Avainsana-arkisto: ammatti

Yhteishaku on alkanut

Yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa 24.2.2014.

Haettavana on noin 87 000 aloituspaikkaa. Niistä 48 000 on ammatillisessa koulutuksessa ja noin 39 000 lukioissa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla, liiketalouden ja kaupan alalla sekä ravitsemisalalla.

Viime kevään yhteishaku keräsi noin 100 000 hakijaa. Tänä vuonna Opetushallitus arvioi määrän pienenevän. Syynä on, että ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa.

Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi. Koulutustarjonta samoin kuin hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät samasta osoitteessa.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 12. kesäkuuta.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 21.2.2014

Poliisialan tutkinnot uudistuivat

Poliisiammattikorkeakoulut ja siellä suoritettavia tutkintoja koskevat säännökset uudistuivat vuoden alussa. Poliisialan perustutkinto on jatkossa ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Ensimmäiset uuden poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat aloittavat opintonsa elokuussa 2014.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ovat sisältönsä ja laajuutensa puolesta rinnastettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin.

Uudistuksen myötä myös opiskelijoiden opintojen aikaiset oikeudet ja velvollisuudet sekä opintososiaaliset etuudet yhdenmukaistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa opiskelevien kanssa.

Lähde: Sisäministeriö, 30.12.2013

Turun AMK aloittaa hammasteknikkojen koulutuksen

Turun ammattikorkeakoulu aloittaa hammasteknikkokoulutuksen syksyllä 2015. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiö sai valtioneuvostolta hakemansa toimiluvan torstaina.

Muilta osin ammattikorkean toiminta jatkuu samoilla aloilla kuin aiemmin. Oppilaitos keskittyy jatkossa neljään painoalaan eli tekniikkaan, sosiaali- ja terveysalaan, liiketalouteen ja kulttuuriin.

Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta.

Lähde: Turun Sanomat, 12.12.2013

Ammattia vaihdetaan verkkaiseen tahtiin

Ammattia vaihdetaan verkkaiseen tahtiinKymmenesosa työllisistä vaihtaa tutkimuksen mukaan uudenlaiseen työhön joka vuosi. Asiaan vaikuttaa vaikea taloustilanne. Ammatinvaihdon taustalla on monesti kiire tai kyllästyminen vanhaan työhön.

Ammatinvaihdon uskotaan lisääntyvän talouskasvun myötä. Työntekijöiden luonteva liikkuminen ammatista toiseen nousee isoon rooliin, kun työvoimasta on pulaa.

Huippuvuonna 1997 ammattia vaihtoi 16 prosenttia suomalaisesta työväestä.

Lähde: Yle, 29.10.2013

Pelialan ammattilainen on hyvä kielissä ja matematiikassa

Pelialan ammattilainen on hyvä kielissä ja matematiikassaPelialan ammattilaiselta vaaditaan matemaattisia taitoja sekä kielipäätä. Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan jo peruskouluopinnot voivat vaikuttaa alalle pääsyyn.

”Matematiikan osaaminen on tärkeää, jos aikoo päätyä ohjelmoimaan. Lisäksi englanti on osattava. Ala on niin läpikotaisin kansainvälinen, että sitä tarvitaan”, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mielestä ammatillinen koulu antaa valmiuksia pelialalle, mutta koulutus ei vielä tee ammattilaista.

”Kyllä nykyisin pelitaloihin tulee väkeä alan kouluista, mutta paljon on myös harrastajapohjaisia tekijöitä, jotka ovat oppineet taidot omin päin. Alallahan ei ole formaaleja pääsyvaatimuksia.”

Pelien kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää koodaamista. Lisäksi ovat suunnittelijat, 2D- ja 3D-artistit sekä johtajat. Peleihin liittyy myös paljon äänisuunnittelua, ja sisällön kirjoittajilla on valtavasti työsarkaa yksittäisten kohtausten koreografioista laajempaan tarinan eettisen kaaren luomiseen.

Pelialan ammattikoulutusta tarjotaan Suomessa nykyisin niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin.

Lähde: Yle, 20.10.2013

Ammatin vaihtaminen on jatkossa vaikeampaa

KorkeakoulujeAmmatin vaihtaminen on jatkossa vaikeampaan opiskelijavalintauudistus saattaa vaikeuttaa jatkossa alan vaihtoa. Opetusministeriön visoissa päävalinta korkeakouluihin varataan jatkossa kokonaan uusille opiskelijoille. Muutos koskee sekä nuoria, jotka ovat valinneet ”väärän” opiskelupaikan, että aikuisia, joilla on jo tutkinto, mutta haluaisivat opiskella lisää ja vaihtaa alaa.

Jo vuoden päästä yliopistot ja korkeakoulut saavat halutessaan antaa etua niille, joille ei vielä ole opiskelupaikkaa. Myöhemmin voi olla, että yliopistojen ja korkeakoulujen päävalinta varataan kokonaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Taustalla on hallituksen tahto saada nuoret nopeammin kouluun ja sitä kautta työelämään. Ylen tietojen mukaan opetusministeriön tämänhetkisessä visiossa on kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäinen on, että korkeakoulujen päävalinta varataan kokonaan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Niille, jotka haluavat vaihtaa opiskelupaikkaa, mietitään muita väyliä, kuten erillisvalintoja tai siirtohakuja.
Toinen vaihtoehto on, että korkeakoulut velvoitetaan ottamaan käyttöön riittävän suuret kiintiöt niille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa.

Muutos tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2016.

Yle Uutiset kysyi kaikilta yliopistoilta ja korkeakouluilta, tuleeko ensikertalaisille kiintiöt jo vuoden kuluttua.
43 korkeakoulusta yksikään ei sanonut ottavansa kiintiöitä käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa. Valtaosa korkeakouluista miettii vielä. 13 korkeakoulua vastasi, etteivät ne ainakaan syksyn 2014 yhteishaussa aio ottaa ensikertalaiskiintiöitä käyttöön.

11 korkeakoulua 43:sta ei vastannut Ylen kyselyyn.

Lähde: Yle, 21.10.2013

Ammattilaisten pula ajaa korkeakoulupaikkojen lisäämiseen

Nuorille on luvassa enemmän korkeakoulupaikkoja, koska ammattilaista on pulaa useilla aloilla. Hallitus aikoo purkaa korkeakoulujen hakijasumaa viisivuotisella aloituspaikkojen lisäysohjelmalla. Tämä toisi joka vuosi vähintään 1 400 uutta korkeakoulualoituspaikkaa.

Suurimmat paikkalisäykset tulisivat sairaanhoitajien ja ekonomien koulutukseen. Myös rakennus-, opetus- ja sosiaaliala ovat näillä näkymin saamassa väliaikaisia lisäpaikkoja. Eri alojen koulutustarpeita on perusteltu työntekijäpulalla, koulutuksen edullisuudella ja hakijamäärillä.

Kalliiseen lääkärikoulutukseen sen sijaan ei olla esittämässä lisäpaikkoja, vaikka osaajista on pulaa. Sairaanhoitajakoulutuksessa on hakijoita kolminkertainen määrä yhtä paikkaa kohden. Lisäpaikkoja ehdotetaan 1 200 aloittajalle viiden vuoden aikana.

Yliopistoaloista lisäpaikkoja ovat saamassa oikeustiede ja kauppatiede, jonka lisäpaikkoja perustellaan hakijapaineella, luentomaisen koulutuksen edullisuudella ja työllistymisellä. Ylimääräisten psykologien koulutusta perustellaan opiskelijahuollon ulottamisella myös lukioihin ja ammattikouluihin.

Toisaalta lisäysten pelätään muuttuvan opiskelupaikan hakijasumasta työpaikan hakijasumaksi. Korkeasti koulutettuja työttömiä on nyt noin 38 000. Näistä vastavalmistuneita on 3 800.

Lähde: Helsingin Sanomat, s. A8, 18.10.2013

Linja-autonkuljettajista on pian huutava pula

Tulevaisuudessa kaikilla linja-autonkuljettajilla on oltava ammattipätevyyskortti, jota ylläpidetään jatkokoulutuksella. Ammattipätevyys on voimassa 5 vuoden ajan. Tämän uskotaan verottavan keikkakuljettajien määrää ja vaikeuttavan muun muassa tilausajojen ajamista.

Suomessa on noin 11 500 linja-autonkuljettajaa. Eri arvioiden mukaan linja-autonkuljettajan työt voi lopettaa 10–15 prosenttia kaikista kuljettajista ja keikkakuljettajista jopa kolmannes.

Linja-autonkuljettajien ammattipätevyyden siirtymäaika päättyy ensi viikolla.

Lähde: Yle, 2.9.2013

Uudemmat artikkelit »