Osaamiskartoitus mahdollistaa taitojen näyttämisen käytännön työssä
Työttömille työnhakijoille suunnattu Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus järjestettiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Käytännönläheisen kartoituksen tarkoituksena oli selvittää alan ihmisten osaaminen ja saada sen pohjalta heidät suuntautumaan joko työelämään tai täydentävään koulutukseen. Uutta oli se, että työnhakijoilla oli mahdollisuus työllistyä suoraan mukana olleeseen yhteistyöyritykseen.
Turun Aikuiskoulutuskeskuksen, Turun ammatti-instituutin ja TE-palvelujen yhteinen Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus toteutettiin 26.2.–9.3. DataCityssä ja Sunborn Sagan ravintoloissa. Kymmenpäiväiseen kartoitukseen sisältyi niin hyödyllisiä tietoiskuja kuin käytännön työskentelyäkin Sunborn Sagan toimipisteissä.
Kyseessä oli uudenlainen osaamiskartoitus, jossa työnhakijalla oli mahdollisuus työllistyä suoraan kartoituksessa mukana olleeseen yritykseen, Sunborn Sagaan, ja samalla työnantajataholla oli lupa ”syödä kuormasta”. Uutta oli myös se, että kartoitus toteutettiin klo 6–24 välillä, työnantajan toiveiden mukaan. Aiemmin osaamis-kartoitukset ovat olleet ilman yhteistyöyritystä toteutettuja, koulumaisempia kokonaisuuksia, joissa osallistuminen on tapahtunut ainoastaan päiväsaikaan.
Kati Heino ja Jarno Saarinen ovat nykyisin työtovereita Naantalin kylpylässä.
Kattava tietopläjäys
Kaikkineen kymmenen vuotta erilaisissa ravintola-alan työpaikoissa toiminut Tarja työllistyi kartoituksen myötä hovimestariksi Naantalin kylpylään. Tätä ennen hän ei kauaa tosin työttömänä joutunut olemaan, eikä hänellä ole koskaan ollut vaikeuksia saada töitä.
– Osaamiskartoituksesta jäi kaiken kaikkiaan hyvä tunnelma. Velvoittavan kutsun saadessani olin aluksi hieman skeptinen, että ”miksi minun nyt täytyy tällaiseen mennä näyttämään, että osaan tehdä töitä”. Tykkäsin kuitenkin siitä, että sain monipuolisia tehtäviä kylpylän ravintoloissa ja että kartoituspäivät olivat erilaisia. En ole katunut, että osallistuin, hän toteaa.
Kuukauden verran nykyisessä työssään toiminut hovimestari piti kartoituksen sisältöä varsin kattavana. Osallistujia opastettiin muun muassa tietotekniikan ja työelämätietouden suhteen.
– Kokonaisuutena se oli oikein sopiva tietopläjäys. Se oli erityisen hyvä, että kävimme uuden alkoholilainsäädännön yhdessä läpi, hän toteaa, ja kuvaa uuden, vaihtelevan työnsä olevan kuin tehty hänelle, sillä asiakaspalvelu on aina ollut lähellä sydäntä.
Kati sai niin ikään osaamiskartoitukseen velvoittavan kutsun. Sittemmin hän työllistyi Naantalin kylpylään tarjoilijaksi.
– Itse ehdin olla melko lyhyen ajan työttömänä, että siinä mielessä velvoittava kutsu osaamiskartoitukseen hiukan hämmensi. On kuitenkin hyvä, että tällaisia järjestetään, jotta ihmiset saavat työpaikkoja.
Tarjan mukaan ravintola-alan työnhaussa kannattaa pysyä positiivisena ja ennen kaikkea aktiivisena. Verkostojen luominen on tärkeää ja vaikka ala on laaja, sana kulkee.
– Nykyisin on myös näitä koevuoroja, joihin kannattaa yrittää päästä. Koevuoroissa voi mennä pariksi tunniksi kokeilemaan työtä uudessa paikassa.
Mainio tapa näyttää osaamistaan
Naantalin kylpylän ravintolatoimen päällikkö Jarno Saarinen kävi yhtenä kartoituspäivänä kertomassa työnhakijoille avoimista paikoista ja yrityksen toiminnasta. Kokemus osoittautui positiiviseksi, ja sai näin ollen myös hämmentymään.
– Lähtiessäni DataCitystä olin hiukan hämilläni siitä, miten tällaiset henkilöt voivat olla ilman töitä, hän muistelee ja toteaa samaan hengenvetoon, että mikäli tässä ajassa kouluttautuu ravintola-alalle, työllistymismahdollisuus on 110 prosenttia!
Saarinen pitää osaamiskartoituksia erittäin käyttökelpoisena tapana rekrytoida juuri niiden käytännönläheisyyden vuoksi, ja Sunborn Saga haluaakin olla myös jatkossa kartoituksissa mukana.
– Se, että työnhakija pystyy omalla työllään osoittamaan osaamisensa, on minusta parempi kuin hyvä. Normaalissa haastattelutilanteessa on haastavaa tehdä lyhyessä ajassa päätös siitä, onko juuri tämä se oikea tyyppi. Haastavaa se on myös työnhakijalle, jonka pitäisi tuossa ajassa vakuuttaa, että on tosi hyvä.
Ravintolatoimen päällikön mukaan kartoituksen aikana nähdään myös henkilökemioiden toimivuus, mikä on ensiarvoisen tärkeää tämän alan töissä. Toisaalta vältytään myös siltä, ettei kesätöihin palkattu työntekijä totea kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei työ ollutkaan yhtään sitä mitä hän oli odottanut.
Elämäntilanteet otetaan huomioon
Hovimestari ja ravintolatoimen päällikkö toteavat ykskantaan, että vuorotyötä sisältävän ravintola-alan houkuttelevuudessa on toki ongelmansa. Tarja kertoo havainneensa ilmiön, jossa vastavalmistuneet vaihtavat alaa kokonaan. Saarinen arvelee osasyynä olevan alan markkinoinnin paljolti väärillä termeillä.
– Aina puhutaan vain työn raskaudesta, vuorotyöstä ja työoloista. Sen sijaan olisi otettava esille, mitä kaikkia mahdollisuuksia alalla on. Esimerkiksi etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Tällä alalla on myös erinomaiset mahdollisuudet niille, jotka haluavat kehittyä ja luoda jotain uutta. On paljon työpaikkoja, joissa voi tehdä vaikka ja mitä.
Saarisen mukaan Sunborn Sagassa työntekijälle annetaan mahdollisuus punnita, mitkä työtehtävät erityisesti kiinnostavat, ja omaan työhönsä on mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijän luovuus ja ideat huomioidaan. Niin ikään hänen elämäntilanteensa pyritään ottamaan huomioon parhaimman mukaan, toki mahdollisuuksien rajoissa.
– Meillä kaikilla on perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Vaikka työ on tärkeä osa elämää, ei se kuitenkaan ole koko elämä. Jos työ, perhe-elämä ja harrastukset ovat sopivassa balanssissa, on silloin meidänkin etu, että työntekijä voi hyvin. Pyrimme luomaan hyvät toimintaedellytykset, jotta työntekijät pystyisivät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, Saarinen kertoo.
Tarjoilijana toimivan Katin jousto työvuorojen suhteen Sunborn Sagassa suorastaan yllätti.
– Nyt olen tehnyt pelkästään aamuvuoroja. Edellisestä työstäni jouduin jäämään pois juuri työaikojen takia.
Sunborn Sagan työntekijät mitä ilmeisimmin viihtyvät työssään. Tästä kertonee se, että yrityksessä on huomattava määrä pitkiä työsuhteita.
– Kyllä se viestii siitä, että jossakin olemme onnistuneet, Jarno Saarinen miettii.
Jaakko Virrankoski
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto
