”Kyllä ne nykynuoret ovat niin kansainvälisiä! Matkustelevat vähän väliä ja liikkuvat sujuvasti eri kulttuurien välillä. Sosiaalinen media on tehnyt heistä avarakatseisia kosmopoliitteja!”
Tällaista puhetta kuulee usein niin nuorilta itseltään kuin vanhemmilta ihmisiltä. On yleinen kuvitelma, että nuoret sukupolvet ovat jotenkin automaattisesti ja itsestään selvästi aiempaa avarakatseisempia ja suhtautuvat myönteisesti kansainvälisiin vaikutteisiin.
Tutkimukset kertovat toista. Suomalaisten asenteita maahanmuuttoa, ulkomaalaisia työntekijöitä ja Suomen kansainvälistä aktiivisuutta kohtaan on selvitetty lukuisilla mielipidetutkimuksilla. Useimmiten niissä näkyy sama kuvio: kielteisimpiä ovat alle 25-vuotiaat. Myönteisimpiä kansainvälisyyttä kohtaan ovat yli viisikymppiset.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan keväällä 2014 julkaisemassa, Taloustutkimuksen toteuttamassa arvo- ja asennetutkimuksessa Neljäs Suomi vastaajille esitettiin väittämä: ”Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita”. Kaikista suomalaisista väittämän kanssa oli samaa mieltä 40 prosenttia ja eri mieltä 36 prosenttia. 24 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Yllättäen nuorimmista vastaajista, 18–25 -vuotiaista, oli väittämän kanssa eri mieltä 42 prosenttia. Kielteistä asennetta kansainvälisiä vaikutteita kohtaan on siis nuorilla enemmän kuin muilla ikäryhmillä.
Taloustutkimuksen Suomi Tänään -kirjekyselyssä alle 25-vuotiaat vastaajat sijoittuivat lähemmäksi sitä mielipidettä, että työperäistä maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Heistä 24 prosenttia sijoittui asteikon kielteisimpään päähän, luvuille 9–10. Vanhimmista, 65 vuotta täyttäneistä kielteisimpään päähän sijoittui vain 10 prosenttia.
Myös toisessa kysymyksessä, joka koski Suomen osallistumista kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n ja Etyjin toimintaan, olivat nuoret asenteiltaan vähemmän kansainvälisiä kuin heitä vanhemmat.
Esimerkkejä löytyy lisää: vuoden 2013 syksyllä Sarasvuo -tv-ohjelmalle tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kysyttiin kansalaisten mielipidettä Suomessa olevien ulkomaalaisten määrästä. Kaikista suomalaisista joka kymmenes oli sitä mieltä, että Suomessa on liian vähän ulkomaalaisia. Alle 25-vuotiaista sitä mieltä oli kuitenkin vain kolme prosenttia.
Vaikka nuoret eivät ole asenteiltaan niin moderneja kuin on luultu, jakautuvat heidän mielipiteensä joissakin kysymyksissä odotetulla tavalla. Esimerkiksi alle 25-vuotiaista samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta kannattaa yli 70 prosenttia, kun vanhimmissa, yli 65-vuotiaissa vastaajissa kannattajia on selvästi alle puolet.
Moni nuori kokee kansainvälisyyden, etenkin työperäisen maahanmuuton, uhkana omalle tulevaisuudelleen. Nykyajan nuori on kasvanut sellaiseen ilmapiiriin, jota hallitsevat uutiset nuorisotyöttömyydestä, yt-neuvotteluista ja teollisten työpaikkojen siirtymisestä halpatyömaihin. Homojen oikeudet eivät uhkaa nuorten enemmistöä, joten niitä voi huoletta kannattaa. Tiivistetysti sanottuna homoliitot go-go, mutta maahanmuutto no-no.
Eläkeiän saavuttaneilla kansalaisilla ei ole enää huolta siitä, että työperäinen maahanmuutto veisi heiltä työllistymismahdollisuuksia; heillä on tavallaan ”varaa” olla myönteisempiä kansainvälisyyttä kohtaan.
Ikääkin voimakkaammin maahanmuuttoasenteisiin vaikuttaa koulutus: yliopistotutkinnon suorittaneista ylivoimainen enemmistö on sillä kannalla, että Suomen pitäisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Kielteisimpään päähän eli arvoille 9–10 sijoittuu vain neljä prosenttia. Ammattikoulun käyneistä kielteisimpään päähän sijoittuu peräti 24 prosenttia.
Korkeasti koulutettujen ja hyvään työmarkkina-asemaan päässeiden nuorten asenteet ovat hyvinkin kansainvälisiä, mutta he edustavat nuorten vähemmistöä. Ei pidä unohtaa suurta enemmistöä, maakuntien tavallista nuorisoa ja nuoria aikuisia, jotka eivät ole niin innostuneita kansainvälisyydestä. Heillä on oikeutettu huolensa omasta tulevaisuudestaan nopeasti muuttuvassa Suomessa.
Lähde: Talouselämä
