Avainsana-arkisto: oppisopimus

Oppisopimusopiskelu yleistynyt Varsinais-Suomessa

Oppisopimusopiskelu on yleistynyt viime vuosina. Turussa solmittiin taloudellisesti epävarmoista ajoista huolimatta viime vuoden aikana yli tuhat oppisopimusta. Yhä useampi oppisopimus johti erikoisammattitutkintoon. Uusia oppisopimuksia solmitaan Turussa pääasiassa pieniin yrityksiin. Lisääntyneet yt-neuvottelut hillitsivät työsopimuspohjaisten oppisopimuskoulutusten aloittamista monissa suuremmissa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Valtio tukee oppisopimusopiskelua työantajalle maksettavalla koulutuskorvauksella. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on madaltaa oppisopimusopiskelijan työllistämisestä syntyviä kustannuksia. Oppisopimuskoulutuksen koulutustukeen kanavoidut varat tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä toisin kuin esimerkiksi nuorisotakuun palkkatuki, jonka myöntää työ- ja elinkeinoministeriö.


Oppisopimus kasvattaa suosiotaan Varsinais-Suomessa, mutta vain pienissä yrityksissä
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta oppisopimus:

  • Oppisopimusopiskelu yleistynyt Varsinais-Suomessa 21.5.2015 - Oppisopimusopiskelu on yleistynyt viime vuosina. Turussa solmittiin taloudellisesti epävarmoista ajoista huolimatta viime vuoden aikana yli tuhat oppisopimusta. Yhä useampi oppisopimus johti erikoisammattitutkintoon. Uusia oppisopimuksia solmitaan Turussa pääasiassa pieniin yrityksiin. Lisääntyneet yt-neuvottelut hillitsivät työsopimuspohjaisten oppisopimuskoulutusten aloittamista monissa suuremmissa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Valtio tukee oppisopimusopiskelua työantajalle maksettavalla koulutuskorvauksella. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on madaltaa oppisopimusopiskelijan työllistämisestä syntyviä kustannuksia. Oppisopimuskoulutuksen koulutustukeen kanavoidut varat tulevat
  • Matti Alahuhta vetoaa työnantajiin: palkkaa nuori! 11.3.2015 - Jotta nuorten ja työnantajien kohtaaminen helpottuisi, kohtaamispaikaksi on luotu nettisivu nuorilletoita.fi. Nuoret saavat sivuilta tietoa avoimista paikoista sekä niiden hakemisesta. Työnantajille on tarjolla tietoa muun muassa oppisopimuksista ja erilaisista palkkatuista.
  • Opinnoilla selkeyttä yrityksen toimintaan 4.2.2015 - Yrittäjän ammattitutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena, ja vieläpä omassa yrityksessä. Verkostoitumisesta koulutuksen aikana on hyötyä jatkossa. Lähipäivien keskustelut eri alojen opiskelijoiden kanssa ovat osa opiskelua.
  • Ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoiden oppisopimuspaikat kiven alla 26.1.2015 - Vahvasti lähihoitajakoulutuksessa työnantajana mukana ollut Turun kaupunki ei näillä näkymin pysty enää tarjoamaan oppisopimuspaikkoja maaliskuussa alkavalle hoidon ja huolenpidon jaksolle. Turun oppisopimustoimisto on etsinyt myös yksityiseltä puolelta työnantajia, joilla olisi tarjolla oppisopimustyötä hoiva-alalta.
  • Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumista VPK-talolla 10.11.2014 - Turun ja Raision alueella on opiskellut viimeisen vuoden aikana oppisopimuksella noin 3 200 opiskelijaa yli 1 300 eri yrityksessä yli 150 eri tutkintoon. Suosituimpia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, laitoshuoltajan ammttitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto (merkonomi).

Matti Alahuhta vetoaa työnantajiin: palkkaa nuori!

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta vetoaa yrityksiin nuorten työllistämisen puolesta. Alahuhta on myös lähestynyt kirjeellä EK:n kaikkia jäsenyrityksiä eli yli 16 000:ta yritystä, jotta nämä ottaisivat vastaan haasteen nuorten palkkaamisesta.

”Pidän tärkeänä, että EK auttaa nuoria työelämän alkuun. Haastekampanjamme auttaa yrityksiä työntekijöiden palkkaamisessa sekä lisää tietoa erilaisista nuorten työllistämismahdollisuuksista. Tavoitteena on luoda selvästi yli 100 000 työ-, oppisopimus- ja kesätyöpaikkaa tai harjoittelumahdollisuutta”, Alahuhta tähdentää.

Jotta nuorten ja työnantajien kohtaaminen helpottuisi, kohtaamispaikaksi on luotu nettisivu nuorilletoita.fi. Nuoret saavat sivuilta tietoa avoimista paikoista sekä niiden hakemisesta.

Työnantajille on tarjolla tietoa muun muassa oppisopimuksista ja erilaisista palkkatuista. Sivusto on syntynyt Pirkanmaan Yrittäjien aloitteesta, ja sen avulla pelkästään Pirkanmaalla jo sadat yritykset ovat ottaneet haasteen vastaan.

”Tällaisia hyviä paikallisia hankkeita on paljon. Se on erinomaista ja kertoo aktiivisuudesta. Päätimmekin tehdä yhteistyötä Pirkanmaan kampanjan kanssa ja tehdä siitä yksissä tuumin valtakunnallinen. Nuorilletoita.fi on hyvä kohtaamispaikka myös valtakunnallisesti”, Alahuhta sanoo.

EK haluaa vauhdittaa kampanjalla myös oppisopimuksen käyttöä. Oppisopimuskoulutus on osoittautunut esimerkiksi Saksassa erinomaiseksi keinoksi saada nuori mukaan työelämään. Suomessa nuorten oppisopimuskoulutus on valitettavan alihyödynnettyä.

EK onkin valmistellut yksinkertaisen oppisopimusmallin, jonka käyttö on helppoa niin yrityksille kuin nuorillekin. Myös tästä löytyy lisätietoa nettisivustolta.

”Ensimmäisen työpaikan merkitys on tutkimusten mukaan tärkeä nuorten myöhemmälle työuralle. Nuorten työllistymiseen, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on kansakunnan paras sijoitus tulevaisuuteen. Työ on paras startti elämään”, Alahuhta painottaa.

Lähde: Talouselämä

Opinnoilla selkeyttä yrityksen toimintaan

Yrittäjän ammattitutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena, ja vieläpä omassa yrityksessä. Turkulainen Maria Leino oli pari vuotta sitten tilanteessa, jossa yrittäjyysopinnot tuntuivat tarpeellisilta.

– Olin valmistunut Turun yliopistosta psykologiksi ja olin jo opiskelun ohessa alkanut tehdä alan töitä. Vuonna 2004 siirryin konsultiksi. Toimenkuvani laajeni ja työnantajani ehdotti yhtiökumppanuutta.

Lopulta Maria Leino päätyi ottamaan kuitenkin koko yrityksen vastuulleen. Yrittäjäidentiteetti vaati silti vahvistusta, vaikka hän oli aina ajatellut yrittäjyyttä yhtenä mahdollisuutena. Leinon isä on yrittäjä ja kaikki työnantajat olivat aina olleet pieniä yrittäjiä.

Oppisopimuskoulutus omassa yrityksessä, StrateCom Oy:ssä, oli käytännöllinen valinta.

– Se on taloudellinenkin muoto. Opiskelu ei maksa juuri mitään, ja se on hyvin sovitettavissa muuhun elämiseen. Kaikki tekeminen oli myös mahdollista viedä hyvin konkreettisesti oman yrityksen toimintaan, Leino sanoo.

Ensimmäinen vaihe oli liikeidean täsmentäminen. Miksi yritys on olemassa, ja keitä varten. Liiketoimintasuunnitelman laatimisen ja sen toteuttamisen kautta Leinon työhön tuli suunnitelmallisuutta – ja tekemisestä tavoitteellisempaa.

– Uskon, että yrityksen kuva myös ulospäin on parantunut. Olen panostanut viestintään, ja alkanut kerätä enemmän asiakaspalautetta.

– Parasta on kuitenkin ollut, että koulutus selkeytti niitä rooleja, mitä minulla yrittäjänä on. On huolehdittava taloudesta, tuotekehityksestä, markkinoinnista ja tuotannosta. Opin näkemään, mitä kukin rooli vaatii minulta yrityksen näkökulmasta. Minulla ei ole vakituista henkilökuntaa ja asiantuntijatyön teen itse, Maria Leino selittää.

Yrityskummi ohjaajana

Yksinyrittäjänä toimiva Maria Leino koki hyötyvänsä myös verkostoitumisesta muiden yrittäjien kanssa.

– Opiskelun lähipäivinä käytiin hyviä keskusteluja. Opiskelijat olivat eri aloilta, mikä toi keskusteluihin rikkautta, kiittää hän. Ryhmän parempaa integroitumista hän sen sijaan kaipasi.

Oppisopimuskoulutuksen ohjaajana hänellä toimi yrityskummi, jota Leino edelleenkin tapaa parin kuukauden välein ja tarvittaessa.

– Häneltä sain tukea myös yrityskauppaan, ja olemme harjoitelleet yhdessä myös yrityksen hallituksen toimintaa.

Maria Leino suoritti yrittäjän ammattitutkinnon viime marraskuussa. Valmistujaisjuhlassa hänet palkittiin vuoden 2014 oppisopimusopiskelijana. Perusteluissa sanottiin, että hän on esimerkillisesti onnistunut kytkemään opinnot ja itsensä kehittämisen kasvuhakuisen yrityksensä kilpailukyvyn parantamiseen.

Tämä ei kuitenkaan riittänyt Leinolle. Lähes välittömästi hän aloitti uuden oppisopimuskoulutuksen. Tarkoituksena on suorittaa vielä yritysneuvojan erikoisammattitutkinto, josta hän katsoo olevan apua laajemman asiakasnäkökulman saamisessa.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoiden oppisopimuspaikat kiven alla

Turun ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi opiskelevien nuorten koulutus on vaarassa muuttua normaaliksi päiväopiskeluksi, koska oppisopimuspaikat seuraavalle opintojaksolle tuntuvat olevan kiven alla.

Vahvasti koulutuksessa työnantajana mukana ollut Turun kaupunki ei näillä näkymin pysty enää tarjoamaan oppisopimuspaikkoja maaliskuussa alkavalle hoidon ja huolenpidon jaksolle.

Syynä on kaupungin raju taloussäästökuuri.

– Tällä hetkellä ratkaisua ei ole näköpiirissä. Vakansseja ei yksinkertaisesti ole, Turun kaupungin vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon vt. johtaja Kirsi Kiviniemi sanoo.

Vielä viime keväänä kaupungilla oli varaa tarjota oppisopimuspaikka yhdelletoista lähihoitajaksi opiskelevalle nuorelle.

Nyt tilapäisiä vakansseja ei ole tarjolla.

– Harmillista sikäli, että kokemukset nuorista työntekijöistä olivat todella positiivisia, Kirsi Kiviniemi sanoo.

Turun oppisopimustoimisto on etsinyt myös yksityiseltä puolelta työnantajia, joilla olisi tarjolla oppisopimustyötä hoiva-alalta. Tähän mennessä ei ole tärpännyt.

– Todella tiukassa ovat työpaikat tässä taloustilanteessa. Tarvetta työntekijöille tuntuu olevan, mutta rahaa palkkaukseen ei, koulutustarkastaja Esa Anttila oppisopimustoimistosta harmittelee.

Oppisopimuspaikkoja odottavat opiskelijat aloittivat Turun ammatti-instituutissa viime syksynä.

Lähde:Turun Sanomat

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumista VPK-talolla

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumistaan torstaina perinteisessä sadonkorjuujuhlassa VPK-talolla Turussa. Sadonkorjuujuhlan kohokohtana oli ansioituneiden oppisopimusopiskelijoiden ja -työnantajien palkitseminen stipendeillä ja kunniakirjoilla.

Stipendejä ja kunniakirjoja ei myönnetä pelkän opiskelumenestyksen perusteella, sillä palkitut ovat kunnostautuneet myös työyhteisönsä kehittämisessä. Oppisopimuskouluttajia palkittaessa huomiota on erityisesti kiinnitetty kunniakirjan saajan toimintaan myös oppisopimuskoulutuksen puolestapuhujana.

Vuoden palkittu oppisopimusopiskelija on yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut yrittäjä Maria Leino StrateCom Oy:stä. Perusteluissa mainittiin vahva kiinnostus yrityksen johtamiseen niin viranomais- kuin liiketoimintanäkökulmasta. Leino on esimerkillisesti onnistunut kytkemään opinnot ja itsensä kehittämisen kasvuhakuisen yrityksensä kilpailukyvyn parantamiseen.

Raision palkittu oppisopimusopiskelija on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelija Tea Metsäranta. Perustelujen mukaan Metsäranta on alanvaihtajana itsenäinen ja aktiivinen opiskelija, jolla on ollut alusta alkaen selkeä tavoite opinnoilleen: valmistua kiitettävin tiedoin ja taidoin lähihoitajaksi. Hän on tuonut oppimansa teorian käytäntöön ja koko työyhteisölle. Metsäranta on tällä hetkellä uuden oppisopimusopiskelijan työpaikkaohjaajana.

Kunniakirjalla palkitut oppisopimuskouluttajat olivat Nuohoustoimi M. Korpinen Raisiosta ja Lastentalo Mukulax Oy Turusta. Mukulax Oy on jo pitkään kouluttanut nuoria sosiaali- ja terveysalan perushoitajatutkintoon. Yritys tarjoaa työpaikkoja peruskoulunsa päättäneiden nuorten pilotointikoulutukseen (monityönantajamalli) ja on ottanut aktiivisen roolin mallin toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Nuohoustoimi M. Korppisen yrittäjä Marko Korppinen on kouluttanut oppisopimuksella useita opiskelijoita nuohoojan ammattitutkintoon alalla, joka on perinteinen mestari–kisälliala. Nuohousalalle valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja kiittävät työnantajaa reiluksi ja hyvällä tavalla vaativaksi.

Turun ja Raision alueella on opiskellut viimeisen vuoden aikana oppisopimuksella noin 3 200 opiskelijaa yli 1 300 eri yrityksessä yli 150 eri tutkintoon. Suosituimpia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, laitoshuoltajan ammttitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto (merkonomi).

Lähde: Aamuset

Metson Matti Kähkönen: Työkiertoa ja oppisopimuskoulutusta nuorille

”Suomi pystyy pitämään pintansa, kunhan huolehditaan kilpailukyvystä”, sanoo konepajayhtiö Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen.

Kustannusten leikkausten lisäksi kilpailukykyä parantaa oikea osaaminen.

”Osaamisesta maksetaan jos se on maailman huippua. Tekninen osaaminen on Suomessa kunnossa, mutta asiakkaiden maailmaa pitäisi ymmärtää paremmin. Mitä he ajattelevat ja millaisia tarpeita heillä on.”

Asiakkaiden lisäksi pitäisi ymmärtää paremmin myös maailmaa oman erityisalan ulkopuolella. Silloin voi saada paremman kösityksen maailmantaloutta muuttavista megatrendeistä.

Millä konsteilla Kähkönen sitten parantaisi ja laajentaisi suomalaisten osaamista?

”Pitää huolehtia, että työkiertoa tapahtuu. Varsinkin nuoremmille on tärkeää, etteivät he jumiudu liian pitkäksi aikaa yksiin töihin, vaan kehittävät laaja-alaista osaamista.”

Teollisuustöissä Kähkönen parantaisi osaamista Saksan mallilla.

”Suomessa voisi lisätä oppisopimuskoulutusta. Saksassa se on arvostettua ja toimii hyvin, sitä voisi käydä opiskelemassa. Oppisopimuskoulutus auttaisi monenlaisissa tehtävissä ja toisi nuoria yrityksiin kiinni.”

Metso on Suomen suurista konepajayhtiöistä ainoa, jonka tilaukset pienenivät heinä-syyskuussa. Syy on tärkeimmän asiakasryhmän eli kaivosteollisuuden taantuma. Kähkönen arvioi, että hiljainen kausi saattaa jatkua jopa vuoteen 2016 asti.

Vähenevistä tilauksista ja pienevästä liikevaihdosta huolimatta Metso on onnistunut säilyttämään tuloksensa siedettävänä. Miten se on onnistunut?

”Palveluliiketoiminta on kehittynyt voimakkaasti, marginaalit ovat kehittyneet hyvin ja olemme tehostaneet paljon” pelkistää Kähkönen. Sopeutumista pienempään kysyntään auttaa myös se, että kaivoslaitteiden valmistus on pitkälle ulkoistettu.

Lähde: Talouselämä

Kouluttamattomille nuorille etsitään oppisopimuspaikkoja

Nuorisopalvelu Katujätkät Oy on elokuusta alkaen etsinyt 20–29-vuotiaille ammattitaidottomille nuorille oppisopimuspaikkoja Turun talousalueelta osana nuorisotakuuta. Katujätkät tekee yhteistyötä Turun oppisopimustoimiston, Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen, AKK:n ja yritysten kanssa. Katujätkät on erikoistunut nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen.

Toimitusjohtaja Mika Stepanoffin mukaan oppisopimuspaikkoja on jo löytynyt ”yllättävän paljon”. Käytännössä se tarkoittaa, että uusia oppisopimuspaikkoja on löydetty useita joka viikko elokuussa.

– Ne ovat piilotyöpaikkoja, jotka eivät tule TE-toimiston tietoon ja sitä kautta tarjolle.

Ongelmaksi on muodostunut se, että oppisopimuspaikkojen perään kyselevät ”väärät” nuoret. Kohderyhmää ovat 20–29-vuotiaat vailla toisen asteen ammatillista koulutusta tai lukion päästötodistusta olevat nuoret, joille alanvalinta on selvänä ja jotka haluavat oppisopimuksella itselleen ammatin.

Stepanoff pitää nuorisotakuuta lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

– Työnantajilla on hyvää asennetta auttaa nuoria, arvioi Stepanoff.

Huonoa toteutuksessa on ollut se, että byrokratia on kasvanut.

– Ei ole ehditty miettiä sitä, mitkä vanhoista työkaluista olivat toimivia.

Kun työelämävalmennus muuttui työkokeiluksi, kohderyhmästä putosivat tutkinnon valmiiksi saaneet nuoret. He eivät saa enää harjoittelupaikkaa muuta kuin pitkän työttömyyskauden jälkeen.

– TE-toimistoa tai kenttää ei ole kuunneltu, vaan kaikki viisaus on ollut ministeriössä. Työllistämisen pyörä keksitään aina uudestaan, kun hallitus vaihtuu, arvioi Stepanoff.

Infoja kohderyhmän nuorille järjestetään syyskuussa joka tiistai kello 13 oppisopimustoimistolla Yliopistokatu 31:ssä.

Lähde: Aamuset

Lomautukset vähentävät myös oppisopimuskoulutusta

Yritysten lomautukset ja irtisanomiset karsivat mahdollisuuksia kouluttautua oppisopimuksella. Lomauttavan yrityksen on hankala ja osin mahdoton luoda oppisopimuspaikkoja opiskelijoille.

Työvoimapula sanelee oppisopimuskoulutusta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana suosituimmaksi oppisopimusalaksi on noussut sosiaali- ja terveysala, ja toiseksi on kiilannut kaupan ala. Metalli- ja puuteollisuus on tippunut kolmanneksi suosituimmaksi aiemmalta ykkössijaltaan. Kun metalliteollisuudella meni hyvin, se oli myös halutuin oppisopimusala.

Lähde: Yle 3.1.2014

Oppisopimuskoulutuksen osallistujamäärä putosi viime vuonna

Tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 55 600 opiskelijaa vuoden 2012 aikana. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Opiskelijoista 36 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 34 prosenttia ammattitutkintoihin ja 30 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa. Opiskelijoista 53 prosenttia oli naisia.

Uusia opiskelijoita oli 20 900. Koko tutkinnon suoritti 13 000 opiskelijaa. Suoritetuista tutkinnoista 31 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 39 prosenttia ammattitutkintoja ja 30 prosenttia erikoisammattitutkintoja. Tutkinnon suorittaneista 55 prosenttia oli naisia.

Tilastokeskus on kerännyt tiedot oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä.

Lähde: Tilastokeskus, 6.11.2013

Nuoret pääsevät aiempaa helpommin oppisopimuskoulutukseen

Nuorten oppisopimuksia on solmittu tänä vuonna jo 850. Viime vuonna määrä jäi alle 200.

Tärkein syy nuorten palkkaamiseen oppisopimuksella on raha. Ennen nuorista sai saman koulutuskorvauksen kuin jo työelämässä olevista aikuisista. Tämä tarkoitti työnantajalle noin sataa euroa kuussa. Moni yrittäjä mietti, miksi palkkaisi kokemattoman nuoren samaan hintaan kuin kokeneen aikuisen.

Kesäkuusta lähtien perusopetuksen tai kymppiluokan juuri päättäneistä on voitu myöntää ensimmäisenä vuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena 500 euroa ja kolmantena 300 euroa. Työnantajalle korvauksen maksaa oppisopimustoimisto.

Koulutuskorvauksen lisäksi työnantajan on mahdollista hakea TE-toimistolta palkkatukea työllistämiseen.
Esimerkiksi palvelualoilla oppisopimusopiskelijoiden palkat ovat noin 1 000–1 500 euroa kuussa, mikä on noin 80 prosenttia alimmista taulukkopalkoista.

Jos yritykselle myönnetään korkeinta koulutuskorvausta ja korkeinta palkkatukea, se voi saada oppisopimusopiskelijasta ensimmäisenä vuonna korkeintaan 1 500 euroa kuussa. Työnantajamaksut huomioidenkin oppisopimuksen alku tulee yritykselle parhaimmillaan hyvin edulliseksi.

Tiukassa taloustilanteessa avokätiset tuetkaan eivät välttämättä riitä työnantajille.

”Moni sanoo, ettei kyse ole rahasta. Eniten työnantajia askarruttavat määräaikaisen työsopimuksen juridiset velvoitteet eli se, uskaltaako sitoutua useaksi vuodeksi”, sanoo nuorten oppisopimuksia koordinoiva Tuija Peussa Stadin aikuisopiston oppisopimusyksiköstä.

Myös tiedon puute on ongelma, Peussa toteaa.

”Jos nuori soittaa valmistautumattomana yritykseen ja kysyy, pääsisikö oppisopimukseen, vastaus on yleensä ei. Siksi tarjoamme tietoa yrityksille, autamme nuoria perehtymään asiaan ja harjoittelemme omien vahvuuksien markkinointia.”

Lähde: Helsingin Sanomat, 13.10.2013

« Vanhemmat artikkelit