Avainsana-arkisto: opiskelu

Lähes puolet ammattiin opiskelevista harkitsee yrittäjyyttä

Jopa 43 prosenttia ammattiin opiskelevista voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Osuus on yli kaksinkertainen korkeakouluopiskelijoihin verrattuna.

83 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että heidän koulutuksensa valmisti heitä hyvin työelämään. Työltä ammattiin opiskelevat toivovat asianmukaista palkkaa, viihtyvyyttä ja säännöllisiä työaikoja.

Tulokset selviävät Amis-Dialogista, joka on suurin Suomessa tehty ammattiin opiskelevien työelämätoiveita käsittelevä selvitys. Kyselyyn vastasi yli 3 500 ammattiin opiskelevaa kymmenestä eri ammattioppilaitoksesta ympäri Suomea.

Lähde: Yrittäjät, 14.2.2014

Työvoimakoulutuksen määrä lähes tuplaantui Salossa

Työvoimakoulutuksiin osallistui Salossa viime vuonna noin 900 henkilöä. Tämä on lähes 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2012.

Koulutuksessa olleista 12 prosenttia oli kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen töissä ja 31 prosenttia työttömänä. Työllistyneiden määrä on hieman aiempaa korkeampi, vaikka koulutettuja on reilusti enemmän.

TE-toimiston rekistereihin perustuvassa tilastossa tarkan seurannan ulkopuolelle jäi 39 prosenttia koulutuksiin osallistuneista.

”He eivät ole enää työnhakijoita. Käytännössä tästä joukosta noin puolet on työpaikan löytäneitä. Muut ovat esimerkiksi hakeutuneet opintoihin”, kertoo analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Työttömille työnhakijoille suunnatun työvoimakoulutuksen tarvitsijoiden ja uutta ammattia etsivien määrän lisääntyminen näkyy myös Salon seudun aikuisopistossa. Toisen asteen ammattikoulutusta järjestävässä opistossa on keväällä haussa ennätysmäärä koulutuksia.

Omaehtoisen opiskelun, työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen paikkoja on tarjolla yhteensä 260.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 6.2.2014

Turun AMK aloittaa hammasteknikkojen koulutuksen

Turun ammattikorkeakoulu aloittaa hammasteknikkokoulutuksen syksyllä 2015. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiö sai valtioneuvostolta hakemansa toimiluvan torstaina.

Muilta osin ammattikorkean toiminta jatkuu samoilla aloilla kuin aiemmin. Oppilaitos keskittyy jatkossa neljään painoalaan eli tekniikkaan, sosiaali- ja terveysalaan, liiketalouteen ja kulttuuriin.

Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta.

Lähde: Turun Sanomat, 12.12.2013

Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa

Vuonna 2012 yhteensä 2,2 miljoonaa osallistujaa kävi oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Osallistujia oli puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Opetusta annettiin yhteensä 5,5 miljoonaa tuntia. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Eniten osallistujia oli vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa. Myös opetustunteja kertyi eniten vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa eli yhteensä 2,9 miljoonaa tuntia. Etenkin kulttuuriala kiinnosti osallistujia, ja suurin kiinnostus kohdistui käsi- ja taideteollisuuden opintoalaan.

Lähde: Tilastokeskus, 11.12.2013

35–39-vuotiaat naiset ovat koulutetuimpia

Naiset opiskelevat edelleen pidempään ja eri aloilla kuin miehet. Koulutuserot näkyivät etenekin nuoremmissa ikäluokissa.

35–39-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista naisista 55 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Miesten vastaava osuus oli 36 prosenttia. Vastaavasti 35–39-vuotiaista naisista 10 prosenttia oli pelkän perusasteen tutkinnon varassa ja miehistä puolestaan 17 prosenttia.

Vanhemmissa ikäluokissa koulutuserot eivät ole yhtä selkeitä. 60–64-vuotiaiden ikäluokassa sekä miehistä että naisista 27 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Kaikista naisista keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia ja miehistä 43 prosenttia. Miehistä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia ja naisista 32 prosenttia.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Toisin sanoen 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1 prosentti.

Tutkinnon suorittaneesta väestöstä tekniikan alan tutkinnon oli suorittanut 29,9 prosenttia. Tämä on selkeästi suurin osuus ennen kaupallista ja yhteiskuntatieteellistä alaa, jonka tutkinnon oli suorittanut 18,9 prosenttia.
Miehistä 51,9 prosenttia oli suorittanut tutkintonsa tekniikan alalta. Naisista vain 9,3 prosentilla oli tutkinto tekniikan alalta.

Suosituimmat alat naisten osalta olivat kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ala, jolta oli suorittanut tutkintonsa 24,7 prosenttia. Toiseksi suosituksi alaksi yltää terveys- ja sosiaaliala, jolta oli suorittanut tutkintonsa 23,6 prosenttia naisista.

25 vuoden aikana muutokset koulutusalojen osuuksissa ovat olleet vähäisiä. Vuodesta 1987 lähtien tekniikan alan osuus kaikista tutkinnoista on pienentynyt, kun taas terveys- ja sosiaalialan osuus on kasvanut. Vuonna 1987 kaikista tutkinnon suorittaneista 33,5 prosenttia oli tekniikan alalta, laskua vuoteen 2012 on 3,6 prosenttiyksikköä. Terveys- ja sosiaalialan osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä ja naisten osalta 6,1 prosenttiyksikköä.

Lähde: Tilastokeskus, 4.12.2013

Ammattikorkeakouluissa on aiempaa vähemmän opiskelijoita

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden määrä väheni kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uusia opiskelijoita oli syksyllä 2013 yhteensä 37 500.

Kulttuurialalla opiskelijoiden väheneminen oli voimakkainta. Lähes yhtä paljon opiskelijoiden määrä väheni matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kolmanneksi eniten uusien opiskelijoiden määrä väheni luonnontieteiden alalla. Sen sijaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla uusien opiskelijoiden määrä lisääntyi hieman.

Pääosin jokaisessa maakunnassa opiskelijoiden määrä väheni. Poikkeuksena ovat Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, jossa opiskelijoiden määrä kasvoi.

Myös kokonaisopiskelija määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa opiskeli 138 900 opiskelijaa.

Lähde: Tilastokeskus, 15.11.2013

Oppisopimuskoulutuksen osallistujamäärä putosi viime vuonna

Tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui 55 600 opiskelijaa vuoden 2012 aikana. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Opiskelijoista 36 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 34 prosenttia ammattitutkintoihin ja 30 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa. Opiskelijoista 53 prosenttia oli naisia.

Uusia opiskelijoita oli 20 900. Koko tutkinnon suoritti 13 000 opiskelijaa. Suoritetuista tutkinnoista 31 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 39 prosenttia ammattitutkintoja ja 30 prosenttia erikoisammattitutkintoja. Tutkinnon suorittaneista 55 prosenttia oli naisia.

Tilastokeskus on kerännyt tiedot oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä.

Lähde: Tilastokeskus, 6.11.2013

Suurin osa aikuisopiskelijoista työskentelee opintojen ohessa

AikuisopiskelijatSuurin osa aikuisopiskelijoista käy opintojen ohessa töissä kokopäiväisesti. Opinnot rahoitetaan työtuloilla, koska vain harva saa rahallista tukea opintojensa suorittamiseen.

Aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat työskentelevät viikoittain keskimäärin enemmän kuin nuorten koulutuksen puolella opiskelevat. Yli 30-tuntista työviikkoa opintojen ohella tekee yli 80 prosenttia aikuisopiskelijoista. Nuorten puolella 30-tuntisia viikkoja tekee ainoastaan vajaa kolmannes. Yleisintä työskentely on opettajaksi opiskelevien (89 % käy töissä) sekä YAMK-opiskelijoiden (95 %) keskuudessa.

Aikuisopiskelijat suorittavat opintojaan omien tavoitteidensa mukaisesti, vaikka työssäkäynti hidastaakin opintoja. Verrattuna kaikkiin opiskelijoihin keskimäärin, nämä opiskelijat näyttävät löytäneen oman alansa. Lähes jokainen (99 %) aikoo valmistua nykyisestä koulutuksestaan ja enemmistö (87 %) uskoo olevansa oikealla alalla.

Vain neljännes ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoista kokee, että heillä jää vapaa-ajalle ja levolle riittävästi aikaa.

Vaikka tutkintoa suorittavat ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat valmistuisivatkin esimerkiksi kolmi–nelikymppisinä, on opiskelussa heille kuitenkin kyse työurien pidentämisestä. He uskovat, että vain jatkuvasti tietoja ja taitoja kehittämällä voi menestyä työelämässä.

Tiedot selviävät Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat -tutkimuksesta. Otus on selvittänyt ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opiskelusta. Kyseessä on laajin tähän mennessä julkaistu aiheeseen liittyvä tutkimus Suomessa.

Lähde: Verkkouutiset, 4.11.2013

Viidennes opiskelijoista harkitsee alanvaihtoa

Viidennes opiskelijoista harkitsee alanvaihtoaViidennes korkeakouluopiskelijoista harkitsee vaihtavansa alaa. Tämä käy ilmi tuoreesta opiskelijabarometrista, jonka toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö.

”Ensimmäisen vuoden aikana on paljon opiskelijoita, jotka menevät taktisesti johonkin koulutusohjelmaan, jotta saavat jalan oven väliin. Myöhemmin he hakevat sitten oikealle alalle. Osa hakee korkeakoulutukseen vain, koska on pakko hakea”, tutkija Juhani Saari summaa.

Viidennes tutkimukseen vastanneista oli jo kerran vaihtanut opiskelemaansa alaa. Suurin osa eli noin 60 prosenttia vastaajista ei ollut vaihtanut alaa tai harkinnut sitä.

Luonnontieteellisten koulutusohjelmien opiskelijat olivat tyytymättömimpiä valitsemaansa alaan. Tyytyväisimpiä olivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.

”Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen on yllättävän vaikea päästä sisään ja hakijamäärät ovat suuria. Opiskelijat myös kokevat, että ala työllistää”, Saari sanoo.

Kyselyyn vastasi noin 2300 korkeakouluopiskelijaa.

Lähde: MTV3, 21.10.2013

Pelialan ammattilainen on hyvä kielissä ja matematiikassa

Pelialan ammattilainen on hyvä kielissä ja matematiikassaPelialan ammattilaiselta vaaditaan matemaattisia taitoja sekä kielipäätä. Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan jo peruskouluopinnot voivat vaikuttaa alalle pääsyyn.

”Matematiikan osaaminen on tärkeää, jos aikoo päätyä ohjelmoimaan. Lisäksi englanti on osattava. Ala on niin läpikotaisin kansainvälinen, että sitä tarvitaan”, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mielestä ammatillinen koulu antaa valmiuksia pelialalle, mutta koulutus ei vielä tee ammattilaista.

”Kyllä nykyisin pelitaloihin tulee väkeä alan kouluista, mutta paljon on myös harrastajapohjaisia tekijöitä, jotka ovat oppineet taidot omin päin. Alallahan ei ole formaaleja pääsyvaatimuksia.”

Pelien kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää koodaamista. Lisäksi ovat suunnittelijat, 2D- ja 3D-artistit sekä johtajat. Peleihin liittyy myös paljon äänisuunnittelua, ja sisällön kirjoittajilla on valtavasti työsarkaa yksittäisten kohtausten koreografioista laajempaan tarinan eettisen kaaren luomiseen.

Pelialan ammattikoulutusta tarjotaan Suomessa nykyisin niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin.

Lähde: Yle, 20.10.2013

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »