Avainsana-arkisto: akateemiset

Do it digi!

Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä?

Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea pysähtyä miettimään mitä voisimme tehdä toisin ja millaisia hyötyjä digikehittäminen oikeasti voisi tuottaa. Älypuhelin on monelle edelleen ensisijaisesti puhelin. Älystä ei niin väliä. Mahdollisuuksia tunnistamaan ja kehittämistä suunnittelemaan tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat uusia digitaalisen liiketoiminnan malleja, ovat rohkeita ideoimaan ja ymmärtävät mitä muutoksen aikaan saaminen organisaatiossa vaatii. Lisäksi tämä kaikki pitää osata kertoa ja valmentaa asiakasorganisaatiolle niin, että viesti menee perille. Pelkkä teknologinen asiantuntemus ei aivan tähän riitä.

Haalariväen PopUp –viikoilla Do it digi! -tapahtumapisteellä pureudutaan tähän yhtälöön, ideoidaan digiratkaisuja ja keskustellaan Kasvua Digitalisaatiosta –työvoimakoulutuksesta, johon hakuaikaa on 4.3.2016 saakka. Tapahtumapiste on avoinna Varsinais-Suomen TE-toimiston Turun toimipaikassa (Linnankatu 52 B, 1. krs) tiistaina 1.3. klo 9-14.

Kristaemail_logo_solid

 

 

 

 

Krista Mikkonen,
KTM, Organisaatioasiantuntija, Coach Partner
Taite Organisaatiokonsultointi Oy

Kauppakorkeakoululla opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut

ContactExpo on korkeakouluopiskelijoille suunnattu rekrytointitapahtuma keskiviikkona 20. tammikuuta. Turun kauppakorkeakoulun tiloissa järjestettävät kaupungin suurimmat akateemiset rekrytointimessut keräävät opiskelijoita mm. Turun kauppakorkeakoulusta, Turun yliopistolta, Åbo Akademista sekä Turun ammattikorkeakoulusta. ContactExpo toimii kohtaamispaikkana nuorille osaajille ja tulevaisuuden kykyjä arvostaville yrityksille. Messuille odotetaan yli kahta tuhatta kävijää.

Messuilla järjestetään myös cv-kuvausta ja -klinikkaa ja miniluentoja aiheista henkilöbrändäys ja piilotyöpaikat.


Kauppakorkeakoululla opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut
Aamuset


ContactExpo
KKOY ja KY-Kasino


Tuoreimmat artikkelit aiheesta rekrytointitapahtuma, akateemiset:

  • Do it digi! 29.2.2016 - Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä? Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea
  • 300 kesätyöpaikkaa etsi tekijäänsä Salossa 17.2.2016 - KesäDuuni 2016 -tempaus kokosi paikalliset yritykset ja nuoret kesätyönhakijat rekry-tapahtumaan.
  • Kauppakorkeakoululla opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut 19.1.2016 - Turun kauppakorkeakoululla järjestetään Turun suurimmat akateemiset, opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut keskiviikkona 20. tammikuuta.
  • ICT-Cityssä RekryIT-messut 15.1.2016 - RekryIT-messut on tapahtuma, jossa on mahdollisuus luoda uusia yhteyksiä IT-alan osaajien ja yritysten välillä.
  • Akateeminen työttömyys kasvanut 26.11.2015 - Akava esittää useita keinoja korkeakoulutettujen työttömyyden vähentämiseksi ja vaatii työttömyystilanteeseen nopeita korjauksia. Korkeakoulutettuja on kuitenkin työttöminä yhä vähemmän kuin muuta työvoimaa.

Akateeminen työttömyys kasvanut

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen lähes 2,5-kertaisesti eli noin 150 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tilastojen mukaan lokakuun lopussa työttömänä oli 47 000 korkeakoulutettua.

Akava muistuttaa, että korkeakoulutettuja on työttömänä kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muuta työvoimaa. Korkeakoulutettujen työttömyysaste on tällä hetkellä työministeriön luvuin mitattuna noin 6,5 prosenttia, kaikkien yhteensä vähän yli 12. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden raju yleistyminen. Joka kolmas korkeakoulutettu työtön on ollut työttömänä yli vuoden. Vuonna 2008 kaikista korkeakoulutetuista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 18 prosenttia.

Akava ehdottaa, että työttömyystilanteeseen puututtaisiin esimerkiksi seuraavilla keinoilla. Työllisyyspolitiikkaa tulisi kehittää ja työllisyyspalveluja tehostaa, jotta työvoimaa tarvitsevat yritykset ja oikeat työnhakijat kohtaavat nykyistä helpommin. Teollisuuden on haettava kasvua panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan. Myös maan hallituksen on lisättävä varoja koulutukseen, osaamiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan.


Tässä on Akavan työkalupakki työttömyyden nujertamiseksi
Talouselämä


Akava lisäisi paikallista sopimista – ”korkeakoulutettujen työttömyyteen puututtava”
Verkkouutiset


Tohtorinhattu ei takaa työpaikkaa – Akateeminen työttömyys kasvoi peräti 150 %
Helsingin Uutiset


Tuoreimmat artikkelit aiheesta korkeakoulutetut, työ-ja elinkeinoministeriö:

  • Kevään 2017 työmarkkinaennuste 10.5.2017 - Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa arvioidaan työllisyyden kasvavan tänä ja ensi vuonna kohtalaisesti. Tämänhetkinen työttömien työnhakijoiden määrän lasku on aiemmassa työmarkkinaennusteessa arvioitua nopeampaa. Erityisen nopeaa on pitkäaikaistyöttömien määrän lasku. Ennusteen mukaan työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,4 ja ensi vuonna 8 prosenttiin. Työmarkkinaennuste: Työttömyys laskee voimakkaasti Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:
  • Uusia toimia työllisyyden edistämiseksi 2.5.2017 - Hallitus on sopinut uusista toimista, joilla pyritään edistämään työllisyyttä. Toimia ovat esimerkiksi palkkatuen käytön tehostaminen, positiivisen rakennemuutoksen tukeminen, liikkuvuuden helpottaminen ja työttömien yritystoimintamahdollisuuksien parantaminen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan työllisyyspaketin tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja avointen työpaikkojen täyttymistä. Hallitus sopi uusista toimista työllisyyden edistämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:
  • Tekes ja Finpro yhdistetään 28.3.2017 - Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi toimijaksi, jonka työnimi on Business Finland. Business Finlandiin kootaan yhteen innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Muutoksella on tarkoitus parantaa asiakkaiden palvelua ja toteuttaa yhden luukun periaatetta. Tekes ja Finpro yhdistetään, ulkoministeriön rooli vienninedistämisessä vahvistuu Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta Työ- ja elinkeinoministeriö:
  • Varsinais-Suomessa työttömyys vähenee 22.11.2016 - Työttömien työnhakijoiden määrä Varsinais-Suomessa laski lokakuussa 27 600 työttömään eli 600:lla. Työttömien määrä väheni viime vuoteen verrattuna niin Loimaan, Turun ja Salon seuduilla kuin Vakka-Suomessa. Maakunnan 12,1 prosentin työttömyysaste on koko maan työttömyysastetta pienempi ja työvoiman kysyntä on vilkastunut. Työttömyys vähenee yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2016 Työttömyys vähenee hitaasti Turussa Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta työllisyyskatsaus
  • Työttömyys alenee Varsinais-Suomessa 25.10.2016 - Työttömien työnhakijoiden määrä Varsinais-Suomessa laski elokuussa 28 200 työttömään eli 1 400:lla. Loimaan, Salon ja Turun seutukunnissa työttömien määrä väheni viime vuoteen verrattuna, kun taas Vakka-Suomessa työttömien määrä kasvoi. Työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus syyskuu 2016 Työllisyyskatsaus: Nuoret työllistyvät nyt paremmin Varsinais-Suomessa Turun Sanomat Turun kaupungin työttömyysaste 15,9 prosenttia Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta työllisyyskatsaus

Korkeastikoulutetut jalkautuvat yrityksiin

Haalariväen Pop Up -viikolla 18.-22.5.2015 akateemisesti koulutetut vastavalmistuneet ja akateemiset työttömät pääsevät tutustumaan turkulaisiin yrityksiin. Liki 20 eri tapahtumassa, viiden päivän aikana kuullaan akateemisia uratarinoita, haetaan tietoa yrittäjyydestä, etsitään kontakteja ja piilotyöpaikkoja ja saadaan vinkkejä omaan työnhakuun. Uusia yrityksiä ja tapahtumia mahtuu vielä mukaan.

Haalariväen Pop Up -viikkoa ovat toteuttamassa Varsinais-Suomen TE-toimisto, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.


Korkeastikoulutetut jalkautuvat yrityksiin
Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti


Haalariväen Pop Up -viikko 18-22.5.2015
MyJobcafe.net


Tuoreimmat artikkelit aiheesta korkeakoulutetut, akateemiset:

  • Alan valinta vaikuttaa eniten korkeasti koulutettujen työllistymiseen 31.5.2016 - Korkeasti koulutettujen työllisyys on edelleen hyvä. Mitä korkeampi koulutus on, sitä suurempi on työllisten osuus. Koulutusvalinnoilla on merkitystä korkeakoulutettujen sijoittumisessa työmarkkinoille, mutta korkeakaan koulutus ei enää suojaa pitkittyneeltä tai toistuvalta työttömyydeltä.
  • Do it digi! 29.2.2016 - Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä? Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea
  • Kauppakorkeakoululla opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut 19.1.2016 - Turun kauppakorkeakoululla järjestetään Turun suurimmat akateemiset, opiskelijoiden järjestämät rekrytointimessut keskiviikkona 20. tammikuuta.
  • Akateeminen työttömyys kasvanut 26.11.2015 - Akava esittää useita keinoja korkeakoulutettujen työttömyyden vähentämiseksi ja vaatii työttömyystilanteeseen nopeita korjauksia. Korkeakoulutettuja on kuitenkin työttöminä yhä vähemmän kuin muuta työvoimaa.
  • Lidl hakee korkeakoulutettuja palkalliseen koulutusohjelmaan 8.7.2015 - Puolivuosittain käynnistyvä International Trainee -koulutusohjelma on tarkoitettu vastikään korkeakoulusta valmistuneille.

Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvoi

Yhä useampi korkeasti koulutettu on töitä vailla.

Tilastokeskuksen ennakkotiedoista ilmenee, että työttömyys on viime vuosina lisääntynyt etenkin niiden joukossa, jotka ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Esimerkiksi viime vuonna kasvua kertyi noin kolmannes toissa vuoteen verrattuna.

Suurinta korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu oli luonnontieteiden ja tekniikan alalla. Yleisintä työttömyys kuitenkin oli humanistisella ja taidealalla, kun vähiten työttömiä oli terveys- ja sosiaalialalla.

Työssäkäyntitilastosta selviää, että kaikkiaan työikäisiä työttömiä oli Suomessa viime vuoden lopussa 328 000. Se oli lähes 47 000 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vaikka työttömyys lisääntyi eniten korkeasti koulutettujen ryhmissä, niin heidän osuutensa kaikista työikäisistä työttömistä oli vain noin viidennes.

Lähde: Turun Sanomat

Akateemiset eivät nirsoile vuokratöissä – ”Kyllä siellä on maisteriakin”

Taantuma on kouraissut myös vuokratyömarkkinoita. Asiantuntijoiden mukaan korkeakoulutetut ovat valmiita tinkimään palkkavaatimuksistaan ja työ kuin työ kelpaa jo monille.

Talouden nousut ja laskut näkyvät vuokratyömarkkinoilla aikaisemmin kuin muualla, Opteam-henkilöstöpalveluyyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo. Kun talous piristyy, vakituisia ei uskalleta palkata heti, mikä lisää vuokratyön kysyntää. Huonoina aikoina vuokratyöläiset saavat usein lähteä ensimmäisinä.

Vuokratyön kysyntä onkin yksi tapa ennakoida talouden liikkeitä. Äkillistä käännettä parempaan ei tämän mittarin mukaan ole näköpiirissä.

– Tämä vuosi vaikuttaisi olevan maltillista kiinnikuromista. Viime vuonna vuokratyön osuus notkahti peräti kymmenen prosenttia, mikä enteili tämän vuoden vaisua talouskehitystä, Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Vuokratyön kysyntä vaihtelee aloittain. Yksityisellä puolella ulkoistetaan logistiikkaa, ja julkisella puolella kaupungit kyselevät enenevässä määrin vuokratyöntekijöitä eri tehtäviin päivähoidosta koulujen keittiöihin. SOL Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Niilo Kemppe löytää vaikeuksissakin painivan alan helposti.

– Teollisuus on kyllä nyt pinteessä.

”Kyllä siellä on maisteriakin”

Korkeakoulutettujen heikentyneet työllisyysnäkymät ovat näkyneet vuokratyömarkkinoilla. Moni on valmis ottamaan vastaan työtä kuin työtä.

– Kyllä siellä on maisteriakin. Ihmiset haluavat päästä työn syrjään kiinni, Kemppe sanoo.

Myös korvauksista ollaan valmiita tinkimään: koulutettujen palkkapyynnöt ovat Henkilöstöpalveluyritysten liiton Tuliaran mukaan laskeneet selvästi. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita joustamaan toiveistaan.

– Ei esimerkiksi vaivauduta edes tulemaan paikalle rekrytointitapahtumiin kuulemaan, mitä siellä on tarjolla. Miten voi tietää, ettei löydä halutunlaista työtä, jos ei edes tiedä mitä on tarjolla, Tuliara pohtii.

Opteamin Vanhala-Harmasen mukaan Suomessa on mahdollista arvioida, kannattaako mennä töihin vai ei.

– Tämän ei ole tarkoitus syyllistää, sillä aika harva kuitenkin rakastaa työtään niin paljon, että on siitä valmis vähän maksamaankin.

Vanhala-Harmanen pitää palkan ja työttömyysturvan välisen eron puntarointia kuitenkin lyhytnäköisenä, sillä työllistymisen todennäköisyys laskee aika radikaalisti kolmen kuukaudenkin työttömyyden jälkeen. Tuliaran mukaan työntekoon pitäisi kannustaa erityisesti laskusuhdanteessa.

– Yhteiskunta on aika kapeilla hartioilla, jos vain osa tekee töitä. Kyllä kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada mukaan.

Etenkin vastavalmistuneet hakevat paljon vuokratöitä. Syitä kannattaa Vanhala-Harmasen mukaan etsiä ainakin teknologisesta kehityksestä.

– Digitalisoituminen vie tarvetta avustavilta töiltä. Sellaiset harjoittelupaikat ovat hävinneet, joissa pääsee seuraamaan läheltä ammattilaisten työtä. Johtajat kirjoittavat sähköpostinsa ja kirjeensä nykyään itse.

Vanhala-Harmanen on nähnyt, kuinka moniin paikkoihin haetaan osaajia, mutta hakijoilla ei ole työkokemusta. Hänen mukaansa tarvitaan laajempaa keskustelua siitä, mikä on oikea lähtötaso ihmiselle, joka tulee suoraan koulunpenkiltä.

– Olemme korkean osaamisen maa. Jotta ihmisestä tulee osaaja, niin jostainhan se on lähdettävä.

Vuokratyö on tullut jäädäkseen

Vuokratyö yleistyy pitkällä aikavälillä, alan toimijat arvioivat. Ongelmaksi voi nousta työtuntien niukkuus, vaikkei esimerkiksi hiljattain uutisoidussa 26 vuoden osa-aikaisuudessa ollutkaan kyse suoranaisesti vuokratyöstä. Vanhala-Harmasen mukaan työ pirstaloituu ja tulevaisuudessa työ tehdään useammalle asiakkaalle ja useammassa toimipisteessä.

– Tätähän me teemme, keräämme erilaisia hajallaan olevia työtilaisuuksia ja pyrimme tarjoamaan kokonaisuuksia työntekijöille.

Eri paikoista haettava elanto huolestuttaa monia, mutta Opteamin toimitusjohtajan mukaan joustavuus saa myös jatkamaan vuokratöissä.

– Olen kuullut sellaistakin, että työntekijöillemme on tarjottu vakituista työtä asiakasyrityksestämme, mutta he eivät ole halunneet ottaa sitä vastaan. Jos työ on yksitoikkoista, toimipisteiden ja työyhteisöjen vaihtelu voi olla se kiva juttu.

Lähde: Taloussanomat

Omatoimi: Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Kaksi syyskuista aamua valkeni jännittävänä isolle joukolle ihmisiä: 8.9. ja 15.9. alkoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijoiden ja Työelämän Infopisteen yhteisellä ideoinnilla syntyneet Omatoimi-verkkovalmennuspilotit. Itsekin monenlaista työelämän käännettä kokeneena korkeakoulutettuna koin kiinnostavaksi ja haasteelliseksi valmentajan roolin ensimmäisissä, korkeakoulutetuille tarkoitetuissa työnhaun verkkovalmennuksissa. Valmennusten tavoitteena on antaa johto-, asiantuntija- ja päällikkötason työnhakijoille coaching-menetelmällä tuotettua työnhaun valmennusta. Pilotti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Omatoimessa työnhausta tehdään henkilökohtainen projekti, joka etenee omalla, sovitulla ja tavoitteellisella aikataulullaan. Onlinena tapahtuva valmentajan ja työnhakijan yhteistyö antaa parhaan mahdollisen yksilöidyn tuen työnhaulle – ajasta ja paikasta riippumatta, ilman ”luokassa istumisen pakkoa”. Valmennusta ei toteuteta tekniikka edellä, vaan työnhaun apuna käytetään meille kaikille tuttuja ja osin uusiakin välineitä. Jokainen valmennettava siis etenee omatoimisesti, muttei yksin.

Verkkovalmennus on sopiva yhdistelmä omatoimisuutta ja valmennusta

Syksyisten aamujen jännitys ja uteliaisuus muuttui melko nopeasti konkreettisiksi tavoitteiksi ja räätälöidyiksi työnhakuprojekteiksi. Käytännön toimenpiteet uuden työpaikan löytämiseksi ja saamiseksi aloitettiin välittömästi. Työnhaun esteitä on aina helppo löytää: haaste on siinä, miten ne murretaan. Jokainen työpaikka, työnantaja ja -hakija ovat uniikkeja, ja juuri tämä tekee valmennuksesta paitsi vaativaa myös antoisaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä – meilein, videoneuvotteluin, tiedostojen vaihdoin sekä perinteisten puheluiden ja tapaamisten avulla – oli vilkasta. Perinteisten työnhaun tapojen rinnalle on varsinkin akateemisessa maailmassa nousemassa sosiaalinen media, joten some-profiileita luotiin, muokattiin ja päivitettiin ahkerasti.

Tuoko Omatoimi työnhakuun jotain uutta ja mullistavaa? Tuskin, mutta uusia ideoita ja ajatuksia omaan työnhakuun ja vauhtia työllistymiseen se tuo varmasti! Pilottikursseihin osallistui 19 valmennettavaa, joista valtaosa pääsi työhaastatteluihin, ja tätä kirjoittaessani heistä on jo työllistynyt viisi ihmistä.

Valmennettavilta saamamme palautteen mukaan Omatoimen merkittävintä antia oli oman toiminnan ja osaamisen jäsentäminen ja avaaminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Jatkoa on luvassa: Omatoimi etenee joustavana ja tehokkaana verkkovalmennuksena alkuvuoden 2015 ajan. Pienryhmät starttaavat säännöllisesti, kunhan kymmenen innokasta on kasassa. Kiitos kaikille ja eteenpäin!

marko
Kirjoittaja KTM Marko Vainio toimi Omatoimi-valmennuksen coachina yhdessä VTM Marika Karhin ja KM Olli Laakion kanssa. Työelämän Infopiste toteuttaa Omatoimen lisäksi useita erilaisia yksilöllisesti räätälöityjä työnhaun valmennuksia Turun alueella.

Liitto: Luonnontieteilijöitä koulutetaan liikaa

Luonnontieteilijöitä koulutetaan liikaa, katsoo työntekijöitä edustava Luonnontieteiden Akateemisten Liitto.

Aloituspaikkojen määrää pitää liiton mukaan leikata, jotta se vastaisi työllisyystilannetta.

– Koulutusmääriä kasvatettiin erityisen voimakkaasti 1990-luvulla, huomattavasti yli työmarkkinoiden tarpeen, sanoo liiton puheenjohtaja Sirpa Pelttari tiedotteessa.

Työttömyys on lisääntynyt luonnontieteellisellä alalla selvästi akateemisten alojen keskiarvoa ripeämmin. Työttömyyskassa Erkon liiton jäsenille maksamien työttömyyspäivärahojen määrä on kasvanut 30 prosenttia vuoden aikana.

Suuria irtisanomisilmoituksia on syksyn aikana tullut Teknologian tutkimuskeskukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta. Myös Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos vähentävät tutkimusväkeä.

Lähde: Turun Sanomat

Nyt menettää työnsä maisteri

Akateemisesti koulutettujen työttömyys kasvaa hurjaa tahtia. Näin paha tilanne ei ole ollut vuosikymmeniin.

Elokuussa työttömänä oli 6 200 insinööriä, 3 700 tradenomia, 3 100 humanistisia tieteitä opiskellutta filosofian maisteria, 2 700 diplomi-insinööriä ja 2 300 ylemmän kauppatieteiden tutkinnon suorittanutta henkilöä.

Näiden viiden koulutusalan työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaikkiaan korkeasti koulutettuja oli elokuussa vailla työtä yli 44 000. Suuri osa heistä on jäänyt työttömiksi suurista yrityksistä ja vientiteollisuudesta. Luvuissa eivät ole mukana lomautetut.

”Ensi kesänä akateemisia työttömiä on 50 000. Kaikki merkit viittaavat siihen, että huono kehitys jatkuu”, arvioi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Akateemisia työttömiä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä.

Lukujen takana on toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työpaikkoja rajusti karsineita yt-neuvotteluja. Väkeä ovat karsineet esimerkiksi Tieto, VTT, CGI Suomi, Nokia, Itella, Kesko, Evira, Stockmann, Broadcom Finland, ABB, Ahlstrom ja Wärtsilä.

Sture Fjäder supistaisi opintojen aloituspaikkoja merkittävästi.

”Tradenomien ja insinöörien ammattiliitot ovat esittäneet, että aloituspaikoista voisi karsia 25–30 prosenttia. Diplomi-insinöörien ja kauppatieteilijöiden koulutustakin on liikaa. Määriä on tarkasteltava kriittisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi rohkealla koulutuspolitiikalla ohjata määriä alas”, hän sanoo.

Lähde: Talouselämä

Pitäkää tunkkinne – työttömyys murentaa luottamusta yhteiskuntaan

Taskussa on työkokemusta, osaamista ja useita tutkintoja, joista vähintään yksi akateeminen. Silti voi olla työtön.

Suomessa on perinteisesti arvostettu koulutusta. On ajateltu, että se takaa työpaikan.

– Jos työtä tekemällä, opiskelemalla ja itseään kehittämällä ei pärjääkään, se koetaan hirmuisen epäoikeudenmukaiseksi, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti sanoo Taloussanomille.

Nykyaikana akateeminen työtön ei ole harvinaisuus. Kesäkuussa korkeasti koulutettuja työttömiä oli Suomessa 47 190.

”Tuntuu hirveän pahalta”

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla sekä ”Syrjäytynyt” että ”Työtön” kirjoittivat viime viikolla, että he ovat akateemisia työttömiä. Molemmilla on enemmän kuin yksi tutkinto. Toisella on takanaan 40 vuoden työura.

Työhakemuksia he ovat lähettäneet yhteensä noin 700 ilman mainittavaa tulosta, jollei lasketa työnantajien puolelta vyöryvää hiljaisuutta.

– Kun ollaan aktiivisia ja mitään ei löydy, eikä pääse edes haastatteluihin, kyllähän se tuntuu hirveän pahalta, Ervasti sanoo.

Professorin mukaan on ongelmallista, että samaan aikaan kun työtä ei ole, koko työttömyyskysymys esitetään ikään kuin kaikki olisi kiinni työttömästä itsestään.

Kouluttautuminen kannattaa aina?

Miksi maisteri ei sitten kelpaa? Yksi syy on koulutusinflaatiossa.

– On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.

Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Ylioppilasta pidettiin hyvin kouluttautuneena 1950-luvulla, mutta nykyään ylioppilastutkinto ei riitä oikein mihinkään. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Erolan mukaan on aina ollut illuusio, että koulutuksen arvo säilyy läpi elämän. Siitä huolimatta kouluttautuminen on ainakin tilastojen mukaan edelleen paras keino varautua työttömyyteen.

Tilastot, koulutuksen eetos ja juhlapuheet eivät kuitenkaan lämmitä, kun tarjolla on pelkkää ei-oota.

”Työttömältä loppuu rahat”

Ilman työtä jääminen on Ervastin mukaan ennen kaikkea rahallinen kriisi, joka lisää muuta stressiä.

– Työttömältähän loppuu rahat. Mikään työttömyysturva ei sitä menetystä korvaa, hän huomauttaa.

Ongelma on kaikille sama, mutta korkeat odotukset voivat lisätä korkeasti koulutettujen ahdinkoa. Mieleen hiipii helposti ajatus omasta huonommuudesta.

– Pitkälle koulutetut toimihenkilöt ajattelevat, että heillä on keinot pärjätä työelämässä ja työmarkkinoilla, Ervasti sanoo.

Kolaus voi olla kova, jos keinot pettävät.

Luottamus yhteiskuntaa kohtaan murenee

Ei siis ihme, jos mieleen tulee, että pitäkää tunkkinne. Esimerkiksi nimimerkki ”Työtön” kirjoitti päättäneensä lopettaa äänestämisen, koska siitä ei ole hyötyä.

Ervastin mukaan työttömyys voi vähentää äänestysaktiivisuutta. Vihaisten akateemisten luokkaa ei kuitenkaan ole syntynyt, vaikka työttömyydellä on yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Työttömien keskuudessa luottamus yhteiskuntaa ja yhteiskunnan instituutioita kohtaan kärsii, Ervasti kertoo.

Luottamuksen palautuminen riippuu työttömyyden kestosta ja oman alan työllistymisnäkymistä. Vaikutusta on myös sillä, millainen työttömyyspolitiikka on vallalla.

– Yksioikoisesti ja yksisilmäisesti kannustamiseen tähtäävä sosiaaliturvajärjestelmä ei välttämättä tuota hyvää tulosta, koska työttömien patistaminen on silloin turhaa, kun työtä ei ole tarjolla, Ervasti huomauttaa.

Lähde: Taloussanomat

« Vanhemmat artikkelit