Avainsana-arkisto: eläke

Yli 45-vuotiaiden työura jatkuu irtisanomisen jälkeenkin

Eläketurvakeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin yli 45-vuotiaana työpaikkansa menettäneiden työllistymistä ja siirtymistä eläkkeelle. Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat seurasivat 46–60-vuotiaiden irtisanottujen työllisyysuria kahdeksan vuoden ajan.

Nuorimpien eli 46–55-vuotiaiden irtisanottujen tilanne on suhteellisen hyvä, sillä lähes koko tutkimusajan työllisenä oli noin 69 prosenttia. 56–60-vuotiaista vajaa 25 prosenttia oli lähes koko ajan työllisenä, mikä oli odotetusti vähemmän kuin nuoremmilla. Silti lähes kolmasosa (32 %) siirtyi vanhuuseläkkeelle työttömyyden kautta.

– Kokonaisuudessaan yli 45-vuotiaiden työllistyminen työpaikan menettämisen jälkeen näyttää julkisuudessa puhuttua paremmalta , sanoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Tutkimuksen mukaan toimialalla on merkitystä työllisyyteen irtisanomisen jälkeen. Teollisuuden toimialalta ja pienistä toimipaikoista työnsä menettäneet jäivät useammin työttömyyden ja epävakaan työllisyyden urille.


Yli 45-vuotiaiden työura jatkuu irtisanomisen jälkeenkin
Verkkouutiset


Tutkimus: Teollisuus ja pienet työpaikat vaarallisia ikääntyville
Turun Sanomat


Yli 45-vuotias ja potkut? Valtaosa löytää uuden työn
Taloussanomat


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työllisyys, eläke:

  • Työllistyisinkö työvoimakoulutuksen kautta? 25.10.2019 - Olet lähettänyt jopa satoja työhakemuksia ja mielestäsi tehnyt kaikkesi, mutta työnhaku ei vaan tuota tulosta. Turhauttaa ja syystä! Mutta onko sittenkin vielä jotain tehtävissä? Kun työttömyys pitkittyy ja se oma ala tai oma osaaminen ei enää työllistä, on aika miettiä uusia suuntia. Jokaisella meistä on se ”oma juttu”, josta haluaa pitää kiinni kynsin hampain, mutta mikäli se ei enää työllistä,
  • Työvoimapoliittiset toimenpiteet parantavat maahanmuuttajien työllistymistä 15.6.2017 - Tuoreen tutkimuksen mukaan työmarkkinalähtöiset toimenpiteet tukevat maahanmuuttajien työllistymistä parhaiten. Erityisesti ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneet tai palkkatukea saaneet työllistyivät paremmin kuin ne maahanmuuttajat, jotka eivät olleet lainkaan osallistuneet toimenpiteisiin. Yleinen työllisyystilanne vaikuttaa kuitenkin myös työttömien maahanmuuttajien työllistymiseen enemmän kuin toimenpiteet. Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -tutkimus tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen toimeksiannosta. Sen laati Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksen erikoistutkija, YTL Simo
  • Uusia toimia työllisyyden edistämiseksi 2.5.2017 - Hallitus on sopinut uusista toimista, joilla pyritään edistämään työllisyyttä. Toimia ovat esimerkiksi palkkatuen käytön tehostaminen, positiivisen rakennemuutoksen tukeminen, liikkuvuuden helpottaminen ja työttömien yritystoimintamahdollisuuksien parantaminen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan työllisyyspaketin tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja avointen työpaikkojen täyttymistä. Hallitus sopi uusista toimista työllisyyden edistämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:
  • Maahanmuuttajien työllisyys parantunut 14.9.2016 - Pellervon Taloustutkimuksen tutkijat käyttivät 58 000 maahanmuuttajan työllisyystietoja selvittäessään maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkimuksen mukaan 2000-luvulla Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat saaneet töitä 1990-luvun puolivälin tulijoita paremmin. Eroa on jopa yli 20 prosenttiyksikköä. Muutosta selittävät muun muassa talouden suhdanteet. Maahanmuuttajien työllisyys on parantunut selvästi Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta maahanmuuttajat:
  • Kulttuuritoimialojen työllisyys kasvoi viime vuonna 1.9.2016 - Vuonna 2015 kulttuuritoimialoilla oli työllisiä noin kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työllisyys on kuitenkin heikentynyt. Kulttuuritoimialojen työllisyys kohentui hieman viime vuonna Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta työllisyys:

Eläkeputki säilyy toistaiseksi, uusi arvio 2019

Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki säilyy toistaiseksi ennallaan.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sitä uudestaan toukokuun loppuun 2019 mennessä.

Arviointi tehdään sen perusteella, miten 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä onnistunut parantamaan ikääntyneiden työllistymistä. Mikäli ne vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.

– Toimet on sovittu jo vuoden 2012 työurasopimuksessa, mutta vielä ei ole kokemuksia siitä, miten ne ovat vaikuttaneet, sanoo STTK:n johtaja Minna Helle.

Jatkossa yli 58-vuotiaille tulee niin sanottu ansiopäivärahatakuu työttömyysturvaan. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa, vaan se lasketaan vanhan palkan perusteella.

Eläke- tai työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle.

Nykyisin vuonna 1955–1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Lähde: Turun Sanomat

Eläkeikä pysyy 65 vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti

Vuoden 2025 jälkeen yleinen vanhuuseläkeikä pysyy 65 vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti, ilmenee työmarkkinajärjestöjen hyväksymästä eläkesopimuksesta.

Järjestöt sopivat, että vuoteen 2025 mennessä eläkeiän alaraja nousee portaittain 65 ikävuoteen.

Tämän jälkeen eläkeikään alkaa vaikuttaa elinajanodote.

Lakiin kirjataan säännös, jonka mukaan eläkeiän alarajaa muutetaan tulevaisuudessa siten, että työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan välinen suhde säilyy vähintään vuoden 2025 tasolla.

Tämä suhde pidetään ennallaan elinajanodotetta tarkastelemalla.

Eläkeikää tarkistetaan uudestaan viiden vuoden välein sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisesti, eli valtion, työnantajien ja palkansaajien kesken.

Ensimmäisen kerran tarkistus tehdään kuitenkin vasta 2030, joten eläkeikä pysyy 65 vuodessa tuohon asti.

Tarkistukset toteutetaan täysinä kuukausina, enintään kahdella kuukaudella vuodessa.

Eläkeiän nousun tarkasteluun sisältyy paljon jarruja, jotka palkansaajajärjestöt saivat mukaan sopuun. Ne liittyvät työurien kehitykseen.

Arvoinnissa katsotaan muun muassa eläkkeellesiirtymisiän kehittymistä, väestöryhmien välisiä taloudellis-sosiaalisia eroja, terveitä elinvuosia ja sukupuolten välisiä eroja.

Nämä tarkastelun periaatteet kirjataan lakiin.

Kuormittavasta työstä voi päästä uudelle työuraeläkkeelle 63-vuotiaana (TS)

Lähde: Turun Sanomat

Eläkeasiantuntija: Pelkona se, että työurat lyhenevät keskeltä

Vakuutustieteen professori pelkää, että ihmiset alkavat vetää lonkkaa keskellä työuraansa, jolloin saavutettu malli ei ratkaise työurien pidentämisen ongelmaa.

Työmarkkinajärjestöt saivat torstaina aikaan pitkään väännetyn eläkeratkaisun – tosin ilman korkeakoulutettujen Akavaa. Ratkaisun mukaan vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 65 vuoteen. Nousu tapahtuu portaittain vuodesta 2017 alkaen. Uusi eläkeikä koskee vuonna 1955 tai jälkeen syntyneitä niin, että eläkeikä on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä ja sitä nuoremmilla.

Vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ei näe ratkaisussa suoranaisesti voittajia.

– On hyvä kysyä, onko voittajia ollenkaan. Olemme siinä tilanteessa eläkejärjestelmän osalta, että niukkuutta joudutaan jakamaan, Ruuskanen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Ruuskanen muistuttaa eläkeratkaisuun sisältyvästä elinaikakertoimesta, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä elinajan pitemisen verran.

– Mitä pitempään ihmisten odotetaan elävän, sitä pienempi ihmisten saama todellinen eläke on, Ruuskanen toteaa.

Superkarttuma, joka näyttää ratkaisun myötä poistuvan, oli mahdollisuus kompensoida elinaikakertoimen leikkaamisen vaikutusta. Akavan ulosmarssi kertoi Ruuskasen mukaan siitä, että heidän jäsenensä joutuivat eniten luopumaan superkarttuman poistumisen vuoksi. 70-vuotiaaksi asti töitä tekeville on tulossa erityinen korotus, mutta Ruuskanen ei usko sen korvaavan superkarttumaa.

Ruuskanen toivoo, että saavutettu ratkaisu pidentäisi työuria, mutta pelkää, että vaikka eläkkeelle siirryttäisiin myöhemmin, työurat lyhenevät keskivaiheilta muun muassa sapattivapaiden takia.

– Onhan tämä aika mekanistinen ajattelutapa. Ensin opiskellaan, sitten ollaan töissä putkeen ja jäädään eläkkeelle. Esimerkiksi Etlan tutkijat ovat korostaneet, että työelämä on muuttumassa yhä huokoisemmaksi, eli ihmiset ottaa sieltä välistä esimerkiksi sapattivuosia. Jos tämä ratkaisu aiheuttaa sen, että ihmiset alkavat vetää lonkkaa siinä keskellä työuraansa, niin eihän se tätä ongelmaa millään ratkaise, Ruuskanen sanoo.

Eläkeputken, osa-aikaeläkkeen tai työelämän laadun parantamisesta käytyjen keskustelujen ratkaisuista ei vielä ole vielä yksityiskohtaisia tietoja. Ruuskanen muistuttaa, että keskeinen ongelma ei niinkään ole se, että vanhuuseläkkeelle jäädään tietyn ikäisenä, vaan se, että Suomessa on valtava työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään melko Suomessa varhaisessa vaiheessa, sekä mielenterveydellisistä että fyysisistä syistä, muun muassa tukirangan sekä muissa liikuntaelimissä olevat sairaudet ovat iso tekijä työkyvyttömyyseläkkeissä.

– Tämän työkyvyttömän väestön toimeentulon hoitaminen tämän eläkejärjestelmän puitteissa on iso haaste. Se myös ajaa näitä keskimääräisiä, odotettavissa olevia eläkkeellesiirtymisikiä alas. Työmarkkinaosapuolet ovat korostaneet työhyvinvoinnin merkitystä, että ihmiset jaksaisivat olla työpaikalla pidempään, eikä sitten jouduttaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, Ruuskanen sanoo.

Henkisesti tai fyysisesti erityisen raskaista töistä pääsisi sovun mukaan eläkkeelle 38 työvuoden jälkeen. Jokainenhan tekee omasta mielestään henkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, vakuutustieteen professori Ruuskanen sanoo.

– Eihän kaikissa ammateissa ole edes toivottavaa, että olet 63-vuotiaaksi tai 65-vuotiaaksi asti töissä, hän muistuttaa.

Lähde: yle.fi

Eläkeneuvottelujen viisi riitaa – Näin ne vaikuttavat sinun eläkkeeseesi

Eläkeikä ja siirtymäaika

Niin sanottu yleinen eläkeikä on nyt joustava 63–68 vuotta. Eläkkeelle pääsee siis normaalitilanteessa täytettyään 63 vuotta, mutta eläkkeen määrää voi kasvattaa tuntuvasti olemalla töissä vielä tämän jälkeen.

Eläkeneuvotteluissa lähtökohtana on ollut siirtää eläkeiän alaraja 65 vuoteen. Siirtymäajalla on tarkoitus pehmentää korkeampaan eläkeikään siirtymistä niille, jotka ovat jo lähestymässä nykyistä eläkeikää.

Yleisesti on puhuttu kahdeksan vuoden siirtymäajasta siitä, kun uusi eläkelaki tulisi voimaan eli vuodesta 2017. Kahden vuoden jakaminen kahdeksalla vuodella tarkoittaisi ”tasaisen vauhdin taulukon” mukaan kolmen kuukauden jatkoa eläkeikään vuodessa.

Mahdollisesti kuukaudet tulisivat aiemman alarajan eli 63. ikävuoden jatkoksi, jolloin kaksi esimerkkitapausta voisi näyttää tältä:

  • Vuonna 1960 syntynyt Matti täyttää 57 vuotta vuonna 2017. Matilla on kuusi vuotta jäljellä aiempaan 63 vuoden eläkeikään. 6 X 3 kk = 18 kk = 1,5 vuotta, eli Matti pääsisi eläkkeelle 64,5-vuotiaana.

  • Vuonna 1956 syntynyt Maija täyttää 61 vuotta vuonna 2017. Maijalla on kaksi vuotta jäljellä aiempaan 63 vuoden eläkeikään. 2 X 3 kk = 6 kk = 0,5 vuotta, eli Maija pääsisi eläkkeelle 63,5-vuotiaana.

Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä siirtymäaika johtaa suoraan myöhempään 65 vuoden eläkeikään.

Siirtymäaika ja sen soveltamistapa ovat eläkeneuvottelujen keskeisiä asioita. Siirtymäajan liikuttelu muuttaa laskennassa kerralla isoja summia, joten matemaatikkojen laskimet käyvät kuumina, kun etsitään kompromissia.

Eläkekarttuma

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yksi isoimmista muutoksista oli luopua eläkkeen laskennassa niin sanotusta loppupalkkaperiaatteesta eli eläkkeen laskennasta kymmenen viimeisen työvuoden palkan perusteella. Laskennan pohjaksi otettiin koko työura 18-vuotiaasta alkaen.

Uudistus oli edullinen niille, jotka siirtyvät varhain työelämään ja joiden palkkakehitys on tasainen. Pitkään kouluttautuville ja vasta myöhään hyville palkoille pääseville uudistus on ollut epäedullisempi.

Tätä on kompensoitu sillä, että eläkkeen karttumaprosenttia on korotettu työuran loppua kohti. 18 ja 52 ikävuoden välillä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosipalkasta. 53 ja 62 ikävuoden välillä prosentti on 1,9. Sen jälkeen ikävuoteen 68 saakka karttuma pomppaa jo 4,5 prosenttiin.

Viisi vuotta yleistä eläkeikää pidempään töissä oleva tienaa siis eläkettä 10 ylimääräiseltä vuodelta. Se on paljon.

Keskipalkkaa saavalla kuukausieläke voi hyvinkin karttua satoja euroja, mikä merkitsee jopa neljänneksen suurempaa eläkettä verrattuna siihen, mitä olisi 63-vuotiaana saanut. Jaksoa ei ole turhaan nimetty ”superkarttumaksi”.

Omaa eläkekarttumaansa on helppo tarkastella Eläketurvakeskuksen laskurilla.

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin on superkarttuman lailla vuoden 2005 eläkeuudistuksen lapsia. Kerroin leikkaa eläkettä ihmisten pidentyneen elinaikaodotteen takia. Toisin sanoen mitä nuorempi olet, sen pidempään sinun uskotaan elävän ja sitä suurempi on elinaikakertoimen leikkaava vaikutus.

Elinaikakerroin ja superkarttuma ovat siis toistensa vastakohtia. Tekemällä töitä yli eläkeiän alarajan, saat hyvitettyä elinaikakertoimen leikkaavan vaikutuksen korkojen kera.

Neuvotteluissa käydään vääntöä siitä, miten myöhentynyt eläkeikä ja elinaikakerroin suhtautuvat toisiinsa jatkossa. Poistuuko toinen, molemmat vai kumpikaan? Ennalleen järjestelmä ei varmasti jää.

Eläkemaksun vaikutus eläkkeen laskentaan

Moni eläkkeelle siirtyvä on saattanut ihmetellä, miten eläkepalkka ei olekaan niin suuri kuin palkkakuittien perusteella olisi voinut päätellä. Yllätys on voinut piillä siinä, että eläkettä laskettaessa siitä vähennetään työntekijän maksamat eläkemaksut.

53 vuotta täyttäneellä maksu on 6,5 prosenttia palkasta ja sitä nuoremmilla 5,15 prosenttia.

Vähentämisen leikkaava vaikutus on merkittävä. Työntekijäjärjestöt haluaisivat poistaa tämän vähentämisen, mutta työnantajat vastustavat. Kiista on vahvasti periaatteellinen.

Sama eläkeikä kaikilla?

Ei ole, mutta poikkeusten määrä vähenee. Julkisella sektorilla on oikeus jäädä eläkkeelle alle 63 vuoden iässä vielä noin 20 000 työntekijällä. Joukossa on paljon muun muassa opettajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi puolustusvoimissa sovelletaan monissa tehtävissä normaalia alempaa eläkeikää.

Alemmat eläkeiät on peruja vanhoista ammattiin perustuvista sopimuksista. Joukko kuitenkin pienenee nopeasti. Kun uusi eläkelaki mahdollisesti on voimassa vuonna 2017, alemman eläkeiän turvin pääsee eläkkeelle enää kymmenisen tuhatta julkisen sektorin työntekijää. Tässä joukossa eivät ole mukana sotilaat.

Eläkeneuvotteluissa näistä poikkeustapauksista tuskin puhutaan, mutta sitäkin enemmän työkyvyn ylläpidosta. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on ollut viime vuodet laskussa, mutta heidän keski-ikänsä on alle 52 vuotta. Se halutaan nostaa paljon korkeammaksi.

Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet eläkeikään joustavuutta ennen muuta fyysisesti tai henkisesti kuormittavissa ammateissa. Paljon on keskusteltu muun muassa palomiesten eläkeiästä.

Työnantaja haluaa lisää tehoa kuntoutukseen, jotta jokainen työntekijä saataisiin pysymään töissä mahdollisimman pitkään.

Lähde: yle.fi