Avainsana-arkisto: opiskelu

Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu?

Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut uteliaisuus ja itsensä voittaminen. Tuskaista se on usein ollut mutta jotain niin kovin kiehtovaa ja koukuttavaakin. Kokopäiväisen opiskelun vaihtoehto on perheelliselle aikuisella lähes mahdottomuus, jolloin olen koittanut hakea ne kaikki mahdolliset muodot, joilla voi opiskella ja oppia päätyön rinnalla. Kaikki opinnot ovat lähteneet omasta lähtökohdasta, ilman että ovat liittyneet mitenkään tekemääni päivätyöhön. Viimeisin hanke, jossa työskentelin, oli FEMMA-välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa hankkeessa, jonka kautta aloin purkaa käsitettä opinnollistaminen.

Opinnollistaminen terminä on edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin useimmille vieras. Eikä sitä kannata liian pitkäksi aikaa jäädä miettimäänkään. Kysehän on siitä, että se osaaminen, jota ei ole oppilaitoksen tunnustamalla tavalla tunnistettu ja dokumentoitu on osaamista ilman todistusta. Siitä voi olla itselle hyötyä ja monille muillekin. Mutta jos haluaisit todentaa sitä ammattitaidoksi, vaikka hakiessa töihin, tai ”AHOToida” ja hyväksilukea sitä uusissa opinnoissa niin ”pelkkä” osaaminen on liian abstraktia. Se täytyy pystyä näyttämään voimassa olevin ammattialan kriteerein. Ja näyttääkseen se, tarvitaan opinnollistamisen kaltaista prosessia. Työllisyyttä edistävissä hankkeissa työympäristöt ovat ehkä tehty vastaamaan oikeaa työpaikkaa tai oppilaitosta vastaavaa tilaa, jolloin näytön osat voidaan ohjatusti suorittaa hankkeessa. Osaamistodistusta hanke ei voi tehdä, sen tekee oppilaitos, jotta se on pätevä. Se ei tallennu mihinkään henkilökohtaiseen osaamispankkiin kuten perus- ja ammattitutkinnot. Mutta jatkuvaa kehitystyötä on senkin suhteen käynnissä. Opintokeskus Sivis on kehittänyt uutta visuaalista osaamismerkkiä järjestö- ja yhdistyspuolelle. Merkin saaja voi itse päättää, missä hänelle myönnettyä merkkiä haluaa jakaa. Ne kuvaavat osaamista paremmin kuin ehkä itse sanoitettuna ja ovat liitettävissä, vaikka LinkedIniin tai ns. osaamispassiin.

Monissa työelämän seminaareissa alansa ammattilaiset tuovat puheenvuoroissa esille osaamisvajeita, kohtaanto-ongelmia sekä työelämän vaateita nyt ja tulevaisuudessa. Mutta missä kohtaa työtön tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan suhteessa osaamiseen vaatimuksiin? Työnhaussa olisi erittäin oleellista tunnistaa oma osaaminen suhteessa avoimeen työpaikkaan mutta luonnollisesti suhteessa myös kilpaileviin työnhakijoihin. Olenko yli- vai alikoulutettu, täytänkö lakisääteiset vaatimukset tiettyihin ammatteihin, riitänkö näillä taidoilla? Pitkään pois työelämästä oleminen aiheuttaa vaatimattomuutta omista taidoistaan, niiden pelätään ruostuneen. Toisaalta rinnalle on hyvinkin voinut kehittyä aivan uutta osaamista ”kuin itsessään” vaikkapa vapaaehtoistyössä, taloyhtiön tehtävissä, perheen parissa, verkkokursseilta tai kansalaisopiston kurssien kautta. Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen työpajaverkosto ja kolmas sektori ja kaupunkien kuntouttava työtoiminta, jotka antavat vuosittain sadoille työttömille paikan oppia ja parhaimmillaan asiakkaan innostuessa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon tasoisia näyttötutkintoja. Enimmäkseen näytöt tähtäävät yhteen perustutkinnon osaan.

Otetaan vaikkapa ravintola- ja catering-alan perustutkinto, joka koostuu kuudesta pakollisesta tutkinnon osasta ja 18 valinnaisesta osasta. Monelle työ kahvilassa on ammattina haaveile, ja he yleensä ovatkin aktiivisia harjoittamaan osaamistaan vaikkapa vuosittaisilla ravintolapäivillä ja suvun juhlissa ja tuotosten esittely blogeissa on tuttua. Jos henkilö haluaisi suorittaa osatutkinnon kahvilapalveluista niin suosittelisin heitä perehtymään sen tutkinnon osa-alueisiin (vaikkapa opetushallituksen osaan.fi-sivuilta). Arviointikohdat kertovat, että tämän tutkinnon osaan mitä ilmeisimmin tarvitaan oikeaa työympäristöä oppimispaikkana. Tullaan siis taas sen peruskysymyksen ääreen: missä oppiminen koko komeudessaan voi tapahtua, ellei se tapahdu koulussa? Todellisia työpaikkoja kohtaan esitetään monissa tämän hetken kannanotoissa toiveita oppimisen paikoiksi. Siinähän ei ole mitään uutta. Uutta toki on se, jos ne korvaavat koulussa tapahtuvan opiskelun. Ja uutta olisi sekin, jos tarjolla olisi kaikille avoimia näyttötutkintotapahtumia / -päiviä / -viikkoja, jolloin kynnys käydä testaamassa tämän hetkistä osaamistaan suhteessa tutkintojen vaateisiin madaltuisi. Vielä ei tulisi hylkyjä, ei arvostelua eikä todistusta mutta keskustelua osaamisen tasosta. Paikalla voisi olla oppilaitoksia ja rekrytoivia yrityksiä, jotka voisivat bongailla talentteja, sopia kouluttajien kanssa tarjolla olevasta oppimispaikoista, työpaikoista, oppisopimuspaikoista, työkokeilupaikoista. TE-toimiston kanssa voitaisiin sopia myös muista oppimista tukevista paikoista ja palveluista. Uskon, että monelle kynnys ostaa lasillinen maitoa koko lehmän sijaan olisi matalampi.

Tulevaisuuden töistä puhutaan paljon ja usein se heittää huolen varjon jopa työelämässä oleville. Sillä arviolta miljoonan suomalaisen osaaminen vaatisi päivittämistä. Vaikka olemme päivästä toiseen töissä! Mutta onhan se pakko myöntää, että monet työkalut, ohjelmistot, lain uudet pykälät ja vaikka mikä on opittu työssä, ei koulussa. Varsinkin jos tutkintoa ei ole tämän vuosituhannen puolella päivitetty. Ammattista toiseen olemme voineet ajautua vahingossa mutta miksemme uskalla haastaa itseämme todentamaan tuota ”vahinkoa”! Tutkijat osaavat kertoa, että tulevaisuuden työt sisältävät mm. 3D-printtausta, edelleen vuorovaikutteisuutta, joka ei häviä mihinkään kuin ei myöskään kulttuurityö. Eläkkeen koetaan olevan syrjäyttävä malli joka tulee sitä myötä häviämään. Joten osaamisen ikärajat häviävät.

Mikä sitten elinikäisen oppimisen tulevaisuus yksilön kannalta on? Itse ikuisena opiskelijana näen, että kerran aikuisena opiskelemaan lähtenyt henkilö jää niin koukkuun siihen ”elämäntapaan” että hän helposti hakeutuu seuraaviin opintoihin entistä avoimin mielin. Mutta miten voimme tukea heitä, joita pelottaa opiskelu erilaisten huonojen kokemusten vuoksi? Myös rahoitus oppimisen tukemiseen eri kohderyhmille on tärkeä asia. Jos näyttöön perustuvat tutkintojen suorittajat lisääntyisivät valtavasti niin sekin vaatisi yhteiskunnalta kannanottoa siihen, miten oppilaitoksilla on siihen resursseja, miten työpajatyyppinen toiminta voisi laajentua ja miten osaamistodistusten dokumentointiin jatkossa suhtaudutaan. Kesä on monelle opiskelijalle ja työssä olevalle levon aikaa mutta tulevaisuudessahan se voi olla aika vuodesta, kun opitaan aivan uusia taitoa! Iloa oppimiseen ja armollisuutta kömmähdyksiin, oppimiseen kuuluu myös epäonnistuminen ja sen opittuaan tulevaisuus on täynnä vain mahdollisuuksia.

Kiitän haastattelun muodossa artikkelin laadintaan osallistuneita: Eira Lipponen / Raseko, Janiika Saarinen / Raision kaupunki, Sanna Rose ja Tarja Hemminki-Tuominen / Liedon Kisällin työpaja, Pirkko Kuhmonen / Turun Aikuiskoulutuskeskus, Airi Reunanen / Valo-valmennus.

Eija Erlamo
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kuvat: monicore, Free-Photos / Pixabay

Jäitkö ilman opiskelupaikkaa

Korkeakoulut järjestävät lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille 13.–27. elokuuta. Opintopolku-nettisivuston mukaan eniten koulutuspaikkoja on haettavissa tekniikan koulutusaloilla ammattikorkeakouluissa.

Mikäli syksyn lisähaussa ei löydy kiinnostavaa alaa, on myös mahdollista hakea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimus.net -sivuilla oppisopimuspaikkaa etsivä voi kirjoittaa oman hakemuksen ja katsoa millaisia oppisopimuspaikkoja työnantajilla on tarjolla.

Pelastakaa lapset ry:n vuodesta 2013 toimineessa Suunta-palvelussa voi pohdiskella nimettömänä erilaisia opiskeluvaihtoehtojaan. Chatin kautta voi ottaa yhteyttä myös silloin, jos ei tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. päällikkö Veera Uusoksan mukaan tärkeintä on, ettei jää toimettomaksi.


Jäitkö yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa? Vielä ehdit hakea
Yle


Tuoreimmat artikkelit aiheesta opiskelu, yhteishaku:

  • Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu? 28.6.2019 - Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut
  • Korkeakoulujen toinen yhteishakuaika alkamassa 15.3.2016 - Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika 16.3.–6.4.2016. Hakeminen tapahtuu netissä, Opintopolku-palvelussa.
  • Soveltuvuuskoe voi auttaa nuorta pääsemään ammattiopintoihin 26.2.2016 - Aiemmin soveltuvuuskoe saattoi koitua myös hakijan kohtaloksi sillä nollatuloksella ovet halutulle linjalle eivät auenneet. Nyt esimerkiksi lähihoitajaopintoihin pääsee, vaikka hakija ei saisi soveltuvuuskokeesta yhtään pistettä.
  • Toisen asteen yhteishaku alkaa 22.2.2016 - Toisen asteen yhteishaku alkaa 23.2. ja päättyy 15.3. Yhteishaussa ovat mukana myös Turun lukiot ja ammatti-instituutti.
  • Englanninkielisten koulutusten hakijamäärät kasvussa ammattikorkeakoulussa 1.2.2016 - Turun ammattikorkeakoulun englanninkieliset koulutukset ovat suosittuja. Yhteishaussa Kansainvälisen liiketoiminnan Master-tason koulutuksen hakijamäärä lähes kolminkertaistui viime vuoteen verrattuna.

Ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoiden oppisopimuspaikat kiven alla

Turun ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi opiskelevien nuorten koulutus on vaarassa muuttua normaaliksi päiväopiskeluksi, koska oppisopimuspaikat seuraavalle opintojaksolle tuntuvat olevan kiven alla.

Vahvasti koulutuksessa työnantajana mukana ollut Turun kaupunki ei näillä näkymin pysty enää tarjoamaan oppisopimuspaikkoja maaliskuussa alkavalle hoidon ja huolenpidon jaksolle.

Syynä on kaupungin raju taloussäästökuuri.

– Tällä hetkellä ratkaisua ei ole näköpiirissä. Vakansseja ei yksinkertaisesti ole, Turun kaupungin vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon vt. johtaja Kirsi Kiviniemi sanoo.

Vielä viime keväänä kaupungilla oli varaa tarjota oppisopimuspaikka yhdelletoista lähihoitajaksi opiskelevalle nuorelle.

Nyt tilapäisiä vakansseja ei ole tarjolla.

– Harmillista sikäli, että kokemukset nuorista työntekijöistä olivat todella positiivisia, Kirsi Kiviniemi sanoo.

Turun oppisopimustoimisto on etsinyt myös yksityiseltä puolelta työnantajia, joilla olisi tarjolla oppisopimustyötä hoiva-alalta. Tähän mennessä ei ole tärpännyt.

– Todella tiukassa ovat työpaikat tässä taloustilanteessa. Tarvetta työntekijöille tuntuu olevan, mutta rahaa palkkaukseen ei, koulutustarkastaja Esa Anttila oppisopimustoimistosta harmittelee.

Oppisopimuspaikkoja odottavat opiskelijat aloittivat Turun ammatti-instituutissa viime syksynä.

Lähde:Turun Sanomat

Turun AMK:n opiskelijat yritysten kehitystyössä

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijatiimit ovat tämän syksyn ajan päässeet kiinni konkreettiseen tekemiseen ratkoessaan ammattikorkeakoulun Yrityskeitaassa saamiaan oikeita toimeksiantoja. Yrityskeidas on tarjonnut alkaville ja jo olemassaoleville yrityksille yrittäjyyden opiskelijoiden sparrausapua monenlaisissa yksittäisissä ongelmissa.

Opiskelijoita ovat työllistäneet myös toimeksiannot, joita on tullut muun muassa Kaarinan Kehitys Oy:lta sekä yrityspalvelukeskus Potkurilta.

Potkurille opiskelijat ovat suunnitelleet tilaratkaisua sen uusiin tiloihin Kupittaan ICT-taloon.

– Kyseessä on nykyinen kirjasto. Tehtävänantona oli suunnitella sinne 12-14 toimistohuonetta ja yleiset tilat. Halusimme tehdä sen niin, että tila olisi oikeasti innovatiivinen ja innostava, esitteli Jesse Peltonen oman tiiminsä toimintaa Yrityskeitaan loppuseminaarissa perjantaina.

Potkurin edustajien toiveet oli huomioitu opiskelijoiden ehdotuksessa hyvinkin yksityiskohtaisesti, minkä lisäksi mukaan oli ujutettu hauskoja yksityiskohtia, kuten kasviseinä tai ulos kadulle näkyvä näyttävä valaisin, jonka avulla ohikulkijat voivat helposti paikantaa Potkurin.

– Emme halua mitään konservatiivista ratkaisua, vaan sellaisen, joka kantaa tulevaisuuteen, yritysasiamies Markku Määttänen totesikin. Opiskelijat olivat tilaratkaisun lisäksi miettineet myös Potkurin koko asiakasprosessia.

Loppuseminaarissa oli paikalla myös yrittäjiä, joiden toimeksiantoja opiskelijatiimit olivat ratkoneet.

Apua olivat saaneet muun muassa Jarno Kauppi ja Jyri Saarinen, jotka ovat vasta perustamassa mobiilipelifirmaa. Heille oli ollut suuri apu opiskelijoiden tekemästä selvitystyöstä eri applikaatioalustojen välisistä kustannuseroista.

– Oli tärkeää saada tällaista tietoa, mutta omat työt ovat pitäneet kiireisenä. Tieto on ollut hajautettuna verkkosivuille, mutta tiimi on onnistunut kokoamaan tiedon hyvin, he kiittivät.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulun Yrityskeitaan tiimit ovat osallistuneet 25 eri yrityksen tai vastaavan tahon kehitystyöhön. Opiskelijat ovat selvittäneet esimerkiksi asiakassegmentoinnin, markkinoinnin ja verkostoitumisen tai yritystoiminnan alkuvaiheen ongelmia. Yrittäjät ovat saaneet apua muun muassa verkkosivujen kehittämiseen tai sosiaalisen median käyttöönotossa.

Opiskelijat ovat voineet hyödyntää monialaisesti yritystoiminnan opintojaan eri tulosalueilla, ja saada samalla käytännön kokemusta oikeasta yritystoiminnasta. Yrityskeidas on toteuttanut Turun ammattikorkeakoulun alueellista tehtävää uuden yrittäjyyden edistämisessä ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Välivuosi voi vauhdittaa opintoja

Välivuosi lukion ja korkea-asteen opintojen välissä ei ole välttämättä haitaksi hallituksen työurien pidentämistä koskeville tavoitteille.

Tilanne voi olla päinvastainen: kun nuori siirtyy koulusta kouluun, edessä voi olla opintojen keskeytyksiä, opintolinjojen vaihtumista ja vaikeuksia oman alan löytämisessä.

– Suoraan lukiosta tulevat opiskelijat ovat usein epävarmoja urasuunnittelijoita. Eihän heillä useinkaan ole kovin vakaata käsitystä tai tietoa opiskelemastaan alasta tai työelämästä, uraohjauksesta korkea-asteen koulutuksessa syksyllä Turun yliopistossa väitellyt Erja Kuurila sanoo.

Epävarmuus lisää halua opintojen keskeyttämiseen ja uranvaihtoihin myöhemmin elämässä. Kuurilan tutkimuksessa epävarmoja urasuunnittelijoita oli liki kolmasosa kohderyhmänä olleista ammattikorkeakoululaisista.

Suomessa hallitus pyrkii pidentämään työuria muun muassa varaamalle ilman opiskelupaikkaa oleville nuorille kiintiöitä oppilaitoksiin.

– Hallituksen ajatus tässä asiassa on juuri päinvastaista sille, mikä tutkimuksessa esiin tullut näkökulma on, Kuurila sanoo.

Samaa aihetta on käsitellyt useamman vuosikymmenen aikana nuorten uravalintoja tutkinut ja opiskelijavalinnasta väitellyt psykologi Pekka Kosonen.

Kososen mukaan vain noin kolmasosa ylioppilaista on varma uravalinnastaan heti kirjoitusten jälkeen, jolloin pääsykokeisiin pitäisi ilmoittautua.

Luonteva selitys löytyy lukiosta. Ylioppilaskevääseen asti lukio-opinnot ovat määrätietoista suorittamista: kurssit läpi tavoiteajassa, ja sitten ylioppilaskirjoitukset, Kosonen sanoo.

Siksi hyvin vietetty välivuosi voi olla paikallaan antamaan kuvaa itsestä, omista haluista ja työelämästä. Monet ovat jo ylioppilaskirjoituksia seuraavana syksynä tai keväänä varmemmilla vesillä, joillakin oma ura voi selkiintyä vasta muutaman välivuoden jälkeen.

Kososen mukaan tärkeää on, että välivuosi kuitenkin käytetään järkevästi.

Lähde: ESS.fi

Opiskelu onnistuu myös työttömänä

Työttömyysetuuden turvin on voinut opiskella päätoimisesti vuoden 2010 alusta lähtien. Mahdollisuuteen on tartuttu innolla: vuonna 2014 Varsinais-Suomen TE-toimisto on vastaanottanut keskimäärin 160 hakemusta kuukaudessa. Omaehtoista opiskelua koskevista ratkaisuista 70 % on ollut myönteisiä.

Media on lähiaikoina nostanut esiin tapauksia, joissa työttömyysetuudella opiskeleva on kokenut tulleensa kohdelluksi mielivaltaisesti. Yleensä kyse on ollut opintojen varrella vastaan tulleista tilanteista, kuten opintopistemäärän kerryttämisestä.

Saatua kielteistä päätöstä on myös saatettu verrattu jonkun toisen saamaan ratkaisuun. Tulkinta siitä, onko henkilöllä oikeus opiskella työttömyysetuudella vai ei, lähtee aina hakijan omasta tilanteesta tai muutoksesta siinä. Omaehtoisen opiskelun reunaehdoista on siksi vaikea esittää rautalankamallia. Tärkeää on huomioida seuraavat seikat: yhteydenotto TE-toimistoon ennen opintojen alkua, opintosisältöjen valinta sekä opintojen eteneminen vaaditussa aikataulussa.

Tähtäimessä työllistyminen

Jos olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja omaehtoiset opinnot kiinnostavat, käy TE-toimistossa hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. TE-toimiston asiantuntijan kanssa laadit suunnitelman, josta käy ilmi, mistä opintojen kokonaisuus muodostuu, missä opinnot on tarkoitus suorittaa ja mikä on opintojen arvioitu kesto.

Vaikka puhutaan omaehtoisesta opiskelusta, hakijalla ei ole automaattisesti oikeutta opiskella työttömyysetuudella tuettuna. Siksi on tärkeää pohtia opiskelua nimenomaan oman työllistymisen kannalta. TE-toimiston asiantuntijan kanssa arvioit koulutustarvettasi ja sitä, ovatko opinnot työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia. Oleellista on, että opinnot parantavat mahdollisuuksiasi työllistyä avoimille työmarkkinoille, tai säilyttää nykyinen työpaikka, jos olet työttömyysuhan alla.

Millaiset opinnot sitten ovat työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia? Vastaus riippuu sekä hakijasta että työssäkäyntialueesta, jolle opiskelun myötä on tarkoitus työllistyä. TE-toimistosta saat tietoa siitä, miltä työmarkkinat näyttävät jollakin kyseisellä alalla ja alueella.

Esimerkkejä omaehtoisiin opintoihin liittyvistä ratkaisuista

Ratkaisun oikeudesta omaehtoisiin opintoihin tekee oman TE-toimistosi koulutusten valintaryhmä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa ratkaisua voi joutua odottamaan pitkään, mikä on hyvä huomioida omaa hakemusta jättäessään. Yksi suurin syy kielteisiin ratkaisuihin on, että hakemus on jätetty vasta opintojen alkamisen jälkeen.

Muita yleisiä syitä hylkääviin ratkaisuihin ovat muun muassa, että hakijan työnhaku ei ole voimassa, pohjalla on jo koulutus, jolla työllistyy (esim. lähihoitaja hakeutuu sairaanhoitajaksi) tai hakeudutaan yleissivistäviin opintoihin, jotka eivät johda ammattitutkintoon.

Hakijalla saattaa myös olla jo esim. kaksi aiempaa koulutusta eri suuntautumisaloilta (esim. artesaani) ja hän hakee vielä kolmanteen suuntautumiseen. Kielteiseen ratkaisuun päädytään myös, jos hakijalla on suhteellisen tuore koulutus.

Opintojen eteneminen takaa opinto-oikeuden

Omaehtoisten opintojen tukemisen edellytys on opintojen päätoimisuus. Opintojen ns. päätoimisuusehto on 25 h/vko, 3 opintoviikkoa tai 5 opintopistettä/kk. Esimerkiksi korkeakouluopintoja tulee kertyä keskimäärin 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa edetään koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemisen toteamiseen riittää nykyään opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle. Tämä käy sähköisesti TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. Mikäli opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014, TE-toimisto on lähettänyt ohjeet omaehtoisen opiskelun etenemisen seurantaan.

Opiskelun aikana työnhakusi on oltava voimassa, mutta omaehtoisesti opiskelevalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä ilman, että kieltäytymisestä seuraa työttömyysetuuden menetys.

Lue lisää omaehtoisesta opiskelusta, työttömyysetuuden edellytyksistä ja etuuden saajan velvollisuuksista: Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

 

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumista VPK-talolla

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumistaan torstaina perinteisessä sadonkorjuujuhlassa VPK-talolla Turussa. Sadonkorjuujuhlan kohokohtana oli ansioituneiden oppisopimusopiskelijoiden ja -työnantajien palkitseminen stipendeillä ja kunniakirjoilla.

Stipendejä ja kunniakirjoja ei myönnetä pelkän opiskelumenestyksen perusteella, sillä palkitut ovat kunnostautuneet myös työyhteisönsä kehittämisessä. Oppisopimuskouluttajia palkittaessa huomiota on erityisesti kiinnitetty kunniakirjan saajan toimintaan myös oppisopimuskoulutuksen puolestapuhujana.

Vuoden palkittu oppisopimusopiskelija on yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut yrittäjä Maria Leino StrateCom Oy:stä. Perusteluissa mainittiin vahva kiinnostus yrityksen johtamiseen niin viranomais- kuin liiketoimintanäkökulmasta. Leino on esimerkillisesti onnistunut kytkemään opinnot ja itsensä kehittämisen kasvuhakuisen yrityksensä kilpailukyvyn parantamiseen.

Raision palkittu oppisopimusopiskelija on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelija Tea Metsäranta. Perustelujen mukaan Metsäranta on alanvaihtajana itsenäinen ja aktiivinen opiskelija, jolla on ollut alusta alkaen selkeä tavoite opinnoilleen: valmistua kiitettävin tiedoin ja taidoin lähihoitajaksi. Hän on tuonut oppimansa teorian käytäntöön ja koko työyhteisölle. Metsäranta on tällä hetkellä uuden oppisopimusopiskelijan työpaikkaohjaajana.

Kunniakirjalla palkitut oppisopimuskouluttajat olivat Nuohoustoimi M. Korpinen Raisiosta ja Lastentalo Mukulax Oy Turusta. Mukulax Oy on jo pitkään kouluttanut nuoria sosiaali- ja terveysalan perushoitajatutkintoon. Yritys tarjoaa työpaikkoja peruskoulunsa päättäneiden nuorten pilotointikoulutukseen (monityönantajamalli) ja on ottanut aktiivisen roolin mallin toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Nuohoustoimi M. Korppisen yrittäjä Marko Korppinen on kouluttanut oppisopimuksella useita opiskelijoita nuohoojan ammattitutkintoon alalla, joka on perinteinen mestari–kisälliala. Nuohousalalle valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja kiittävät työnantajaa reiluksi ja hyvällä tavalla vaativaksi.

Turun ja Raision alueella on opiskellut viimeisen vuoden aikana oppisopimuksella noin 3 200 opiskelijaa yli 1 300 eri yrityksessä yli 150 eri tutkintoon. Suosituimpia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, laitoshuoltajan ammttitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto (merkonomi).

Lähde: Aamuset

Lakiesitys: Rinnakkaistutkintoon ei enää opintotukea

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijalla ei olisi vastaisuudessa oikeutta opintotukeen usean samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.

Eduskunta sai torstaina hallituksen esityksen opintotukilain ja koulumatkatukea koskevan lain muuttamisesta.

Esityksen mukaan opiskelijalla ei olisi oikeutta opintotukeen usean samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Tukea myönnettäisiin korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen vain jatkotutkinnon suorittamiseen, erikoistumis- tai täydennyskoulutukseen tai ammatillisen kelpoisuuden tai virkakelpoisuuden saavuttamiseksi.

Rajaus ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2016 elokuussa. Esitys perustuu hallituksen keväällä tekemään kehyspäätökseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan muutoksella halutaan nopeuttaa opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymistä ja parantaa opiskelupaikkojen kohdentumista sekä vähentää valtion menoja.

Muutoksia ehdotetaan myös opintotukeen ulkomailla harjoitettavia opintoja varten. Jatkossa tukioikeuteen riittäisi, että opiskelijalla on elinolosuhteisiin liittyviä kiinteitä siteitä Suomeen. Muutoksen tavoitteena on ministeriön mukaan edistää opiskelijaliikkuvuutta, poistaa nykyisen säännöksen tulkinnallisia ongelmia sekä EU-oikeudellisia epäkohtia.

Lisäksi koulumatkatukilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukea maksettaisiin viranomaisten yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän kautta liikenteen järjestäjille ministeriön taksa-asetuksen perusteella.

Vastaavaa taksaa sovelletaan nykyisin korvattaessa koulumatkakustannuksia koulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille, jotka kulkevat omalla autolla. Tuen myöntämisperusteena olisi edelleen se, että koulumatka on yli 10 kilometriä.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan pääsääntöisesti jo ensi vuoden elokuussa.

Lähde: Verkkouutiset

Oletko vailla opiskelupaikkaa? Syksyn yhteishaku käynnistyi

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhtenäistetty uusi hakujärjestelmä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön maanantaina alkaneessa yhteishaussa.

Syksyn hakuaika päättyy 22. syyskuuta kello 15. Hakeminen tapahtuu osoitteessa http://www.opintopolku.fi, mistä löytyvät myös lisätiedot haussa olevista koulutuksista.

Hakijalla on mahdollisuus hakea enintään kuuteen hakukohteeseen yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Hakija valitaan ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi kuitenkin tulla valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa.

Lähde: Rannikkoseutu

Yhteishaku on alkanut

Yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa 24.2.2014.

Haettavana on noin 87 000 aloituspaikkaa. Niistä 48 000 on ammatillisessa koulutuksessa ja noin 39 000 lukioissa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla, liiketalouden ja kaupan alalla sekä ravitsemisalalla.

Viime kevään yhteishaku keräsi noin 100 000 hakijaa. Tänä vuonna Opetushallitus arvioi määrän pienenevän. Syynä on, että ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa.

Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi. Koulutustarjonta samoin kuin hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät samasta osoitteessa.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 12. kesäkuuta.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 21.2.2014

« Vanhemmat artikkelit