Avainsana-arkisto: osa-aikatyö

Osa-aikaisesti työskentelevät tyytyväisiä elämäänsä

Sitran Haaveena osa-aikatyö? -selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja Eurostatin aineistoihin. Siitä ilmenee, että koettu hyvinvointi on vahvasti yhteydessä työhön ja toimeentuloon. Työllä on keskeinen asema myös sosiaalisten suhteiden kannalta.

Selvityksen mukaan osa-aikatyö on yhä useammalle tietoinen valinta. Se tuo joustoa ajankäyttöön ja antaa lisää tilaa muille asioille, kuten opiskelulle tai lasten ja muiden omaisten hoidolle. Kolmelle neljästä osa-aikaisesta osa-aikainen työskentely oli vuonna 2014 vapaaehtoista. Sitran selvityksen mukaan kokoaikaista työtä tekisi reilu neljäsosa osa-aikaisista, jos siihen olisi mahdollisuus. Näiden ns. vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien määrä on laskenut kahdessa vuosikymmenessä lähes 20 prosenttiyksikköä.

Tarvittaessa töihin kutsuttavat ja vuokratyöntekijät ovat useimmiten osa-aikaisia, kuten myös monet itsensä työllistäjät. Osa-aikatyö on yleisintä nuorissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Yli 40 prosenttia alle 25-vuotiaista ja kaksi kolmasosaa 65 vuotta täyttäneistä työllisistä oli viime vuonna osa-aikaisia. Osa-aikaisia työntekijöitä on eniten kaupan alalla, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla.


Osa-aikaisesti työskentelevät tyytyväisiä elämäänsä
Verkkouutiset


Osa-aikaisesti työskentelevät ovat tyytyväisiä – Valtaosa ei vaihtaisi kokoaikaiseen
Tekniikka&Talous


Tuoreimmat artikkelit aiheesta osa-aikatyö, Tilastokeskus:

  • Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia 20.6.2017 - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 10,7 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 10,4 ja naisten 11,1 prosenttia. Vuosi sitten toukokuussa työttömyysaste oli 10,8 prosenttia. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 68,6 prosenttia. Toukokuussa työvoimatutkimuksen työttömien määrä on tavallisesti muita kuukausia suurempi. Kesätöitä hakevat ja opintojaan päättävät nuoret hakeutuvat samanaikaisesti työmarkkinoille, mikä hetkellisesti nostaa
  • Työttömyysaste 10,2 prosenttia 26.5.2017 - Huhtikuun työttömyysaste oli 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden huhtikuussa. Työttömiä oli 279 000, työllisiä 2 443 000 ja työvoiman ulkopuolella 1 387 000 henkilöä. Nuorten työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksiköllä 27,4 prosenttiin. Tilastokeskus: Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Koko vuoden työttömänä olleita entistä enemmän 26.5.2017 - Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa viime vuoden lopussa työttömänä olleista oli ollut työttömänä koko vuoden. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodesta 2015 lähes kahdella tuhannella ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Palkkasumma kasvanut 12.5.2017 - Tämän vuoden tammi-maaliskuussa koko talouden palkkasumma oli 2,4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisen toimialalla. Myös muiden palveluiden, yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden, rahoitustoiminnan sekä kaupan ja teollisuuden palkkasummat kasvoivat. Yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi, kun taas julkisen sektorin pieneni. Palkkasummalla tarkoitetaan työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summaa ilman optioita. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2,4 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:

Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

Keskusjärjestö SAK:n tänään julkistamassa raportissa kuvaillaan osa-aikatyön ongelmia. Raportin mukaan moni osa-aikatyöntekijä elää löysässä hirressä, jossa ei ole kunnon arkea eikä kunnon lomaa. Elämää ei voi suunnitella kuin pahimmassa tapauksessa viikon eteenpäin. Osa työntekijöistä kokee olevansa vain käsipareja, joita työnantaja ei arvosta.

SAK toteutti haastattelututkimuksen vuonna 2013. Tutkimuksen tiedot kerättiin yhdessä ryhmäkeskustelussa ja 15 haastattelussa. Tutkimusaineiston keräsi Rian Oy. Haastateltavia valittaessa painotettiin niitä aloja, joilla osa-aikatyötä tehdään eniten: majoitus- ja ravitsemusalaa sekä vähittäiskauppaa.


”Ihmisiä käytetään pelivarana” – Työvuoroja jaetaan tekstarikisassa
Uusi Suomi


Maaginen sana: käsipari – Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä
SAK


Tuoreimmat artikkelit aiheesta osa-aikatyö:

  • Osa-aikaisesti työskentelevät tyytyväisiä elämäänsä 15.6.2015 - Sitran selvitys Haaveena osa-aikatyö? pohjaa Tilastokeskuksen sekä Eurostatin tutkimuksiin työllisyydestä ja työttömyydestä. Sekä tutkimukseen koetun elämän laadusta ja hyvinvoinnista.
  • Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä 27.4.2015 - Raportin mukaan moni osa-aikatyöntekijä elää löysässä hirressä, jossa ei ole kunnon arkea eikä kunnon lomaa. Osa työntekijöistä kokee olevansa vain käsipareja, joita työnantaja ei arvosta.
  • Jo 35 % työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa… ja kasvu jatkuu 18.3.2015 - Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin tulevat tuntityöläiset, henkilövuokrayhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät ja määräaikaiset. Uusi työ on monimuotoista, yrittäjämäistä, joustavaa, liikkuvaa ja verkottuvaa.
  • Yhä useampi ansiopäivärahan saaja tekee osa-aikatyötä 29.1.2015 - Työttömyyskassojen ansiopäivärahapäätöksistä 30 prosenttia vuonna 2014 koski osa-aikatyön, lyhytaikaisen työn ja sivutoimisen yritystoiminnan ajalta maksettavaa soviteltua ansiopäivärahaa.
  • Osa-aikatyö näkyy naisten palkoissa ja työurassa 23.12.2014 - Osa-aikatyöllä on naisten palkkoja alentava vaikutus. Osa-aikaista ja määräaikaista töitä tekevien naisten yleneminen ja vakinaistaminen on myös miehiä heikompaa, kertoo ensi keväänä julkaistava sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus.

Jo 35 % työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa… ja kasvu jatkuu

Ajatushautomo Sitra on tehnyt tuoreita havaintoja suomalaisen työelämän muutoksista.

”Tulokset viittaavat siihen, että työn tekemisen ja -teettämisen muodot ovat muuttuneet selvästi vuosikymmenessä”, Sitran teemajohtaja Timo Lindholm ynnäsi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran keräämiä havaintoja muutospaineista, joita suomalaisin työpaikkoihin ja koko elinkeinorakenteeseen parhaillaan kohdistuu.

Työsuhteisista on jo yli kolmannes eli Sitran tuoreen arvion mukaan 35 prosenttia erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa.

”800 000 suomalaista”, arvioi Lindholm epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien määräksi. Näin jatkuvaa kokoaikaista työtä tekee Suomessa noin 1,5 miljoonaa henkilöä.

Sitra kertoi keskiviikkona Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa tutkimuksistaan ja roolistaan suomalaisen työelämän ja talouden uudistamisessa.

Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin tulevat tuntityöläiset, henkilövuokrayhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät ja määräaikaiset.

”Uusista työllistymisistä enemmistö on tämän tyyppisiä työsuhteita”, arvioi Sitran Työelämän taitekohdat -projektia vetävä Mikko Hyttinen.

Osa-aikatyötä tekee Sitran arvion mukaan 300 000. Yksinyrittäjiä Suomessa on 50 000. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viimeiset kymmenen vuotta, 320 000–330 000.

Uusi työ on monimuotoista, yrittäjämäistä, joustavaa, liikkuvaa ja verkottuvaa.

Digitalisaatio jyrää

Sitra nostaa Työelämän taitekohdat -avainalueen keskeiseksi teemaksi työelämän toimintamallien uudistamisen talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen paremmin sopiviksi. Sitran uusi avainalue on startannut vasta parisen viikkoa sitten.

Toimintaympäristöä on viime vuodet muuttanut myös digitalisaatio, joka on hävittänyt osaltaan keskituloisia töitä ja ammatteja.

Työelämän muuttuessa tarvitaan Sitran Hyttisen mukaan myös uusia työelämävalmiuksia. Yrittäjyys, kielitaito ja digitalisaation edellyttämät taidot ovat esimerkkejä uusista valmiuksista.

Automaatio, tietotekniikka, kilpailu ja globaalisuus vaikuttavat nekin työpaikkojen määrään Suomessa.

Työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa edelleen kärjistyä: huippuosaajien asema paranee ja muiden heikkenee. Korkeimman lisäarvon ja parhaiten palkattuja töitä ovat tutkimukseen, johtamiseen ja elämyksiin liittyvät työt.

Teknologinen kehitys hävitti ensimmäiseksi erilaiset aputyöt. Silti vähän rutiinia sisältävä fyysinen palvelutyö tulee arvioiden mukaan kasvamaan väestön ikääntyessä. Tämä työ on ammattitaitoa vaativaa, henkilökohtaista ja paikallista työtä.

Lähde: Talouselämä

Yhä useampi ansiopäivärahan saaja tekee osa-aikatyötä

Työttömyyskassat antoivat 1 037 168 ansiopäivärahapäätöstä vuonna 2014. Näistä 30 prosenttia koski osa-aikatyön, lyhytaikaisen työn ja sivutoimisen yritystoiminnan ajalta maksettavaa soviteltua ansiopäivärahaa.

Soviteltua ansiopäivärahaa koskevia päätöksiä annettiin viime vuonna 323 567 kappaletta, joka on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna silloin, kun hakijalla on työtuloa yli 300 euroa kuukaudessa. Jos työtuloa on alle 300 euroa kuukaudessa, päiväraha maksetaan täytenä ja työskentely ei näy sovitellun päivärahan tilastossa.

Ansiopäivärahahakemus käsiteltiin vuonna 2014 keskimäärin 12 päivässä. Puolet hakemuksista käsiteltiin seitsemässä päivässä.

Sovitellun ansiopäivärahan kohdalla käsittelyaika oli keskimäärin 9,8 päivää. Puolet soviteltua päivärahaa koskevista hakemuksista käsiteltiin kuudessa päivässä.

Annettujen ansiopäivärahapäätösten kokonaismäärä nousi edellisvuodesta noin tuhannella.

Lähde: Rannikkoseutu

Osa-aikatyö näkyy naisten palkoissa ja työurassa

Osa-aikatyöllä on naisten palkkoja alentava vaikutus. Osa-aikaista ja määräaikaista töitä tekevien naisten yleneminen ja vakinaistaminen on myös miehiä heikompaa, kertoo ensi keväänä julkaistava sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus.

Osa-aikaisella ja määräaikaisella työllä on naisten palkkoja alentava vaikutus, kertoo helmikuussa julkistettava tutkimus, Rakennemuutosten vaikutus miesten ja naisten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Toistaiseksi tutkijat ovat selvittäneet yksityistä sektoria.

– Osa-aikainen työ ja määräaikainen työ näyttäisi vaikuttavan negatiivisesti naisten palkkaan. Osa-aikatyön yleistyminen on lisännyt miesten ja naisten välistä ansioeroa, sanoo tutkimusjohtajana Palkansaajien tutkimuslaitoksella toimiva Merja Kauhanen.

Tarkemmat luvut siitä, kuinka paljon ja millä aloilla vaikutukset näkyvät, kerrotaan keväällä. Osa-aikaisista työntekijöistä naisia on lähes kaksi kolmannesta ja määräaikaisistakin reilusti yli puolet.

– Nykyisin joka viides, noin 20 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä ja luku on kasvanut koko 2000-luvun ajan; se näkyy myös palkkakehityksessä, sanoo Kauhanen.

Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla naisilla työurat ovat epävakaampia kuin miehillä. Naiset putoavat miehiä helpommin työvoiman ulkopuolelle, työuraan tulee katkoja ja työttömyyttä. Osa-aikatyössä naiset eivät pysty käyttämään niin sanotun liikkuvan työvoiman etuja.

– Ainakin yksityisellä sektorilla naiset liikkuvat vähemmän pysyviin työsuhteisiin kuin miehet ja myös osa-aikaisesta kokoaikaiseen työhön vähemmän verrattuna miehiin.

Naiset myös ylenevät osa-aikaisissa ja määräaikaisissa töissä huonommin kuin miehet sekä pääsevät harvemmin koulutukseen ja kehittämään itseään työelämässä.

– Sillä on merkitystä myöhemmän työuran, työllistettävyyden ja palkkakehityksen kannalta, arvioi Kauhanen.

Korkeammin koulutettujen miesten ja naisten erot ovat pienemmät ja matalammin koulutettujen suuremmat.

Yksityisellä palvelusektorilla naiset ovat tyypillisesti töissä vähittäiskaupassa ja ravintola-alalla. Naiset näyttävät valikoituvan osa-aikatöihin omasta tahdostaan, perhesyistä sekä myös vastentahtoisesti.Yli 30-vuotiaana osa-aikatöissä jatkavat yleensä naiset eivät miehet.

– Meillä on tietyt alat joissa osa-aikatyö kasvaa ja se vastentahtoisuus lisääntyy kun mennään sinne vanhempaan ikäryhmään, sanoo Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Mistä on kyse?

  • Osa-aikatyössä naisten palkkakehitys on miehiä heikompaa
  • Myös työssä yleneminen ja vakinaistaminen on huonompaa
  • Naiset putoavat osa-aikatöistä miehiä useammin työelämän ulkopuolelle

Lähde: yle.fi

Osa-aikatyöhön pakotettu pelkää työpaikkansa puolesta

Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät kokevat muita useammin uhkaa työn menettämisestä. Alustavien tutkimustulosten mukaan osa-aikatyötä tekeville naisille kertyy muita vähemmän työvuosia.

Mistä on kyse?

  • Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät kokevat vaikutusmahdollisuutensa työhön heikommaksi kuin muut
  • Terveyssyistä osa-aikatöitä tekevät eivät koe saavansa muiden lailla tukea esimiehiltä ja kollegoilta
  • Suomessa tehdään selvästi vähemmän osa-aikatöitä kuin Keski-Euroopassa ja Britanniassa

Moni suomalainen tekee osa-aikatyötä vasten tahtoaan. Yleisin yksittäinen syy tehdä osa-aikatyötä on se, että työntekijä ei ole yrityksistään huolimatta löytänyt kokoaikaista työtä.

Osa-aikatyötä tekevien kokemus työn laadusta vaihtelee suuresti. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät kokevat vaikutusmahdollisuutensa työhön heikommaksi kuin muut. He kokevat myös muita useammin uhkaa työn menettämisestä.

Toisaalta lastenhoidon vuoksi osa-aikatyötä tekevillä kokemus työn laadusta on jopa myönteinen.

Ongelmallinen ryhmä ovat terveyssyistä osa-aikatöitä tekevät. Heillä korostuu tutkimuksen mukaan kokemus työyhteisön ongelmista. He eivät koe saavansa samalla tavalla kuin muut arvostusta työyhteisöltä tai tukea esimiehiltä ja kollegoilta.

– Tätä ryhmää pitäisin aika lailla ongelmallisena ja laajemminkin osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Täytyisi huolehtia siitä, että edellytykset hyvään työhön ovat mahdollisia, sanoo Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön tutkija Satu Ojala.

Ojala on mukana Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä (2013–2014).

Osa-aikatyöntekijöiden osuus palkansaajista on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Vuosien mittaan eniten on lisääntynyt opiskeluaikainen osa-aikatyö. Hitaasti on yleistynyt myös hoitovapaan käyttö.

Osa-aikatyötä tekevistä suurin osa on naisia, myös osa-aikatyötä vastentahtoisesti tekevistä. Alustavien tulosten mukaan osa-aikatyötä tekevillä naisilla on myöhemmin työurallaan vähemmän työvuosia.

Suomessa tehdään vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa ja selvästi vähemmän kuin Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

– Meillä on hurjankin vahva kokoaikatyön kulttuuri. Se on suorastaan ehkä estänyt perheestä tai omasta henkilökohtaisesta toiveesta lähtevää tarvetta tehdä lyhyempää työpäivää, Ojala sanoo.

Toki osa-aikatyön lisääntymisellä voi olla myös kielteisiä seurauksia. Vastentahtoisesti tehtävä osa-aikatyö aiheuttaa toimeentulo-ongelmia. Ojalan mielestä tarvittaisiin täsmennyksiä työaikalakiin.

– Työaikalaki on ajalta, jolloin piti rajoittaa pitkiä työpäiviä, mutta vähäistä tuntimäärää ei rajoiteta, Ojala sanoo.

Lähde: yle.fi

TEM: Osa-aikatyön ei pitäisi estää opiskelua työttömyyspäivärahalla

Työ- ja elinkeinoministeriö tulkitsee, että osa-aikatyö ei saa estää opiskelua työttömyyspäivärahalla. Ylen tietojen mukaan TE-toimistoissa on asiasta erilaisia käsityksiä ja työnhakijoille on annettu täysin toisenlaista tietoa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on selkeä näkemys siitä, saako työttömyyspäivärahalla opiskella vai ei, jos ennen opiskelujen alkua on tehnyt osa-aikatyötä. Ministeriö tulkitsee asiaa toisin kuin ainakin osa työvoimatoimistoista.

Työttömillä on mahdollisuus lähteä opiskelemaan työttömyyspäivärahalla tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tavoitteena on parantaa työttömän mahdollisuuksia työllistyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä osa-aikatyön ei pitäisi vaikuttaa työttömyystuen saamiseen.

TE-toimistoilla eri käsityksiä

Työ- ja elinkeinotoimistoilla on ollut asiasta erilaisia käsityksiä. Yle Uutisten saamien tietojen mukaan osassa työvoimatoimistoista sanotaan työnhakijoille, että osa-aikatyö hyvin todennäköisesti estää mahdollisuuden saada työttömyyspäivärahaa opintojen aikana.

Jos työttömyyspäivärahaa ei myönnetä opiskelujen ajaksi, se tarkoittaa tulevina vuosina monen kohdalla jäämistä täysin vaille tukia. Opintotukea ei nimittäin jatkossa saa toiseen samanlaiseen tutkintoon.

Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittanut ei saa tulevaisuudessa opintorahaa tai opintolainaa toiseen tutkintoon, vaikka omalla alalla työllistyminen olisi mahdotonta.

– Työ- ja elinkeinoministeriön käsityksen mukaan osa-aikatyö ei estä TE-toimistoa tukemasta työnhakijan omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella muiden edellytysten täyttyessä. Osa-aikatyötä tekevällä työnhakijalla voi olla mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen eli saatu palkka otetaan huomioon työttömyysetuuden määrässä, työ- ja elinkeinoministeriö vastaa asiasta tehtyyn tiedusteluun.

Mistä on kyse?

  • TEM ohjeistaa, että osa-aikatyön ei pitäisi estää työttömän opiskelua työttömyyspäivärahalla.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö sanoo, että opiskelu työttömyysrahalla on osa-aikatyönkin aikana mahdollista.
  • Osa TE-toimistoista on antanut työttömille toisenlaisia ohjeita.

Lähde: yle.fi

Heinä–syyskuussa työpaikkoja oli yhteensä 23 500

Heinä–syyskuussa 2013 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 23 500. Näistä paikoista 27 prosenttia oli osa-aikaisia ja 29 prosenttia määräaikaisia.

78 kaikista avoimista työpaikoista oli yksityisten yritysten tarjoamia. Paikkoja oli tarjolla etenkin kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus sekä ravitsemustoiminnan toimialoilta. Näillä aloilla avoimia paikkoja oli yhteensä 5 600. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla oli avoinna 5 100 paikkaa.

Uudellamaalla ja Helsingissä oli eniten tarjontaa, yhteensä 7 600 avointa työpaikkaa.

Työnantajan omakohtaisen arvion mukaan 51 prosenttia avoinna olevista tehtävistä oli hankalasti täytettäviä. Avoimen työpaikan vaikeasti täytettävyys korostui kaupan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla, joiden toimipaikkoihin haettiin etenkin teknisiä myyjiä, siivoojia, myyntineuvottelijoita ja ravintolatyöntekijöitä.

Lähde: Tilastokeskus, 14.11.2013

Ansiotyö kiinnostaa eläkeläisiä

Lähes joka toinen 55–79-vuotias on kiinnostunut tekemään ansiotyötä osa-aikaisesti vanhuseläkkeellä. Kiinnostus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä verraten vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen. Yli 70-vuotiaista neljännes pitää osa-aikaista ansiotyötä mahdollisena omalla kohdallaan.

Kokoaikaista työtä voisi harkita neljä prosenttia eläkeläisistä. Nykyistä 63 vuoden eläkkeellesiirtymisen ikärajaa pitää hyvänä kolme neljästä vastaajasta. Liian alhaisena sitä pitää kuudesosa.

Tulokset selviävät TNS Gallupin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimeksiannosta toteuttamasta Huomisen kynnyksellä -tutkimuksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä on maan 55–79 vuotta täyttänyt väestö. Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselynä touko–kesäkuussa. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 116 kappaletta.

Lähde: Kauppalehti, 8.10.2013

Monella haussa hyvä henkilökohtainen avustaja -etenkin osa-aikaisista avustajista pulaa

Vaikeasti vammaisen henkilön on vaikea löytää henkilökohtaista avustajaa. Varsinkin osa-aikaiseen työhön sitoutuvista on pulaa. Lisäksi henkilökemioiden on kohdattava, sillä työssä ollaan työnantajan kotona ja läheisissä tekemisissä.

Kunnat maksavat avustajien palkan, mutta vammautuneet henkilön on hankittava usein itse avustaja. Neuvoja saa eri puolilla maata toimivista noin kymmenestä avustajakeskuksesta. Lounais-Suomen keskuksen kautta syntyi viime vuonna 600 avustajasopimusta. Joitakin voi pelottaa työnantajaksi ryhtyminen, kertoo toiminnanjohtaja Sirke Salmela.

Varsinkin avustajista, jotka ovat valmiita tekemään osa-aikaista työtä, on pulaa. Avustajan työ on toiminnanjohtaja Sirke Salmelan mukaan hyvä keino työllistyä – vaihtaa työpaikkaa tai hakea uusia haasteita. Hän myöntää kuitenkin, että työnhaku vaatii paljon molemmilta osapuolilta. Kun vuorovaikutus löytyy, silloin se toimii kaikkein parhaiten, kertoo Salmela.

Lähde: YLE 17.9.2013

« Vanhemmat artikkelit