Kategoria-arkisto: TE-toimisto

Varsinais-Suomen TE-toimisto on saanut lisää määrärahaa palkkatuen ja starttirahan myöntämiseen

Varsinais-Suomen TE-toimisto on saanut lisätalousarviossa uutta työllisyysmäärärahaa. Määrärahan lisäys on ennakoidusti niukka, joten esim. palkkatuen myöntämistä ei voida käynnistää täydellä volyymilla. Hallitus ja eduskunta ovat lisämäärärahan myöntäessään halunneet kohdentaa sen nimenomaisesti palveluihin, joista palataan muita palveluita harvemmin takaisin työttömiksi työnhakijoiksi.

TE-toimisto on arvioinut, että rajaamalla tuen myöntämistä, riittävät vuonna 2015 käytössä olevat määrärahat todennäköisesti vuoden loppuun asti. TE-toimisto haluaa välttyä tilanteelta, jossa joudutaan uudelleen keskeyttämään palkkatuen ja starttirahan myöntäminen kokonaan.

Lisätietoa te-palvelut.fi Ajankohtaista-sivulta.

 

Ennakkotietoa työllisyydenhoidon lisämäärärahasta Varsinais-Suomessa

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on esitetty työllisyysmäärärahan lisäystä. Tästä rahasta myös Varsinais-Suomen TE-toimisto on saamassa osuutensa. Tämä mahdollistaa mm. startti- ja palkkatukipäätösten tekemisen rajatulle kohderyhmälle. Raha tulee olemaan niukka, joten se ei tule mahdollistamaan palvelujen käynnistämistä täydellä volyymilla.

Lisätietoa te-palvelut.fi Ajankohtaista-sivulta.

Opiskelu onnistuu myös työttömänä

Työttömyysetuuden turvin on voinut opiskella päätoimisesti vuoden 2010 alusta lähtien. Mahdollisuuteen on tartuttu innolla: vuonna 2014 Varsinais-Suomen TE-toimisto on vastaanottanut keskimäärin 160 hakemusta kuukaudessa. Omaehtoista opiskelua koskevista ratkaisuista 70 % on ollut myönteisiä.

Media on lähiaikoina nostanut esiin tapauksia, joissa työttömyysetuudella opiskeleva on kokenut tulleensa kohdelluksi mielivaltaisesti. Yleensä kyse on ollut opintojen varrella vastaan tulleista tilanteista, kuten opintopistemäärän kerryttämisestä.

Saatua kielteistä päätöstä on myös saatettu verrattu jonkun toisen saamaan ratkaisuun. Tulkinta siitä, onko henkilöllä oikeus opiskella työttömyysetuudella vai ei, lähtee aina hakijan omasta tilanteesta tai muutoksesta siinä. Omaehtoisen opiskelun reunaehdoista on siksi vaikea esittää rautalankamallia. Tärkeää on huomioida seuraavat seikat: yhteydenotto TE-toimistoon ennen opintojen alkua, opintosisältöjen valinta sekä opintojen eteneminen vaaditussa aikataulussa.

Tähtäimessä työllistyminen

Jos olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja omaehtoiset opinnot kiinnostavat, käy TE-toimistossa hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. TE-toimiston asiantuntijan kanssa laadit suunnitelman, josta käy ilmi, mistä opintojen kokonaisuus muodostuu, missä opinnot on tarkoitus suorittaa ja mikä on opintojen arvioitu kesto.

Vaikka puhutaan omaehtoisesta opiskelusta, hakijalla ei ole automaattisesti oikeutta opiskella työttömyysetuudella tuettuna. Siksi on tärkeää pohtia opiskelua nimenomaan oman työllistymisen kannalta. TE-toimiston asiantuntijan kanssa arvioit koulutustarvettasi ja sitä, ovatko opinnot työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia. Oleellista on, että opinnot parantavat mahdollisuuksiasi työllistyä avoimille työmarkkinoille, tai säilyttää nykyinen työpaikka, jos olet työttömyysuhan alla.

Millaiset opinnot sitten ovat työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia? Vastaus riippuu sekä hakijasta että työssäkäyntialueesta, jolle opiskelun myötä on tarkoitus työllistyä. TE-toimistosta saat tietoa siitä, miltä työmarkkinat näyttävät jollakin kyseisellä alalla ja alueella.

Esimerkkejä omaehtoisiin opintoihin liittyvistä ratkaisuista

Ratkaisun oikeudesta omaehtoisiin opintoihin tekee oman TE-toimistosi koulutusten valintaryhmä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa ratkaisua voi joutua odottamaan pitkään, mikä on hyvä huomioida omaa hakemusta jättäessään. Yksi suurin syy kielteisiin ratkaisuihin on, että hakemus on jätetty vasta opintojen alkamisen jälkeen.

Muita yleisiä syitä hylkääviin ratkaisuihin ovat muun muassa, että hakijan työnhaku ei ole voimassa, pohjalla on jo koulutus, jolla työllistyy (esim. lähihoitaja hakeutuu sairaanhoitajaksi) tai hakeudutaan yleissivistäviin opintoihin, jotka eivät johda ammattitutkintoon.

Hakijalla saattaa myös olla jo esim. kaksi aiempaa koulutusta eri suuntautumisaloilta (esim. artesaani) ja hän hakee vielä kolmanteen suuntautumiseen. Kielteiseen ratkaisuun päädytään myös, jos hakijalla on suhteellisen tuore koulutus.

Opintojen eteneminen takaa opinto-oikeuden

Omaehtoisten opintojen tukemisen edellytys on opintojen päätoimisuus. Opintojen ns. päätoimisuusehto on 25 h/vko, 3 opintoviikkoa tai 5 opintopistettä/kk. Esimerkiksi korkeakouluopintoja tulee kertyä keskimäärin 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa edetään koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemisen toteamiseen riittää nykyään opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle. Tämä käy sähköisesti TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. Mikäli opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014, TE-toimisto on lähettänyt ohjeet omaehtoisen opiskelun etenemisen seurantaan.

Opiskelun aikana työnhakusi on oltava voimassa, mutta omaehtoisesti opiskelevalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä ilman, että kieltäytymisestä seuraa työttömyysetuuden menetys.

Lue lisää omaehtoisesta opiskelusta, työttömyysetuuden edellytyksistä ja etuuden saajan velvollisuuksista: Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

 

Asiakkaana ilman pankkitunnuksia

Omatoiminen verkkoasiointi ja siihen liittyvä tunnistautuminen sähköisissä asiakaspalveluissa ovat arkea suurimmalle osalle meistä. Päänvaivaa aiheuttaa korkeintaan se, miten moninaiset tunnukset ja salasanat pysyvät joko muistissa tai jossakin paremmassa tallessa. Ainut laajalti käytössä oleva tunnistautumiskeino ovat pankkitunnukset. Kansalaisena ja kuluttajana käytän niitä lähes joka päivä: maksan laskuja verkkopankissa; asioin eri viranomaisten kanssa; onnekkaana hetkenä ostan netistä lentoliput lomamatkalle.

Tämä verkossa tapahtuva niin sanottu vahva tunnistautuminen on mahdollista, mikäli olen asiakkuussuhteessa johonkin pankkiin. Uusia tunnuspalveluiden tarjoajia on odoteltu markkinoille, mutta toistaiseksi esimerkiksi kännykän pin-koodi tai sirullinen henkilökortti eivät ole lyöneet läpi. Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjoittamassa uusiksi lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta. Mutta toistaiseksi toimitaan pääasiassa pankkien tupas-järjestelmän varassa: tunnistuksia tehdään vuosittain 400 miljoonaa kertaa.

Kun käyttää aikaansa kirjautumalla erinäisille sivustoille ja palvelee itse itseään netissä, mieleen voi nousta hiljainen kapina: Missä kiireettömät ja tuttukasvoiset virkailijat? Olenko minä tämän sähköisen palvelun asiantuntevin käyttäjä?

Onhan heitä, ihmisiä, jotka eivät käytä tietokonetta saati sähköisiä palveluja. Toisille elämä verkon ulkopuolella on elämäntapavalinta ja monet tottumattomat netinkäyttäjät pohtivat syystäkin tietoturvakysymyksiä pankkiasioihin liittyen. Toisille tilanne on pakkorako: mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen pankkitunnuksilla ei ole.

Maksuhäiriömerkintä mutkistaa arkea

Jos henkilöllä ei ole pankkitunnuksia käytössään, tilanne liittyy usein merkintään luottotiedoissa. Maksuhäiriömerkintä, arkisemmin ilmaistuna luottotietojen menetys, ei ole enää marginaalinen ilmiö. Merkintöjen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2009 lähtien. Tammi-syyskuussa 2014 Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin oli kuluttajille merkitty yhteensä 1 188 000 uutta maksuhäiriötä. Vakavat ja toistuvat ongelmat omassa taloudessa johtavat luottotietojen menettämiseen. Loppuvuodesta 2014 luottotietonsa menettäneitä henkilöitä oli jo 367 000.

Arjen pyörittäminen ilman verkkopankkitunnuksia vie aikaa ja käy myös kukkarolle. Asiointi eri viranomaistahoilla vaatii käyntiä paikan päällä, usein jonottamista tai aikavarausta. Kymmenen euron laskun maksaminen pankin kassapalveluissa saattaa kustantaa liki toiset kymmenen euroa. Ja on tilanteita, joista ei selviä edes rahalla: taloyhtiön pesutuvan pyykkikoneeseen saa virtaa vain soittamalla palvelunumeroon, joka ei toimi prepaid-liittymällä – luottotietonsa menettäneen ainoalla mahdollisuudella käyttää kännykkää.

Kun lainaa, luottoa tai vakuutusta ei saa, esimerkiksi asunnon vuokraaminen vaikeutuu. Myös työn saaminen voi katketa luottotietojen puutteeseen. Työnantajalla on oikeus tarkastaa työnhakijan luottotiedot mikäli haussa on paikka, jossa käsitellään rahaa, tehdään merkittäviä taloudellisia päätöksiä tai työskennellään yksityiskodeissa.

TE-toimisto palvelee sähköisesti, puhelimitse ja kasvokkain

Myös TE-toimisto pyrkii ohjaamaan henkilöasiakkaansa ensisijaisesti verkkoon. Oma asiointi -palvelu on sujuva tapa hoitaa omaan työnhakuun ja TE-toimistoon liittyviä asioita: palvelussa voi aloittaa ja päättää oman työnhaun, päivittää yhteystietoja sekä tarkistaa omassa työllistymissuunnitelmassa sovittuja toimia. Verkkopalvelussa voi katsella omia työttömyysturvatietoja, työnhakutietoja sekä esitellä itsensä työnantajille CV-netissä. Pankkitunnuksilla kirjautuneena voi myös hakea työvoimakoulutukseen, vastata selvityspyyntöihin ja jättää hakemuksen starttirahasta sekä seurata sen käsittelyä.

Entäpä asiointi ”työkkärissä” ilman verkkopankkitunnuksia? Työnhaun saa voimaan henkilökohtaisella käynnillä päivystyksessä (Turussa klo 9–11), josta pääsee vuoronumerolla asiantuntijalle. Jatkossa TE-toimisto ottaa puhelimitse yhteyttä tai lähettää yhteydenottopyynnön kirjeitse. Tärkeää on aktiivisesti tarkkailla postiaan ja puhelintaan (puhelu tulee 0295 -alkuisesta numerosta). Myös työvoimakoulutukseen voi hakea ilman verkkopankkitunnuksia TE-palveluiden sivuilla ja tämän jälkeen vahvistaa hakemuksensa henkilökohtaisella käynnillä TE-toimistossa. Myös starttirahahakemuksen, palkkatukihakemuksen ja selvityspyynnön voi jättää kirjallisena.

Tarvittaessa nettiä voi käyttää myös TE-toimiston tiloissa. Opastusta kaikkien TE-toimiston sähköisten palveluiden käyttämiseen sekä verkkolomakkeiden täyttöön saa muun muassa Turun toimipaikan verkkoneuvojilta. Verkkoneuvojat päivystävät asiakaskoneilla kaikkina asiointipäivinä klo 9–11 ja 12–13. Ajantasaiset asiointiohjeet eri palveluihin liittyen löytyvät paikallisten TE-palveluiden sivuilta.

TE-palveluilla, KELAlla ja verohallinnolla on olemassa yhteinen sähköisen asioinnin tukipalvelu Tunnistus.fi. Se mahdollistaa verkkoasioinnin ilman pankkitunnuksia Väestörekisterikeskuksen sirullisella henkilökortilla käyttäen kortinlukijapäätettä. Kortin myöntää poliisiviranomainen, ja se on maksullinen.

TE-toimisto palvelee myös puhelimitse Työlinjalla. Valtakunnallinen puhelinpalvelu ei anna lausuntoja, mutta neuvoo ja opastaa eteenpäin monissa peruskysymyksissä ja ohjeistaa TE-toimistossa asioimiseen, muun muassa sähköisiin palveluihin liittyen. Työlinjalle voi ilmoittaa myös työnhaku- ja yhteystietojen muutoksista. Voi kysyä kouluttautumisesta, saada uraohjausta sekä työttömyysturvaneuvontaa suomeksi, ruotsiksi ja joiltain osin myös venäjän kielellä.

Henkilökohtaista opastusta kunnan ja valtion verkko- ja muiden palveluiden käyttöön saa myös Yhteispalvelupisteistä, joiden palveluneuvojat avustavat muun muassa verkkopalveluiden käytössä. Varsinais-Suomen alueella on useita Yhteispalvelupisteitä, joissa voi käyttää maksuttomia nettipisteitä ja saada apua verkkopalveluiden käytössä. Yhteispalvelupisteitä on tuotu paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat muutenkin. Turussa kauppakeskus Skanssista löytyy yhteispalvelupiste Monitori.

Tietoa pankkitunnusten ehdoista

Luottolaitoslain mukaan kaikilla kuluttajilla on oikeus saada peruspankkipalvelua. Tämä tarkoittaa, että pankki voi kieltäytyä tilin avaamisesta vain painavalla perusteella. Peruspankkipalveluksi katsotaan tavanomainen talletustili, tarvittavat tilinkäyttövälineet ja mahdollisuus laskujen maksamiseen tililtä.

Verkkopankkitunnuksia pankit myöntävät asiakkailleen pankkikohtaisin ehdoin. Yleensä tunnukset on sidottu tiettyyn tiliin tai sellaisen käyttöoikeuteen, mutta esimerkiksi Nordea tarjoaa Prepaid-pankkitunnuksia ilman, että asiakas on velvollinen avaamaan tiliä pankissa. Verkkopankkitunnusasioissa fyysinen käynti pankkikonttorissa on välttämätön, sillä asiakkaan tulee tunnistautua hyväksytyllä henkilötodistuksella.

Lue lisää pankkien verkkosivuilta:

Sirullisen henkilökortin myöntää:

Työpaikkatarjouksia lähetetty TE-toimiston nimissä

Asiakkaillemme on tullut ”Työvoimatoimiston” nimissä sähköpostitse yhteydenottoja, jotka sisältävät esimerkiksi työtarjouksen. Nämä yhteydenotot eivät ole TE-toimiston lähettämiä työtarjouksia. Tämän vuoksi on tärkeää tietää miten tunnistaa aidon TE-toimiston lähettämän työtarjouksen.

TE-toimisto ottaa asiakkaisiin yhteyttä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla.

Varsinais-Suomen TE-toimisto ei koskaan lähetä työtarjouksia asiakkaille sähköpostilla. TE-toimiston kirjeitse lähettämistä työtarjouksista löytyy aina TE-toimiston logo ja asiaa hoitavan virkailijan yhteystiedot.

Sähköpostilla saatamme sen sijaan lähettää esim. mainoksia tapahtumista kuten rekrytointitilaisuuksista ja työpaikka- ja koulutusmessuista.

TE-toimiston lähettämät sähköpostit tulevat aina osoitteesta, jonka loppuosa on muotoa @te-toimisto.fi ja puhelut 0295-alkuisesta numerosta.

Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto on organisaatiomme oikea nimi. ”Työvoimatoimisto” on vanhentunut nimitys, joka on kokonaan jäänyt käytöstä pois. Jos siis saat postia tai sähköpostia lähettäjältä, joka käyttää Työvoimatoimisto-nimitystä, ei kysymyksessä ole TE-toimisto.

Kehoitamme tarkistamaan myös verkkopalveluja ja sähköistä asiointia käyttäessänne, että kysymys on todella TE-toimiston verkkopalvelusta, joka löytyy osoitteesta: te-palvelut.fi

Varsinais-Suomen TE-toimisto ylläpitää lisäksi MyJobCafe.net-sivustoa ja sillä nimellä meidät löytää myös sosiaalisesta mediasta.

Muut verkkopalvelut, joissa saattaa esiintyä esim. nimitys ”työvoimatoimisto” eivät ole TE-toimiston ylläpitämiä ja kehoitammekin asiakkaitamme erityiseen varovaisuuteen sen suhteen, että omia henkilötietojaan  (esim. henkilötunnus tai syntymäaika) ei kannata sellaisissa palveluissa ilmoittaa.

Jos epäilet saamasi yhteydenoton aitoutta, lähetä viesti Varsinais-Suomen TE-toimiston kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi

Akateemisten työnhakuvalmennus alkamassa

Uusi työnhakuvalmennus, Omatoimi verkkovalmennus, on nyt tarjolla Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston työttömille asiakkaille, joilla on AMK tai yliopistotasoinen tutkinto suoritettuna. Omatoimessa saat monipuolista henkilökohtaista valmennusta ja ohjausta akateemisen työnhaun asiantuntijoilta. Koko valmennus tapahtuu kätevästi verkossa. Ilmoittaudu pikaisesti mukaan! Ensimmäinen valmennus starttaa syyskuussa!

Omatoimessa saat

  • työnhakutaitosi ja – paperisi ajan tasalle
  • löydät uusia kanavia työpaikkojen löytämiseen
  • henkilökohtaista tukea työnhakuusi niin verkossa kuin henkilökohtaisissakin tapaamisissa

Omatoimessa saat vapauden edetä omalla rytmillä tavoitteellisesti ja systemaattisesti kohti uutta työpaikkaa.

Valmennukseen osallistuminen edellyttää kykyä tavoitteelliseen projektimaiseen työskentelyyn, yleisten verkkomedioiden ja tietotekniikan perusosaamista sekä omaa tietokonetta ja Internetyhteyttä.

Jos haluat lisätietoja valmennuksesta tai ilmoittautua mukaan, soita Työelämän Infopisteeseen Marikalle (050 30 45 704) tai Ollille (0500 524 327).

Palkkatuesta

Työnantajana voit saada palkkatukea, kun palkkaat työttömän työnhakijan, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus.

Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin.

TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työllistymistä. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko valmis palkkaamaan myös henkilöitä, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työsuhteen alussa.

TE-toimisto voi sovittaessa tehdä työtarjouksia henkilöille, joiden palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea.

Lue lisää TE-palvlut.fi -sivustosta.