Avainsana-arkisto: aikuiskoulutus

Turun Akk:lla yt-neuvottelut

Turun Aikuiskoulutuskeskus käy parhaillaan yt-neuvotteluja henkilöstönsä vähentämiseksi. Yt-neuvottelut toteutetaan henkilöstön toiveesta kahdessa erässä. Toinen erä kohdentuu tekniikan tulosalueiden tiettyihin aloihin ja toinen palvelun tulosalueiden tiettyihin aloihin. Henkilöstön vähennystarve on 16–18 ja koskee 10 prosenttia koko henkilöstöstä.

Yt-neuvotteluiden syynä on Turun Aikuiskoulutussäätiön toimitusjohtaja, rehtori Tommi Forssin mukaan Ely-keskuksen rahapula, minkä vuoksi se ei osta tällä hetkellä työvoimakoulutusta.


Turun Akk:lla yt-neuvottelut
Turun Sanomat


Tuoreimmat artikkelit aiheesta aikuiskoulutus, yt-neuvottelut:

  • HKScan lopettaa Mellilän tuotantolaitoksen 20.4.2017 - HKScanin Mellilän tuotantolaitos lakkautetaan ja osa teurastamon toiminnoista siirretään Paimioon. Irtisanomisia pyritään välttämään tarjoamalla Mellilässä työskenteleville työtä muista HKScanin toimipaikoista. HKScanin Mellilän tuotantolaitos lopettaa Loimaan Lehti Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • MacGregor irtisanoo Kaarinasta 23.1.2017 - YT-neuvottelujen tuloksena MacGregor vähentää Kaarinasta 24 työntekijää. Vähennykset tehdään pääasiassa irtisanomalla. Maailmanlaajuisesti vähennys on 230 henkilötyövuotta. Yrityksen alaa on meriteollisuuden lastin- ja kuormankäsittely. MacGregor vähentää 24 Kaarinasta Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta Kaarina:
  • TOK suunnittelee sulkevansa S-market Koivulan 10.1.2017 - Turun Osuuskauppa käynnistää yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko S-market Koivulan henkilöstö. TOK suunnittelee kaupan sulkemista. S-market Koivula sulkemisuhan alla Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Nordic Soya irtisanoo 2.12.2016 - Uudessakaupungissa toimiva Nordic Soya Oy irtisanoo yt-neuvotteluiden seurauksena enintään 18 henkilöä. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä. Tammikuussa Nordic Soyassa aletaan kokeilla tuotantohenkilöstön osalta 12 tunnin päivittäistä työaikaa. Nordic Soya irtisanoo toistakymmentä työntekijäänsä Ugissa Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:
  • Liviassa yt-neuvottelut 1.12.2016 - Ammattiopisto Liviassa alkavat jälleen yt-neuvottelut. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut ja nyt tavoitellaan 300 000 euron henkilöstösäästöjä. Liviassa taas yt:t Kuntsari Tuoreimmat artikkelit aiheesta yt-neuvottelut:

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa avoimet ovet

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa pääsee keskustelemaan torstaina 11. helmikuuta kello 14–17 Lemminkäisenkadulla DataCityssä aikuiskoulutuksen tiloissa on avoimet ovet.

Tilaisuudessa mukana myös Turun oppisopimustoimisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa avoimet ovet
Aamuset


Aikuiskoulutuksen avoimet ovet 11.2. klo 14-17
Turun ammatti-instituutti


Tuoreimmat artikkelit aiheesta aikuiskoulutus:

  • Turun Akk:lla yt-neuvottelut 7.3.2016 - Turun Aikuiskoulutuskeskus vähentää 10 prosenttia henkilöstöstään. Yt-neuvotteluiden syynä on Ely-keskuksen säästöt työvoimakoulutuksessa, josta puolet AKK:n liikevaihdosta tulee.
  • Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa avoimet ovet 3.2.2016 - Turun ammatti-instituutti kutsuu kuuntelemaan ja keskustelemaan kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa, mitä aikuiskoulutuksella on tarjota sinulle: uudella tutkinnolla uusi suunta elämääsi tai miten voit kehittää olemassa olevaa ammattitaitoasi.
  • Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvussa Turussa 29.9.2014 - Tarjolla on ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, lukuisilla eri rahoitusmuodoilla ja aloilla. Opiskelijamäärä on kasvanut huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana.
  • Artukaisiin aikuiskoulutuksen kampus 18.8.2014 - Turun Aikuiskoulutuskeskus (AKK) on keskittämässä toimintaansa Artukaisiin. Tillerinkadun vieressä olevien varastohallien edustan kentälle aiotaan rakentaa kokonaan uusi oppilaitosrakennus.
  • Aikuiskoulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan 22.5.2014 - Vaikka koulutusjärjestelmämme on monessa suhteessa hyvällä pohjalla, haastavat talouden tekninen muutos, tarve työurien pidentämiseen sekä nopeasti muuttuva työelämä suomalaisen koulutusjärjestelmän muutokseen. Tämä koskee etenkin aikuiskoulutusta jonka kehittäminen tulisi lähteä seuraavien tosiasioiden tunnustamisesta: Koulutus ja osaaminen korostuvat kansakunnan ja yksilön muutosturvana, kun oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta uuteen ammattiin kouluttautumista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille

Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvussa Turussa

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen koulutukset ovat kysytympiä kuin koskaan. Tarjolla on ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, lukuisilla eri rahoitusmuodoilla ja aloilla. Opiskelijamäärä on kasvanut huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuosittainen opiskelijamäärä on noin 6 000.

Tämän vuoden laskentapäivänä 20. syyskuuta koulutuksissa oli ennätykselliset lähes 2 000 opiskelijaa eri koulutusmuodoissa: omaehtoisessa 51 prosenttia, työvoimapoliittisessa 8 prosenttia, oppisopimuksessa 24 prosenttia ja henkilöstökoulutuksessa 17 prosenttia. Vastaava kokonaisopiskelijamäärä on ollut aikaisempina vuosina 1 600 tietämillä.

– Aikuiskoulutuksen tehtävänä on vastata joustavasti niihin tarpeisiin, joita yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä ja opiskelijoilla eteen tulee. Varsinkin taantumatilanteessa aikuiskoulutuksen kysyntä on kovaa, sanoo Turun kaupungin aikuiskoulutuksen tulosaluejohtaja Päivi Lehtinen.

– Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää niinä aikoina, jolloin työllistyminen on vaikeaa ja työelämän muutokset suuria. Vastaamme vahvasti myös nuorisotakuun toteuttamiseen Turun seudulla, koska nuorten aikuisten osaamisohjelmassa on opiskelemassa 180 opiskelijaa

Opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet ovat hyvin erilaisia: ammatillisen koulutuksen ja tutkinnon suorittaminen, ammatin vaihtaminen, osaamisen päivittäminen tai erikoistuminen.

– Tärkeintä ei ole kuitenkaan opiskelijamäärän kasvattaminen, vaan se, että koulutustarjonta- ja sisällöt vastaavat alueen työelämän tarpeisiin. Myös koulutuksen laatu johtaa siihen, että opiskelijat ovat haluttuja ja osaavia työntekijöitä alueen yrityksissä, Lehtinen arvioi.

Lähde: Aamuset

Artukaisiin aikuiskoulutuksen kampus

Naantalin pikatien ja Artukaistentien väliselle alueelle Artukaisissa suunnitellaan aikuiskoulutuksen kampusaluetta. Lännessä alue rajautuu Hyrköistenpuistoon ja idässä rakentamattomaan teollisuusalueelle varattuun alueeseen.

Turun Aikuiskoulutuskeskus (AKK) on keskittämässä toimintaansa Artukaisiin. Tillerinkadun vieressä olevien varastohallien edustan kentälle aiotaan rakentaa kokonaan uusi oppilaitosrakennus.

Suunnitelmasta tai alueesta voi esittää mielipiteensä 30. syyskuuta asti. Kaavaehdotusta valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle ensi vuoden alussa. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä ensi vuoden aikana.

AKK jätti aloiteen alueen kaavoittamisesta viime vuoden maaliskuussa. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa ensi tiistaina.

Kaava-alue on Artukaisten kaupunginosassa. Sillä on suuria varastohalleja ja niihin liittyvää logistista toimintaa, AKK:n opetustiloja, Starkki-rautakauppa sekä tie-, katu- ja rautatiealuetta.

Alueella on kokoa noin 15,3 hehtaaria. Osa tonttimaasta on AKK:n omistuksessa, loput kuuluu kaupungille.

Kaava-alue on yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta.

Lähde: Aamuset

Aikuiskoulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan

Vaikka koulutusjärjestelmämme on monessa suhteessa hyvällä pohjalla, haastavat talouden tekninen muutos, tarve työurien pidentämiseen sekä nopeasti muuttuva työelämä suomalaisen koulutusjärjestelmän muutokseen. Tämä koskee etenkin aikuiskoulutusta jonka kehittäminen tulisi lähteä seuraavien tosiasioiden tunnustamisesta:

  1. Koulutus ja osaaminen korostuvat kansakunnan ja yksilön muutosturvana, kun oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta uuteen ammattiin kouluttautumista.
  2. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. Teknologian myötä uudet työt vaativat erilaista ja usein aiempaa korkeampaa tai syvempää osaamista.
  3. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua. Työvoiman osaamista tulisikin parantaa ammatillisesti suuntautuneilla korkeakoulututkintoon tähtäävillä ohjelmilla, jotka on tarkoitettu jo koulutetuille aikuisille. Uudet ohjelmat tulisi voida suorittaa myös työn ohessa tai oppisopimuksena työhön liittyen.
  4. Työelämään valmistuvien ja siellä jo toimivien on ylläpidettävä ammattitaitonsa ajan tasalla, mikä edellyttää työnantajalta oman vastuun kantamista ja riittävää aikuiskoulutuksen tarjontaa.
  5. Ilman aikuiskoulutusta tavoite työurien pidentämiseksi ei toteudu. Suomessa on myös 650 000 aikuista, joilla ongelmia tietotekniikan kanssa. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Perustaitojen, luku- ja numerotaidot, kanssa kamppailee 300 000 aikuista.
  6. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita, joissa robotin kyvyt eivät meitä päihitä. Koulutuksen pitää kehittää näitä taitoja.
  7. Koulutuksen tulee tuottaa laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Alan teknisen osaamisen rinnalla korostuvat yleiset taidot, jotka sisältävät työelämä- ja kansalaistaitoja, tietotekniikka ja kommunikaatiotaitoja. Monilla aloilla vuorovaikutus, empaattisuus, eettisyys ja etiikka sekä moraali ovat keskeisiä työtapoja ja työkaluja. Tieto- ja viestintätekniikan leviäminen kaikille aloille vaatii työntekijöiltä laajempaa ammattitaitoa.
  8. Työuran ja kulutuksen aikana jo hankittu osaaminen on tunnustettava täysimääräisesti, jotta aikuiset voivat suorittaa opinnot nopeammin.

Lähde: STTK Uutishuone 9.5.2014

WinNovan yt-neuvotteluilla ei suuria vaikutuksia Laitilaan

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan yt-neuvottelut eivät vaikuta paljoakaan Laitilan toimipaikkaan. Helmikuun alussa päättyneet neuvottelut koskivat pääasiassa WinNovan nuorten koulutusta, jota saa esimerkiksi Raumalla ja Porissa. Laitilassa tarjotaan tällä hetkellä ainoastaan aikuisopetusta.

”Yt-neuvottelut eivät suoranaisesti koskeneet aikuiskoulutuspuolta, mutta toki osallistumme myös säästötalkoisiin”, WinNovan aikuiskoulutuksen rehtori Juha-Pekka Koivusalo sanoo.

Alustavien suunnitelmien mukaan yhtiö vähentää tulevien vuosien aikana 100 henkilöstötyövuotta. Myös kiinteistöjen käyttöä tehostetaan.

Tänä vuonna Laitilan WinNovassa tehostetaan aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja työelämälle tarjottavien palvelujen myyntiä.

Lähde: Laitilan Sanomat, 28.2.2014

Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa

Vuonna 2012 yhteensä 2,2 miljoonaa osallistujaa kävi oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Osallistujia oli puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Opetusta annettiin yhteensä 5,5 miljoonaa tuntia. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Eniten osallistujia oli vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa. Myös opetustunteja kertyi eniten vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa eli yhteensä 2,9 miljoonaa tuntia. Etenkin kulttuuriala kiinnosti osallistujia, ja suurin kiinnostus kohdistui käsi- ja taideteollisuuden opintoalaan.

Lähde: Tilastokeskus, 11.12.2013

Suurin osa aikuisopiskelijoista työskentelee opintojen ohessa

AikuisopiskelijatSuurin osa aikuisopiskelijoista käy opintojen ohessa töissä kokopäiväisesti. Opinnot rahoitetaan työtuloilla, koska vain harva saa rahallista tukea opintojensa suorittamiseen.

Aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat työskentelevät viikoittain keskimäärin enemmän kuin nuorten koulutuksen puolella opiskelevat. Yli 30-tuntista työviikkoa opintojen ohella tekee yli 80 prosenttia aikuisopiskelijoista. Nuorten puolella 30-tuntisia viikkoja tekee ainoastaan vajaa kolmannes. Yleisintä työskentely on opettajaksi opiskelevien (89 % käy töissä) sekä YAMK-opiskelijoiden (95 %) keskuudessa.

Aikuisopiskelijat suorittavat opintojaan omien tavoitteidensa mukaisesti, vaikka työssäkäynti hidastaakin opintoja. Verrattuna kaikkiin opiskelijoihin keskimäärin, nämä opiskelijat näyttävät löytäneen oman alansa. Lähes jokainen (99 %) aikoo valmistua nykyisestä koulutuksestaan ja enemmistö (87 %) uskoo olevansa oikealla alalla.

Vain neljännes ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoista kokee, että heillä jää vapaa-ajalle ja levolle riittävästi aikaa.

Vaikka tutkintoa suorittavat ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat valmistuisivatkin esimerkiksi kolmi–nelikymppisinä, on opiskelussa heille kuitenkin kyse työurien pidentämisestä. He uskovat, että vain jatkuvasti tietoja ja taitoja kehittämällä voi menestyä työelämässä.

Tiedot selviävät Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat -tutkimuksesta. Otus on selvittänyt ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opiskelusta. Kyseessä on laajin tähän mennessä julkaistu aiheeseen liittyvä tutkimus Suomessa.

Lähde: Verkkouutiset, 4.11.2013

Puolet suomalaisista aikuisista opiskelee

Puolet Suomen 18–64-vuotiaista osallistui viime vuonna erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen. Tilastokeskuksen tiedot viime vuodelta osoittavat, että eniten koulutuspäiviä aikuiskoulutuksessa kertyi 25–44-vuotiaille.

Aikuisopetukseen osallistuvien määrä oli vuonna 2012 maassamme suurin piirtein sama kuin vuonna 2000. Naisista kolme viidestä ja miehistä harvempi kuin joka toinen osallistui aikuisille järjestettyyn koulutukseen.

Suurin osa aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi. Joka kuudes 18–64-vuotiaista osallistui vuonna 2012 aikuiskoulutukseen muista kuin työhön liittyvistä syistä.

Lähde: Tilastokeskus, 13.6.2013

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ on valmistunut

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ on valmistunut. Strategian pyrkimyksenä on järjestää maakunnan koulutus verkostoituneesti ja työelämän sekä yksilöiden tarpeita ennakoivasti.

Koulutusstrategia 2015+ kehitettiin Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia 2009–2015 pohjalta. Tämä aiempi toimintasuunnitelma syntyi, kun aikuiskoulutuksen verkostomaisessa toiminnassa nähtiin kehittämisen tarvetta. Aikuiskoulutus oli maakunnan alueella hajallaan, ja monet oppilaitokset tarjosivat päällekkäisiä koulutuksia. Koulutuksesta kiinnostuneiden oli siis vaikea löytää itselleen sopivaa koulutusta sekavasta tarjonnasta.

Osa aiemman strategian tavoitteista on jo nyt toteutunut – esimerkiksi koulutusten järjestäjien määrää on vähennetty ja työelämän edustajat sekä kouluttajat pitävät yhteisiä ennakointifoorumeita pystyäkseen vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kehitettävää kuitenkin riittää edelleen.

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ on laajennettu koskemaan myös nuorisoastetta. Visiona on, että ”Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana”.

Lähde: Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+