Kategoria-arkisto: Blogi

Töihin Lapin talvisesonkiin

Julkaistu Kirjoittaja:

Matkailualalla ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla työvoimaa tarvitaan vuodenaikojen mukaan eri puolella Suomea. Näin onkin syntynyt ”sesonkityöläisiä”, jotka ovat valmiita lähtemään työn perässä kysynnänvaihteluiden mukaan.

Lappiin tarvitaan palvelualojen ammattilaisia erityisesti talvikaudelle, joka alkaa joulusta ja jatkuu aina vappuun asti. Vaikka Lapissa työttömyysaste on maan suurimpia, silti talven turistikaudella työvoimapula on jokavuotista. Hiihtokauden jälkeen monet paikat sulkevat ovensa kesäksi. Silloin useimmat lähtevät taas työn perään kesäkohteisiin. Onpa niinkin käynyt, että ”junan tuomat” etelän ihmiset ovat saaneet lappilaisen hyttysen pureman ja kauden jälkeen jäänet pysyvästi Lappiin. Sesonkityötä tehdään usein muutamia vuosia, silloin kun se elämäntilanteeseen sopii.

Sesonkityöläisiä on kuitenkin usein vaikea löytää. Nuorten, juuri koulunsa päättäneiden, on helpompaa lähteä kuin vanhempien kokeneempien, joilla on jo asunto ja perhe jossain muualla Suomessa. Mutta nuorilla ei useinkaan ole vielä kehittynyt rautaista ammattitaitoa ja kiireen keskellä ei ole aikaa opettaa. Toisaalta nuoret jaksavat tehdä pitkää päivää ja aina heidänkin joukostaan löytyy hyvinkin kehityskelpoisia yksilöitä. Parhaimpia ovat sellaiset, jotka tulevat uudelleen ja tietävät jo kuviot. Sesonkityö vaatii myös joustavuutta ehkä enemmän kuin normaalisti. Aina viikossa ei ole edes kahta vapaapäivää, vaan vapaata pidetään kun on hiljaisempaa vaikka tammikuussa joulusesongin jälkeen kevään hiihtokautta odotellessa.

Palkkaus vaihtelee. Jos on hyvä, saa myös hyvää palkkaa ja varsinkin, jos on valmis tekemään töitä niin paljon kuin jaksaa. Sesonkina on aina kiire ja töitä riittää tehtäväksi. Huhujen mukaan sesonkityöntekijät ovat kovia juhlimaan. Usein ne, jotka ovat ensimmäistä talvea töissä, ovat innokkaimpia juhlijoita. Kokeneemmat tietävät jo ettei liika bailaaminen ole hyväksi, koska silloin ei jaksa tehdä niin paljon töitä ja tulot jäävät pienemmiksi.

Monille Lapin hiihtomahdollisuudet ja muutkin harrastusmahdollisuudet toimivat houkuttimena. Talvi hiihtokeskuksessa on monen lasketteluun hurahtaneen unelma, mutta huvin vastapainona on myös kovaa työtä. Usein yöunetkin jäävät lyhyiksi, kun lyhyen sesongin ajan on ehdittävä mahdollisimman paljon. Oikein annosteltuna harrastuksia, juhlimista ja TYÖTÄ talven vietosta lapin hiihtokeskuksissa tulee oikein antoisaa.

Itse olin Ylläksellä sesonkityöläisenä 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sama meno siellä näyttää yhä jatkuvan 2000-luvullakin ainakin televisiosta tulleen ”Ylläs – huipulla tuulee” –sarjan mukaan tai Levin kausityöntekijöiden elämää kuvaavassa ”Rintheessä”-sarjassa.

If I sleep with you tonight, it doesn’t mean that I also ski with you tomorrow – Nikikid

Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia etsitään nyt Lapin hiihtokeskuksiin. Tule tapaamaan Staffpointin edustajia rekrytointipäivään

Ke 8.10.2014 klo 11.00 – 15.00

Trooli 2014 -palvelupiste, Läntinen rantakatu 53, 1. krs

Nuoria pestattiin Skanssissa

Julkaistu Kirjoittaja:

Julkaistu 24.4.2013, Katriina Mäkelä

Turun Skanssin keskustorilla oli torstaina 18.4. kova vilinä. Skanssiaisissa shoppailevien lisäksi paikalle saapui suuri määrä nuoria, jotka etsivät itselleen töitä. Kauppakeskuksen keskustorille oli nimittäin järjestetty rekrytointitapahtuma, ja paikalla oli useita nuoria rekrytoivia yrityksiä esittäytymässä sekä etsimässä uusia innokkaita työntekijöitä.

Tapahtuma oli yksi nuorisotakuun innoittama vastaisku nuorten työttömyydelle. Oli upea todistaa, kuinka työnantajat ja kouluttajat olivat innolla lähteneet mukaan, ja esittelypöytiä kannettiin paikalle lisää tapahtuman jo alettua. Rekrytointitapahtumaan oli haastettu mukaan työnantajia moneltakin alalta. Esimerkiksi mukana ollut LähiTapiola oli mielestäni ymmärtänyt tapahtuman tarkoituksen.

”Kun saimme haasteen osallistua, olimme jo palkanneet 12 kesätyöntekijää”, kertoi LähiTapiolan Salo-Lohjan paikallisjohtaja Olli Alho. ”Päätimme kuitenkin ottaa haasteen vastaan, ja haluamme nyt palkata vielä kymmenen nuorta meille kesäksi.”

Kesätyönhakijat olivatkin lähteneet liikkeelle, sillä nuoria pörräsi pöytien ympärillä taukoamatta. Muutama rohkea nuori oli uskaltautunut myös tapahtuman ”pestuu-pöydän” ääreen kertomaan itsestään ja osaamisestaan paikalla oleville työnantajille. Jokaisella heistä oli käsissään nippu omia ansioluetteloitaan. Näin kovan kilpailun aikana työnhaku vaatii uskallusta ja uusia lähestymistapoja, ja tämä oli mielestäni näiltä nuorilta hieno osoitus, että he hakevat töitä tosissaan.

Pestaa Nuori -kampanja haastaa työnantajia

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston, Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Trooli Junior -projektin kanssa osana Pestaa Nuori -kampanjaa. Samalla julkaistiin uudet www.pestaanuori.fi-verkkosivut, joiden kautta yritykset voivat haastaa toisiaan palkkaamaan nuoria työnhakijoita.

Tällä hetkellä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 37 000. Heistä 3 200 asuu Varsinais-Suomen alueella. Ei ihme, että nuorten työttömyys koetaan vakavana asiana.

”Viimeisen vuoden aikana nuorten työttömyys on kasvanut 25 prosentilla Varsinais-Suomen alueella”, Varsinais-Suomen TE-toimiston toimialajohtaja Jaana Hernelahti painottaa. ”Ainoastaan 15 prosenttia tarjolla olevista työpaikoista voidaan täyttää pelkästään perusasteen koulutuksen saaneilla. Loput työt vaativat korkeamman koulutuksen. Haastammekin nyt kaikki työnantajat tarjoamaan töitä nuorille.”

Myös Trooli junior -projektin projektikoordinaattori Eija Erlamo kannustaa työnantajia kantamaan kortensa kekoon nuorten syrjäytymistä vastaan.

”Tarkoituksemme on saada 500 yritystä merkittyä Pestaa Nuori -tarroilla, jotka yritys saa laittaa näyteikkunaansa, kun on palkannut nuoren”, hän kertoo ja esittelee punaista kampanjatarraa.

Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Tämä osaltaan estää syrjäytymistä ja edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Näin varmistetaan, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta.

Musta tuntuu, että töitä voi saada

Julkaistu Kirjoittaja:

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Marco Mikkola ja julkaistu 25.1.2013.

Musta tuntuu, että töitä voi saada jos kovasti hakee. Työskentelen maahanmuuttajien työllisyysprojektissa nimeltään Triangeli. Hankkeessa mm. haetaan työtä muualla kuin Suomessa syntyneille. Eräänä päivänä havahduin, että työkaverini on ihonväriltään aavistuksen tummempi kuin minä. Vaikka vapaa-aikaani kesän ja keväänkin tullen käytän auringon alla maaten, en usko, että pääsen samaan sävyyn kuin hän on. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta. Toinen kollegani pitää värikkäistä vaatteista, silti en kutsu häntä värikkääksi. ”Miten värillä voi olla muka väliä?” kuului taannoin suomalaisen yhtyeen sanoituksissakin. Entä saako taksin TE-toimiston eteen Möttönen nopeammin kuin Hussein työkkärin eteen? Anteeksi vain kaikki Möttöset, varsinkin Heidekenillä syntyneet varsinaiset suomalaiset.

Virossa asuessani olin pitkään ”suomalainen”, kunnes sain oikean identiteetin ja minua alettiin kutsua ihan omalla nimelläni. Ei nimi miestä pahenna sanotaan. Nimi liittyy vahvasti ihmisen identiteettiin ja on paljon kivempi terminä kuin ”suomalainen”. Kahden ystävättäreni yhteinen nimi on Laiha. Sinällään näppärä ja aikaa säästävä kun heitä ei tarvitse nimillä erikseen kutsua ja käyttää kahta eri nimeä. Yksi nimi sisältää jo kaksi yksikköä. Mutta mihin sitä aikaa sitten tarvitsee niin kovasti säästää? Erässä kirjassa puhutaan ajan luomisesta. Samaisessa opuksessa ei kyllä puhuttu kiireestä mitään. Ennemminkin ajan käytöstä ja sen suunnittelusta. Tämä kannattaa muistaa myös työn hakemisessa. Hyvä suunnitelma siitä mitä ja miten hakee on hyvä aloitus työnhaulle. Informaatiota on kyllä riittävästi saatavilla, kyse on pikemmin siitä miten lajitella sitä omaksi hyödykseen.

Arkipäivän työtehtävissäni olen huomannut, että viime kädessä merkitystä on sillä kuinka aktiivinen itse on, oli sitten kyse taksin tai työn saamisesta. Ensiksi mainitun saanee helpommin. Työn saaminen on haastavampaa, mutta ei mahdotonta. Ensin on luotava edellytykset sille, että sen mahdollistuminen olisi todennäköisempää. On turha kirjoittaa työhakemukseen ”Minuun voitte ottaa yhteyttä niin puhelimitse kuin sähköpostitse” mikäli sähköpostiaan ei lue usein. Hyvä tapa on myös vastata puhelimeensa sen soidessa. Aloitusrepliikiksi suosittelen myös jotakin muuta kuin ”häh”. Kontaktin saaminen työnantajaan on se mistä on hyvä lähteä. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tehdä itsestään esittely, näppärin tapa on ansioluettelo ja työhakemus. Ellei itse tiedä mitä siihen kirjoittaisi, saa siihen apua monestakin paikasta.

Autoin erästä asiakastani tekemään työhakemusta ja ansioluetteloa. Hän puhuu useita ymmärrettäviä suomenkielisiä sanoja osittain loogisessa järjestyksessä. Hänen ansioluettelossaan lukee suomen kielen osaamisen kohdalla ”kehittyvä peruskielitaito”. Vaikka dokumentit jotka teimme, näyttivät enemmän minun kuin hänen näköiseltään, saimme niiden avulla kontaktin työnantajaan ja hänet kutsuttiin haastatteluun. Tällä hetkellä hän kokeilee alan sopivuutta työkokeilun avulla, koska aina ei voi olla varma siitä ”mitä sitä haluaa isona tehdä”. Työnantaja lupasi, että hän saa ainakin määräaikaista työtä, mikäli ala hänelle soveltuu. Tällä hetkellä hänen kohdallaan asiassa onkin kyse siitä onko riittävästi työtä tarjolla eikä siitä valitaanko hänet siihen työhön. Kontakti on jo saatu ja kyvykkyys osoitettu. Enää toiveena on intiaanikesä, koska työllistyminen riippuu osittain siitä. Työpaikkani kahvihuoneessa on pieni maapallo, joka oikein tarkkaan katsoen näyttää kristallipallolta. Sitä tuijottaessa musta tuntuu, että ensi kesästä on tulossa lämmin.

Mikäli itse olet maahan muuttanut ja tarvitset apua esim. työnhakuun niin ota yhteyttä. Täällä Varissuolla apua saavat ne vähän kauempana syntyneet.

>> Triangeli-projekti

”Mitä saisi olla?”, kysyy Rautakansleri

Julkaistu Kirjoittaja:

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Tarja Tötterman ja julkaistu 23.11.2012.

Viime aikoina olen paljon pohdiskellut miltä maailma mahtaa näyttää nuoren työnhakijan näkökulmasta. Varmaankin siksi, että perheeseeni kuuluu neljä nuorta, jotka kaikki ovat äskettäin olleet tai ovat parhaillaan siinä tilanteessa että miettivät työ- tai opiskelupaikan hakuun liittyviä asioita. Itse kun olen jo viisikymppinen, niin on tuota aikaa päässyt vierähtämään siitä, kun olin noiden asioiden äärellä. Se oli joskus silloin kun dinosaurukset vielä laidunsivat vapaasti ja olit joko metsästäjä tai keräilijä …

Suurin ihmetyksen aiheeni on oikeastaan ollut se, että miten saisimme nuoret työnhakijat kiinnostumaan niistä palveluista joita TE-toimisto heille tarjoaa. Onko työkkärin julkisuuskuva nuorten silmin kerta kaikkiaan niin kuiva ja tylsä, että sieltä ei ole lupa odottaa oikeaa, konkreettista apua vaikeaan tilanteeseen? Onko Ketosen ja Myllyrinteen kuvaama pelottava ”Rautakansleri” se tyyppi, jonka nuori odottaa TE-toimistossa asioidessaan kohtaavansa?

Mitä palvelua nuoret haluaisivat TE-toimistosta saada? Mistä olisi nuorten itsensä mielestä heille oikeasti eniten apua? Ja miten osaisimme nuorille tiedottaa niin että olisimme kiinnostavia? Nuorisotakuun myötä entistä enemmän panostamme TE-toimistoissa nuoriin ja ideoimme uusia tapoja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vanhojakin konsteja kokeillaan edelleen samalla, mm. järjestetään rekrytointitapahtumia, joissa on paikan päällä työpaikkoja tarjoavia työnantajia. Miksi silti näissäkin tapahtumissa on usein vain pari tusinaa osallistujaa? Näin vanhan dinosauruksen on vaikea ymmärtää mikä voisi nuorta työnhakijaa enemmän kiinnostaa kuin tyrkyllä oleva työpaikka!

Onko nykyään niin, että nuorilla mielessä siintää niin voimakkaasti se tulevaisuuden tavoitteeksi asetettu unelmatyöpaikka, että ei tunnu motivoivalta tutustua työelämään ensin muita hommia tekemällä – niitä ns. ”hanttihommia” siis? Työnantajat kuitenkin työntekijöitä valitessaan arvostavat työkokemusta , oli se kokemus miltä alalta tahansa. Jos työnantajalla on valintatilanteessa vaihtoehtoina kaksi työnhakijaa, joilla on sama koulutus, mutta toisella ei ole lainkaan työkokemusta, niin veikatkaapas kumpi todennäköisesti tulee valituksi!

Aidosti kuitenkin nyt nuorilta mielelläni kuulisin mikä on kiinnostavaa. Erityisesti pidän radikaaleista ehdotuksista ja uusista näkökulmista. Ne saavat vielä vanhankin dinosauruksen tuntemaan, että on vasta äskettäin kuoriutunut ja haistaa jotakin tuoretta ja mielenkiintoista.

Mielikuvien muokkaaja saa paikan

Julkaistu Kirjoittaja:

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Timo Rautavirta ja julkaistu 10.10.2012.

TE-toimistossa oli äskettäin yhden asiakkaan tietoihin kirjoitettu: Kävi, pyysi todistuksen työttömänä työntekijänä olosta. Todennäköisesti lipsahdus, tarkoitus oli varmaan käyttää ilmaisua työtön työnhakija. Mutta se pisti miettimään taas kerran mikä osuus omalla asennoitumisella on siihen kuinka työllistyy.

Asenne välittyy ympärillesi, ratkaisevinta on tietenkin miten se välittyy työnantajille. Väitän, että ihmisestä huokuu ihan erilaisia väreilyjä jos tämä mieltää olevansa between jobs, työpaikkojen välissä kuin vaikkapa kortistossa (termi joka yhä sitkeästi elää mediassa, vaikka tietotekniikka syrjäytti pahvikortit jo vuonna 1986). Yllättävän moni työnhakija kirjoittaa lomakkeisiin, joissa kysytään ammattia: työtön. Ei siis putkimies, lastenhoitaja, myyntiedustaja vaan työtön. Jos sinä olisit työnantaja, palkkaisitko mieluummin ammattityöttömän vai uransa seuraavaa etappia tavoittelevan oman alansa osaajan?

Työttömäksi jäämisessä ei ole mitään ihmeellistä, työttömyyden kohtaa valitettavan moni jossain vaiheessa työelämänsä polkua. Vailla työtä oleminen silloin kun sitä kipeästi kaipaa ei todellakaan ole herkkua. Oman identiteetin rakennuspalikaksi termi työtön on kuitenkin huono. Työttömien yhdistykset tekevät arvokasta työtä jäsentensä edunvalvonnan saralla ja tarjoavat tukea sekä työkuntoa ja mielialaa ylläpitävää toimintaa. Mutta onko riskinä että työttömän identiteetti jää pysyvämmin päälle? Sanotaan että alkoholisti on lopun ikäänsä alkoholisti, taipumuksen kurissa pitäminen vain vaihtelee. Työttömyys sen sijaan on nähtävä tilapäisenä vaiheena, joka jätetään mahdollisimman pian taakse. Työelämässä vaaditaan sitoutumista. Työttömyyteen sitoutuminen ei johda mihinkään.

Pelkkää sanahelinää? Ehkä, mutta sanavalintamme luovat merkityksiä ja mielikuvia. Kannattaa tavoitella positiivisia ja osaamista korostavia mielikuvia, etenkin työnantajille viestiessä. Viimeistään silloin, jos faktat ovat tasaväkiset, mielikuvat ratkaisevat valinnan.

Uudemmat artikkelit »