Avainsana-arkisto: hoitoala

Kehitysvammaisten ryhmäkoti Naantalissa luo 11 uutta työpaikkaa

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uusi asumispalveluyksikkö on rakenteilla Naantaliin. Rakennukseen tulee koti 14 kehitysvammaiselle tai erityistä tukea tarvitsevalle muuttajalle. Yksi asunto varataan kotona asuvien henkilöiden lyhytaikaishoitoa varten. Rakennukseen tulee kolme kotiryhmää, joissa kullakin asukkaalla on oma asunto ja yhteinen olohuone. Rakennuksen on määrä valmistua elokuun lopulla ensi vuonna.

Naantalin kaupunki on valinnut tulevaksi palveluntuottajaksi KVPS Tukena Oy:n. Asumispalveluyksikössä tuotetaan ympärivuorokautista asumispalvelua. Palvelutoiminta luo Varsinais-Suomen alueelle 11 uutta työpaikkaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.


Kehitysvammaisten ryhmäkoti Naantalissa luo 11 uutta työpaikkaa
Turun Sanomat


Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uusi asumispalveluyksikkö rakenteilla Naantaliin
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta sosiaali-ja terveysala, hoitoala:

Työllistyminen sosiaali- ja terveysalalle ei olekaan varmaa

Sosiaali- ja terveysalalla opiskelua on pidetty vuosien ajan varmana valintana, koska alan työvoimatarve kasvaa tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tarjonnasta nuorten suosiossa ovat perinteisesti etenkin sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja ensihoitajan koulutukset. Sosiaali- ja hoitoala kiinnostaa myös alanvaihtajia, toisen asteen lähihoitajakoulutukseen on runsaasti hakijoita etenkin aikuispuolella.

Työttömyys sosiaali- ja terveysalalla on ollut hieman nousussa viime aikoina. Sosiaali- ja terveysala ei kärsi lähitulevaisuudessa työvoimapulasta, mutta työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammateittain eikä alueittain. Vaikka työllisyysnäkymät saattavat nyt olla epävarmat, alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa.


Piti olla varma ala – töitä ei sittenkään kaikille
Taloussanomat


Tuoreimmat artikkelit aiheesta sosiaali- ja terveysala:

Pihlajalinna osti hoivakoteja Varsinais-Suomesta

Pihlajalinna Terveys Oy on ostanut hoivakoteja Varsinais-Suomesta. Junnilan perheyritys on myynyt Pihlajalinnalle Raision Oiva Oy:n sekä Setälänpihan ja Matinkartanon hoivapalveluiliiketoiminnat Liedosta.

Pihlajalinna vahvistaa asemaansa hoivapalveluiden tuottajana Varsinais-Suomeen. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista.


Pihlajalinna osti hoivakoteja Varsinais-Suomesta
Turun Sanomat


Pihlajalinna osti hoivakoteja Varsinais-Suomesta
Aamuset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta hoitoala:

  • Kehitysvammaisten ryhmäkoti Naantalissa luo 11 uutta työpaikkaa 20.10.2015 - Naantalin uuden asumispalveluyksikön rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin Suovuoressa. Rakennukseen tulee koti 14 kehitysvammaiselle tai erityistä tukea tarvitsevalle muuttajalle. Palvelutoiminta luo Varsinais-Suomen alueelle 11 uutta työpaikkaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
  • Työllistyminen sosiaali- ja terveysalalle ei olekaan varmaa 15.5.2015 - Sosiaali- ja terveysalaa on pitkään pidetty alana, jolla työllistyminen on varmaa. Nyt työttömyys on kasvanut, vaikka pitkällä aikavälillä työvoimapula uhkaa.
  • Pihlajalinna osti hoivakoteja Varsinais-Suomesta 23.4.2015 - Pihlajalinna Terveys Oy on ostanut hoivakoteja Varsinais-Suomesta. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista.
  • Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan: Päivähoitoon voi syntyä 5500 työpaikkaa 25.11.2014 - Tuhannet uudet työpaikat edistäisivät naisten työllisyyttä ja synnyttäisivät yhteiskuntaan suorittavan tason perustyötä, jonka katoamista pidetään isona yhteiskunnallisena ongelmana.
  • Töitä riittää asiantuntijoille ja hoitajille 7.1.2014 - Työmarkkinoiden murroksessa Suomeen jää töitä, joita ei voi siirtää tietokoneille tai halvemman työvoiman maihin. Asiantuntijoilla sekä palvelun, hoidon ja hoivan aloilla riittää töitä tulevaisuudessakin. Koneet eivät voi korvata asiantuntija-ajattelua, joten lääkäreille, kokeille, autonkorjaajille ja vartijoille lienee tulevaisuudessakin töitä. Suomalaisten ikääntymisen myötä tarvitaan lääkäreiden lisäksi hoitajia. Vuorovaikutustilanteita vaativat työtkään eivät ole katoamassa. Ihmisiä tarvitaan esimerkiksi työnjohtajiksi, opettajiksi, myyjiksi, tarjoilijoiksi ja markkinoijiksi.

Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan: Päivähoitoon voi syntyä 5500 työpaikkaa

Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan joulukuun alussa – ja osa siitä todennäköisesti vielä vuodenvaihteessa.

Jos nykyinen eduskunta hyväksyy sen kokonaisuudessaan, päiväkoteihin syntyy seuraavan vuosikymmenen aikana 5 500 uutta työpaikkaa.

Tuhannet uudet työpaikat edistäisivät naisten työllisyyttä ja synnyttäisivät yhteiskuntaan suorittavan tason perustyötä, jonka katoamista pidetään isona yhteiskunnallisena ongelmana.

Uudistus astuisi voimaan vuonna 2025.

– Siirtymäaika vaaditaan uusien lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kouluttamiseen, kertoo opetusministeri Krista Kiuru (sd).

Opetusministeri Kiuru vahvisti lauantaina Lännen Median lehtien haastattelussa, että hän aikoo viedä päivähoidossa läpi peruskoulu-uudistukseen vertautuvan mullistuksen vielä tällä vaalikaudella.

Lakiesityksen mukaan päiväkotiryhmässä saa olla yhtaikaa hoidossa enintään kolmea työntekijää vastaava lapsimäärä. Nykyisellä mitoituksella alle kolmivuotiaiden ryhmässä lapsia saisi olla korkeintaan 12 (1:4:ään) ja yli kolmivuotiaiden ryhmässä 21 (1:7:ään).

Tilapäisiä ylityksiä ei enää sallita.

Opetushallitus laatii päiväkodeille ”opetussuunnitelman”

Jatkossa Opetushallitus toimii alan asiantuntijavirastona ja laatii päivähoitoa koskevan valtakunnallisen ”opetussuunnitelman”, jota kutsutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi.

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle on myös laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Kiurun mukaan hallituksen esitysten sisällöt, jotka koskevat varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta, ovat valmiina.

Joulukuun alussa eduskuntaan etenevän lain toteutumista voi pitää melko varmana.

Vuodenvaihteessa opetusministeriön tavoitteena on lisäksi antaa eduskunnalle käsiteltäviksi säädökset, joiden hyväksyminen johtaisi varhaiskasvatuksessa arviolta 5 500 uuden työpaikan syntymiseen.

Työntekijöitä tarvitaan, koska jatkossa alle kolmivuotiaiden ryhmässä saisi olla enintään kolme lasta per hoitaja eli yhteensä yhdeksän lasta. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku laskisi 1:6:een, jolloin ryhmän enimmäislapsimäärä olisi 18.

Henkilöstön pätevyysvaatimuksia ei lievennetä, vaan jatkossakin lapsiryhmän kolmesta hoitajasta yhden on oltava korkeakoulutettu.

Lastentarhanopettajille syntyisi kokopäivähoitoon ja osapäivähoitoon noin 1 850 uutta työpaikkaa. Lastenhoitajien lisätarve olisi noin 3 700.

Uusien työntekijöiden kouluttaminen maksaisi arviolta 159 miljoonaa euroa, mutta kustannukset jakautuisivat kymmenelle vuodelle. Varhaiskasvatuksen henkilöstökustannukset nousisivat noin 221 miljoonalla eurolla. Uudet henkilöstömitoitukset olisivat kuitenkin sitovia vasta vuodesta 2025 alkaen.

Hallituksen pääpuolueet kokoomus ja Sdp haluavat säätää varhaiskasvatuslain vaalikauden loppumetreillä, koska ne epäilevät keskustan halukkuutta mittavan uudistuksen toteuttamiseen.

Lähde: Turun Sanomat

Töitä riittää asiantuntijoille ja hoitajille

Työmarkkinoiden murroksessa Suomeen jää töitä, joita ei voi siirtää tietokoneille tai halvemman työvoiman maihin. Asiantuntijoilla sekä palvelun, hoidon ja hoivan aloilla riittää töitä tulevaisuudessakin.

Koneet eivät voi korvata asiantuntija-ajattelua, joten lääkäreille, kokeille, autonkorjaajille ja vartijoille lienee tulevaisuudessakin töitä. Suomalaisten ikääntymisen myötä tarvitaan lääkäreiden lisäksi hoitajia.

Vuorovaikutustilanteita vaativat työtkään eivät ole katoamassa. Ihmisiä tarvitaan esimerkiksi työnjohtajiksi, opettajiksi, myyjiksi, tarjoilijoiksi ja markkinoijiksi.

Korkean teknologian tutkimus- ja kehitystyötä voidaan tehdä Suomessa, vaikka tuote tehtäisiinkin halpatyömaissa. Silloin tarvitaan insinöörejä, tekniikan alan ihmisiä ja matemaattis-luonnontieteilijöitä. Palvelualalla tarvitaan yhä kehittäjiä, taloustieteilijöitä ja juristeja.

Tulevaisuuden töitä, jotka eivät vaadi korkeaa koulutusta mutta joita ei voi siirtää Kiinaan tai koneille, ovat esimerkiksi kaupan myyjät, parturi-kampaajat, ravintolakokit ja tarjoilijat. Myös fyysisiin ei-rutiininomaisiin ammatteihin tarvitaan työntekijöitä. Rekkakuskeille, siivoojille ja varastotyöntekijöille on siis kysyntää.

Ammatteja katoaa ja uusia ammatteja syntyy

Katoavia ammatteja ennakoidaan supistuville ammattialoille. Näitä ovat muun muassa taloushallinnon toimihenkilöt, maatalousyrittäjät ja -työntekijät, metallityöntekijät ja kemiallisen prosessityön työntekijät. Monia perinteisiä teollisuusammatteja on jo hävinnyt ja häviää tulevaisuudessakin. Palveluissa uusi tekniikka voi korvata ihmistyön, kuten nähdään itsepalvelukassoilla.

Uusia ammatteja syntyy esimerkiksi uuden teknologian ja tietoturvan saralle. Tietoturva-asiantuntijoita tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Uudet ammatit ovat usein yhdistelmiä vanhoista. Uusia palveluammatteja voi syntyä hyvinvointiin ja elämänhallintaan.

Korkeakoulutusta suositellaan myös tulevaisuudessa

Sille, joka haluaa varmistaa työllistymisensä, erikoistutkija Katarina Nilsson Hakkala Valtion Taloudellisesta Tutkimuskeskuksesta suosittelee kuitenkin korkeakoulutusta.

”Uskoisin, että korkeampi koulutus antaa valmiuksia sopeutua muutoksiin ja kykyä vaihtaa alasta toiseen. Jos on alakohtainen matala koulutus ja se ala katoaa, voi olla, että joutuu kokonaan kouluttautumaan uudelleen.”

Hankalinta on teollisuuden työntekijöillä, jotka osaavat vain tietyn alan asiat.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen kehottaa alakohtaisista ennusteista huolimatta valitsemaan ammatin oman mielenkiinnon mukaan.

”On lyhytnäköistä ottaa askel, joka tällä hetkellä näyttää turvalliselta.”

Lähde: Turun Sanomat, 7.1.2014

Sairaanhoitopiiri varautuu yhä lomauttamaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus ei tänään poistanut lomautuksia sairaanhoitopiirin henkilöstösäästöjen keinovalikoimasta.

Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen esitti, että henkilöstöä ei tänä vuonna lomautettaisi. Hallitus kuitenkin jyräsi hänet äänin 10–9.

Lomautukset jäivät siis yhä yhdeksi keinoksi pyrittäessä hallituksen asettamaan 5,8 miljoonan euron säästöön henkilöstökuluissa.

Lomautusmahdollisuuden puolesta äänestivät kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja kaksi keskustalaista. Vastaan olivat Sdp, vasemmistoliitto, yliopiston edustajat sekä keskustan Mirjam Karila.

Lähde: Turun Sanomat 24.9.2013

Turun maahanmuuttajasairaanhoitajat työllistyneet

Kaikki Turun ammattikorkeakoulun Sairaanhoitajia Turkuun -koulutukseen osallistuneet maahanmuuttajasairaanhoitajat ovat saaneet työpaikan.

68 sairaanhoitajan työllistyminen tarkoittaa, että SATU-koulutus on yltänyt tavoitteisiinsa, Turun amk tiedottaa.

ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu koulutus on maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoitettu työvoimapoliittinen pätevöittämiskoulutus.

Koulutus tuottaa sairaanhoitajan (AMK) pätevyyden niille, jotka ovat suorittaneet EU/ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajan tai muun vastaavan terveydenhuoltoalan tutkinnon.

SATU-koulutusta on järjestetty Turun ammattikorkeakoulussa nyt jo kymmenen vuotta vastaamaan 2000-luvun alun sairaanhoitajapulaan Turussa.

Tiedettiin, että kaupungissa oli maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia, jotka olivat ilman koulutustaan vastaavaa työtä. Työllistymisen esti puuttuva laillistus ja pätevyys oman ammatin harjoittamiseen Suomessa.

Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ovat saaneet harjoittelujaksoilla kiitosta erityisesti kohteliaasta käytöksestään ja eettisestä toiminnastaan, kertoo koulutuksen vastuuopettaja Raija Sairanen.

– Uskon, että juuri nämä piirteet yhdistettynä ammattitaitoon ovat tehneet SATU-koulutuksessa pätevöityneistä sairaanhoitajista haluttua työvoimaa, toteaa Sairanen.

Koulutus juhlii 10-vuotista taivaltaan maanantaina 23.9. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen aikuiskoulutuksen kansainvälisen viikon avajaisissa.

Lähde: Turun Sanomat 18.9.2013

Suomessa jatkuva pula kunnallisista valvontaeläinlääkäreistä

Kunnat eivät ole saaneet palkattua riittävästi valvontaeläinlääkäreitä, vaikka valtio maksaa kunnille valvontalääkärin palkan. Valvontaeläinlääkärin virkoja on täyttämättä 15. Kuormittava valvontatyö ei kiinnosta eläinlääkäreitä.

”Toisin kuin tavallinen eläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri on harvoin tervetullut taloon”, neuvotteleva virkamies Sanna Hellström Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kiteyttää.

Kunnallisten valvontaeläinlääkäreiden virat perustettiin ratkaisemaan jääviysongelmaa. Aiemmin kunnaneläinlääkärit valvoivat omia asiakkaitaan. He kävivät maatiloilla lääkitsemässä eläimiä ja tekivät samaisille tiloille valvontatarkastuksia. Eviran mukaan jääviysongelmasta ei ole päästy eroon. Valmistuvista opiskelijoista toivotaan helpotusta valvontaeläinlääkärivajeeseen.

Suomessa on kunnallisia ja aluehallintovirastojen valvontaeläinlääkäreitä. Virat perustettiin vuonna 2009 voimaan tulleen eläinlääkärihuoltolain myötä.

Lähde: Helsingin Sanomat s. A 10, 4.6.2013

Suomen ensimmäinen seniorien perhehoitokylä nousee Kaarinaan

Kaarinan kaupunkiin on suunnitteilla seniorien perhehoitokylä, joka koostuu ryppäästä perhekoteja. Aiemmin perhekodit ovat olleet yksittäisiä koteja, joten perhehoitokylä on ainut laatuaan. Seniorien perhehoidon kantavana ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen hoitomuoto ikääntyneille, jotka eivät pärjää kotona, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa.

Perhekylän toiminta alkaa ensi vuonna, ja tällä hetkellä sinne etsitään perhehoitajia. Hoitaja ei ole yrittäjä eikä työsuhteessa, vaan hän tekee toimeksiantosopimuksen kaupungin kanssa. Hoitajalle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus.

Lähde: Turun Sanomat 3.5.2013