Avainsana-arkisto: myynti

Salossa puhelinmyyntityötä tarjolla

Useat yritykset – ainakin Talking People, Buusteri, Pasastar ja Hyvät Lehdet RSM – hakevat Salossa puhelinmyyjiä parhaillaan. Töitä on tarjolla kymmenille.


Salossa tarjolla kymmeniä puhelinmyyjän paikkoja

Salon Seudun Sanomat


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Salo:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Hellan tehdas Salossa lopetetaan 25.11.2016 - Valaisintuotteita valmistava Hella Lighting Finland Oy lopettaa Salon tehtaansa vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä, minkä vuoksi 165 henkilöä menettää työpaikkansa. Tehtaan tuotanto siirretään Romaniaan. Hellan tehdas loppuu ja 165 irtisanotaan Salon Seudun Sanomat 165 saa kenkää, kun tehdas siirtyy Romaniaan – ”Työmotivaatio pakkasen puolella” Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Salossa puhelinmyyntityötä tarjolla 1.11.2016 - Useat yritykset – ainakin Talking People, Buusteri, Pasastar ja Hyvät Lehdet RSM – hakevat Salossa puhelinmyyjiä parhaillaan. Töitä on tarjolla kymmenille. Salossa tarjolla kymmeniä puhelinmyyjän paikkoja Salon Seudun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Salo:
  • Suur-Seudun Osuuskauppa vähentää 70 henkilötyövuotta 14.10.2016 - Yt-neuvottelut käynyt Suur-Seudun Osuuskauppa vähentää 89 työpaikkaa ja yhteensä 70 henkilötyövuotta. Salossa toimivat Kodin Terra, Rosso ja Mariankadun SSO Liikennemyymälä suljetaan. S-Market Plaza puolestaan remontoidaan. SSO vähentää 90 työpaikkaa – Rosso, Kodin Terra ja SSO Liikennemyymälä kiinni Salon Seudun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Salo:
  • Salon kaupunki irtisanoo ja osa-aikaistaa maatalouslomittajia 10.10.2016 - Salon kaupunki irtisanoo 13 ja osa-aikaistaa 12 maatalouslomittajaa. Salon kaupunki vastaa 16 kunnan lomituksesta ja sen palveluksessa on 64 vakituista ja 3 määräaikaista lomittajaa. Salo irtisanoo maatalouslomittajia Salon Seudun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Salo:

Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa?

Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net

Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä.

Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se oli kaikki tai ei mitään. Eräs ystävällinen nainen huokaisi pitkän puhelun päätteeksi: ”Sinä voitit, tilataan sitten!” Kiva juttu, mutta Yksi kortti kerrallaan -taktiikka ei juurikaan lihottanut tilipussia.

Erityisesti mieleen on jäänyt hetki, kun seisoin kokeneempien myyjien huoneen kynnyksellä, tarkkailin ja kai vähän hämmästyin. Homma oli rauhallista ja rutiininomaista. Hyvät myyjät eivät uhonneet lämäävänsä maaliin jokaisessa puhelussa, vaan heitä seuratessa mieleenpainuvaa oli työn päämäärätietoisuus ja etenevyys. Myyjät soittivat paljon – erittäin paljon – puheluita, uutta päättyneen perään. Puhelut olivat kohteliaita – ja usein lyhyitä. Vasta kun myyjä kohtasi vastakaikua, alettiin tehdä kauppaa. Heille soittaminen oli se kohta päivittäistä perusduunia, jossa kartoitettiin laajasti ostajakuntaa. Kauppojen syntyminen murto-osassa kaikista puheluista riitti. Volyymi ratkaisi. Opin että hyvät myyjät eivät suhtautuneet liikaa tunteella hommaan, johon ei kuulu suhtautua liikaa tunteella.

Lopettaessani olin tienannut 900 markkaa ja pitsalahjakortin, minkä saamista taisi avittaa sisustuslehden tilannut oma äiti, joka ei sisustuslehtiä lukenut. Hyvät myyjät heittivät verkkoja, minä olin istunut työvuoroni puristaen mato-onkea.

Lehtimyynti ja työnhaku eroavat paljon toisistaan, mutta yksi asia on yhteinen: molemmissa on kysyttävä itseltään, miten aikoo kalastaa.

Joillekin uusi työpaikka avautuu hienosti tuttujen suositusten kautta, ja joitakin onnestaa ensimmäisellä hakukerralla. Mutta useimmille meistä työnhaku on pidempi prosessi.

Tänä päivänä teen työtä, jossa liikutaan päivittäin yritysten ja työnhakijoiden rajapinnassa. Työuran ohjauksen ammattilaisemme tsemppaavat työtä hakevia, hiovat työkalut kuntoon ja luovat yhteyksiä yrityksiin ratkaisuja etsien. Usein yksi tärkeimmistä askelista on ongen hylkääminen.

Onkiminen on useimmiten sitä, että vastataan avoimiin työpaikkailmoituksiin sitä mukaa, kun sopivia esiin pulpahtelee ja katsotaan, nappaako. Kun vesi on aikansa kohoa keinutellut, heitetään seuraavaan paikkaan. Usein toiveet ovat korkealla ja tunnelataus suuri joka heitolla. Koska avointa paikkaa hakee kymmeniä tai satoja, jo laskukaavan mukaan todennäköisyys saada saalis on pieni. Jos samaa paikkaa on hakenut 50 toiveikasta, heistä 98 prosenttia tullaan hylkäämään. Rannalle jää väistämättä aina tyyppejä, jotka ovat hyviä ja osaavia. Kärjistäen voisi suositella työkalastusta pelkällä ongella vain kilpailuhenkisille riskipelaajille, joilla häviö ja ei-sanat eivät mene nahan alle.

Kun työnhakija rohkaistuu käyttämään verkkoa, uskallan väittää, että ratkaisu tulee nousemaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Usein riittää, että on tuhti lista oman alan organisaatioita, joista on selvitetty oikeat yhteyshenkilöt, osuva CV sekä napakka sähköpostiteksti. Koska viestit tuppaavat hautautumaan kiireisten työnantajien posteihin, usein pitää tehdä soittokierros perään. Ote on määrätietoinen ja etenevä. Moni työnhakija on kertonut, että kynnys soittaa laskee puhelu puhelulta. Monelle on tärkeää huomata, ettei pikainen tiedustelusoitto ole yrityksen häirintää, vaan arvostavaa kiinnostuksen osoittamista yritystä kohtaan. Verkkojen vesille heitto on päivittäistä perusduunia, jossa vasta kartoitetaan tilannetta, närästävät tunnekuohut vaimentaen. Työsopimukseen tarvitaan vain yksi osuma kaikista yhteydenotoista. Tällöin volyymi ratkaisee.

Tämän työn suurimpia palkintoja on saada todistaa vierestä, kuinka verkon heittäminen toimii. Lähetellään viestejä, tehdään esittelyä CV-nettiin, soitellaan, piipahdetaan yrityksissä, someillaan, työstetään työnäytekoontia verkkosivuille, luetaan uutisia, tehdään jopa video-esittelyjä – mikä itselle parhaiten sopii. Eikä lopeteta, vaan lähetellään taas uusia viestejä uusiin paikkoihin. Kun on liikkeellä ja laajasti verkot vesillä, on suuri todennäköisyys saada lopulta osumia.

Jos verkon heittelyyn kaipaa kaveria apuun, monenlaisia palveluja on saatavilla esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Verkot siis vesille ja menestystä työnhakuun. Vanhaa kunnon mato-onkea taas toivottavasti päästään kokeilemaan monta kertaa kesäisillä, tyynillä vesillä. Aurinkoista suvea ja kireitä siimoja!

Kati Lehtiö Cimson 120x150

 

Kati Lehtiö
viestintäpäällikkö
Cimson Koulutuspalvelut

Puhelinmyyntifirmat etsivät työntekijöitä Salossa

Puhelinmyyntifirmat voisivat palkata lisää työvoimaa Saloon.

Sekä Buuster Oy että Pasastar Oy ottaisivat kumpikin kymmenkunta uutta työntekijää töihin. Buuster on toiminut Salossa vuodesta 2010 ja sen palkkalistoilla on Salossa parikymmentä työntekijää.

Salon suurin työllistäjä alalla on vasta vuoden verran toiminut Talking People Finland Oy, jonka palkkalistoilla on noin sata myyjää. Talking People ei parhaillaan hae aktiivisesti uusia työntekijöitä, mutta saattaa tulevaisuudessa jopa laajentaa toimintaansa.

Laajennuksesta ei kuitenkaan ole mitään päätöksiä, vaikka alustavasti sellaistakin vaihtoehtoa on jo pohdittu. Maajohtaja Caius Lindström vakuuttaa, että ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä ja Salossa pysytään 99-prosenttisella todennäköisyydellä.

Salossa toimivissa kolmessa puhelinmyyntifirmassa on yhteensä jo yli sata työntekijää.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 8.2.2014

Nettikauppa on nostanut myyjien osaamisvaatimuksia

Ostajat tulevat tapaamaan myyjää saadakseen mahdollisimman monipuolista tuotetietoa. Tämä ilmenee YTM Sanna-Mari Renforsin väitöstutkimuksesta.
 
Myyjällä on korostunut rooli paitsi faktatiedon, entistä enemmän myös kokemuksellisen tuotetiedon jakajana. Tuotetiedon odotetaan pohjautuvan myyjän omiin tai toisten myyjien ja ostajien aikaisempiin kokemuksiin.
 
”Myyjä ei ole vain kaupallinen, vaan pikemminkin henkilökohtainen tietolähde, joka kertoo ostajalle uutta ja harvinaista, erityisesti kulutuskokemuksiin ja elämyksiin perustuvaa tietoa. Verkkokaupassa saman asian hoitavat muut ostajat”, Renfors kertoo.
 
Verkkokauppa onkin nostanut myyjiin kohdistuvia osaamisvaatimuksia erityisesti tuotetiedon syvällisyyden ja moninaisuuden suhteen.
 
Tutkimuksen mukaan myyjä jää usein odottamaan ostajan valmista päätöstä ymmärtämättä, että ostaja hakee apua päätöksenteossa. Myyjän toiminta myyntikohtaamisessa ei siten vastaa ostajan tarpeita.
 
Renforsin mukaan organisaatioiden pitäisikin koordinoida eri myyntikanavissa tehtävää myyntityötä kokonaisvaltaisemmin.
 
”Myyntityötä on kehitettävä kaikkien kanavien kokonaisuutena ja keskityttävä vastakkainasettelun sijaan kanavien yhdessä tuottamaan asiakaskokemukseen”, hän sanoo.
 
Renfors käytti väitöstutkimuksensa aineistona ostajien matkailupalveluista kirjoittamia myyjän toimintaa koskevia arviointikertomuksia. Kertomukset kerättiin piilohavainnoinnin eli ns. mystery shopping -menetelmän avulla erilaisissa suomalaisissa vapaa-ajan matkatoimistoissa. Ostajien tehtävä oli ostaa ulkomaille suuntautuva, monista yksittäisistä matkailupalveluista koostuva valmismatka ja havainnoida samalla myyjän toimintaa myyntikohtaamisessa.
 
YTM Sanna-Mari Renforsin väitöskirja Myyjän toiminnan laatu kuluttajapalvelujen myyntikohtaamisessa ‒ Ostajan näkökulma myyjän suoritusarviointiin tarkastetaan perjantaina 20. syyskuuta Turun yliopistossa.

 

Lähde: Verkkouutiset, 18.9.2013

27 % työnantajista kamppailee osaajapulan kanssa

Suomessa 27 % työnantajista kamppailee osaajapulan kanssa, kertoo ManpowerGroupin vuosittainen Talent Shortage Survey -tutkimus. Maailmanlaajuisesti osaajapula on suurempi – globaalisti jopa 35 % työnantajista tarvitsisivat lisää osaajia.

Kotimassa on eniten pulaa käden taitoja vaativissa ammateissa, kuten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä. Myös autonkuljettajille ja myyntiedustajille riittää kysyntää. Maailmanlaajuisesti TOP 3 vaikeimmin täytettävän työtehtävän joukosta löytyvät ammattiosaajat, insinöörit ja myyntiedustajat.

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013 ovat

1. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
2. Autonkuljettajat
3. Myyntiedustajat
4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
5. Mekaanikot
6. Keittiömestarit/kokit
7. IT-alan henkilöstö
8. Myyntipäälliköt
9. Insinöörit
10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Globaalisti 54% työnantajista arvioi osaajapulan vaikuttavat melko paljon tai erittäin paljon omaan liiketoimintaansa. Työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työtehtäviä Japanissa. Toisena tulee Brasilia ja kolmantena Intia. Euroopan maista 10 kärjessä on mukana Turkki, Bulgaria ja Romania.

ManpowerGroupin vuosittainen Talent Shortage Survey -tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueellisesti 10 hankalimmin täytettävää työpaikkaa. Tutkimukseen osallistui yli 38 000 työnantajaa 42 maasta.

Lähde: ManpowerGroup, Talent Shortage Survey -tutkimus, 2.9.2013

Työttömiä eniten toimistotyöntekijöissä, myyjissä ja rakennustyöntekijöissä

Työ- ja elinkeinoministeriön kokoaman listan perusteella erityisesti rakennusala ja konepajateollisuus kärsivät nyt kaikkein suurimmasta työttömyydestä. Molemmilla aloilla työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden aikana hieman yli 18 prosenttia.

Ammattikohtaisesti tarkasteltuna eniten työttömänä on toimistotyöntekijöitä ja myyjiä. Myyjien työttömyys on kasvanut vuodessa lähes 17 prosenttia.

Työttömyysluvut ovat kasvaneet suurista ammattiryhmistä vuodessa nopeasti myös esimerkiksi perushoitajilla, kirvesmiehillä ja kokeilla. Perushoitajia on ministeriön tilastojen mukaan nyt noin neljännes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Lähde: Yle 20.8.2013