Avainsana-arkisto: korkeakoulu

Korkeakoulujen toinen yhteishakuaika alkamassa

Yhteishaku alkaa keskiviikkona 16. maaliskuuta ja päättyy keskiviikkona 6. huhtikuuta. Yhteishaku toteutetaan valtakunnallisessa opintopolku-portaalissa, jonka kautta hakija voi hakea kaikkiaan kuuteen eri hakukohteeseen yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Valintakokeet järjestetään touko-kesäkuussa ja valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille heinäkuussa. Opiskelu alkaa syksyllä.

Turun yliopistolla on kevään yhteishaussa 47 hakukohdetta, joissa on kaikkiaan 1 826 aloituspaikkaa. Turun yliopistossa voi opiskella yli 130 oppiainetta seitsemässä tiedekunnassa. Tänä vuonna ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville on varattu kiintiöpaikkoja, joita on alasta riippuen 50–80 prosenttia aloituspaikoista.

Turun ammattikorkeakoulussa on kevään yhteishaussa tarjolla 60 eri koulutusta. Syksyllä alkaviin koulutuksiin on aloituspaikkoja kaiken kaikkiaan yli 2300. Haussa on mukana sekä AMK-tutkintoon että ylempään AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia.


Haku Turun yliopistoon aukeaa keskiviikkona
Aamuset


Turun ammattikorkeakoulussa tarjolla kevään yhteishaussa 60 koulutusta
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu:

Lidl hakee taas opiskelijoita korkeakouluunsa

Saksalainen päivittäistavarakauppa Lidl hakee uusia kaupanalan ammattilaisia opiskelemaan ketjun omaan korkeakouluun. Haku lokakuussa 2016 käynnistyvään ohjelmaan päättyy 21. helmikuuta. Saksassa ja Suomessa toteutettavaan kolmivuotiseen Duales Studium -ohjelmaan haetaan nuoria jo kolmatta kertaa.

Ohjelmasta valmistuvat saavat kansainvälisen korkeakoulututkinnon. Opiskelijoille maksetaan kuukausipalkkaa koko opintojen ajan. Lidl korvaa opiskelijalle myös majoituskulut Saksan työskentelyjaksojen ajalta.


Palkka jopa 1800 e/kk ja ilmainen majoitus – Lidl hakee taas opiskelijoita korkeakouluunsa
Helsingin Uutiset


Haku Lidlin palkalliseen korkeakoulutukseen alkanut
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta kaupan ala, korkeakoulu:

  • Uusi hyvinvointikauppaketju luo jopa tuhat työpaikkaa 14.3.2017 - Kesko ja lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppias Oriola-KD perustavat uuden hyvinvointikauppaketjun, jonka ensimmäiset liikkeet aukeavat syksyllä. Tarkoituksena on perustaa sata myymälää ja verkkokauppa. Työntekijätarve on jopa tuhat henkilöä. Kilpailuviranomaisten hyväksyntää odotetaan vielä. Suomeen avataan uusi kauppaketju – Kesko ja Oriola-KD luovat jopa tuhat uutta työpaikkaa Taloussanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta työpaikat:
  • TOK suunnittelee sulkevansa S-market Koivulan 10.1.2017 - Turun Osuuskauppa käynnistää yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko S-market Koivulan henkilöstö. TOK suunnittelee kaupan sulkemista. S-market Koivula sulkemisuhan alla Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Tuko Logistics käynnistää 240 työpaikkaa koskevat yt:t 14.4.2016 - Tuko Logistics etsii kuumeisesti uusia asiakkaita Lähikaupan hankintojen siirtyessä vähitellen Keskoon. Yt-neuvottelujen kohteena on puolet henkilöstöstä.
  • Kauppa työllistää entistä enemmän miehiä 14.4.2016 - Miesten osuus kaupan palkansaajista kasvoi viime vuonna ja yltää nyt lähes tasoihin naisten määrän kanssa. Viime vuonna myös osa-aikaisten työntekijöiden määrä ja osuus alan palkansaajista laskivat hieman.
  • Korkeakoulujen toinen yhteishakuaika alkamassa 15.3.2016 - Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika 16.3.–6.4.2016. Hakeminen tapahtuu netissä, Opintopolku-palvelussa.

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään yhteishaun ensimmäinen hakuaika alkaa tänään. Haussa suuri osa on vieraskielisiä koulutuksia ja Taideyliopiston koulutuksia. Lisäksi mukana on joka toinen vuosi järjestettävä Tampereen yliopiston teatterityön koulutus sekä useita yliopistojen maisterihakuja, jotka on tarkoitettu jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille.

Kevään yhteishaun toinen hakuaika alkaa 16. maaliskuuta.


Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa
Turun Sanomat


Yhteishaut ja hakulomakkeet
Opintopolku


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu:

Yrittäjäyhteisöjen tukeminen saattaisi vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeita

Yrittäjäyhteisöihin ja -verkostoihin osallistuminen on yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikomuksiin. Useimmin verkostoihin osallistutaan ja niistä ollaan kiinnostuneita korkeakouluissa, jotka ovat erikoistuneet teknillisiin ja kauppatieteellisiin aloihin. Tiedot käyvät ilmi Opiskelijasta yrittäjäksi — opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014—2015 -selvityksestä.

Opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset vaihtelevat paljon koulutusaloittain sekä korkeakouluittain. Eroja vaikuttaisivat ainakin osin selittävän korkeakouluissa toimivat yrittäjäverkostot. Niitä on jo 15 suomalaiskorkeakoulussa. Viisi prosenttia opiskelijoista on ollut aktiivisesti mukana yrittäjäverkostoissa. Kaikkiaan 21 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä uravaihtoehtona.

Kasvuyritystapahtuma Slush järjestetään jälleen tällä viikolla Helsingissä. Yhdeksi alansa suurimmista tapahtumista Euroopassa nousseen tapahtuman taustalla merkittävässä roolissa ovat olleet erityisesti Aalto-yliopiston opiskelijat ja yrittäjäyhteisö.


Selvitys: Yrittäjäyhteisöjen tukeminen saattaisi vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeita
Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Mikko Hietala Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 6.4.2017 - Leipomo-konditoria MBakeryn Mikko Hietala on valittu Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisen loppukilpailun voittaja selviää toukokuussa. MBakery on perustettu vuonna 2012 ja se työllistää 42 henkilöä. MBakeryn Hietala on Vuoden nuori yrittäjä 2017 Y-lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Elinkeinopalvelut osaksi Turku Science Park Oy:tä 4.7.2016 - Heinäkuun alusta alkaen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö ovat osa Turku Science Park Oy:tä, joka nyt vastaa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yritys- ja yrittäjyyspalveluista. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluista vastaa nyt Turku Science Park Oy Varsinais-Suomen Yrittäjä Elinkeinopalvelut Science Parkille Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Uusi rahoitusmalli yrityksille 2.6.2016 - Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.

Yrityksille ja korkeakouluille uusi yhteistyöverkosto

Turku Future Technologies (TFT) on ensi vuonna käynnistyvä koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto, joka tuo korkeakoulujen huippuosaamisen teknologiateollisuuden yritysten ulottuville. TFT tarjoaa yrityksille verkoston, jonka kahdeksasta korkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 2 300 alan osaajaa. Tavoitteena on vahvistaa teknillistä osaamista sekä Turun alueen ja Lounais-Suomen tunnettuutta ja vetovoimaa tekniikan alan osaamiskeskittymänä.  Tehostetulla korkeakouluyhteistyöllä halutaan tuoda korkeakoulujen monipuolinen osaaminen ja osaajat uudella tavalla yritysten ulottuville ja lähelle.

Sopimuksessa ovat mukana Aalto Yliopisto, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, Oulun Yliopisto, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto, Yrkeshögskolan Novia/Aboa Mare ja Åbo Akademi. Kukin korkeakoulu profiloituu TFT:ssä omiin vahvuusalueisiinsa. Yhteistyön ylläpitäjinä toimivat Turun ja Rauman kaupungit sekä Turun Seudun Kehittämiskeskus. Yrityksistä mukana ovat muun muassa Meyer Turku ja Valmet Automotive.


Yrityksille ja korkeakouluille uusi yhteistyöverkosto
Turun Sanomat


Teknologiayritykset ja korkeakoulujen lisäävät yhteistyötään
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta teknologiateollisuus, korkeakoulu:

  • Teknologiateollisuuden talousnäkymät 3/2016 julkaistu 3.8.2016 - Tarkempaa tietoa elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, suunnittelun ja konsultoinnin ja tietotekniikka-alan näkymistä on luettavissa Teknologiateollisuuden julkaisusta, johon linkki alla. Talousnäkymät 3/2016 Teknologiateollisuus Tuoreimmat artikkelit aiheesta teknologiateollisuus:
  • Teknologiateollisuuden tilauskanta pienentynyt 3.8.2016 - Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan uusia tilauksia oli huhti-kesäkuussa neljänneksen vähemmän viime vuoteen verrattuna. Ala työllisti kesäkuun lopussa 286 000 henkilöä, mikä on noin prosentin vähemmän kuin viime vuoden keskiarvo. Teknologiateollisuus arvioi yritysten liikevaihdon olevan syksyllä samalla tasolla tai pienempi kuin vuonna 2015. Teknologiateollisuudessa vaisut syysnäkymät Turun Sanomat Teknologiateollisuuden murhe: Tilauskanta supistunut koko alkuvuoden Talouselämä Liikevaihto ja tilausmäärä pienenivät teknologiateollisuudessa Kauppalehti Tuoreimmat
  • Turussa toimiva Stera ryhtyy valmistamaan valaisimia 2.5.2016 - Turun seudulla toimiva mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut Stera Technologies ryhtyy valmistamaan valaisimia.
  • Sanminan toiminta loppuu Salossa 27.4.2016 - Teknologiateollisuuden alihankkijana toimiva yritys työllistää noin 80 henkilöä. Toiminta päättyy kesäkuun lopussa.
  • Korkeakoulujen toinen yhteishakuaika alkamassa 15.3.2016 - Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika 16.3.–6.4.2016. Hakeminen tapahtuu netissä, Opintopolku-palvelussa.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku käynnissä

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku on alkanut. Korkeakoulujen yhteishaussa on jaossa 6 000 opiskelupaikkaa. Haku kestää kaksi viikkoa ja se päättyy tiistaina 22.9. Ammattikorkeakouluissa on eniten aloituspaikkoja sosiaali- ja terveysalalla, yliopistoissa puolestaan matemaattis-luonnontieteellisellä alalla.

Yhteishaku on auki osoitteessa www.opintopolku.fi. Sivulla on myös tarkemmat ohjeet opiskelupaikan hakemiseen. Yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11.


Korkeakoulujen syyshaku avautui
Maaseudun Tulevaisuus


Korkeakoulujen yhteishaku
Opintopolku – YouTube-video


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu:

Kolmannes hakijoista sai opiskelupaikan korkeakoulusta

Korkeakoulujen kevään 2015 yhteishaussa oli noin 154 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai 46 300 eli 30 prosenttia hakijoista. Hyväksytyistä 61 prosenttia sai paikan ammattikorkeakoulusta ja 39 prosenttia yliopistosta.

Nyt valituksi tulleiden tulee ottaa paikka vastaan viimeistään perjantaina 17.7. klo 15. Lähes puolet hyväksytyistä on jo nyt ottanut vastaan saamansa opiskelupaikan. Varasijoilta hakijoita voi vielä tulla hyväksytyksi 12.8. saakka.


Kolmannes hakijoista sai opiskelupaikan korkeakoulusta
Yle


Korkeakoulujen yhteishaun tulokset valmiit Opintopolku-palvelussa
Opetushallitus


Tuoreimmat artikkelit aiheesta yhteishaku, korkeakoulu, yliopisto:

Turun AMK veti kuudenneksi eniten ensisijaisia hakijoita

Perjantaina päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa oli 154 500 hakijaa. Hakijoista 88 500 haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluun ja 66 000 yliopistoon. Turun ammattikorkeakouluun hakeneita oli 14 821. Ensisijaisia hakijoita Turun ammattikorkeakouluun oli kuudenneksi eniten valtakunnallisesti.

Tämän vuoden hakijamäärää ei voi suoraan verrata edelliseen vuoteen, sillä aiemmin yliopistoihin oli oma yhteishakunsa ja ammattikorkeakouluihin neljä erillistä yhteishakua. Turun ammattikorkeakoulussa oli keväällä tarjolla 60 hakukohdetta, mukana kuusi englanninkielistä koulutusta ja 15 ylempää AMK tutkintoa.

– Olen iloinen, että hakijat kokivat Turun AMK:n tänäkin vuonna kiinnostavana opiskelupaikkana, erityisen iloinen olen, että hakijat löysivät myös meille uuden hammasteknikkokoulutuksen, sanoo Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Ensimmäistä kertaa haettavissa olleeseen hammasteknikkokoulutukseen hakijoita oli 690. Aloituspaikkoja koulutuksessa on 25. Eniten hakemuksia, 2 022 , lähetettiin liiketalouden tradenomikoulutuksen päivätoteutukseen Turussa. Useissa tutkinnoissa Turun ammattikorkeakoulussa oli mahdollisuus hakea joko päivä- tai monimuotototeutukseen, jossa opiskelu on mahdollista esimerkiksi työn ohella.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat jatkuvat myöhemmin järjestettävillä valintakokeilla. Korkeakoulujen kaikkien valintojen tulokset julkaistaan heinäkuun alussa. Opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 15. heinäkuuta kello 15 mennessä.

Lähde: Aamuset

Joka kolmannelle hakijalle löytyy korkeakoulupaikka

Korkeakouluihin pyrki tänään päättyneessä yhteishaussa noin 154 000 hakijaa.

Korkeakouluissa eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tarjolla yhteensä noin 46 000 aloituspaikkaa, joten paikkoja on noin joka kolmannelle hakijalle.

Hakijamäärää ei voi suoraan verrata edellisiin vuosiin, sillä aiemmin yliopistoihin oli oma yhteishakunsa ja ammattikorkeakouluihin neljä erillistä yhteishakua. Eniten hakijoita oli Metropolia Ammattikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon.

Lähde: Turun Sanomat

Yliopistoihin kaivataan isoja muutoksia – alempi ja ylempi korkeakoulututkinto erilleen, vahvempaa erikoistumista

Suomen yliopistot UNIFI ry. julkaisi ehdotukset viiden tieteenalan kehittämisestä.

Huoli suomalaisen korkeakoulutuksen asemasta kansainvälisessä kilpailussa on saanut myös yliopistot itsensä liikkeelle. Tänään julkaistiin yliopistojen yhteistyössä tekemät ehdotukset uudistuksille, jotka koskisivat yhteiskuntatieteitä, kauppatieteitä, luonnontieteitä, vieraita kieliä ja kulttuureja sekä lääketiedettä.

Tavoitteena on, että yliopistot sopisivat keskenään, mihin kukin tulevaisuudessa keskittyy ja miten opetuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyttä vähennetään. Uhkakuva on ollut, että uudistukset sanellaan yliopistojen autonomiasta huolimatta ylhäältä valtionhallinnosta, jos rakenteelliset uudistukset eivät muuten etene.

– Työryhmissä on ollut vararehtoritasoinen edustus. Vaikka lopulta päätöksiä tekevät yliopistojen hallitukset, niin kyllä tätä painavana paperina voi pitää, toteaa UNIFI:n toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Yhteistyötä ja keskittämistä

Kaikissa viidessä loppuraportissa korostuu tarve yhteistyön lisäämiseen yliopistojen kesken ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteisen opetuksen määrää voitaisiin lisätä muun muassa verkko-opetuksen avulla, mutta alasta riippuen ehdotetaan myös opetuksen keskittämistä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kansantaloustieteen opetus ehdotetaan keskitettäväksi Jyväskylään. Tämä on ollut esillä aiemminkin.

Joidenkin kielten opetusta halutaan karsia. Saksan ja ranskan sisäänottokiintiöitä halutaan pienentää. Lisäksi saksan ja ranskan syventäviä opintoja ja jatko-opintoja tarjottaisiin muutaman vuoden päästä vain 3-4 yliopistossa, kun nyt esimerkiksi saksaa voi opiskella jopa kahdeksassa yliopistossa.

Sen sijaan esimerkiksi espanjan ja kiinan kielen kiintiöitä halutaan lisätä. Myös Aasian ja Afrikan kielten opetusta halutaan lisätä ja opetus keskitettäisiin Helsingin yliopistoon.

Luonnontieteiden opetusta pohtinut työryhmä korostaa työnjaon selvittämistä erityisesti kemiassa sekä bio- ja ympäristotieteissä. Ryhmä ehdottaa Kemia Suomi-hankkeelle erillistä selvitysmiestä

Lääketieteen opetuksessa tavoitteena on tukea lääkäreiden alueellista jakautumista. Koulutuksen pitää johtaa lääkärin tutkintoon, joten perusopinnoissa on rajalliset mahdollisuudet erikoistua. Sen sijaan tutkimuksen puolella lääketieteen koulutusta ja tutkimusta pohtinut ryhmä näkee mahdollisuuksia yliopistojen yhä suurempaan profiloitumiseen.

Ei suoraa oikeutta maisteriopintoihin

Jos työryhmien ehdotukset toteutuvat, tulevaisuudessa yliopistoon haetaan opiskelemaan kandidaatin tutkintoa eikä se suoraan oikeuta maisterin tutkinnon suorittamiseen. Muun muassa kauppa- ja yhteiskuntatieteitä pohtineet ryhmät ehdottavat kandidaatin ja maisterin tutkinnon selkeää erottamista.

Tämän lisäisi joustavuutta hakea muihin yliopistoihin ja myös tervettä kilpailua yliopistojen välillä, kun alemman korkeakoulututkinnon jälkeen valitaan paikka maisteritutkintoon.

– Tämä on ollut myös UNIFI:n kanta, että on mahdollistettava kandidaatti- ja maisterivaiheeseen erilliset opiskelijavalinnat, kertoo Wahlfors.

Into yhteistyöhön vaihtelee

Maanantaina kansainvälinen asiantuntijaryhmä peräsi opetusministeriölle antamassaan raportissa tiivimpää yhteistyötä ammattkorkeakoulujen ja yliopistojen välille. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot erillään pitävää duaalimallia sinänsä se ei tuominnut, mutta yhteistyön esteet esimerkiksi laista pitäisi ryhmän mielestä poistaa.

Myös yliopistojen kauppatieteitä pohtineen työryhmän mielestä duaalimallia pitäisi tarkastella tulevaisuudessa. Työryhmä perää päällekkäisyyksien poistamista ja työnjaon selkeyttämistä. Mutta toisaalta korostetaan myös, että yhteistyö vaatii ammattikorkeakoulun opetukselta laatua.

Myönteisintä suhtautuminen esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ja tradenomin tutkinnon järjestämiseen yhteistyössä, on yliopistoissa, joissa yhteistyötä on jo muutenkin. Oulussa ja Jyväskylässä ajatus saa kannatusta. Myös Åbo Akademin mielestä duaalimalli on tullut tiensä päähän ja samoilla linjoilla on Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Useissa raporteissa nostettiin esiin myös Tampere3-hanke, jossa Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät jo nyt yhteistyötä esimerkiksi tuotantotalouden opetuksessa sekä tradenomi- ja kandikoulutuksessa.

Yhteiskuntatieteiden opetusta pohtinut työryhmä puolestaan ehdottaa, että yliopistojen yhteistyöelin UNIFI ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene aloittaisivat keskustelut työnjaosta sosiaalityön koulutuksessa.

Mistä on kyse?

  • Yliopistojen yhteistyöelin UNIFI julkaisi loppuraportit viiden tieteenalan uudistusehdotuksista
  • Loppuraporteissa korostetaan vahvempaa erikoistumista, keskittämistä ja yhteistyötä
  • Kandidaatin ja maisterin tutkinnot haluttaisiin erilleen
  • Saksan ja ranskan sisäänottokiintiöitä halutaan karsia, kiinan ja espanjan lisätä
  • Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa haetaan esimerkiksi kauppatieteissä ja sosiaalityön koulutuksessa

Lähde: yle.fi

« Vanhemmat artikkelit