Kategoria-arkisto: Blogi

Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa?

Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net

Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä.

Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se oli kaikki tai ei mitään. Eräs ystävällinen nainen huokaisi pitkän puhelun päätteeksi: ”Sinä voitit, tilataan sitten!” Kiva juttu, mutta Yksi kortti kerrallaan -taktiikka ei juurikaan lihottanut tilipussia.

Erityisesti mieleen on jäänyt hetki, kun seisoin kokeneempien myyjien huoneen kynnyksellä, tarkkailin ja kai vähän hämmästyin. Homma oli rauhallista ja rutiininomaista. Hyvät myyjät eivät uhonneet lämäävänsä maaliin jokaisessa puhelussa, vaan heitä seuratessa mieleenpainuvaa oli työn päämäärätietoisuus ja etenevyys. Myyjät soittivat paljon – erittäin paljon – puheluita, uutta päättyneen perään. Puhelut olivat kohteliaita – ja usein lyhyitä. Vasta kun myyjä kohtasi vastakaikua, alettiin tehdä kauppaa. Heille soittaminen oli se kohta päivittäistä perusduunia, jossa kartoitettiin laajasti ostajakuntaa. Kauppojen syntyminen murto-osassa kaikista puheluista riitti. Volyymi ratkaisi. Opin että hyvät myyjät eivät suhtautuneet liikaa tunteella hommaan, johon ei kuulu suhtautua liikaa tunteella.

Lopettaessani olin tienannut 900 markkaa ja pitsalahjakortin, minkä saamista taisi avittaa sisustuslehden tilannut oma äiti, joka ei sisustuslehtiä lukenut. Hyvät myyjät heittivät verkkoja, minä olin istunut työvuoroni puristaen mato-onkea.

Lehtimyynti ja työnhaku eroavat paljon toisistaan, mutta yksi asia on yhteinen: molemmissa on kysyttävä itseltään, miten aikoo kalastaa.

Joillekin uusi työpaikka avautuu hienosti tuttujen suositusten kautta, ja joitakin onnestaa ensimmäisellä hakukerralla. Mutta useimmille meistä työnhaku on pidempi prosessi.

Tänä päivänä teen työtä, jossa liikutaan päivittäin yritysten ja työnhakijoiden rajapinnassa. Työuran ohjauksen ammattilaisemme tsemppaavat työtä hakevia, hiovat työkalut kuntoon ja luovat yhteyksiä yrityksiin ratkaisuja etsien. Usein yksi tärkeimmistä askelista on ongen hylkääminen.

Onkiminen on useimmiten sitä, että vastataan avoimiin työpaikkailmoituksiin sitä mukaa, kun sopivia esiin pulpahtelee ja katsotaan, nappaako. Kun vesi on aikansa kohoa keinutellut, heitetään seuraavaan paikkaan. Usein toiveet ovat korkealla ja tunnelataus suuri joka heitolla. Koska avointa paikkaa hakee kymmeniä tai satoja, jo laskukaavan mukaan todennäköisyys saada saalis on pieni. Jos samaa paikkaa on hakenut 50 toiveikasta, heistä 98 prosenttia tullaan hylkäämään. Rannalle jää väistämättä aina tyyppejä, jotka ovat hyviä ja osaavia. Kärjistäen voisi suositella työkalastusta pelkällä ongella vain kilpailuhenkisille riskipelaajille, joilla häviö ja ei-sanat eivät mene nahan alle.

Kun työnhakija rohkaistuu käyttämään verkkoa, uskallan väittää, että ratkaisu tulee nousemaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Usein riittää, että on tuhti lista oman alan organisaatioita, joista on selvitetty oikeat yhteyshenkilöt, osuva CV sekä napakka sähköpostiteksti. Koska viestit tuppaavat hautautumaan kiireisten työnantajien posteihin, usein pitää tehdä soittokierros perään. Ote on määrätietoinen ja etenevä. Moni työnhakija on kertonut, että kynnys soittaa laskee puhelu puhelulta. Monelle on tärkeää huomata, ettei pikainen tiedustelusoitto ole yrityksen häirintää, vaan arvostavaa kiinnostuksen osoittamista yritystä kohtaan. Verkkojen vesille heitto on päivittäistä perusduunia, jossa vasta kartoitetaan tilannetta, närästävät tunnekuohut vaimentaen. Työsopimukseen tarvitaan vain yksi osuma kaikista yhteydenotoista. Tällöin volyymi ratkaisee.

Tämän työn suurimpia palkintoja on saada todistaa vierestä, kuinka verkon heittäminen toimii. Lähetellään viestejä, tehdään esittelyä CV-nettiin, soitellaan, piipahdetaan yrityksissä, someillaan, työstetään työnäytekoontia verkkosivuille, luetaan uutisia, tehdään jopa video-esittelyjä – mikä itselle parhaiten sopii. Eikä lopeteta, vaan lähetellään taas uusia viestejä uusiin paikkoihin. Kun on liikkeellä ja laajasti verkot vesillä, on suuri todennäköisyys saada lopulta osumia.

Jos verkon heittelyyn kaipaa kaveria apuun, monenlaisia palveluja on saatavilla esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Verkot siis vesille ja menestystä työnhakuun. Vanhaa kunnon mato-onkea taas toivottavasti päästään kokeilemaan monta kertaa kesäisillä, tyynillä vesillä. Aurinkoista suvea ja kireitä siimoja!

Kati Lehtiö Cimson 120x150

 

Kati Lehtiö
viestintäpäällikkö
Cimson Koulutuspalvelut

Do it digi!

Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä?

Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea pysähtyä miettimään mitä voisimme tehdä toisin ja millaisia hyötyjä digikehittäminen oikeasti voisi tuottaa. Älypuhelin on monelle edelleen ensisijaisesti puhelin. Älystä ei niin väliä. Mahdollisuuksia tunnistamaan ja kehittämistä suunnittelemaan tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat uusia digitaalisen liiketoiminnan malleja, ovat rohkeita ideoimaan ja ymmärtävät mitä muutoksen aikaan saaminen organisaatiossa vaatii. Lisäksi tämä kaikki pitää osata kertoa ja valmentaa asiakasorganisaatiolle niin, että viesti menee perille. Pelkkä teknologinen asiantuntemus ei aivan tähän riitä.

Haalariväen PopUp –viikoilla Do it digi! -tapahtumapisteellä pureudutaan tähän yhtälöön, ideoidaan digiratkaisuja ja keskustellaan Kasvua Digitalisaatiosta –työvoimakoulutuksesta, johon hakuaikaa on 4.3.2016 saakka. Tapahtumapiste on avoinna Varsinais-Suomen TE-toimiston Turun toimipaikassa (Linnankatu 52 B, 1. krs) tiistaina 1.3. klo 9-14.

Kristaemail_logo_solid

 

 

 

 

Krista Mikkonen,
KTM, Organisaatioasiantuntija, Coach Partner
Taite Organisaatiokonsultointi Oy

Sähköpostiosoitteen merkitys työhaussa

Oletko ajatellut miten sähköposti voi vaikuttaa työnsaanti mahdollisuuksiisi? Sähköpostiosoite voi olla se pieni viesti, jolla itseäsi markkinoit joko positiiviseen sävyyn tai negatiivisesti.

Neutraalilla sähköpostiosoitteella parannat mahdollisuuksiasi, eli luot ammattimaisen kuvan itsestäsi.
Neutraalin muoto sähköpostiosoitteesta on käyttää nimeä, esim. etunimi.sukunimi@sähköposti.fi tai etunimi.välinimi.sukunimi@sähköposti.fi.
Sähköpostiosoite on yksi asia, joka kertoo työnhakijasta jotain, esimerkiksi miten hän suhtautuu työnhakuun.


Työnhaussa sähköpostiosoitteellakin on väliä
Talent Center

ForeAmmatti auttaa – Koulutuksesta ja ammatinvalinnasta kohti työtä ja ammattia

Mikä oli lempiammattisi pienenä? Eläinlääkäri, sairaanhoitaja, rallikuski vai poliisi? Entä nyt?

Ammatti ja työ luovat edelleen ihmisen minäkuvaa, vaikka lapsuuden haaveet olisivatkin muuttuneet. Oman alan löytyminen on monesti sydämen asia, mutta lisäksi voi olla hyödyllistä ottaa asioista muutenkin selvää. Tukea ja ohjausta saa monelta suunnalta, vanhemmat neuvovat, opo ja muut ohjaajat neuvovat, kaverit neuvovat, media neuvoo. Tietotulva! Ja keneen kannattaa luottaa eniten? Mistä saisi faktatietoa, miten asiat oikeasti ovat?

Foredata Oy:n tuottama ForeAmmatti-palvelu toimii maksutta osoitteessa foreammatti.fi. Sen kautta löytyy aluekohtaisesti tietoa 200 eri ammatin työllisyysnäkymistä tällä hetkellä ja aina vuoteen 2018 asti.

Otetaanpa esimerkiksi Tero, joka haluaa sairaanhoitajaksi Turun seudulle. Tero saa ForeAmmatista nopean sisältökatsauksen ammattiin, eli millaista on sairaanhoitajan työ, missä sitä tehdään ja vielä mihin aikaan vuorokaudesta Tero voi ennakoida työtä tekevänsä.

Seuraavaksi mietityttää, millä koulutuksella jo työssä olevat sairaanhoitajat toimivat. ForeAmmatti näyttää ammatin työllisten koulutusasteet Varsinais-Suomessa. Tero voi miettiä nyt, riittääkö aiottu koulutus kilpailuun avautuvista työpaikoista. Ammattikorkeakoulua kohti käy Teron tie.

Mutta millainen on työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sairaanhoitajien osalta? Täältähän se löytyy, eli Tero saa käsityksen, kuinka kovaan työpaikkakilpailuun hän on lähdössä. Vai olisiko kilpailu helpompaa naapurimaakunnissa? Tai jos löytyykin puoliso Savosta?

Raha kiinnostaa Teroa ja tietysti meitä kaikkia, oli sitten elämässä tavoitteena punainen tupa ja perunamaa, tai joitain muita unelmia. ForeAmmatti kertoo ammatin keskiansion ja ansionvaihtelun, eli millaista ansiota on esimerkiksi odotettavissa uran alussa. Sairaanhoitajien keskiansio Suomessa on muuten miltei 3 000 euroa kuukaudessa!

Sairaanhoitajien pulasta puhutaan koko ajan. Onko sitä oikeasti? ForeAmmatti näyttää ammatin kilpailutilanteen Varsinais-Suomessa ja koko maassa tällä hetkellä, eli Tero näkee karttakuvan, jossa on värein koodattuna eri alueet tilanteen mukaan. Tilanne on kirkkaan vihreä, eli hyvä. Entä se tulevaisuus sitten? ForeAmmatista saa näkyviin rinnalle toisen karttakuvan, joka kertoo Foredata Oy:n tekemän ennusteen ammatin tulevaisuuden näkymistä vuonna 2018. Tilanne näyttää sopivasti vihreältä, eli normaalilta.

Entä tilanne juuri nyt? Missä ja kuinka paljon on tällä hetkellä sairaanhoitajat avoimia työpaikkailmoituksia? ForeAmmatti louhii ilmoitukset, jotka on ilmoitettu TE-palvelujen ja Oikotien kautta. Keskimäärin sairaanhoitajan työpaikkailmoituksia on yli 40 kappaletta kuukaudessa! Lisäksi ForeAmmatti kertoo kuinka paljon sairaanhoitajien työpaikkailmoituksia on ollut kuluneen vuoden aikana. Tero näkee karttakuvan, johon on piirretty kaikki vuoden aikana avoinna olleet sairaanhoitajan työpaikkailmoitukset! Niitä on paljon Turun seudulla ja erittäin paljon kun katsoo koko Suomen karttaa!

Millaisia osaamisia työnantajat arvostavat? ForeAmmatti listaa ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita löytyy tämän ammatin ihan oikeista työpaikkailmoituksissa. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien hallinta ja ruotsinkielen taito!

Mutta mitä ovat ne työnantajat, jotka ovat ilmoittaneet avoimia paikkoja viime aikoina? Huoli pois, ForeAmmatti näyttää Terolle listauksen eniten työpaikkailmoituksia ilmoittaneista työnantajista. Nämä ovat varmoja tärppejä, joihin kannattaa kohdistaa omatoimista työnhakua jo opiskeluaikana.

Maailma toisaalta monimutkaistuu ja monipuolistuu koko ajan, mutta tietyillä samantyyppisillä osaamisilla voisi varmasti toimia muissakin tehtävissä. Tero löytää helposti ForeAmmatista samankaltaiset ammatit ja niiden näkymät, tässä tapauksessa esim. ylihoitajat ja osastonhoitajat, röntgenhoitajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat ja sosiaalihuollon erityisasiantuntijat.

Miten Teron käy? Löytyykö koulutuspaikka, löytyykö työpaikka? On varma, että ilmaiseksi ei tule mitään, vaan töitä saa tehdä niin ammatinvalinnan, koulutuksen kuin työllistymisenkin suhteen. Kilpailutilanne työmarkkinoilla ei ole se kaikkein helpoin juuri nyt. Mutta silti, koko ajan työpaikkoja avautuu kaikissa ammateissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tähän mennessä Foredatan tietokantaan on lisätty kaiken kaikkiaan jo pitkälti yli 100 000 työpaikkailmoitusta. Joku niistä voi olla Teron pesti. Ja joku on sinun.


Mikael Andolin
kehitysjohtaja

Foredata Oy

Omatoimi: Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Kaksi syyskuista aamua valkeni jännittävänä isolle joukolle ihmisiä: 8.9. ja 15.9. alkoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijoiden ja Työelämän Infopisteen yhteisellä ideoinnilla syntyneet Omatoimi-verkkovalmennuspilotit. Itsekin monenlaista työelämän käännettä kokeneena korkeakoulutettuna koin kiinnostavaksi ja haasteelliseksi valmentajan roolin ensimmäisissä, korkeakoulutetuille tarkoitetuissa työnhaun verkkovalmennuksissa. Valmennusten tavoitteena on antaa johto-, asiantuntija- ja päällikkötason työnhakijoille coaching-menetelmällä tuotettua työnhaun valmennusta. Pilotti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Omatoimessa työnhausta tehdään henkilökohtainen projekti, joka etenee omalla, sovitulla ja tavoitteellisella aikataulullaan. Onlinena tapahtuva valmentajan ja työnhakijan yhteistyö antaa parhaan mahdollisen yksilöidyn tuen työnhaulle – ajasta ja paikasta riippumatta, ilman ”luokassa istumisen pakkoa”. Valmennusta ei toteuteta tekniikka edellä, vaan työnhaun apuna käytetään meille kaikille tuttuja ja osin uusiakin välineitä. Jokainen valmennettava siis etenee omatoimisesti, muttei yksin.

Verkkovalmennus on sopiva yhdistelmä omatoimisuutta ja valmennusta

Syksyisten aamujen jännitys ja uteliaisuus muuttui melko nopeasti konkreettisiksi tavoitteiksi ja räätälöidyiksi työnhakuprojekteiksi. Käytännön toimenpiteet uuden työpaikan löytämiseksi ja saamiseksi aloitettiin välittömästi. Työnhaun esteitä on aina helppo löytää: haaste on siinä, miten ne murretaan. Jokainen työpaikka, työnantaja ja -hakija ovat uniikkeja, ja juuri tämä tekee valmennuksesta paitsi vaativaa myös antoisaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä – meilein, videoneuvotteluin, tiedostojen vaihdoin sekä perinteisten puheluiden ja tapaamisten avulla – oli vilkasta. Perinteisten työnhaun tapojen rinnalle on varsinkin akateemisessa maailmassa nousemassa sosiaalinen media, joten some-profiileita luotiin, muokattiin ja päivitettiin ahkerasti.

Tuoko Omatoimi työnhakuun jotain uutta ja mullistavaa? Tuskin, mutta uusia ideoita ja ajatuksia omaan työnhakuun ja vauhtia työllistymiseen se tuo varmasti! Pilottikursseihin osallistui 19 valmennettavaa, joista valtaosa pääsi työhaastatteluihin, ja tätä kirjoittaessani heistä on jo työllistynyt viisi ihmistä.

Valmennettavilta saamamme palautteen mukaan Omatoimen merkittävintä antia oli oman toiminnan ja osaamisen jäsentäminen ja avaaminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Jatkoa on luvassa: Omatoimi etenee joustavana ja tehokkaana verkkovalmennuksena alkuvuoden 2015 ajan. Pienryhmät starttaavat säännöllisesti, kunhan kymmenen innokasta on kasassa. Kiitos kaikille ja eteenpäin!

marko
Kirjoittaja KTM Marko Vainio toimi Omatoimi-valmennuksen coachina yhdessä VTM Marika Karhin ja KM Olli Laakion kanssa. Työelämän Infopiste toteuttaa Omatoimen lisäksi useita erilaisia yksilöllisesti räätälöityjä työnhaun valmennuksia Turun alueella.

Nuorten syksy lähti käyntiin rekrytointitapahtumissa

Pestaa Nuori on varsinais-suomalaisten nuorten työllistämiskampanja, joka on suunniteltu työnantajien ja nuorten kohtaamisen varmistamiseksi. Haluamme aktivoida kaikki maakuntamme toimijat; sekä yksityisen, julkisen että järjestösektorin mukaan. Tehtävä: Nuoret töihin ja työnantajat rohkeasti palkkaamaan nuoria!
Trooli Juniorin projektikoordinaattori Sanna Forslundin luotsaamana on syksyn aikana järjestetty nuorille suunnattuja tapahtumia.

Pestaa nuori –hankkeen ja TE-toimiston järjestämä rekrytointitapahtuma Kohtaamispaikka Troolissa 2.9. oli aikamoinen kävijämenestys – lisäksi saimme paljon hyvää palautetta työnantajilta. Työhaastatteluja sekä työsopimuksiakin tapahtuman jäljiltä sovittiin useita kymmeniä. Tapahtumaa varten lähti tiedote alle 30-vuotiaille varsinais-suomalaisille työnhakijoille, ja paikalle tulikin lähes 400 kävijää iltapäivän aikana. Työnantajia paikalla oli 10, suurin osa näistä oli henkilöstövuokrausalan yrityksiä.

Nuorten Kontti sijoitettiin Turun kauppatorille syyskuun toisen viikon ajaksi ja kontissa tiedotettiin yhteistyökumppanien kanssa nuorisotakuuseen liittyvistä asioista kuten Nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutuksista, Kelan palveluista sekä työpaikoista, oppisopimuksesta ja Sanssi-kortista. Kävijöitä kontissa oli vauvasta vaariin, etenkin vanhemmat ja isovanhemmat olivat huolissaan ja tulivat etsimään apua esimerkiksi ilman opiskelupaikkaa jääneelle nuorelle. Paikalla kävi myös useita aktiivisia maahanmuuttajanuoria kyselemässä työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Uutena yhteistyökumppanina hankkeen kanssa on Kela.

Pestaa nuori järjesti toisen rekrytointitapahtuman Varissuon liikekeskuksessa perjantaina 3.10. (kuva tästä tapahtumasta). Mukana oli Varissuon Triangeli-projektin Alas Ali, TE-toimiston asiantuntija Marco Mikkola, KELAn asiantuntija, Turun ammatti-instituutti, Citywork Oy, Buusteri, Turku-Palvelu Oy sekä Oriflame. Tunnelma oli rento ja paikalla kävi iltapäivän aikana kaiken ikäisiä työnhakijoita, mutta enemmänkin olisi kaivattu. Tapahtumaa markkinoitiin pitkin syksyä työnhakijoille netissä sekä kotiin lähteneen postin välityksellä.

Pestaa nuori –hanke kampanjoi nuorisotakuuta vielä loppuvuoden ajan. Pestaa nuori -kampanjan nettisivuilla voivat työnantajat haastaa muita nuoria palkkaavia yrityksiä mukaan. Sieltä löydät myös alle 30-vuotiaille työnhakijoille suunnattuja työpaikkailmoituksia.

Töihin Lapin talvisesonkiin

Matkailualalla ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla työvoimaa tarvitaan vuodenaikojen mukaan eri puolella Suomea. Näin onkin syntynyt ”sesonkityöläisiä”, jotka ovat valmiita lähtemään työn perässä kysynnänvaihteluiden mukaan.

Lappiin tarvitaan palvelualojen ammattilaisia erityisesti talvikaudelle, joka alkaa joulusta ja jatkuu aina vappuun asti. Vaikka Lapissa työttömyysaste on maan suurimpia, silti talven turistikaudella työvoimapula on jokavuotista. Hiihtokauden jälkeen monet paikat sulkevat ovensa kesäksi. Silloin useimmat lähtevät taas työn perään kesäkohteisiin. Onpa niinkin käynyt, että ”junan tuomat” etelän ihmiset ovat saaneet lappilaisen hyttysen pureman ja kauden jälkeen jäänet pysyvästi Lappiin. Sesonkityötä tehdään usein muutamia vuosia, silloin kun se elämäntilanteeseen sopii.

Sesonkityöläisiä on kuitenkin usein vaikea löytää. Nuorten, juuri koulunsa päättäneiden, on helpompaa lähteä kuin vanhempien kokeneempien, joilla on jo asunto ja perhe jossain muualla Suomessa. Mutta nuorilla ei useinkaan ole vielä kehittynyt rautaista ammattitaitoa ja kiireen keskellä ei ole aikaa opettaa. Toisaalta nuoret jaksavat tehdä pitkää päivää ja aina heidänkin joukostaan löytyy hyvinkin kehityskelpoisia yksilöitä. Parhaimpia ovat sellaiset, jotka tulevat uudelleen ja tietävät jo kuviot. Sesonkityö vaatii myös joustavuutta ehkä enemmän kuin normaalisti. Aina viikossa ei ole edes kahta vapaapäivää, vaan vapaata pidetään kun on hiljaisempaa vaikka tammikuussa joulusesongin jälkeen kevään hiihtokautta odotellessa.

Palkkaus vaihtelee. Jos on hyvä, saa myös hyvää palkkaa ja varsinkin, jos on valmis tekemään töitä niin paljon kuin jaksaa. Sesonkina on aina kiire ja töitä riittää tehtäväksi. Huhujen mukaan sesonkityöntekijät ovat kovia juhlimaan. Usein ne, jotka ovat ensimmäistä talvea töissä, ovat innokkaimpia juhlijoita. Kokeneemmat tietävät jo ettei liika bailaaminen ole hyväksi, koska silloin ei jaksa tehdä niin paljon töitä ja tulot jäävät pienemmiksi.

Monille Lapin hiihtomahdollisuudet ja muutkin harrastusmahdollisuudet toimivat houkuttimena. Talvi hiihtokeskuksessa on monen lasketteluun hurahtaneen unelma, mutta huvin vastapainona on myös kovaa työtä. Usein yöunetkin jäävät lyhyiksi, kun lyhyen sesongin ajan on ehdittävä mahdollisimman paljon. Oikein annosteltuna harrastuksia, juhlimista ja TYÖTÄ talven vietosta lapin hiihtokeskuksissa tulee oikein antoisaa.

Itse olin Ylläksellä sesonkityöläisenä 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sama meno siellä näyttää yhä jatkuvan 2000-luvullakin ainakin televisiosta tulleen ”Ylläs – huipulla tuulee” –sarjan mukaan tai Levin kausityöntekijöiden elämää kuvaavassa ”Rintheessä”-sarjassa.

If I sleep with you tonight, it doesn’t mean that I also ski with you tomorrow – Nikikid

Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia etsitään nyt Lapin hiihtokeskuksiin. Tule tapaamaan Staffpointin edustajia rekrytointipäivään

Ke 8.10.2014 klo 11.00 – 15.00

Trooli 2014 -palvelupiste, Läntinen rantakatu 53, 1. krs

Nuoria pestattiin Skanssissa

Julkaistu 24.4.2013, Katriina Mäkelä

Turun Skanssin keskustorilla oli torstaina 18.4. kova vilinä. Skanssiaisissa shoppailevien lisäksi paikalle saapui suuri määrä nuoria, jotka etsivät itselleen töitä. Kauppakeskuksen keskustorille oli nimittäin järjestetty rekrytointitapahtuma, ja paikalla oli useita nuoria rekrytoivia yrityksiä esittäytymässä sekä etsimässä uusia innokkaita työntekijöitä.

Tapahtuma oli yksi nuorisotakuun innoittama vastaisku nuorten työttömyydelle. Oli upea todistaa, kuinka työnantajat ja kouluttajat olivat innolla lähteneet mukaan, ja esittelypöytiä kannettiin paikalle lisää tapahtuman jo alettua. Rekrytointitapahtumaan oli haastettu mukaan työnantajia moneltakin alalta. Esimerkiksi mukana ollut LähiTapiola oli mielestäni ymmärtänyt tapahtuman tarkoituksen.

”Kun saimme haasteen osallistua, olimme jo palkanneet 12 kesätyöntekijää”, kertoi LähiTapiolan Salo-Lohjan paikallisjohtaja Olli Alho. ”Päätimme kuitenkin ottaa haasteen vastaan, ja haluamme nyt palkata vielä kymmenen nuorta meille kesäksi.”

Kesätyönhakijat olivatkin lähteneet liikkeelle, sillä nuoria pörräsi pöytien ympärillä taukoamatta. Muutama rohkea nuori oli uskaltautunut myös tapahtuman ”pestuu-pöydän” ääreen kertomaan itsestään ja osaamisestaan paikalla oleville työnantajille. Jokaisella heistä oli käsissään nippu omia ansioluetteloitaan. Näin kovan kilpailun aikana työnhaku vaatii uskallusta ja uusia lähestymistapoja, ja tämä oli mielestäni näiltä nuorilta hieno osoitus, että he hakevat töitä tosissaan.

Pestaa Nuori -kampanja haastaa työnantajia

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston, Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Trooli Junior -projektin kanssa osana Pestaa Nuori -kampanjaa. Samalla julkaistiin uudet www.pestaanuori.fi-verkkosivut, joiden kautta yritykset voivat haastaa toisiaan palkkaamaan nuoria työnhakijoita.

Tällä hetkellä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 37 000. Heistä 3 200 asuu Varsinais-Suomen alueella. Ei ihme, että nuorten työttömyys koetaan vakavana asiana.

”Viimeisen vuoden aikana nuorten työttömyys on kasvanut 25 prosentilla Varsinais-Suomen alueella”, Varsinais-Suomen TE-toimiston toimialajohtaja Jaana Hernelahti painottaa. ”Ainoastaan 15 prosenttia tarjolla olevista työpaikoista voidaan täyttää pelkästään perusasteen koulutuksen saaneilla. Loput työt vaativat korkeamman koulutuksen. Haastammekin nyt kaikki työnantajat tarjoamaan töitä nuorille.”

Myös Trooli junior -projektin projektikoordinaattori Eija Erlamo kannustaa työnantajia kantamaan kortensa kekoon nuorten syrjäytymistä vastaan.

”Tarkoituksemme on saada 500 yritystä merkittyä Pestaa Nuori -tarroilla, jotka yritys saa laittaa näyteikkunaansa, kun on palkannut nuoren”, hän kertoo ja esittelee punaista kampanjatarraa.

Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Tämä osaltaan estää syrjäytymistä ja edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Näin varmistetaan, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta.

Musta tuntuu, että töitä voi saada

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Marco Mikkola ja julkaistu 25.1.2013.

Musta tuntuu, että töitä voi saada jos kovasti hakee. Työskentelen maahanmuuttajien työllisyysprojektissa nimeltään Triangeli. Hankkeessa mm. haetaan työtä muualla kuin Suomessa syntyneille. Eräänä päivänä havahduin, että työkaverini on ihonväriltään aavistuksen tummempi kuin minä. Vaikka vapaa-aikaani kesän ja keväänkin tullen käytän auringon alla maaten, en usko, että pääsen samaan sävyyn kuin hän on. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta. Toinen kollegani pitää värikkäistä vaatteista, silti en kutsu häntä värikkääksi. ”Miten värillä voi olla muka väliä?” kuului taannoin suomalaisen yhtyeen sanoituksissakin. Entä saako taksin TE-toimiston eteen Möttönen nopeammin kuin Hussein työkkärin eteen? Anteeksi vain kaikki Möttöset, varsinkin Heidekenillä syntyneet varsinaiset suomalaiset.

Virossa asuessani olin pitkään ”suomalainen”, kunnes sain oikean identiteetin ja minua alettiin kutsua ihan omalla nimelläni. Ei nimi miestä pahenna sanotaan. Nimi liittyy vahvasti ihmisen identiteettiin ja on paljon kivempi terminä kuin ”suomalainen”. Kahden ystävättäreni yhteinen nimi on Laiha. Sinällään näppärä ja aikaa säästävä kun heitä ei tarvitse nimillä erikseen kutsua ja käyttää kahta eri nimeä. Yksi nimi sisältää jo kaksi yksikköä. Mutta mihin sitä aikaa sitten tarvitsee niin kovasti säästää? Erässä kirjassa puhutaan ajan luomisesta. Samaisessa opuksessa ei kyllä puhuttu kiireestä mitään. Ennemminkin ajan käytöstä ja sen suunnittelusta. Tämä kannattaa muistaa myös työn hakemisessa. Hyvä suunnitelma siitä mitä ja miten hakee on hyvä aloitus työnhaulle. Informaatiota on kyllä riittävästi saatavilla, kyse on pikemmin siitä miten lajitella sitä omaksi hyödykseen.

Arkipäivän työtehtävissäni olen huomannut, että viime kädessä merkitystä on sillä kuinka aktiivinen itse on, oli sitten kyse taksin tai työn saamisesta. Ensiksi mainitun saanee helpommin. Työn saaminen on haastavampaa, mutta ei mahdotonta. Ensin on luotava edellytykset sille, että sen mahdollistuminen olisi todennäköisempää. On turha kirjoittaa työhakemukseen ”Minuun voitte ottaa yhteyttä niin puhelimitse kuin sähköpostitse” mikäli sähköpostiaan ei lue usein. Hyvä tapa on myös vastata puhelimeensa sen soidessa. Aloitusrepliikiksi suosittelen myös jotakin muuta kuin ”häh”. Kontaktin saaminen työnantajaan on se mistä on hyvä lähteä. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tehdä itsestään esittely, näppärin tapa on ansioluettelo ja työhakemus. Ellei itse tiedä mitä siihen kirjoittaisi, saa siihen apua monestakin paikasta.

Autoin erästä asiakastani tekemään työhakemusta ja ansioluetteloa. Hän puhuu useita ymmärrettäviä suomenkielisiä sanoja osittain loogisessa järjestyksessä. Hänen ansioluettelossaan lukee suomen kielen osaamisen kohdalla ”kehittyvä peruskielitaito”. Vaikka dokumentit jotka teimme, näyttivät enemmän minun kuin hänen näköiseltään, saimme niiden avulla kontaktin työnantajaan ja hänet kutsuttiin haastatteluun. Tällä hetkellä hän kokeilee alan sopivuutta työkokeilun avulla, koska aina ei voi olla varma siitä ”mitä sitä haluaa isona tehdä”. Työnantaja lupasi, että hän saa ainakin määräaikaista työtä, mikäli ala hänelle soveltuu. Tällä hetkellä hänen kohdallaan asiassa onkin kyse siitä onko riittävästi työtä tarjolla eikä siitä valitaanko hänet siihen työhön. Kontakti on jo saatu ja kyvykkyys osoitettu. Enää toiveena on intiaanikesä, koska työllistyminen riippuu osittain siitä. Työpaikkani kahvihuoneessa on pieni maapallo, joka oikein tarkkaan katsoen näyttää kristallipallolta. Sitä tuijottaessa musta tuntuu, että ensi kesästä on tulossa lämmin.

Mikäli itse olet maahan muuttanut ja tarvitset apua esim. työnhakuun niin ota yhteyttä. Täällä Varissuolla apua saavat ne vähän kauempana syntyneet.

>> Triangeli-projekti

”Mitä saisi olla?”, kysyy Rautakansleri

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Tarja Tötterman ja julkaistu 23.11.2012.

Viime aikoina olen paljon pohdiskellut miltä maailma mahtaa näyttää nuoren työnhakijan näkökulmasta. Varmaankin siksi, että perheeseeni kuuluu neljä nuorta, jotka kaikki ovat äskettäin olleet tai ovat parhaillaan siinä tilanteessa että miettivät työ- tai opiskelupaikan hakuun liittyviä asioita. Itse kun olen jo viisikymppinen, niin on tuota aikaa päässyt vierähtämään siitä, kun olin noiden asioiden äärellä. Se oli joskus silloin kun dinosaurukset vielä laidunsivat vapaasti ja olit joko metsästäjä tai keräilijä …

Suurin ihmetyksen aiheeni on oikeastaan ollut se, että miten saisimme nuoret työnhakijat kiinnostumaan niistä palveluista joita TE-toimisto heille tarjoaa. Onko työkkärin julkisuuskuva nuorten silmin kerta kaikkiaan niin kuiva ja tylsä, että sieltä ei ole lupa odottaa oikeaa, konkreettista apua vaikeaan tilanteeseen? Onko Ketosen ja Myllyrinteen kuvaama pelottava ”Rautakansleri” se tyyppi, jonka nuori odottaa TE-toimistossa asioidessaan kohtaavansa?

Mitä palvelua nuoret haluaisivat TE-toimistosta saada? Mistä olisi nuorten itsensä mielestä heille oikeasti eniten apua? Ja miten osaisimme nuorille tiedottaa niin että olisimme kiinnostavia? Nuorisotakuun myötä entistä enemmän panostamme TE-toimistoissa nuoriin ja ideoimme uusia tapoja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vanhojakin konsteja kokeillaan edelleen samalla, mm. järjestetään rekrytointitapahtumia, joissa on paikan päällä työpaikkoja tarjoavia työnantajia. Miksi silti näissäkin tapahtumissa on usein vain pari tusinaa osallistujaa? Näin vanhan dinosauruksen on vaikea ymmärtää mikä voisi nuorta työnhakijaa enemmän kiinnostaa kuin tyrkyllä oleva työpaikka!

Onko nykyään niin, että nuorilla mielessä siintää niin voimakkaasti se tulevaisuuden tavoitteeksi asetettu unelmatyöpaikka, että ei tunnu motivoivalta tutustua työelämään ensin muita hommia tekemällä – niitä ns. ”hanttihommia” siis? Työnantajat kuitenkin työntekijöitä valitessaan arvostavat työkokemusta , oli se kokemus miltä alalta tahansa. Jos työnantajalla on valintatilanteessa vaihtoehtoina kaksi työnhakijaa, joilla on sama koulutus, mutta toisella ei ole lainkaan työkokemusta, niin veikatkaapas kumpi todennäköisesti tulee valituksi!

Aidosti kuitenkin nyt nuorilta mielelläni kuulisin mikä on kiinnostavaa. Erityisesti pidän radikaaleista ehdotuksista ja uusista näkökulmista. Ne saavat vielä vanhankin dinosauruksen tuntemaan, että on vasta äskettäin kuoriutunut ja haistaa jotakin tuoretta ja mielenkiintoista.

« Vanhemmat artikkelit