perustamiselle ja toiminnalle on myös esteitä ja hidasteita. Suomalainen lainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmä on rakentunut ajatukselle, jossa ihminen on joko työnantaja tai palkansaaja.

Osuuskuntayrittäjät tipahtavat harmaalle alueelle. Myöskään yritysneuvojat eivät välttämättä tunne osuustoimintaa.

– Itsensä työnantajaksi ryhtyminen ei ole ihan helppoa, se vaatii aika paljon päänsisäistä työtä. On luovuttava palkkatyöläisen identiteetistä, sanoo Jaana Pirkkalainen.

Uusi osuuskunta -kirjassa osuuskuntatoiminta liitetään osaksi laajempaa jatkumoa, tekijöiden liikettä. Se antaa myös konkreettisia neuvoja osuuskunnan perustamiseen ja pyörittämiseen.

Teoksen mukaan vallankumous alkaa tekemällä. Vaikka yhteiskunnan muuttaminen ajatellaan usein valtiopolitiikaksi, muutos voi tapahtua myös työnteon ja arkielämän tasolla.

Moilanen, Peltovuori, Pirkkalainen, Toivanen: Uusi osuuskunta – Tekijöiden liike. 263 s. Into 2014.

Osuustoiminnan kansanväliset periaatteet

Vapaaehtoisuus, demokraattinen hallinto, jäsenten taloudellinen osallistuminen, itsenäisyys ja riippumattomuus, koulutuksen, oppimisen ja viestinnän periaate, osuuskuntien keskinäisen yhteistyön ja toimintaympäristövastuun periaate.

Lähde: Kansan Uutiset

Kiinnostus osuuskuntia kohtaan kasvaa

Ennen perustettiin vesi- ja maatalousosuuskuntia. Nyt osuuskuntia perustavat luoville aloille suuntautuvat nuoret aikuiset.

Kasvava kiinnostus osuuskuntia kohtaan näkyy Pellervossa puhelinten pirinänä.

– Mitään ryöpsähdystä ei ole, mutta soittoja on tullut kiihtyvästi. Yrityksen perustaminen kuitenkin kulkee ihan omaa tietään ja ottaa aikansa, kertoo osuuskuntien asiaa ajavan Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Karhun mukaan pitkällä aikavälillä osuuskuntien määrä on kasvanut maltillisesti. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana perustettiin 63 osuuskuntaa. Kaksi vuotta sitten samalla aikavälillä oli perustettu 54 osuuskuntaa. Viime vuoden ensimmäisten kuukausien aika syntyi kuitenkin 66 osuuskuntaa. Osuuskuntia perustetaan vuosittain 200-250.

Sen sijaan osuuskuntien laatu on selkeästi muutoksen kourissa. Ennen suosittuja vesiosuuskuntia ei enää juurikaan perusteta.

– Nuorten parissa kiinnostus osuuskuntia kohtaan kasvaa kovasti. Osuuskunta on tullut myös nuorten suosioon esimerkiksi koulutuksen ansiosta. Yrittäjähenkisyys on muutenkin kasvanut nuorissa. Osuuskunta yleistyy nyt etenkin luovilla aloilla.

 

Lähde: Yle uutiset 9.4.2014