Avainsana-arkisto: kansainvälisyys

Tekes ja Finpro yhdistetään

Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi toimijaksi, jonka työnimi on Business Finland. Business Finlandiin kootaan yhteen innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Muutoksella on tarkoitus parantaa asiakkaiden palvelua ja toteuttaa yhden luukun periaatetta.


Tekes ja Finpro yhdistetään, ulkoministeriön rooli vienninedistämisessä vahvistuu
Työ- ja elinkeinoministeriö


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:

Potkurista saa myös kansainvälistymisneuvontaa

Turun Seudun yrityspalvelupiste Potkuri on avannut ICT-Cityn katutasoon Joukahaisenkadulla kansainvälistymisneuvontaan keskittyvän palvelun. Toistaiseksi neuvontapiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata puhelimitse suoraan Potkurin numerosta 040 488 2000.

Pisteestä voi kysyä myös Enterprise Europe Networkin (EEN) kautta saatavilla olevista kansainvälistymispalveluista. Paikallisten yritysten ohella neuvontapiste palvelee myös Suomen markkinoista kiinnostuneita ulkomaisia yrityksiä. Apua voi saada esimerkiksi Turun seudulla toimivien yhteistyökumppaneiden löytämiseen.


Potkurista nyt myös kansainvälistymisneuvontaa
Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti


Potkurista saa myös kansainvälistymisneuvontaa
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Potkuri, yrittäjyys:

  • Turun seutu merkittävä start up -keskittymä 18.7.2017 - Turun seudulla toimii toistakymmentä start up -palveluita tuottavaa yritystä ja yhteisöä, kuten SparkUp, Boost Turku ja Klopal Startup Studio. Lisäksi Turussa järjestetään Suomen suurimpiin kuuluva startup-tapahtuma The Shift. Turussa ja Salossa on saanut alkunsa jo yli 300 startupia ja uusien yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Turun seudun korkeakoulujen ansiosta täällä on paljon teknistä osaamista, ja pätevistä työntekijöistä on vähemmän kilpailua
  • Uusien yritysten määrä nousussa 25.4.2017 - Vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä uusien yritysten määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 5 987 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä ja näistä 530 Varsinais-Suomessa. Uusia yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kaupan ja rakentamisen toimialoilla. Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Mikko Hietala Varsinais-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 6.4.2017 - Leipomo-konditoria MBakeryn Mikko Hietala on valittu Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisen loppukilpailun voittaja selviää toukokuussa. MBakery on perustettu vuonna 2012 ja se työllistää 42 henkilöä. MBakeryn Hietala on Vuoden nuori yrittäjä 2017 Y-lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Elinkeinopalvelut osaksi Turku Science Park Oy:tä 4.7.2016 - Heinäkuun alusta alkaen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö ovat osa Turku Science Park Oy:tä, joka nyt vastaa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yritys- ja yrittäjyyspalveluista. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluista vastaa nyt Turku Science Park Oy Varsinais-Suomen Yrittäjä Elinkeinopalvelut Science Parkille Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta yrittäjyys:
  • Uusi rahoitusmalli yrityksille 2.6.2016 - Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.

Nuorten kansainvälisyys on myytti – Viisikymppiset ovat kansainvälisimpiä

”Kyllä ne nykynuoret ovat niin kansainvälisiä! Matkustelevat vähän väliä ja liikkuvat sujuvasti eri kulttuurien välillä. Sosiaalinen media on tehnyt heistä avarakatseisia kosmopoliitteja!”

Tällaista puhetta kuulee usein niin nuorilta itseltään kuin vanhemmilta ihmisiltä. On yleinen kuvitelma, että nuoret sukupolvet ovat jotenkin automaattisesti ja itsestään selvästi aiempaa avarakatseisempia ja suhtautuvat myönteisesti kansainvälisiin vaikutteisiin.

Tutkimukset kertovat toista. Suomalaisten asenteita maahanmuuttoa, ulkomaalaisia työntekijöitä ja Suomen kansainvälistä aktiivisuutta kohtaan on selvitetty lukuisilla mielipidetutkimuksilla. Useimmiten niissä näkyy sama kuvio: kielteisimpiä ovat alle 25-vuotiaat. Myönteisimpiä kansainvälisyyttä kohtaan ovat yli viisikymppiset.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan keväällä 2014 julkaisemassa, Taloustutkimuksen toteuttamassa arvo- ja asennetutkimuksessa Neljäs Suomi vastaajille esitettiin väittämä: ”Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita”. Kaikista suomalaisista väittämän kanssa oli samaa mieltä 40 prosenttia ja eri mieltä 36 prosenttia. 24 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Yllättäen nuorimmista vastaajista, 18–25 -vuotiaista, oli väittämän kanssa eri mieltä 42 prosenttia. Kielteistä asennetta kansainvälisiä vaikutteita kohtaan on siis nuorilla enemmän kuin muilla ikäryhmillä.

Taloustutkimuksen Suomi Tänään -kirjekyselyssä alle 25-vuotiaat vastaajat sijoittuivat lähemmäksi sitä mielipidettä, että työperäistä maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Heistä 24 prosenttia sijoittui asteikon kielteisimpään päähän, luvuille 9–10. Vanhimmista, 65 vuotta täyttäneistä kielteisimpään päähän sijoittui vain 10 prosenttia.

Myös toisessa kysymyksessä, joka koski Suomen osallistumista kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n ja Etyjin toimintaan, olivat nuoret asenteiltaan vähemmän kansainvälisiä kuin heitä vanhemmat.

Esimerkkejä löytyy lisää: vuoden 2013 syksyllä Sarasvuo -tv-ohjelmalle tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kysyttiin kansalaisten mielipidettä Suomessa olevien ulkomaalaisten määrästä. Kaikista suomalaisista joka kymmenes oli sitä mieltä, että Suomessa on liian vähän ulkomaalaisia. Alle 25-vuotiaista sitä mieltä oli kuitenkin vain kolme prosenttia.

Vaikka nuoret eivät ole asenteiltaan niin moderneja kuin on luultu, jakautuvat heidän mielipiteensä joissakin kysymyksissä odotetulla tavalla. Esimerkiksi alle 25-vuotiaista samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta kannattaa yli 70 prosenttia, kun vanhimmissa, yli 65-vuotiaissa vastaajissa kannattajia on selvästi alle puolet.

Moni nuori kokee kansainvälisyyden, etenkin työperäisen maahanmuuton, uhkana omalle tulevaisuudelleen. Nykyajan nuori on kasvanut sellaiseen ilmapiiriin, jota hallitsevat uutiset nuorisotyöttömyydestä, yt-neuvotteluista ja teollisten työpaikkojen siirtymisestä halpatyömaihin. Homojen oikeudet eivät uhkaa nuorten enemmistöä, joten niitä voi huoletta kannattaa. Tiivistetysti sanottuna homoliitot go-go, mutta maahanmuutto no-no.

Eläkeiän saavuttaneilla kansalaisilla ei ole enää huolta siitä, että työperäinen maahanmuutto veisi heiltä työllistymismahdollisuuksia; heillä on tavallaan ”varaa” olla myönteisempiä kansainvälisyyttä kohtaan.

Ikääkin voimakkaammin maahanmuuttoasenteisiin vaikuttaa koulutus: yliopistotutkinnon suorittaneista ylivoimainen enemmistö on sillä kannalla, että Suomen pitäisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Kielteisimpään päähän eli arvoille 9–10 sijoittuu vain neljä prosenttia. Ammattikoulun käyneistä kielteisimpään päähän sijoittuu peräti 24 prosenttia.

Korkeasti koulutettujen ja hyvään työmarkkina-asemaan päässeiden nuorten asenteet ovat hyvinkin kansainvälisiä, mutta he edustavat nuorten vähemmistöä. Ei pidä unohtaa suurta enemmistöä, maakuntien tavallista nuorisoa ja nuoria aikuisia, jotka eivät ole niin innostuneita kansainvälisyydestä. Heillä on oikeutettu huolensa omasta tulevaisuudestaan nopeasti muuttuvassa Suomessa.

Lähde: Talouselämä