Avainsana-arkisto: merenkulku

Merivälitys on merenkulkijoiden oma väylä työllistymiseen

rahtialus, meri

Varsinais-Suomen TE-toimistossa on pitkät perinteet merenkulkijoiden työllistämisessä. Noin kymmenen vuotta sitten Helsingin TE-toimiston Merivälitys kuihtui olemattomiin. Jäljelle jäi ainoastaan Turun TE-toimiston silloinen ”Mylly”, joka tänä päivänä kulkee nimellä Merivälitys. Ahvenanmaalla on myös pienimuotoista vastaavaa toimintaa, joka palvelee lähinnä saaren omia varustamoita.

Allekirjoittanut on ollut vastuussa Merivälityksestä noin kaksi vuotta. Tämän kahden vuoden aikana on tapahtunut aivan valtava kasvu toiminnan laajuudessa. Jostain syystä Merivälitys oli vaipunut unholaan niin työnhakijoiden kuin työnantajien keskuudessa. On ollut sangen mielenkiintoista rakentaa uudelleen tätä ainutlaatuista palvelua, josta toimistossamme ollaan kovin ylpeitä.

Ensimmäinen vuosi meni enimmäkseen opettelussa ja ainoastaan pienimuotoista merivälitystoimintaa harrastettiin. Käytyäni Sjöfartens Dag 2019 -tapahtumassa Maarianhaminassa alkoi toiminnan nousukausi, joka jatkuu edelleen. Merivälitys on myös luennoinut Suomen Merimies-Unionissa ja Suomen Laivanpäällystöliitossa. Lisäksi se vieraili Maritime Fair 2019 -messuilla Turun Aboa Maressa. Tulevana talvena Merivälitys vierailee vielä Meriturvalla ja lähtee seilaamaan kuivarahtialuksella Itämerelle.

Tänä päivänä Varsinais-Suomen TE-toimiston Merivälitys välittää työvoimaa koko Suomessa. Työnhakijan kannalta riittää, että on työhakemus voimassa, jotta voi työllistyä Merivälityksen kautta.

Työvoiman etsintä

Tänä päivänä noin 20 eri suomalaista varustamoa etsii työvoimaa Merivälityksen kautta. Suurin osa paikoista on suoravälityspaikkoja, jolloin varustamo ilmoittaa etsivänsä esimerkiksi matruusi yt-pätevyyden omaavia työnhakijoita. Merivälitys esittelee listan sopivista työnhakijoista varustamolle, joka ottaa yhteyttä heidän mielestä parhaiten sopivaan. Lopputulos tulee Merivälitykseen tietoon ja näin syntyy toivon mukaan työnvälitys.

Ikävä puoli työssäni on se, että joskus työnhakija kieltäytyy saamastaan työmahdollisuudesta. Silloin TE-toimiston on kirjallisesti selvitettävä miksi työnhakijalle ei työ sopinut.

Työpaikkoja on tarjolla laajalle skaalalle eri aluksia. On matkustaja-, rahti- ja kuivarahtialuksia. On myös ro-ro ja ropax-aluksia. Lisäksi työpaikkoja on tarjolla lautoille, tankkereille, bunkkereille ja myös kotimaan liikenteeseen.

Usein kyseessä on nopeita lähtöjä, toisin sanoen sairaspoissaoloja. Törnien pituudet vaihtelevat 2-6 viikon välillä. Paikkoja on avoinna niin miehistössä, päällystössä kuin konepäällystössä. Viikoittain useampi henkilö työllistyy Merivälityksen kautta.


Työtarjoukset

Yksi suosittu tapa rekrytoida työvoimaa varustamoille on laittamalla avoin työpaikka TE-palveluiden verkkosivuille. Työnhakijat ja työssäkäyvät voivat vapaasti hakea näitä paikkoja. Työnhakijalle saattaa myös tulla työtarjouksia postitse, jolloin oletusarvo on, että tarjottuja paikkoja haetaan ja ilmoitetaan asiasta TE-toimistolle. Kirjeessä on tarkat ohjeistukset siitä, miten toimia.

Jos työnhakija ilmoittaa, ettei hae kyseistä työpaikkaa, TE-toimisto selvittää asian kirjallisesti. Syitä voi olla lukuisia, joten mitään yksiselitteistä vastausta ei voi etukäteen antaa, onko syy jättää hakematta kyseistä paikkaa pätevä.


Merivälitys kouluttaa

Merivälityksellä on puitesopimus Aboa Maren ja Meriturvan kanssa kursseista, jotka suoritettuaan voi hakea lisäpätevyystodistusta Traficomilta. Käytössämme on noin 25 eri kurssia, mutta määrä tulee kasvamaan noin 30:en vuoteen 2020 mennessä.

Aboa Maren suosituimmat kurssit ovat ’GOC-täydennyskoulutus’ ja ’lääkintähuollon koulutus laivanpäällystölle sis. laiva-apteekin STCW A-VI/4-2’. Meriturvan suosituimmat kurssit ovat ’STCW Basic Safety Training’ -hätätilannetoiminnan peruskoulutus ja kertauskoulutus, ’Pelastuslautta- ja venemieskoulutus STCW A-VI/2-1’ (myös kertaus) ja ’STCW Nopean valmiusveneen kuljettajan kertauskoulutus STCW A-VI/2-2’.

Jos kurssin haluaa käydä TE-toimiston kautta, on suotavaa olla ajoissa yhteyksissä Merivälitykseen (vähintään 1 viikko ennen kurssia). Merivälitys antaa ohjeet, miten toimia. Jos asiakas hyväksytään koulutukseen, kurssimaksun lisäksi hän saa työttömyyskorvaukseensa kulukorvauksen. TE-toimisto ei osallistu Traficomin viranomaismaksuun tai yöpymiskustannuksiin.


Työnhakuprofiilin tärkeys

Ensisijaisen tärkeätä on, että asiakas hakee itselleen sopivia työpaikkoja. Oletusarvo on, että jos hakee esimerkiksi perämiehen positiota, on hakijalta löydyttävä vahtiperämiehen pätevyyskirja sekä voimassa oleva lisäpätevyystodistus, joka sisältää ainakin GOC-koulutuksen, Basic Safety Training –koulutuksen ja Security Duties -koulutuksen. Oletusarvoon kuuluu myös, että hakijalla on voimassa oleva merimieslääkärintodistus ja merimiespassi. TE-toimisto ei osallistu merimieslääkärintodistuksen tai merimiespassin viranomaismaksuihin.

Työnhakijaa ehdotellaan niihin positioihin, joita hän työnhakuprofiilissaan hakee. TE-toimistoon tulee hyvin nopeasti tieto, jos esimerkiksi lisäpätevyystodistuksessa on jotain häikkää. Silloin on syytä ottaa itse yhteyttä Merivälitykseen, jonka kanssa katsotaan mitä asialle voidaan tehdä.


Rohkeasti yhteyttä

Mikäli koet työnhakuprofiilin täydentämisen vaikeaksi, haluat osallistua kursseille tai ihmettelet ihan mitä vaan liittyen merenkulkuun, niin kannattaa ja saa olla yhteydessä Merivälitykseen. Yhdessä teemme työnhaustasi entistä sutjakkaamman.

henkilökuva

 

 

Ville Käldström

Varsinais-Suomen TE-toimisto

0295 044 821

ville.kaldstrom(at)te-toimisto.fi

Tallink ja Meyer Turku: Aiesopimus LNG-laivasta

Tallink Grupp ja Meyer Turku ovat tehneet aiesopimuksen ympäristöystävällisen matkustaja-autolautan rakentamisesta.

Autolautta on suunniteltu Tallinnan ja Helsingin väliseen reittiliikenteeseen. Alus on tarkoitus toimittaa tilaajalle vuoden 2017 alussa.

– Olen vakuuttunut, että johtava matkustajalaivatelakka Meyer Turku toimittaa meille erittäin laadukkaan ja edistyksellisen aluksen, mikä parantaa kilpailukykyämme merkittävästi, Janek Stalmeister, AS Tallink Grupp:in hallituksen jäsen toteaa.

Uusi laiva on noin 212 metriä pitkä ja sen bruttovetoisuus on 49 000 tonnia. Alus tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä ja sen suunniteltu matkustajamäärä on 2 800.

Laivan arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja se rakennetaan Turun telakalla. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 2 000 miestyövuotta.

– Tallinkille on toimitettu vuosina 2002-2009 kuuden autolautan sarja. Tämä alus on seitsemäs samalle varustamolle rakennettava uudisrakennus. Tänään allekirjoitettu aiesopimus on tärkeä Meyer Turulle sekä koko suomalaiselle laivanrakennusklusterille, sillä uuden prototyyppilautan rakentaminen antaa meille erinomaisen mahdollisuuden soveltaa edelleen kehitettyjä suunnittelu- ja rakennustapoja, Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer sanoo.

Lähde: Turun Sanomat

Turkuun perustettiin merikoulutusfoorumi

Turkuun on perustettu merikoulutusfoorumi, jonka avulla yritykset voivat välittää keskitetysti ajankohtaisimmat koulutustarpeensa ja kehittämisajatuksensa keskeisille alueen koulutustoimijoille. Tarkoituksena on varmistaa, että koulutusjärjestelmä jatkossa vastaa mahdollisimman hyvin meriklusterin kehitykseen ja alan yritysten muuttuviin tarpeisiin.

Turku on sekä meriteollisuuden että merenkulun koulutuksen vahva keskittymä. Siksi osaamisen kehittäminen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen muodostavat toiminnassa keskeisen painopisteen.

Meriklusterin kehittämistä toteutetaan Turussa laajassa verkostoyhteistyössä alan yritysten, koulutustoimijoiden, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteydenpidossa elinkeinoelämän kanssa on ilmennyt selkeä tarve vahvistaa Turun meriklusterin koulutustoimijoiden välistä koordinaatiota.

Merikoulutusfoorumin toiminta edistää meri- ja metalliteollisuuden sekä merenkulun koulutuksen vaikuttavuutta ja tunnettuutta sekä pyrkii vahvistamaan alalle opiskelijaksi hakeutumista. Foorumin toteuttaminen myös täydentää maakunnan koulutuksen ennakointia meri- ja metalliteollisuuden sekä merenkulun koulutuksen osalta. Lisäksi foorumilla on tärkeä rooli uusien koulutusratkaisujen tuottamisessa sekä yhteistoiminnan vahvistamisessa yritysten suuntaan sekä eri oppilaitosten välillä.

Mukana keskeiset koulutus- ja sidosryhmätahot

Uusi merikoulutusfoorumi koostuu nuorisoasteen sekä aikuiskoulutuksen toimijoista, mukaan lukien Turussa meritekniikan sekä merenkulun opetusta antavat ammattikorkeakoulut. Mukana ovat myös edustajat keskeisistä sidosryhmistä. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön vastaavana yhteistyörakenteena meritekniikan tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan kentässä Turussa jatkaa Meridiem –yhteisö.

Perustamisvaiheessa nimetyn kokoonpanon lisäksi foorumin toimintaan voi jatkossa liittyä myös muita toimijoita. Vaikka peruskokoonpano on muodostettu turkulaisista koulutustoimijoista ja sidosryhmistä, foorumin toiminnalle tai toimintaan osallistumiselle ei ole määriteltyaluerajauksia.

Foorumin koordinoivana tahona toimii Koneteknologiakeskus Turku Oy. Foorumi valitsee ensimmäisessä kokouksessaan 11.12.2014 itselleen puheenjohtajan ja päättää foorumin puheenjohtajuuden periaatteista.

Turun merikoulutusfoorumin jäsenet:

Iiro Isaksson, koulutuspäällikkö, Turun Aikuiskoulutuskeskus

Mikko Hauninen, koulutuspäällikkö, Turun Ammatti-instituutti

Lauri Kosomaa, yliopettaja (vt), Turun ammattikorkeakoulu

Eija Velin, johtaja, Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Per-Olof Karlsson, koulutusjohtaja, Aboa Mare

Christiane Ala-Nissilä, lehtori, Turun suomalainen yhteiskoulu/Merilukio

Martti Rantala, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY –keskus

Esa Högblom, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

Jari Kramsu, vastaava aluetoimitsija, Metallityöväen liitto

Teppo Virta, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus

Markku Wuoti, asiamies, Varsinais-Suomen yrittäjät

Vesa Eskonen, rehtori, Meyer Turku Oy

Mika Helva, palvelujohtaja, Turun kaupunki

Erkki Virkki, toimitusjohtaja, Koneteknologiakeskus Turku Oy

Pentti Häkkinen, ohjelmajohtaja, Koneteknologiakeskus Turku Oy. Turku Seas 2020 –hanke

Juha Valtanen, Koneteknologiakeskus Turku Oy, foorumin koordinaattori

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Hyötyä EU-säännöistä – Finnlines saa kilpailuetua

Laivavarustamo Finnlines valmistautuu kasvattamaan ensi vuonna tulostaan, sillä kilpailijat kärsivät tiukentuvista ympäristömääräyksistä. Finnlinesin modernit laivat sen sijaan seilaavat ongelmitta Englannin kanaalissa ja Itämeressä.

– Alalla käydään kovaa kilpailua. Vanhempaa kalustoa omistavien kilpailijoidemme ei kannata asentaa kalliita rikkipesureita, koska se ei ole taloudellista. Tämä muuttaa markkinoita vuoden alusta, sanoi Finnlinesin talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld Bloombergille.

Finnlines velkaantui koko menneen vuosikymmenen, kun se investoi yli miljardi euroa yli kahdenkymmenen aluksen laivueen uudistamiseen. Pippingsköldin mukaan ”nuori ja energiatehokas laivasto” menestyy nyt, kun kilpailijat kompastuvat EU-säädöksiin.

Alukset, jotka rikkovat rikkipitoisuuspäästöille asetettuja rajoituksia, eivät voi kulkea Itämerellä, Pohjanmerellä eivätkä Englannin kanaalissa ensi vuoden alusta alkaen.

Lähde: Taloussanomat