Avainsana-arkisto: kiinteistöpalveluala

Kiinteistöpalveluyritys ISS aloittaa yt-neuvottelut

Kiinteistöpalveluyritys ISS aloittaa ensi maanantaina yt-neuvottelut taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Neuvottelut koskevat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä.

ISS:n mukaan sillä on palveluksessaan tuhatkunta toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Vähennystarve on enimmillään 120 työvuotta. Kaikkiaan ISS:n palkkalistoilla on noin 11 000 ihmistä.


Kiinteistöpalveluyritys ISS voi vähentää jopa 120 palkollistaan
Yle


Siivousfirma irtisanoo 120 – ”Yritystä ei pystytä hoitamaan ilman, että joka vuosi käydään yt-neuvottelut”
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta kiinteistöpalveluala:

  • Kiinteistöpalveluyritys ISS aloittaa yt-neuvottelut 26.8.2015 - Kiinteistöpalveluyritys ISS Palvelut aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhteensä 120 toimihenkilöä, ylempää toimihenkilöä ja johtajaa. Neuvottelut käydään tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
  • KTO:n siivous-, kiinteistöhoito- ja ruokapalvelut siirtyvät Arkealle 10.3.2015 - KTO on vammaisten erityisasiantuntijapalveluita tarjoava kuntayhtymä. KTO:n siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalveluiden noin 40 työntekijää siirtyvät liikkeenluovutuksella Arkealle vanhoina työntekijöinä.
  • Veronumeron käyttö halutaan laajentaa myös kiinteistöpalvelualalle 29.1.2015 - PAM:ssa ja Kiinteistötyönantajissa pidetään yhtenä alan kannalta merkittävimpänä tavoitteena rakennusalalla käytössä olevan veronumerokäytännön laajentamista koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa, kuten siivousta, kiinteistöhuoltoa, ulkoalueiden hoitoa, energiahallintapalveluita, teknisiä palveluita sekä erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluita.

KTO:n siivous-, kiinteistöhoito- ja ruokapalvelut siirtyvät Arkealle

Arkea ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus (KTO) ovat sopineet KTO:n tukipalveluiden siirtämisestä Arkealle huhtikuun alusta alkaen.

KTO:n siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalveluiden noin 40 työntekijää siirtyvät liikkeenluovutuksella Arkealle vanhoina työntekijöinä.

KTO on vammaisten erityisasiantuntijapalveluita tarjoava kuntayhtymä. Kuntayhtymä järjestää erityisasiantuntijapalveluina mm. tutkimusta, kuntoutusta, palvelukoti- ja avohuoltoasumista, opetusta sekä työtoimintaa. KTO:n periaatteena on erityishuollon asiakkaan toimintakyvyn parantaminen. KTO:n päätoimipiste on Paimiossa, mutta toimintaa on ympäri Varsinais-Suomea.

– Tukipalveluiden siirtäminen niihin erikoistuneelle yritykselle antaa meille mahdollisuuden keskittyä paremmin omaan ydinosaamiseemme eli erityishuollon asiakkaan toimintakyvyn parantamiseen. Monipalveluyrityksenä Arkea pystyy tuottamaan kaikki tarvitsemamme tukipalvelut. Uskon, että tämä oli myös siirtyvän henkilöstön kannalta paras ratkaisu, kertoo kuntayhtymän johtaja Seija Aaltonen.

– On ihana asia, että saamme uusia asiakkaita ja pystymme omalla ammattitaidollamme tarjoamaan asiakkaalle toimivampaa arkea, iloitsee Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

Lähde: Turun Sanomat

Veronumeron käyttö halutaan laajentaa myös kiinteistöpalvelualalle

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat haluavat kitkeä harmaan talouden ja työperäisen ihmiskaupan kiinteistöpalvelualalta.

– Siksi olisi tärkeää laajentaa veronumerovelvoitetta koskemaan rakennusalan lisäksi myös kiinteistöpalvelualaa, sanovat PAM ja Kiinteistötyönantajat ry tiedotteessaan.

Järjestöjen mukaan harmaata taloutta ja työperäistä ihmiskauppaa on maan hallituksen toimenpideohjelmista huolimatta saatu heikosti kuriin muun muassa kiinteistöpalvelualan järjestäytymättömässä kentässä.

PAM:ssa ja Kiinteistötyönantajissa pidetään yhtenä alan kannalta merkittävimpänä tavoitteena rakennusalalla käytössä olevan veronumerokäytännön laajentamista koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa, kuten siivousta, kiinteistöhuoltoa, ulkoalueiden hoitoa, energiahallintapalveluita, teknisiä palveluita sekä erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluita.

– Lainsäädäntö on suhteellisen tuore, mutta tulokset ovat olleet rakennusalan osalta hyvin lupaavia. Harmaan talouden toimijoita on tunnistettu ja päästy niin valvovien viranomaisten kuin järjestötoimijoiden osalta kiinni alihankintaketjuissa ilmenneisiin epäkohtiin, kuvaa PAM:n 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo tavoitteen taustoja.

Veronumerovelvoitteen laajentaminen oli toimenpiteenä mukana hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013. Syksyllä 2014 harmaan talouden ministerityöryhmä linjasi, että veronumeron laajempaa käyttöönottoa harkitaan vasta sitten, kun kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön. Laajemman tulorekisterin rakentaminen vie kuitenkin nykyarvion mukaan noin viisi vuotta.

– Me edellytämme omaehtoisen valvonnan nimissä jäsenyrityksiltämme jo nyt veronumerollisten tunnistekorttien käyttöä sekä kirjautumista Tilaajavastuu.fi -palveluun, jolla pyritään helpottamaan luotettavaa palveluiden ostamista. Ymmärrän toki, ettei päällekkäisten tietohallintojärjestelmien rakentaminen ole järkevää, mutta viisi vuotta on pitkä aika vain odottaa asioiden korjaantuvan, sanoo Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kaikilla ansiotuloa saavilla työntekijöillä on nykyisin verokortissaan valmiiksi veronumero. Ulkomaalainen työntekijä saa veronumeron ja henkilötunnuksen verotoimistosta.

Veronumeron keskeisin käytännön hyöty ilman tilaajan omavalvonta- ja raportointivelvoitetta harmaan talouden torjunnan näkökulmasta liittyy juuri ulkomaisen työvoiman ”ilmoittautumisvelvollisuuteen” veronumeroa hankittaessa.

Ylitalo ja Gramén esittävätkin, että veronumerokäytännön käyttöönottoa kiinteistöpalvelualalla testattaisiin esimerkiksi yksittäisen kaupungin, kuntayhtymän tai valtion toimesta tilaajan roolissa.

Lähde: Verkkouutiset