Avainsana-arkisto: opiskelijat

Opiskelijoiden työttömyysriski vuonna 2015 kolminkertainen vuoteen 1988 verrattuna

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2014 lopun työikäisistä opiskelijoista oli työttömänä 14,8 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömyysriski kuvaa vuoden kuluttua työttömänä olleiden osuutta. Vuonna 1988 opiskelijoiden työttömyysriski oli alle viisi prosenttia. Työttömyysriski on ollut nykytasoa korkeampi vain 1990-luvun laman aikana.

Keskiasteen opiskelijoilla oli suurin riski jäädä työttömäksi. Matalin riski oli alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen opiskelijoilla. Työttömäksi jääneiden korkea-asteen opiskelijoiden määrä oli noin 5 500 henkeä, kun keskiasteen opiskelijoita jäi työttömäksi 24 800. Korkein riski jäädä työttömäksi oli palvelualojen opiskelijoilla, seuraavaksi suurin riski oli maa- ja metsätalousalan sekä tekniikan opiskelijoilla. Matalin riski oli kasvatustieteellisen ja opettajankoulutuksen opiskelijoilla.


Opiskelijoiden työttömyysriski kolminkertaistunut vuodesta 1988
Turun Sanomat


Työttömyysriski kasvoi taas – Opiskelijoilla riski kolminkertaistunut vuodesta 1988
Talouselämä


Oletko 20–30-vuotias? Näin kurjat ovat työmahdollisuutesi nyt verrattuna 30 vuoden takaiseen
Helsingin Uutiset


Opiskelijoiden työttömyysriski vuonna 2015 kolminkertainen vuoteen 1988 verrattuna
Tilastokeskus


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus, työttömyys, opiskelijat:

  • Työttömyys alentunut kaikissa ikäryhmissä ja seutukunnissa 25.7.2017 - Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 27 200 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 000 henkilöllä. Kesäajalle on ominaisia tekijöitä, jotka kasvattavat työttömyyttä: oppilaitoksista valmistuneet nuoret tulevat työmarkkinoille, ja monet määräaikaiset työsuhteet päättyvät. Koko maassa työttömien määrä väheni vuotta aiemmasta 13 prosentilla. Varsinais-Suomessa vähennystä oli 14 prosenttia eli 4 500 henkilöä. Työttömien osuus työvoimasta oli maakunnassa kesäkuun
  • Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia 20.6.2017 - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 10,7 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 10,4 ja naisten 11,1 prosenttia. Vuosi sitten toukokuussa työttömyysaste oli 10,8 prosenttia. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 69,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 68,6 prosenttia. Toukokuussa työvoimatutkimuksen työttömien määrä on tavallisesti muita kuukausia suurempi. Kesätöitä hakevat ja opintojaan päättävät nuoret hakeutuvat samanaikaisesti työmarkkinoille, mikä hetkellisesti nostaa
  • Työttömyysaste 10,2 prosenttia 26.5.2017 - Huhtikuun työttömyysaste oli 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden huhtikuussa. Työttömiä oli 279 000, työllisiä 2 443 000 ja työvoiman ulkopuolella 1 387 000 henkilöä. Nuorten työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksiköllä 27,4 prosenttiin. Tilastokeskus: Huhtikuun työttömyysaste 10,2 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Koko vuoden työttömänä olleita entistä enemmän 26.5.2017 - Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa viime vuoden lopussa työttömänä olleista oli ollut työttömänä koko vuoden. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodesta 2015 lähes kahdella tuhannella ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta Tilastokeskus:
  • Palkkasumma kasvanut 12.5.2017 - Tämän vuoden tammi-maaliskuussa koko talouden palkkasumma oli 2,4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Nopeinta palkkasumman kasvu oli rakentamisen toimialalla. Myös muiden palveluiden, yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden, rahoitustoiminnan sekä kaupan ja teollisuuden palkkasummat kasvoivat. Yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi, kun taas julkisen sektorin pieneni. Palkkasummalla tarkoitetaan työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summaa ilman optioita. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2,4 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta

Yliopistoissa 167 200 opiskelijaa vuonna 2013

Yliopistoissa 167 200 opiskelijaa vuonna 2013

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli yhteensä 167 200 opiskelijaa vuonna 2013. Opiskelijamäärä vähentyi prosentin edellisvuoteen verrattuna. Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 93 200 ja ylempää korkeakoulututkintoa 49 300 opiskelijaa. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa oli 4 400 ja lisensiaattikoulutuksessa 1 600 opiskelijaa. Tohtorintutkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista oli 11 prosenttia, 18 700 opiskelijaa.

Vuonna 2013 eniten opiskelijoita oli kaupan ja hallinnon alalla, 26 prosenttia. Kaikista opiskelijoista humanistisella ja opetusalalla opiskelijoita oli lähes yhtä paljon, 25 prosenttia. Kolmanneksi eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 19 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 54 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Humanistisella ja opetusalalla naisten osuus oli 76 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalalla 68 prosenttia, mutta tekniikan ja liikenteen alalla vain 22 prosenttia.

Yliopistoissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkintojen uusien opiskelijoiden määrät kasvoivat hieman, mutta tutkijakoulutuksen vähentyivät. Vuonna 2013 alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 200 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 6 500 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 800 opiskelijaa.

Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, 35 200 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, 19 400 opiskelijaa ja Turun yliopistossa, 17 400 opiskelijaa. Vuonna 2013 yhdistyivät Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia Taideyliopistoksi, jossa oli 2 000 opiskelijaa.

Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja uusista opiskelijoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista .

Lähde: Tilastokeskus 25.4.2014

Lähes puolet ammattiin opiskelevista harkitsee yrittäjyyttä

Jopa 43 prosenttia ammattiin opiskelevista voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Osuus on yli kaksinkertainen korkeakouluopiskelijoihin verrattuna.

83 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että heidän koulutuksensa valmisti heitä hyvin työelämään. Työltä ammattiin opiskelevat toivovat asianmukaista palkkaa, viihtyvyyttä ja säännöllisiä työaikoja.

Tulokset selviävät Amis-Dialogista, joka on suurin Suomessa tehty ammattiin opiskelevien työelämätoiveita käsittelevä selvitys. Kyselyyn vastasi yli 3 500 ammattiin opiskelevaa kymmenestä eri ammattioppilaitoksesta ympäri Suomea.

Lähde: Yrittäjät, 14.2.2014

Ammattikorkeakouluissa on aiempaa vähemmän opiskelijoita

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden määrä väheni kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uusia opiskelijoita oli syksyllä 2013 yhteensä 37 500.

Kulttuurialalla opiskelijoiden väheneminen oli voimakkainta. Lähes yhtä paljon opiskelijoiden määrä väheni matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kolmanneksi eniten uusien opiskelijoiden määrä väheni luonnontieteiden alalla. Sen sijaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla uusien opiskelijoiden määrä lisääntyi hieman.

Pääosin jokaisessa maakunnassa opiskelijoiden määrä väheni. Poikkeuksena ovat Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, jossa opiskelijoiden määrä kasvoi.

Myös kokonaisopiskelija määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa opiskeli 138 900 opiskelijaa.

Lähde: Tilastokeskus, 15.11.2013

Raisio etsii vastausta talousvaikeuksiinsa oppisopimuksesta

Talousvaikeuksista kärsivä Raisio harkitsee 21 henkilön palkkaamista oppisopimuskoulutukseen. Opiskelijat suorittaisivat kolmen vuoden aikana lähihoitajan tutkinnon työskentelemällä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tiimeissä.

Tällä Raision kaupunki säästäisi rahaa, sillä koulutuksessa olevien palkka voi olla 15 prosenttia matalampi kuin lähihoitajan palkka. Säästöjä tulisi myös sijaismäärärahojen käytössä, ja työvoimahallinto voi maksaa 700 euron palkkatukea.

Oppisopimuskoulutus varmistaisi lisäksi työntekijöiden saatavuutta lähivuosina, kun palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä.

Sosiaali- ja terveystoimen pitää etsiä säästökohteita tänä vuonna satojatuhansia euroja.

Lähde: Rannikkoseutu 3.5.2013

Opiskelijat töihin toimeentulotuen sijaan

Tänä vuonna Turku on varannut toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistymiseen 200 000 euroa. Summa riittää vajaan parin sadan opiskelijan työllistämiseen kahdeksi kuukaudeksi.

Opiskelijat ohjataan sosiaalitoimesta työllistymispalveluyksikköön. Viime vuonna työllistymispalveluyksikköön ohjattiin 163 opiskelijaa, joista 108 työllistyi. 55 kieltäytyi tarjotusta työstä. Toimeentulotukea voidaan leikata, mikäli työstä kieltäytymiselle ei ole hyväksyttyä syytä.

Toimeentulotukea ei välttämättä saa, mikäli opiskelijan oppilaitos tarjoaa mahdollisuuden opiskella kesällä. Opiskelija voi kuitenkin olla oikeutettu lyhyeen toimeentulotukeen, vaikka hänellä on jo kesätyöpaikka.

Lähde: Turun Sanomat s. 6, 15.4.2013

Tuhannet nuoret lähtivät lätkimään ammattikoulusta

Vähintään 8 000 ammatillisissa kouluissa opiskellutta nuorta lopetti viime lukuvuonna opintonsa kesken kaiken. Pahimmillaan joka viides koulun opiskelija keskeytti opintonsa.

Opintojen keskeyttäminen on ammattikouluissa jatkuvasti paljon yleisempää kuin lukioissa. Opetushallitus keräsi tuoreimmat eli viime lukuvuoden eroamistiedot 50 koulutuksen järjestäjältä, joiden oppilaitoksissa opiskeli noin 100 000 nuorta. Selvitys kattaa siten valtaosan ammatilliseen perusopetukseen osallistuneista nuorista.

Tulos oli, että peräti 8 000 nuorta lopetti opintonsa kesken kaiken. Kouluvuoden ensimmäisten viikkojen liikehdintä ei edes ole luvuissa mukana. Kokonaisten koulutusalojen tilanne ei poikennut kovin paljon toisistaan. Vaikkapa matkailun, tekniikan tai sosiaali- ja terveysalan eroamisluvut heiluivat kokonaisuutena kymmenen prosentin kahta puolta.

Talotekniikka pitää opiskelijansa

Erot näkyivät vasta tutkintotasolla, kertoo opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta.

– Meillä on tiettyjä tutkintoja, jonne ehkä innokkaasti mennään, mutta niin kuin luonnonvaratutkinnossa näytti olevan, se tuntuu ja kuulostaa hienolta, mutta sitten arkitodellisuus on toista.

Kiinteistöpalvelujen opinnot jätti kesken joka neljäs, hevostalouden opinnot joka viides. Vähiten keskeytettiin talotekniikan ja sähköpuolen opintoja, jotka jätti vain viisi prosenttia opiskelijoista. Lähihoitajan opinnot keskeytti kahdeksan prosenttia opiskelijoista.

Neljäkymmentä prosenttia lopettaneista lähti jo ensimmäisen lukukauden aikana, yli puolet ensimmäisenä vuonna. Uusi havainto oli, että eroajissa oli nyt yhtä paljon tyttöjä ja poikia.

Asuntola kiinnittää kouluun

Enimmillään koko koulun opiskelijaporukasta keskeytti lukuvuoden aikana peräti viidennes.

Suurimpien keskeytysprosenttien koulut ovat Uudeltamaalla. Sieltä löytyvät tosin myös parhaiten opiskelijansa pitävät koulut. Niissä vain pari prosenttia nuorista keskeytti opintonsa.

Käytännöllinen syy jatkaa opintoja näyttäisi olevan asuntola. Asuntolassa asuneista nuorista vain viitisen prosenttia keskeytti ammattikoulun.

Runsaat poissaolot olivat yleisin syy erota tai erottaa opinnoista, mutta toiseksi yleisintä oli, että eroamisen syy jäi epäselväksi. Näissä kahdessa syyryhmässä on kouluilla paljon pohdittavaa, arvioi opetusneuvos Penttinen. Toiseen kouluun lähti joka kuudes keskeyttäjä. Väärä valinta mainittiin perusteeksi joka 10. eroamiselle.

Lähde: Yle.fi uutiset, 22.11.2012

Opiskelijan työssäkäynti on hyödyllistä sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle itselleen

Työssä opintojen ohella käyneet opiskelijat työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla ovat erityisen hyvin pärjänneet etenkin oman alansa töitä tehneet ja nopeasti opinnoistaan valmistuneet. Heistä ainoastaan joka viides on kokenut työttömyyttä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Parhaiten ovat pärjänneet paljon töitä tehneet miehet, jotka ovat menestyneet opinnoissaan vain keskinkertaisesti tai tyydyttävästi. Heikoimmin työmarkkinoilla ovat menestyneet hitaasti tai keskimääräistä vauhtia opiskelleet, jotka eivät ole tehneet lainkaan töitä opintojen ohella. Heistä lähes puolet on ollut työttömänä.

Työssäkäynti on tyypillisin opiskelijoiden opintoja hidastava tekijä. Opiskelijat eivät kuitenkaan tee töitä ainoastaan turvatakseen toimeentulonsa, vaan työkokemuksen karttumista pidetään erityisen tärkeänä. Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista piti työssäkäyntiä ammattitaidon kehittymisen ja työelämään sopeutumisen kannalta hyödyllisenä. Vastaajat kokivat myös, että karttuneesta kokemuksesta oli ollut hyötyä heidän myöhemmällä työurallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus perustuu neljästä yliopistosta valmistuneille ja työnantajille suunnattuihin kyselyihin sekä rekisteri- ja haastatteluaineistoon.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 18.6.2012, lue koko tutkimus