Kategoria-arkisto: Blogi

Työllistyisinkö työvoimakoulutuksen kautta?

Olet lähettänyt jopa satoja työhakemuksia ja mielestäsi tehnyt kaikkesi, mutta työnhaku ei vaan tuota tulosta. Turhauttaa ja syystä! Mutta onko sittenkin vielä jotain tehtävissä?

Kun työttömyys pitkittyy ja se oma ala tai oma osaaminen ei enää työllistä, on aika miettiä uusia suuntia. Jokaisella meistä on se ”oma juttu”, josta haluaa pitää kiinni kynsin hampain, mutta mikäli se ei enää työllistä, on rohkeasti mietittävä vaihtoehtoja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Usein tässä kohtaa ihmismielen valtaa muutosvastarinta ja ahdistus siitä työmäärästä mitä uusi ala ja uuden oppiminen vaatii. Lähde kuitenkin liikkeelle siitä mitä jo osaat. Onko jokin työ, jossa olet hyvä, mutta et ole sitä koskaan varsinaisesti tehnyt työksesi? Tai olisiko jokin osaamisalue, jolla voisit laajentaa nykyistä osaamistasi ja sitä kautta edistää työllistymistäsi?

Mietitäänpä hetki tätä asiaa työnantajan näkökulmasta. Lounais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä on syntynyt uusia työpaikkoja ja työvoimapulaa. On paikkoja, mutta ei tekijöitä. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Kun työmarkkinoilla on pulaa tekijöistä, TE-toimisto hankkii työvoimakoulutusta, jotta tähän työmarkkinoiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Saamme TE-toimistossa jatkuvasti yhteydenottoja yrityksiltä, jotka tarvitsevat tekijöitä, mutta myös kouluttajat kyselevät uusien opiskelijoiden perään, koska heillä olisi jo työpaikka tiedossa, kunhan sopiva opiskelija löytyisi.

Työvoimakoulutus on ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on työllistyminen. Työvoimakoulutukset ovat pääosin lyhyitä, käytännönläheisiä koulutuksia, joiden tavoitteena on työllistyminen nopeasti, sillä työmarkkinoiden tarve on nyt eikä parin vuoden päästä. Usein suoritetaan myös vain tutkinnonosia, sillä jo tietyllä osaamisella voi työllistyä. Koska lähtökohtana on palvella työmarkkinoiden tarpeita, on koulutukset usein niiltä aloilta, joilla kysyntää tekijöistä. Vuonna 2019 koulutusten määrä Varsinais-Suomessa on ollut todella laaja ja parhaimmillaan koulutuksia on ollut haussa yli 150 eri aloilta. Osaan työvoimakoulutuksista on jo sidottuna valmiiksi työnantajayhteistyö, jolloin voidaan puhua myös rekrykoulutuksesta. Tällöin yrityksellä on tavoite palkata hyvin koulutuksesta suoriutunut opiskelija.

Jos opiskeluajoista on jo aikaa ja olet tottunut olemaan töissä, voi vain kuvitella sen tuskan mitä ajatuskin uudesta koulutuksesta aiheuttaa. Sekin on täysin ymmärrettävää, samaa tuskaa jakaa moni muukin työnhakija. Tästä syystä olen koonnut tähän TE-toimistossa usein kuultuja ajatuksia työvoimakoulutuksiin liittyen.


En voi hakea koulutukseen, koska mahdollisesti työllistyn

Jos työvoimakoulutuksen hakuvaiheessa tai koulutuksen jo alettua saat kokoaikaisen työpaikan, koulutus voidaan keskeyttää. Mikäli saat osa-aikatyön, voidaan neuvotella onnistuisiko opiskelu työn ohessa. Näin ollen työllistyminen ja koulutus eivät poissulje toisiaan.

hammasraattaat, tieto

En ole varma soveltuuko koulutus minulle

Kun haet koulutukseen, soveltuvat hakijat kutsutaan haastatteluun, jossa voidaan vielä keskustella avoimesti koulutuksen soveltuvuudesta juuri sinun tilanteeseesi. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit koulutukseen, mutta olet epävarma, sopiiko se sinulle, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä kouluttajaan tai TE-toimistoon ennen hakemista ja keskustella asiasta.

En tiedä mille alalle haluaisin kouluttautua

TE-toimistossa on lukuisia ilmaisia palveluita, joiden kautta voit selvitellä urasuunnitelmiasi. Esim. työkokeilu, koulutuskokeilu, ammatinvalinnanohjaus, uravalmennus. Kysy lisää!

En ole opiskelijatyyppi

Tiesitkö, että tämän päivän ammatillinen koulutus on todella käytännönläheistä ja toteutetaan suurimmaksi osaksi käytännön työtehtävissä. hitsaajat

Minulla on jo vuosien työkokemus, en tarvitse ammatillista koulutusta

Mikäli sinulla on jo tarvittava osaaminen, voit osoittaa sen näytöillä ja näin ollen koulutusaika lyhenee. Tarkoitus ei ole opiskella uudelleen asiaa, jonka jo osaat. Virallinen todistus osaamisesta on kuitenkin valttikortti työmarkkinoilla.

En halua sitoutua pitkään koulutukseen

Työvoimakoulutuksen tavoite on kouluttaa työvoimaa mahdollisimman lyhyellä koulutuksella ja nopeasti työmarkkinoiden käyttöön. Työvoimakoulutuksella voit työllistyä jo muutamassa kuukaudessa. Lisäksi aiempi osaaminen voi lyhentää koulutuksen pituutta.

Työvoimakoulutus ei ole taloudellisesti kannattavaa

Työvoimakoulutuksen ajalta saat saman työttömyysetuuden kuin työttömänä ollessasi sekä kulukorvauksen koulutuspäiviltä, joten se on sinulle edukkain tapa opiskella työttömänä ollessasi.


Tässä oli muutamia esimerkkejä asioista, joita meiltä TE-toimistossa paljon kysytään. Mikäli sinua jäi vielä askarruttamaan jokin asia koulutuksiin liittyen, suosittelen ottamaan yhteyttä Varsinais-Suomen TE-toimiston koulutusneuvonta OpinOveen. Varaa aika puhelimitse numerosta 050 395 4999 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen opinovi.turku@te-toimisto.fi

ohjaus, neuvontaPalataanpa alkuun ja siihen sinun tilanteeseesi. Haastan sinut nyt miettimään sen oman mukavuusalueen ulkopuolelta mikä voisi olla se työ tai osaaminen, jolla voisit parantaa mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla? Oman osaamisen tai mahdollisuuksien tunnistaminen, sekin voi olla vaikeaa. Suosittelen avuksi työhönvalmentajaa, jonka saat henkilökohtaiseksi ns. tukihenkilöksi täysin maksutta TE-toimiston kautta. Lisäksi työhönvalmentajalla voi olla sinulle jokin täysin uusi idea työnhakuun liittyen, jota et olisi koskaan tullut edes itse ajatelleeksi tai jokin kontakti työmarkkinoille, josta voi alkaa sinun uusi urasi. Jos kiinnostuit työhönvalmentajasta, ota yhteyttä omaan vastuuvirkailijaasi niin hän tekee tilauksen.

Meidän tavoitteemme TE-toimistossa on se, että sinä työllistyt. On ilo nähdä onnistumisia, kun työnhakijat työllistyvät palveluiden ja työvoimakoulutusten kautta, jopa nopeallakin aikataululla. Olen miettinyt, onko työvoimakoulutuksessa mitään hävittävää? En ole itse keksinyt ainuttakaan syytä. Parhaassa tapauksessa laajennat osaamistasi ja työllistyt. Katso kaikki haussa olevat työvoimakoulutukset osoitteesta www.te-palvelut.fi

Heidi Jaarinen
Heidi Jaarinen

Asiantuntija

Palveluohjaus, Osaamisen kehittämispalvelut

Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu?

Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut uteliaisuus ja itsensä voittaminen. Tuskaista se on usein ollut mutta jotain niin kovin kiehtovaa ja koukuttavaakin. Kokopäiväisen opiskelun vaihtoehto on perheelliselle aikuisella lähes mahdottomuus, jolloin olen koittanut hakea ne kaikki mahdolliset muodot, joilla voi opiskella ja oppia päätyön rinnalla. Kaikki opinnot ovat lähteneet omasta lähtökohdasta, ilman että ovat liittyneet mitenkään tekemääni päivätyöhön. Viimeisin hanke, jossa työskentelin, oli FEMMA-välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa hankkeessa, jonka kautta aloin purkaa käsitettä opinnollistaminen.

Opinnollistaminen terminä on edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin useimmille vieras. Eikä sitä kannata liian pitkäksi aikaa jäädä miettimäänkään. Kysehän on siitä, että se osaaminen, jota ei ole oppilaitoksen tunnustamalla tavalla tunnistettu ja dokumentoitu on osaamista ilman todistusta. Siitä voi olla itselle hyötyä ja monille muillekin. Mutta jos haluaisit todentaa sitä ammattitaidoksi, vaikka hakiessa töihin, tai ”AHOToida” ja hyväksilukea sitä uusissa opinnoissa niin ”pelkkä” osaaminen on liian abstraktia. Se täytyy pystyä näyttämään voimassa olevin ammattialan kriteerein. Ja näyttääkseen se, tarvitaan opinnollistamisen kaltaista prosessia. Työllisyyttä edistävissä hankkeissa työympäristöt ovat ehkä tehty vastaamaan oikeaa työpaikkaa tai oppilaitosta vastaavaa tilaa, jolloin näytön osat voidaan ohjatusti suorittaa hankkeessa. Osaamistodistusta hanke ei voi tehdä, sen tekee oppilaitos, jotta se on pätevä. Se ei tallennu mihinkään henkilökohtaiseen osaamispankkiin kuten perus- ja ammattitutkinnot. Mutta jatkuvaa kehitystyötä on senkin suhteen käynnissä. Opintokeskus Sivis on kehittänyt uutta visuaalista osaamismerkkiä järjestö- ja yhdistyspuolelle. Merkin saaja voi itse päättää, missä hänelle myönnettyä merkkiä haluaa jakaa. Ne kuvaavat osaamista paremmin kuin ehkä itse sanoitettuna ja ovat liitettävissä, vaikka LinkedIniin tai ns. osaamispassiin.

Monissa työelämän seminaareissa alansa ammattilaiset tuovat puheenvuoroissa esille osaamisvajeita, kohtaanto-ongelmia sekä työelämän vaateita nyt ja tulevaisuudessa. Mutta missä kohtaa työtön tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan suhteessa osaamiseen vaatimuksiin? Työnhaussa olisi erittäin oleellista tunnistaa oma osaaminen suhteessa avoimeen työpaikkaan mutta luonnollisesti suhteessa myös kilpaileviin työnhakijoihin. Olenko yli- vai alikoulutettu, täytänkö lakisääteiset vaatimukset tiettyihin ammatteihin, riitänkö näillä taidoilla? Pitkään pois työelämästä oleminen aiheuttaa vaatimattomuutta omista taidoistaan, niiden pelätään ruostuneen. Toisaalta rinnalle on hyvinkin voinut kehittyä aivan uutta osaamista ”kuin itsessään” vaikkapa vapaaehtoistyössä, taloyhtiön tehtävissä, perheen parissa, verkkokursseilta tai kansalaisopiston kurssien kautta. Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen työpajaverkosto ja kolmas sektori ja kaupunkien kuntouttava työtoiminta, jotka antavat vuosittain sadoille työttömille paikan oppia ja parhaimmillaan asiakkaan innostuessa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon tasoisia näyttötutkintoja. Enimmäkseen näytöt tähtäävät yhteen perustutkinnon osaan.

Otetaan vaikkapa ravintola- ja catering-alan perustutkinto, joka koostuu kuudesta pakollisesta tutkinnon osasta ja 18 valinnaisesta osasta. Monelle työ kahvilassa on ammattina haaveile, ja he yleensä ovatkin aktiivisia harjoittamaan osaamistaan vaikkapa vuosittaisilla ravintolapäivillä ja suvun juhlissa ja tuotosten esittely blogeissa on tuttua. Jos henkilö haluaisi suorittaa osatutkinnon kahvilapalveluista niin suosittelisin heitä perehtymään sen tutkinnon osa-alueisiin (vaikkapa opetushallituksen osaan.fi-sivuilta). Arviointikohdat kertovat, että tämän tutkinnon osaan mitä ilmeisimmin tarvitaan oikeaa työympäristöä oppimispaikkana. Tullaan siis taas sen peruskysymyksen ääreen: missä oppiminen koko komeudessaan voi tapahtua, ellei se tapahdu koulussa? Todellisia työpaikkoja kohtaan esitetään monissa tämän hetken kannanotoissa toiveita oppimisen paikoiksi. Siinähän ei ole mitään uutta. Uutta toki on se, jos ne korvaavat koulussa tapahtuvan opiskelun. Ja uutta olisi sekin, jos tarjolla olisi kaikille avoimia näyttötutkintotapahtumia / -päiviä / -viikkoja, jolloin kynnys käydä testaamassa tämän hetkistä osaamistaan suhteessa tutkintojen vaateisiin madaltuisi. Vielä ei tulisi hylkyjä, ei arvostelua eikä todistusta mutta keskustelua osaamisen tasosta. Paikalla voisi olla oppilaitoksia ja rekrytoivia yrityksiä, jotka voisivat bongailla talentteja, sopia kouluttajien kanssa tarjolla olevasta oppimispaikoista, työpaikoista, oppisopimuspaikoista, työkokeilupaikoista. TE-toimiston kanssa voitaisiin sopia myös muista oppimista tukevista paikoista ja palveluista. Uskon, että monelle kynnys ostaa lasillinen maitoa koko lehmän sijaan olisi matalampi.

Tulevaisuuden töistä puhutaan paljon ja usein se heittää huolen varjon jopa työelämässä oleville. Sillä arviolta miljoonan suomalaisen osaaminen vaatisi päivittämistä. Vaikka olemme päivästä toiseen töissä! Mutta onhan se pakko myöntää, että monet työkalut, ohjelmistot, lain uudet pykälät ja vaikka mikä on opittu työssä, ei koulussa. Varsinkin jos tutkintoa ei ole tämän vuosituhannen puolella päivitetty. Ammattista toiseen olemme voineet ajautua vahingossa mutta miksemme uskalla haastaa itseämme todentamaan tuota ”vahinkoa”! Tutkijat osaavat kertoa, että tulevaisuuden työt sisältävät mm. 3D-printtausta, edelleen vuorovaikutteisuutta, joka ei häviä mihinkään kuin ei myöskään kulttuurityö. Eläkkeen koetaan olevan syrjäyttävä malli joka tulee sitä myötä häviämään. Joten osaamisen ikärajat häviävät.

Mikä sitten elinikäisen oppimisen tulevaisuus yksilön kannalta on? Itse ikuisena opiskelijana näen, että kerran aikuisena opiskelemaan lähtenyt henkilö jää niin koukkuun siihen ”elämäntapaan” että hän helposti hakeutuu seuraaviin opintoihin entistä avoimin mielin. Mutta miten voimme tukea heitä, joita pelottaa opiskelu erilaisten huonojen kokemusten vuoksi? Myös rahoitus oppimisen tukemiseen eri kohderyhmille on tärkeä asia. Jos näyttöön perustuvat tutkintojen suorittajat lisääntyisivät valtavasti niin sekin vaatisi yhteiskunnalta kannanottoa siihen, miten oppilaitoksilla on siihen resursseja, miten työpajatyyppinen toiminta voisi laajentua ja miten osaamistodistusten dokumentointiin jatkossa suhtaudutaan. Kesä on monelle opiskelijalle ja työssä olevalle levon aikaa mutta tulevaisuudessahan se voi olla aika vuodesta, kun opitaan aivan uusia taitoa! Iloa oppimiseen ja armollisuutta kömmähdyksiin, oppimiseen kuuluu myös epäonnistuminen ja sen opittuaan tulevaisuus on täynnä vain mahdollisuuksia.

Kiitän haastattelun muodossa artikkelin laadintaan osallistuneita: Eira Lipponen / Raseko, Janiika Saarinen / Raision kaupunki, Sanna Rose ja Tarja Hemminki-Tuominen / Liedon Kisällin työpaja, Pirkko Kuhmonen / Turun Aikuiskoulutuskeskus, Airi Reunanen / Valo-valmennus.

Eija Erlamo
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kuvat: monicore, Free-Photos / Pixabay

Osaamiskartoitus mahdollistaa taitojen näyttämisen käytännön työssä

Työttömille työnhakijoille suunnattu Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus järjestettiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Käytännönläheisen kartoituksen tarkoituksena oli selvittää alan ihmisten osaaminen ja saada sen pohjalta heidät suuntautumaan joko työelämään tai täydentävään koulutukseen. Uutta oli se, että työnhakijoilla oli mahdollisuus työllistyä suoraan mukana olleeseen yhteistyöyritykseen.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksen, Turun ammatti-instituutin ja TE-palvelujen yhteinen Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus toteutettiin 26.2.–9.3. DataCityssä ja Sunborn Sagan ravintoloissa. Kymmenpäiväiseen kartoitukseen sisältyi niin hyödyllisiä tietoiskuja kuin käytännön työskentelyäkin Sunborn Sagan toimipisteissä.

Kyseessä oli uudenlainen osaamiskartoitus, jossa työnhakijalla oli mahdollisuus työllistyä suoraan kartoituksessa mukana olleeseen yritykseen, Sunborn Sagaan, ja samalla työnantajataholla oli lupa ”syödä kuormasta”. Uutta oli myös se, että kartoitus toteutettiin klo 6–24 välillä, työnantajan toiveiden mukaan. Aiemmin osaamis-kartoitukset ovat olleet ilman yhteistyöyritystä toteutettuja, koulumaisempia kokonaisuuksia, joissa osallistuminen on tapahtunut ainoastaan päiväsaikaan.

 

Kati Heino ja Jarno Saarinen ovat nykyisin työtovereita Naantalin kylpylässä.

Kattava tietopläjäys

Kaikkineen kymmenen vuotta erilaisissa ravintola-alan työpaikoissa toiminut Tarja työllistyi kartoituksen myötä hovimestariksi Naantalin kylpylään. Tätä ennen hän ei kauaa tosin työttömänä joutunut olemaan, eikä hänellä ole koskaan ollut vaikeuksia saada töitä.

– Osaamiskartoituksesta jäi kaiken kaikkiaan hyvä tunnelma. Velvoittavan kutsun saadessani olin aluksi hieman skeptinen, että ”miksi minun nyt täytyy tällaiseen mennä näyttämään, että osaan tehdä töitä”. Tykkäsin kuitenkin siitä, että sain monipuolisia tehtäviä kylpylän ravintoloissa ja että kartoituspäivät olivat erilaisia. En ole katunut, että osallistuin, hän toteaa.

Kuukauden verran nykyisessä työssään toiminut hovimestari piti kartoituksen sisältöä varsin kattavana. Osallistujia opastettiin muun muassa tietotekniikan ja työelämätietouden suhteen.

– Kokonaisuutena se oli oikein sopiva tietopläjäys. Se oli erityisen hyvä, että kävimme uuden alkoholilainsäädännön yhdessä läpi, hän toteaa, ja kuvaa uuden, vaihtelevan työnsä olevan kuin tehty hänelle, sillä asiakaspalvelu on aina ollut lähellä sydäntä.

Kati sai niin ikään osaamiskartoitukseen velvoittavan kutsun. Sittemmin hän työllistyi Naantalin kylpylään tarjoilijaksi.

– Itse ehdin olla melko lyhyen ajan työttömänä, että siinä mielessä velvoittava kutsu osaamiskartoitukseen hiukan hämmensi. On kuitenkin hyvä, että tällaisia järjestetään, jotta ihmiset saavat työpaikkoja.

Tarjan mukaan ravintola-alan työnhaussa kannattaa pysyä positiivisena ja ennen kaikkea aktiivisena. Verkostojen luominen on tärkeää ja vaikka ala on laaja, sana kulkee.

– Nykyisin on myös näitä koevuoroja, joihin kannattaa yrittää päästä. Koevuoroissa voi mennä pariksi tunniksi kokeilemaan työtä uudessa paikassa.

Mainio tapa näyttää osaamistaan

Naantalin kylpylän ravintolatoimen päällikkö Jarno Saarinen kävi yhtenä kartoituspäivänä kertomassa työnhakijoille avoimista paikoista ja yrityksen toiminnasta. Kokemus osoittautui positiiviseksi, ja sai näin ollen myös hämmentymään.

– Lähtiessäni DataCitystä olin hiukan hämilläni siitä, miten tällaiset henkilöt voivat olla ilman töitä, hän muistelee ja toteaa samaan hengenvetoon, että mikäli tässä ajassa kouluttautuu ravintola-alalle, työllistymismahdollisuus on 110 prosenttia!

Saarinen pitää osaamiskartoituksia erittäin käyttökelpoisena tapana rekrytoida juuri niiden käytännönläheisyyden vuoksi, ja Sunborn Saga haluaakin olla myös jatkossa kartoituksissa mukana.

– Se, että työnhakija pystyy omalla työllään osoittamaan osaamisensa, on minusta parempi kuin hyvä. Normaalissa haastattelutilanteessa on haastavaa tehdä lyhyessä ajassa päätös siitä, onko juuri tämä se oikea tyyppi. Haastavaa se on myös työnhakijalle, jonka pitäisi tuossa ajassa vakuuttaa, että on tosi hyvä.

Ravintolatoimen päällikön mukaan kartoituksen aikana nähdään myös henkilökemioiden toimivuus, mikä on ensiarvoisen tärkeää tämän alan töissä. Toisaalta vältytään myös siltä, ettei kesätöihin palkattu työntekijä totea kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei työ ollutkaan yhtään sitä mitä hän oli odottanut.

Elämäntilanteet otetaan huomioon

Hovimestari ja ravintolatoimen päällikkö toteavat ykskantaan, että vuorotyötä sisältävän ravintola-alan houkuttelevuudessa on toki ongelmansa. Tarja kertoo havainneensa ilmiön, jossa vastavalmistuneet vaihtavat alaa kokonaan. Saarinen arvelee osasyynä olevan alan markkinoinnin paljolti väärillä termeillä.

– Aina puhutaan vain työn raskaudesta, vuorotyöstä ja työoloista. Sen sijaan olisi otettava esille, mitä kaikkia mahdollisuuksia alalla on. Esimerkiksi etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Tällä alalla on myös erinomaiset mahdollisuudet niille, jotka haluavat kehittyä ja luoda jotain uutta. On paljon työpaikkoja, joissa voi tehdä vaikka ja mitä.

Saarisen mukaan Sunborn Sagassa työntekijälle annetaan mahdollisuus punnita, mitkä työtehtävät erityisesti kiinnostavat, ja omaan työhönsä on mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijän luovuus ja ideat huomioidaan. Niin ikään hänen elämäntilanteensa pyritään ottamaan huomioon parhaimman mukaan, toki mahdollisuuksien rajoissa.

– Meillä kaikilla on perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Vaikka työ on tärkeä osa elämää, ei se kuitenkaan ole koko elämä. Jos työ, perhe-elämä ja harrastukset ovat sopivassa balanssissa, on silloin meidänkin etu, että työntekijä voi hyvin. Pyrimme luomaan hyvät toimintaedellytykset, jotta työntekijät pystyisivät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, Saarinen kertoo.

Tarjoilijana toimivan Katin jousto työvuorojen suhteen Sunborn Sagassa suorastaan yllätti.

– Nyt olen tehnyt pelkästään aamuvuoroja. Edellisestä työstäni jouduin jäämään pois juuri työaikojen takia.

Sunborn Sagan työntekijät mitä ilmeisimmin viihtyvät työssään. Tästä kertonee se, että yrityksessä on huomattava määrä pitkiä työsuhteita.

– Kyllä se viestii siitä, että jossakin olemme onnistuneet, Jarno Saarinen miettii.

Jaakko Virrankoski
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa?

Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net

Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä.

Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se oli kaikki tai ei mitään. Eräs ystävällinen nainen huokaisi pitkän puhelun päätteeksi: ”Sinä voitit, tilataan sitten!” Kiva juttu, mutta Yksi kortti kerrallaan -taktiikka ei juurikaan lihottanut tilipussia.

Erityisesti mieleen on jäänyt hetki, kun seisoin kokeneempien myyjien huoneen kynnyksellä, tarkkailin ja kai vähän hämmästyin. Homma oli rauhallista ja rutiininomaista. Hyvät myyjät eivät uhonneet lämäävänsä maaliin jokaisessa puhelussa, vaan heitä seuratessa mieleenpainuvaa oli työn päämäärätietoisuus ja etenevyys. Myyjät soittivat paljon – erittäin paljon – puheluita, uutta päättyneen perään. Puhelut olivat kohteliaita – ja usein lyhyitä. Vasta kun myyjä kohtasi vastakaikua, alettiin tehdä kauppaa. Heille soittaminen oli se kohta päivittäistä perusduunia, jossa kartoitettiin laajasti ostajakuntaa. Kauppojen syntyminen murto-osassa kaikista puheluista riitti. Volyymi ratkaisi. Opin että hyvät myyjät eivät suhtautuneet liikaa tunteella hommaan, johon ei kuulu suhtautua liikaa tunteella.

Lopettaessani olin tienannut 900 markkaa ja pitsalahjakortin, minkä saamista taisi avittaa sisustuslehden tilannut oma äiti, joka ei sisustuslehtiä lukenut. Hyvät myyjät heittivät verkkoja, minä olin istunut työvuoroni puristaen mato-onkea.

Lehtimyynti ja työnhaku eroavat paljon toisistaan, mutta yksi asia on yhteinen: molemmissa on kysyttävä itseltään, miten aikoo kalastaa.

Joillekin uusi työpaikka avautuu hienosti tuttujen suositusten kautta, ja joitakin onnestaa ensimmäisellä hakukerralla. Mutta useimmille meistä työnhaku on pidempi prosessi.

Tänä päivänä teen työtä, jossa liikutaan päivittäin yritysten ja työnhakijoiden rajapinnassa. Työuran ohjauksen ammattilaisemme tsemppaavat työtä hakevia, hiovat työkalut kuntoon ja luovat yhteyksiä yrityksiin ratkaisuja etsien. Usein yksi tärkeimmistä askelista on ongen hylkääminen.

Onkiminen on useimmiten sitä, että vastataan avoimiin työpaikkailmoituksiin sitä mukaa, kun sopivia esiin pulpahtelee ja katsotaan, nappaako. Kun vesi on aikansa kohoa keinutellut, heitetään seuraavaan paikkaan. Usein toiveet ovat korkealla ja tunnelataus suuri joka heitolla. Koska avointa paikkaa hakee kymmeniä tai satoja, jo laskukaavan mukaan todennäköisyys saada saalis on pieni. Jos samaa paikkaa on hakenut 50 toiveikasta, heistä 98 prosenttia tullaan hylkäämään. Rannalle jää väistämättä aina tyyppejä, jotka ovat hyviä ja osaavia. Kärjistäen voisi suositella työkalastusta pelkällä ongella vain kilpailuhenkisille riskipelaajille, joilla häviö ja ei-sanat eivät mene nahan alle.

Kun työnhakija rohkaistuu käyttämään verkkoa, uskallan väittää, että ratkaisu tulee nousemaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Usein riittää, että on tuhti lista oman alan organisaatioita, joista on selvitetty oikeat yhteyshenkilöt, osuva CV sekä napakka sähköpostiteksti. Koska viestit tuppaavat hautautumaan kiireisten työnantajien posteihin, usein pitää tehdä soittokierros perään. Ote on määrätietoinen ja etenevä. Moni työnhakija on kertonut, että kynnys soittaa laskee puhelu puhelulta. Monelle on tärkeää huomata, ettei pikainen tiedustelusoitto ole yrityksen häirintää, vaan arvostavaa kiinnostuksen osoittamista yritystä kohtaan. Verkkojen vesille heitto on päivittäistä perusduunia, jossa vasta kartoitetaan tilannetta, närästävät tunnekuohut vaimentaen. Työsopimukseen tarvitaan vain yksi osuma kaikista yhteydenotoista. Tällöin volyymi ratkaisee.

Tämän työn suurimpia palkintoja on saada todistaa vierestä, kuinka verkon heittäminen toimii. Lähetellään viestejä, tehdään esittelyä CV-nettiin, soitellaan, piipahdetaan yrityksissä, someillaan, työstetään työnäytekoontia verkkosivuille, luetaan uutisia, tehdään jopa video-esittelyjä – mikä itselle parhaiten sopii. Eikä lopeteta, vaan lähetellään taas uusia viestejä uusiin paikkoihin. Kun on liikkeellä ja laajasti verkot vesillä, on suuri todennäköisyys saada lopulta osumia.

Jos verkon heittelyyn kaipaa kaveria apuun, monenlaisia palveluja on saatavilla esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Verkot siis vesille ja menestystä työnhakuun. Vanhaa kunnon mato-onkea taas toivottavasti päästään kokeilemaan monta kertaa kesäisillä, tyynillä vesillä. Aurinkoista suvea ja kireitä siimoja!

Kati Lehtiö Cimson 120x150

 

Kati Lehtiö
viestintäpäällikkö
Cimson Koulutuspalvelut

Do it digi!

Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä?

Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea pysähtyä miettimään mitä voisimme tehdä toisin ja millaisia hyötyjä digikehittäminen oikeasti voisi tuottaa. Älypuhelin on monelle edelleen ensisijaisesti puhelin. Älystä ei niin väliä. Mahdollisuuksia tunnistamaan ja kehittämistä suunnittelemaan tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat uusia digitaalisen liiketoiminnan malleja, ovat rohkeita ideoimaan ja ymmärtävät mitä muutoksen aikaan saaminen organisaatiossa vaatii. Lisäksi tämä kaikki pitää osata kertoa ja valmentaa asiakasorganisaatiolle niin, että viesti menee perille. Pelkkä teknologinen asiantuntemus ei aivan tähän riitä.

Haalariväen PopUp –viikoilla Do it digi! -tapahtumapisteellä pureudutaan tähän yhtälöön, ideoidaan digiratkaisuja ja keskustellaan Kasvua Digitalisaatiosta –työvoimakoulutuksesta, johon hakuaikaa on 4.3.2016 saakka. Tapahtumapiste on avoinna Varsinais-Suomen TE-toimiston Turun toimipaikassa (Linnankatu 52 B, 1. krs) tiistaina 1.3. klo 9-14.

Kristaemail_logo_solid

 

 

 

 

Krista Mikkonen,
KTM, Organisaatioasiantuntija, Coach Partner
Taite Organisaatiokonsultointi Oy

Sähköpostiosoitteen merkitys työhaussa

Oletko ajatellut miten sähköposti voi vaikuttaa työnsaanti mahdollisuuksiisi? Sähköpostiosoite voi olla se pieni viesti, jolla itseäsi markkinoit joko positiiviseen sävyyn tai negatiivisesti.

Neutraalilla sähköpostiosoitteella parannat mahdollisuuksiasi, eli luot ammattimaisen kuvan itsestäsi.
Neutraalin muoto sähköpostiosoitteesta on käyttää nimeä, esim. etunimi.sukunimi@sähköposti.fi tai etunimi.välinimi.sukunimi@sähköposti.fi.
Sähköpostiosoite on yksi asia, joka kertoo työnhakijasta jotain, esimerkiksi miten hän suhtautuu työnhakuun.


Työnhaussa sähköpostiosoitteellakin on väliä
Talent Center

ForeAmmatti auttaa – Koulutuksesta ja ammatinvalinnasta kohti työtä ja ammattia

Mikä oli lempiammattisi pienenä? Eläinlääkäri, sairaanhoitaja, rallikuski vai poliisi? Entä nyt?

Ammatti ja työ luovat edelleen ihmisen minäkuvaa, vaikka lapsuuden haaveet olisivatkin muuttuneet. Oman alan löytyminen on monesti sydämen asia, mutta lisäksi voi olla hyödyllistä ottaa asioista muutenkin selvää. Tukea ja ohjausta saa monelta suunnalta, vanhemmat neuvovat, opo ja muut ohjaajat neuvovat, kaverit neuvovat, media neuvoo. Tietotulva! Ja keneen kannattaa luottaa eniten? Mistä saisi faktatietoa, miten asiat oikeasti ovat?

Foredata Oy:n tuottama ForeAmmatti-palvelu toimii maksutta osoitteessa foreammatti.fi. Sen kautta löytyy aluekohtaisesti tietoa 200 eri ammatin työllisyysnäkymistä tällä hetkellä ja aina vuoteen 2018 asti.

Otetaanpa esimerkiksi Tero, joka haluaa sairaanhoitajaksi Turun seudulle. Tero saa ForeAmmatista nopean sisältökatsauksen ammattiin, eli millaista on sairaanhoitajan työ, missä sitä tehdään ja vielä mihin aikaan vuorokaudesta Tero voi ennakoida työtä tekevänsä.

Seuraavaksi mietityttää, millä koulutuksella jo työssä olevat sairaanhoitajat toimivat. ForeAmmatti näyttää ammatin työllisten koulutusasteet Varsinais-Suomessa. Tero voi miettiä nyt, riittääkö aiottu koulutus kilpailuun avautuvista työpaikoista. Ammattikorkeakoulua kohti käy Teron tie.

Mutta millainen on työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sairaanhoitajien osalta? Täältähän se löytyy, eli Tero saa käsityksen, kuinka kovaan työpaikkakilpailuun hän on lähdössä. Vai olisiko kilpailu helpompaa naapurimaakunnissa? Tai jos löytyykin puoliso Savosta?

Raha kiinnostaa Teroa ja tietysti meitä kaikkia, oli sitten elämässä tavoitteena punainen tupa ja perunamaa, tai joitain muita unelmia. ForeAmmatti kertoo ammatin keskiansion ja ansionvaihtelun, eli millaista ansiota on esimerkiksi odotettavissa uran alussa. Sairaanhoitajien keskiansio Suomessa on muuten miltei 3 000 euroa kuukaudessa!

Sairaanhoitajien pulasta puhutaan koko ajan. Onko sitä oikeasti? ForeAmmatti näyttää ammatin kilpailutilanteen Varsinais-Suomessa ja koko maassa tällä hetkellä, eli Tero näkee karttakuvan, jossa on värein koodattuna eri alueet tilanteen mukaan. Tilanne on kirkkaan vihreä, eli hyvä. Entä se tulevaisuus sitten? ForeAmmatista saa näkyviin rinnalle toisen karttakuvan, joka kertoo Foredata Oy:n tekemän ennusteen ammatin tulevaisuuden näkymistä vuonna 2018. Tilanne näyttää sopivasti vihreältä, eli normaalilta.

Entä tilanne juuri nyt? Missä ja kuinka paljon on tällä hetkellä sairaanhoitajat avoimia työpaikkailmoituksia? ForeAmmatti louhii ilmoitukset, jotka on ilmoitettu TE-palvelujen ja Oikotien kautta. Keskimäärin sairaanhoitajan työpaikkailmoituksia on yli 40 kappaletta kuukaudessa! Lisäksi ForeAmmatti kertoo kuinka paljon sairaanhoitajien työpaikkailmoituksia on ollut kuluneen vuoden aikana. Tero näkee karttakuvan, johon on piirretty kaikki vuoden aikana avoinna olleet sairaanhoitajan työpaikkailmoitukset! Niitä on paljon Turun seudulla ja erittäin paljon kun katsoo koko Suomen karttaa!

Millaisia osaamisia työnantajat arvostavat? ForeAmmatti listaa ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita löytyy tämän ammatin ihan oikeista työpaikkailmoituksissa. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien hallinta ja ruotsinkielen taito!

Mutta mitä ovat ne työnantajat, jotka ovat ilmoittaneet avoimia paikkoja viime aikoina? Huoli pois, ForeAmmatti näyttää Terolle listauksen eniten työpaikkailmoituksia ilmoittaneista työnantajista. Nämä ovat varmoja tärppejä, joihin kannattaa kohdistaa omatoimista työnhakua jo opiskeluaikana.

Maailma toisaalta monimutkaistuu ja monipuolistuu koko ajan, mutta tietyillä samantyyppisillä osaamisilla voisi varmasti toimia muissakin tehtävissä. Tero löytää helposti ForeAmmatista samankaltaiset ammatit ja niiden näkymät, tässä tapauksessa esim. ylihoitajat ja osastonhoitajat, röntgenhoitajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat ja sosiaalihuollon erityisasiantuntijat.

Miten Teron käy? Löytyykö koulutuspaikka, löytyykö työpaikka? On varma, että ilmaiseksi ei tule mitään, vaan töitä saa tehdä niin ammatinvalinnan, koulutuksen kuin työllistymisenkin suhteen. Kilpailutilanne työmarkkinoilla ei ole se kaikkein helpoin juuri nyt. Mutta silti, koko ajan työpaikkoja avautuu kaikissa ammateissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tähän mennessä Foredatan tietokantaan on lisätty kaiken kaikkiaan jo pitkälti yli 100 000 työpaikkailmoitusta. Joku niistä voi olla Teron pesti. Ja joku on sinun.


Mikael Andolin
kehitysjohtaja

Foredata Oy

Omatoimi: Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Kaksi syyskuista aamua valkeni jännittävänä isolle joukolle ihmisiä: 8.9. ja 15.9. alkoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijoiden ja Työelämän Infopisteen yhteisellä ideoinnilla syntyneet Omatoimi-verkkovalmennuspilotit. Itsekin monenlaista työelämän käännettä kokeneena korkeakoulutettuna koin kiinnostavaksi ja haasteelliseksi valmentajan roolin ensimmäisissä, korkeakoulutetuille tarkoitetuissa työnhaun verkkovalmennuksissa. Valmennusten tavoitteena on antaa johto-, asiantuntija- ja päällikkötason työnhakijoille coaching-menetelmällä tuotettua työnhaun valmennusta. Pilotti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Omatoimessa työnhausta tehdään henkilökohtainen projekti, joka etenee omalla, sovitulla ja tavoitteellisella aikataulullaan. Onlinena tapahtuva valmentajan ja työnhakijan yhteistyö antaa parhaan mahdollisen yksilöidyn tuen työnhaulle – ajasta ja paikasta riippumatta, ilman ”luokassa istumisen pakkoa”. Valmennusta ei toteuteta tekniikka edellä, vaan työnhaun apuna käytetään meille kaikille tuttuja ja osin uusiakin välineitä. Jokainen valmennettava siis etenee omatoimisesti, muttei yksin.

Verkkovalmennus on sopiva yhdistelmä omatoimisuutta ja valmennusta

Syksyisten aamujen jännitys ja uteliaisuus muuttui melko nopeasti konkreettisiksi tavoitteiksi ja räätälöidyiksi työnhakuprojekteiksi. Käytännön toimenpiteet uuden työpaikan löytämiseksi ja saamiseksi aloitettiin välittömästi. Työnhaun esteitä on aina helppo löytää: haaste on siinä, miten ne murretaan. Jokainen työpaikka, työnantaja ja -hakija ovat uniikkeja, ja juuri tämä tekee valmennuksesta paitsi vaativaa myös antoisaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä – meilein, videoneuvotteluin, tiedostojen vaihdoin sekä perinteisten puheluiden ja tapaamisten avulla – oli vilkasta. Perinteisten työnhaun tapojen rinnalle on varsinkin akateemisessa maailmassa nousemassa sosiaalinen media, joten some-profiileita luotiin, muokattiin ja päivitettiin ahkerasti.

Tuoko Omatoimi työnhakuun jotain uutta ja mullistavaa? Tuskin, mutta uusia ideoita ja ajatuksia omaan työnhakuun ja vauhtia työllistymiseen se tuo varmasti! Pilottikursseihin osallistui 19 valmennettavaa, joista valtaosa pääsi työhaastatteluihin, ja tätä kirjoittaessani heistä on jo työllistynyt viisi ihmistä.

Valmennettavilta saamamme palautteen mukaan Omatoimen merkittävintä antia oli oman toiminnan ja osaamisen jäsentäminen ja avaaminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Jatkoa on luvassa: Omatoimi etenee joustavana ja tehokkaana verkkovalmennuksena alkuvuoden 2015 ajan. Pienryhmät starttaavat säännöllisesti, kunhan kymmenen innokasta on kasassa. Kiitos kaikille ja eteenpäin!

marko
Kirjoittaja KTM Marko Vainio toimi Omatoimi-valmennuksen coachina yhdessä VTM Marika Karhin ja KM Olli Laakion kanssa. Työelämän Infopiste toteuttaa Omatoimen lisäksi useita erilaisia yksilöllisesti räätälöityjä työnhaun valmennuksia Turun alueella.

Nuorten syksy lähti käyntiin rekrytointitapahtumissa

Pestaa Nuori on varsinais-suomalaisten nuorten työllistämiskampanja, joka on suunniteltu työnantajien ja nuorten kohtaamisen varmistamiseksi. Haluamme aktivoida kaikki maakuntamme toimijat; sekä yksityisen, julkisen että järjestösektorin mukaan. Tehtävä: Nuoret töihin ja työnantajat rohkeasti palkkaamaan nuoria!
Trooli Juniorin projektikoordinaattori Sanna Forslundin luotsaamana on syksyn aikana järjestetty nuorille suunnattuja tapahtumia.

Pestaa nuori –hankkeen ja TE-toimiston järjestämä rekrytointitapahtuma Kohtaamispaikka Troolissa 2.9. oli aikamoinen kävijämenestys – lisäksi saimme paljon hyvää palautetta työnantajilta. Työhaastatteluja sekä työsopimuksiakin tapahtuman jäljiltä sovittiin useita kymmeniä. Tapahtumaa varten lähti tiedote alle 30-vuotiaille varsinais-suomalaisille työnhakijoille, ja paikalle tulikin lähes 400 kävijää iltapäivän aikana. Työnantajia paikalla oli 10, suurin osa näistä oli henkilöstövuokrausalan yrityksiä.

Nuorten Kontti sijoitettiin Turun kauppatorille syyskuun toisen viikon ajaksi ja kontissa tiedotettiin yhteistyökumppanien kanssa nuorisotakuuseen liittyvistä asioista kuten Nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutuksista, Kelan palveluista sekä työpaikoista, oppisopimuksesta ja Sanssi-kortista. Kävijöitä kontissa oli vauvasta vaariin, etenkin vanhemmat ja isovanhemmat olivat huolissaan ja tulivat etsimään apua esimerkiksi ilman opiskelupaikkaa jääneelle nuorelle. Paikalla kävi myös useita aktiivisia maahanmuuttajanuoria kyselemässä työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Uutena yhteistyökumppanina hankkeen kanssa on Kela.

Pestaa nuori järjesti toisen rekrytointitapahtuman Varissuon liikekeskuksessa perjantaina 3.10. (kuva tästä tapahtumasta). Mukana oli Varissuon Triangeli-projektin Alas Ali, TE-toimiston asiantuntija Marco Mikkola, KELAn asiantuntija, Turun ammatti-instituutti, Citywork Oy, Buusteri, Turku-Palvelu Oy sekä Oriflame. Tunnelma oli rento ja paikalla kävi iltapäivän aikana kaiken ikäisiä työnhakijoita, mutta enemmänkin olisi kaivattu. Tapahtumaa markkinoitiin pitkin syksyä työnhakijoille netissä sekä kotiin lähteneen postin välityksellä.

Pestaa nuori –hanke kampanjoi nuorisotakuuta vielä loppuvuoden ajan. Pestaa nuori -kampanjan nettisivuilla voivat työnantajat haastaa muita nuoria palkkaavia yrityksiä mukaan. Sieltä löydät myös alle 30-vuotiaille työnhakijoille suunnattuja työpaikkailmoituksia.

Töihin Lapin talvisesonkiin

Matkailualalla ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla työvoimaa tarvitaan vuodenaikojen mukaan eri puolella Suomea. Näin onkin syntynyt ”sesonkityöläisiä”, jotka ovat valmiita lähtemään työn perässä kysynnänvaihteluiden mukaan.

Lappiin tarvitaan palvelualojen ammattilaisia erityisesti talvikaudelle, joka alkaa joulusta ja jatkuu aina vappuun asti. Vaikka Lapissa työttömyysaste on maan suurimpia, silti talven turistikaudella työvoimapula on jokavuotista. Hiihtokauden jälkeen monet paikat sulkevat ovensa kesäksi. Silloin useimmat lähtevät taas työn perään kesäkohteisiin. Onpa niinkin käynyt, että ”junan tuomat” etelän ihmiset ovat saaneet lappilaisen hyttysen pureman ja kauden jälkeen jäänet pysyvästi Lappiin. Sesonkityötä tehdään usein muutamia vuosia, silloin kun se elämäntilanteeseen sopii.

Sesonkityöläisiä on kuitenkin usein vaikea löytää. Nuorten, juuri koulunsa päättäneiden, on helpompaa lähteä kuin vanhempien kokeneempien, joilla on jo asunto ja perhe jossain muualla Suomessa. Mutta nuorilla ei useinkaan ole vielä kehittynyt rautaista ammattitaitoa ja kiireen keskellä ei ole aikaa opettaa. Toisaalta nuoret jaksavat tehdä pitkää päivää ja aina heidänkin joukostaan löytyy hyvinkin kehityskelpoisia yksilöitä. Parhaimpia ovat sellaiset, jotka tulevat uudelleen ja tietävät jo kuviot. Sesonkityö vaatii myös joustavuutta ehkä enemmän kuin normaalisti. Aina viikossa ei ole edes kahta vapaapäivää, vaan vapaata pidetään kun on hiljaisempaa vaikka tammikuussa joulusesongin jälkeen kevään hiihtokautta odotellessa.

Palkkaus vaihtelee. Jos on hyvä, saa myös hyvää palkkaa ja varsinkin, jos on valmis tekemään töitä niin paljon kuin jaksaa. Sesonkina on aina kiire ja töitä riittää tehtäväksi. Huhujen mukaan sesonkityöntekijät ovat kovia juhlimaan. Usein ne, jotka ovat ensimmäistä talvea töissä, ovat innokkaimpia juhlijoita. Kokeneemmat tietävät jo ettei liika bailaaminen ole hyväksi, koska silloin ei jaksa tehdä niin paljon töitä ja tulot jäävät pienemmiksi.

Monille Lapin hiihtomahdollisuudet ja muutkin harrastusmahdollisuudet toimivat houkuttimena. Talvi hiihtokeskuksessa on monen lasketteluun hurahtaneen unelma, mutta huvin vastapainona on myös kovaa työtä. Usein yöunetkin jäävät lyhyiksi, kun lyhyen sesongin ajan on ehdittävä mahdollisimman paljon. Oikein annosteltuna harrastuksia, juhlimista ja TYÖTÄ talven vietosta lapin hiihtokeskuksissa tulee oikein antoisaa.

Itse olin Ylläksellä sesonkityöläisenä 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sama meno siellä näyttää yhä jatkuvan 2000-luvullakin ainakin televisiosta tulleen ”Ylläs – huipulla tuulee” –sarjan mukaan tai Levin kausityöntekijöiden elämää kuvaavassa ”Rintheessä”-sarjassa.

If I sleep with you tonight, it doesn’t mean that I also ski with you tomorrow – Nikikid

Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia etsitään nyt Lapin hiihtokeskuksiin. Tule tapaamaan Staffpointin edustajia rekrytointipäivään

Ke 8.10.2014 klo 11.00 – 15.00

Trooli 2014 -palvelupiste, Läntinen rantakatu 53, 1. krs

« Vanhemmat artikkelit