Avainsana-arkisto: Eures

Suomalaisten kiinnostus Virossa työskentelyyyn kasvanut

Suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti Virossa asumiseen ja työskentelyyn, kertovat Viron Elinkeinoelämän kehittämissäätiö EAS:n ja Duunitorin teettämän verkkokyselyn tulokset.

Virossa näyttävät houkuttelevan etenkin halvemmat elinkustannukset (noin 60 prosenttia vastaajista). Muita vetovoimatekijöitä olivat kyselytutkimuksen raportin mukaan kevyempi verotus, mielenkiintoiset työmahdollisuudet, seikkailunhalu ja oman alan työpaikkojen puuttuminen Suomesta. Avoimissa vastauksissa näkyy myös Viron maantieteellisen läheisyyden merkitys.

Kansainväliseen työnvälitykseen erikoistunut Eures-asiantuntija Tomi Puranen Te-toimistosta pitää asenteita Viroa kohtaan yllättävänkin myönteisinä.  ”Käännekohta oli vuonna 2015, kun Enterprise Estonia suuntasi Suomeen vahvan tiedotuskampanjan ja virolaisilla yrityksillä oli rekrytointikiertue Suomessa. Ennen Suomessa oli ehkä tietämättömyyttä Virosta, mutta tuosta lähtien kiinnostus on kasvanut etenkin it-alalla.”


Kysely: Enemmistö suomalaisista voisi harkita Virossa työskentelyä – ”Tasaverotus kiehtoisi työskentelemään ahkerammin”
Helsingin Sanomat


Work in Estonia


Moni hakisi töitä etelänaapurista seikkailunhalun takia
Turun Sanomat


Moni suomalainen hakisi töitä Virosta seikkailunhalun takia
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Eures, Viro:

  • Suomalaisten kiinnostus Virossa työskentelyyyn kasvanut 16.5.2016 - Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sanoi, että voisi harkita Virossa asumista tai työskentelyä. It-alan ammattilaiset suhtautuivat muita suopeammin ajatukseen Virossa työskentelystä.
  • Viro houkuttelee osaajia Salosta 25.8.2015 - Salossa tietotekniikka-alan työpaikoista häviää suuri osa, kun Microsoftin yhteistoimintaneuvottelut Salon yksikön osalta päättyivät viime perjantaina.
  • PES haluaa työvoiman liikkuvan – EU-komissio jarruttaa 11.12.2014 - Euroopan sosialidemokraattisen puolueen (PES) eri maiden sosialidemokraattiset työ- ja sosiaaliministerit haluavat yhtäläiset sosiaaliset ja työntekoon liittyvät oikeudet Euroopan sisällä liikkuville työntekijöille ja kotimaassaan työskenteleville.
  • Kannattaako muutto työn perässä? 5.11.2014 - Yleisimpiä syitä työperäiseen muuttoon ovat työtarjous, paremmat työllistymismahdollisuudet tai halu kehittyä ja saada uusia kokemuksia.
  • Euroopan kielten päivää vietetään perjantaina 25.9.2014 - Kirjaston uudisosan aulassa sijaitsevilla infopisteillä voi kello 11–17 tutustua muun muassa Turun Kielitivoli -hankkeen Kielireppuun ja Kielten Aarrearkkuun, Diakin tulkkikoulutukseen, suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston tarjontaan sekä Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES–työnvälityspalveluihin.

Viro houkuttelee osaajia Salosta

Salossa työttömyysaste noussee lähelle 20 prosenttia, kun Microsoft lopettaa. TE-toimiston tekemän kyselyn perusteella tietotekniikka-alan osaajilla on kiinnostusta työskennellä myös ulkomailla.

”Virossa on pulaa ict-alan osaajista, ja töitä on tarjolla”, kertoo Varsinais-Suomen TE-toimiston Eures-asiantuntija Tomi Puranen.

Virosta odotetaan rekrytointikiertueelle Suomeen syksyn aikana useita Virossa toimivia ict-alan yhtiötä. TE-toimiston eurooppalainen työnvälityspalvelu EURES ja Enterprise Estonia–Work in Estonia järjestävät yhteistyössä yritysten ja työntekijöiden tapaamisia kolmella paikkakunnalla. Virossa toimii myös suomalaisyhtiöitä, jotka ovat tarjonneet it-työtä suomalaisille. It-alan osaajia hakevat Viroon muun muassa logistiikkayhtiö Küehne & Nagel, peliteollisuuteen keskittyvä Playtech, rahansiirtoyhtiö Transferwice sekä Tieto Estonia.


Viro houkuttelee osaajia Salosta
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Eures, ICT-ala:

  • Turkulainen peliyhtiö TicBits myyty 5.7.2016 - 9 henkeä työllistävä pieni turkulainen peliyhtiö TicBits on myyty hongkongilaiselle Animoca Brandsille 2,35 miljoonalla eurolla. Animoca Brands maksaa vielä miljoonan lisää vuonna 2018. Suomalainen pelifirma myytiin Hongkongiin – 372 000 € työntekijää kohti Talouselämä Pieni turkulainen peliyhtiö ostettiin Aasiaan – TE: Yli kolmen miljoonan kauppa Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta peliala:
  • Suomalaisten kiinnostus Virossa työskentelyyyn kasvanut 16.5.2016 - Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sanoi, että voisi harkita Virossa asumista tai työskentelyä. It-alan ammattilaiset suhtautuivat muita suopeammin ajatukseen Virossa työskentelystä.
  • Salosta etsitään it-osaamista miehittämättömien koptereiden ohjelmointiin 21.10.2015 - Salosta etsitään it-osaamista miehittämättömien koptereiden ohjelmointikehitykseen sekä paikkaa testata miehittämättömiä lentolaitteita. Ilmaliikennettä palveleva Future Sky Oy haluaisi laitteiden testikeskuksen myös Saloon.
  • Ruotsalaiset etsivät tietotekniikan osaajia Suomesta 19.10.2015 - Ruotsalaiset tietotekniikkayritykset yrittävät paikata kroonista henkilöstövajettaan etsimällä uusia osaajia Suomesta. Aikaisempien rekrytointiyrityksien tuloksena parikymmentä suomalaista it-alan osaajaa on päätynyt töihin Ruotsiin.
  • Elektroniikkajätti LG avasi tuotekehitysyksikön Turussa 8.10.2015 - Eteläkorealainen elektroniikkajätti LG Electronics on avannut tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen Turkuun Kupittaalle. Yhtiö arvostaa Turun alueelta löytyvää kansainvälisen tason asiantuntijuutta ja langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunutta teollisuutta.

PES haluaa työvoiman liikkuvan – EU-komissio jarruttaa

Eurooppalaiselle työvoimalle halutaan yhtäläiset oikeudet. Euroopan sosialidemokraattisen puolueen (PES) eri maiden sosialidemokraattiset työ- ja sosiaaliministerit vauhdittavat eurooppalaisen työvoiman liikkuvuutta uudella julistuksella. Ministerit haluavat yhtäläiset sosiaaliset ja työntekoon liittyvät oikeudet Euroopan sisällä liikkuville työntekijöille ja kotimaassaan työskenteleville. Tähän kuuluu myös työvoiman vapaa liikkuvuus.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) pitää julistuksen sisältöä hyvänä. Hänen mielestään Euroopan unioni tarvitsee vahvempaa sosiaalista näkemystä. Hän pitää reiluilla pelisäännöillä toimivia sisämarkkinoita yhtä lailla työntekijöiden kuin myös yritysten yhteisenä etuna.

– Voitontavoittelua työntekijöiden oikeuksia rikkomalla ei pidä hyväksyä, Lauri Ihalainen linjaa.

Ihalainen toivoo uudelta EU-komissiolta edeltäjäänsä aktiivisempaa otetta työntekijöiden oikeuksien kehittämisessä.

Voitontavoittelua työntekijöiden oikeuksia rikkomalla ei pidä hyväksyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on toivonut komissiolta muun muassa selvitystä uusista työnteon muodoista, kuten itsensätyöllistäjien asemasta ja nollatöistä.

– Vuosi sitten hyväksytty lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivi oli askel oikeaan suuntaan. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan.

Lähde: Demari.fi

Kannattaako muutto työn perässä?

Jos sopivaa työpaikkaa ei löydy lähiseudulta harkitsee moni muuttoa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Lähtöä kannattaa punnita monelta kantilta.

Perinteisesti muuttoliike on aina valunut kohti kaupunkeja. Ennen niissä kutsuivat tehtaat, nyt lukuisilla aloilla toimivat yritykset. Moni kokee, että työn vuoksi pitäisi olla valmis muuttamaan, mutta tunteita asia herättää puolesta ja vastaan.

Yleisimpiä syitä työperäiseen muuttoon ovat työtarjous, paremmat työllistymismahdollisuudet tai halu kehittyä ja saada uusia kokemuksia. EU:n myötä työn hakuun on entistä helpompi suunnata myös ulkomaille.

Kausityö sopii sinkulle

ELY-keskuksen tutkija Jouni Nupponen kehottaa kartoittamaan huolella millaisia työpaikkoja eri alueilla on tarjolla ja kuinka ne sopivat omaan osaamiseen. Manpowerin työmarkkinabarometrin mukaan paras työllisyystilanne on tällä hetkellä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sairaanhoitajille, hammaslääkäreille ja tilintarkastajille kysyntää riittää ympäri Suomen.

Työn perässä voi muuttaa väli- tai pidempiaikaisesti. Tänä vuonna yhä useampi suuntaa kausityöhön Lapin hiihtokeskuksiin, joissa työvoimaa tarvitaan jopa 4-kertaisesti kesään verrattuna. Helpointa kausityöläisyys on perheettömille sinkuille, jotka asuvat vuokralla tai onnistuvat vuokraamaan asuntonsa jakson ajaksi.

Työperäisen muuton seurauksia väitöskirjassaan tutkineen Satu Nivalaisen mukaan perheellisten muuton takana on yleensä miehen saama työtarjous. Työn tarjoamien mahdollisuuksien ja taloudellisen tilanteen lisäksi perheen muuttopäätökseen vaikuttavat vahvimmin lasten ikä ja koulunkäyntitilanne. Alle kouluikäiset lapset eivät vanhempien muuttohalukkuuteen juurikaan vaikuta.

Sosiaalisuus auttaa sopeutumaan

Muutto uudelle paikkakunnalle vaatii ainakin jonkin verran sosiaalisuutta, sillä ihmissuhteet on luotava uudelleen. Koska työssäkäyvä tapahtuu helpommin uusiin ihmisiin, mietityttää turvaverkon menettäminen erityisesti puolisoa, joka on jäämässä lasten kanssa kotiin. Mikäli välimatka ei ole kohtuuton, päädytään etenkin kahden vanhemman perheissä yleensä työmatkustamiseen eli pendelöintiin muuton sijaan.

Ulkomaille työnhakuun lähtö kiinnostaa erityisesti nuoria ja koulutettuja perheitä. Academic Workin teettämästä WorkIT Barometri 1.0 -tutkimuksen mukaan jopa 60 % it-alan osaajista on harkinnut työnhakua ulkomailta. Muissa ryhmissä vastaavaa valmiutta ilmenee joka neljännellä.

Työ ulkomailla haastaa ja kasvattaa

Tutkimuksen mukaan suomalaisia ei houkuttele maailmalle niinkään toive taloudellisen hyvinvoinnin paranemisesta vaan halu haastaa itseään elämällä vieraassa kulttuurissa ja työskentelemällä oman alansa huippuosaajien kanssa. Eniten Suomesta suunnataan Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, Norjaan ja Yhdysvaltoihin.

Hotelli Kämpin keittiöpäällikkö Juuse Mikkonen on työskennellyt uransa aikana Saksassa, Norjassa Hollannissa, Hong Kongissa ja Bermudalla. Hän suosittelee ulkomaan kokemusta kaikille, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä ammatissaan.

”Suomeen verrattuna Keski-Euroopan keittiöissä odottaa kovempi työtahti ja maailma, mutta on avartavaa nähdä, miten asioita voi tehdä eri tavoilla. Koska työkulttuuri on joka maassa erilainen, koen että olen saanut paljon irti kokemuksistani”, Mikkonen sanoo.

EU mahdollistaa vapaan liikkuvuuden ja työnhaun alueellaan. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle suuntaavan työntekijän sen sijaan tulee anoa työlupaa maahanmuuttovirastosta. Lisätietoja käytännöistä voi kysellä kohdemaan edustustosta.

EURES-opas ulkomailla työskentelystä eri maissa

Lähde: Oikotie Työpaikat

Euroopan kielten päivää vietetään perjantaina

Euroopan unionin 28 jäsenmaassa puhutaan 24:ää virallista kieltä, kymmeniä alueellisia ja vähemmistökieliä ja käytössä on kolmet aakkoset. Virallisista kielistä saadaan 552 mahdollista kieliyhdistelmää, sillä jokaisesta kielestä voidaan kääntää 23 muuhun kieleen.

Euroopan kielten päivää vietetään perjantaina 26. syyskuuta. Päivä vietetään jo kolmattatoista kertaa ympäri Eurooppaa. Päivän tarkoituksena on korostaa, että erilaiset kulttuurit ja kielet ovat EU:n rikkaus, ja rohkaista kaikkia EU:ssa asuvia opiskelemaan muiden maiden kieliä ja käyttämään niitä.

Turussa Euroopan kielten päivän ohjelmaa järjestetään sekä yliopistolla että Turun pääkirjastolla. Mukana yhteistyössä ovat muun muassa Europe Direct Varsinais-Suomi, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun kaupunginkirjasto, Turun suomenkielinen työväenopisto, Åbo svenska arbetarinstitut, Turun kesäyliopisto, Schuman-seura, Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES–työnvälityspalvelut, Diak.

Pääkirjaston Studiossa järjestetään kello 11–15 monikielinen kielikahvila, jossa niin koululaiset kuin eläkeläisetkin pääsevät tutustumaan kielikylvyssä useisiin eri kieliin, myös viittomakieleen. Kielikahviloiden vetäjinä toimivat Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ilmoittautumiset kielikahvilaan voi tehdä osoitteeseen kirsi.stjernberg@varsinais-suomi.fi.

Kirjaston uudisosan aulassa sijaitsevilla infopisteillä voi kello 11–17 tutustua muun muassa Turun Kielitivoli -hankkeen Kielireppuun ja Kielten Aarrearkkuun, Diakin tulkkikoulutukseen, suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston tarjontaan sekä Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES–työnvälityspalveluihin.

Tietotorilla järjestetään tietoiskuja kello 15–18. 1Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta luennoi kello 16.20 aiheesta Onko suomen kielellä tulevaisuutta?

Saagassa ja Stoorissa on esillä vieraskielistä aineistoa. Luvassa on muun muassa leikkimielinen visa, jossa arvaillaan, millä kielillä sadunpätkä on esitetty.

Lähde: Aamuset