Kirjoittaja-arkisto: Varsinais-Suomen TE-toimisto

ForeAmmatti auttaa – Koulutuksesta ja ammatinvalinnasta kohti työtä ja ammattia

Mikä oli lempiammattisi pienenä? Eläinlääkäri, sairaanhoitaja, rallikuski vai poliisi? Entä nyt?

Ammatti ja työ luovat edelleen ihmisen minäkuvaa, vaikka lapsuuden haaveet olisivatkin muuttuneet. Oman alan löytyminen on monesti sydämen asia, mutta lisäksi voi olla hyödyllistä ottaa asioista muutenkin selvää. Tukea ja ohjausta saa monelta suunnalta, vanhemmat neuvovat, opo ja muut ohjaajat neuvovat, kaverit neuvovat, media neuvoo. Tietotulva! Ja keneen kannattaa luottaa eniten? Mistä saisi faktatietoa, miten asiat oikeasti ovat?

Foredata Oy:n tuottama ForeAmmatti-palvelu toimii maksutta osoitteessa foreammatti.fi. Sen kautta löytyy aluekohtaisesti tietoa 200 eri ammatin työllisyysnäkymistä tällä hetkellä ja aina vuoteen 2018 asti.

Otetaanpa esimerkiksi Tero, joka haluaa sairaanhoitajaksi Turun seudulle. Tero saa ForeAmmatista nopean sisältökatsauksen ammattiin, eli millaista on sairaanhoitajan työ, missä sitä tehdään ja vielä mihin aikaan vuorokaudesta Tero voi ennakoida työtä tekevänsä.

Seuraavaksi mietityttää, millä koulutuksella jo työssä olevat sairaanhoitajat toimivat. ForeAmmatti näyttää ammatin työllisten koulutusasteet Varsinais-Suomessa. Tero voi miettiä nyt, riittääkö aiottu koulutus kilpailuun avautuvista työpaikoista. Ammattikorkeakoulua kohti käy Teron tie.

Mutta millainen on työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sairaanhoitajien osalta? Täältähän se löytyy, eli Tero saa käsityksen, kuinka kovaan työpaikkakilpailuun hän on lähdössä. Vai olisiko kilpailu helpompaa naapurimaakunnissa? Tai jos löytyykin puoliso Savosta?

Raha kiinnostaa Teroa ja tietysti meitä kaikkia, oli sitten elämässä tavoitteena punainen tupa ja perunamaa, tai joitain muita unelmia. ForeAmmatti kertoo ammatin keskiansion ja ansionvaihtelun, eli millaista ansiota on esimerkiksi odotettavissa uran alussa. Sairaanhoitajien keskiansio Suomessa on muuten miltei 3 000 euroa kuukaudessa!

Sairaanhoitajien pulasta puhutaan koko ajan. Onko sitä oikeasti? ForeAmmatti näyttää ammatin kilpailutilanteen Varsinais-Suomessa ja koko maassa tällä hetkellä, eli Tero näkee karttakuvan, jossa on värein koodattuna eri alueet tilanteen mukaan. Tilanne on kirkkaan vihreä, eli hyvä. Entä se tulevaisuus sitten? ForeAmmatista saa näkyviin rinnalle toisen karttakuvan, joka kertoo Foredata Oy:n tekemän ennusteen ammatin tulevaisuuden näkymistä vuonna 2018. Tilanne näyttää sopivasti vihreältä, eli normaalilta.

Entä tilanne juuri nyt? Missä ja kuinka paljon on tällä hetkellä sairaanhoitajat avoimia työpaikkailmoituksia? ForeAmmatti louhii ilmoitukset, jotka on ilmoitettu TE-palvelujen ja Oikotien kautta. Keskimäärin sairaanhoitajan työpaikkailmoituksia on yli 40 kappaletta kuukaudessa! Lisäksi ForeAmmatti kertoo kuinka paljon sairaanhoitajien työpaikkailmoituksia on ollut kuluneen vuoden aikana. Tero näkee karttakuvan, johon on piirretty kaikki vuoden aikana avoinna olleet sairaanhoitajan työpaikkailmoitukset! Niitä on paljon Turun seudulla ja erittäin paljon kun katsoo koko Suomen karttaa!

Millaisia osaamisia työnantajat arvostavat? ForeAmmatti listaa ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita löytyy tämän ammatin ihan oikeista työpaikkailmoituksissa. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien hallinta ja ruotsinkielen taito!

Mutta mitä ovat ne työnantajat, jotka ovat ilmoittaneet avoimia paikkoja viime aikoina? Huoli pois, ForeAmmatti näyttää Terolle listauksen eniten työpaikkailmoituksia ilmoittaneista työnantajista. Nämä ovat varmoja tärppejä, joihin kannattaa kohdistaa omatoimista työnhakua jo opiskeluaikana.

Maailma toisaalta monimutkaistuu ja monipuolistuu koko ajan, mutta tietyillä samantyyppisillä osaamisilla voisi varmasti toimia muissakin tehtävissä. Tero löytää helposti ForeAmmatista samankaltaiset ammatit ja niiden näkymät, tässä tapauksessa esim. ylihoitajat ja osastonhoitajat, röntgenhoitajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat ja sosiaalihuollon erityisasiantuntijat.

Miten Teron käy? Löytyykö koulutuspaikka, löytyykö työpaikka? On varma, että ilmaiseksi ei tule mitään, vaan töitä saa tehdä niin ammatinvalinnan, koulutuksen kuin työllistymisenkin suhteen. Kilpailutilanne työmarkkinoilla ei ole se kaikkein helpoin juuri nyt. Mutta silti, koko ajan työpaikkoja avautuu kaikissa ammateissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tähän mennessä Foredatan tietokantaan on lisätty kaiken kaikkiaan jo pitkälti yli 100 000 työpaikkailmoitusta. Joku niistä voi olla Teron pesti. Ja joku on sinun.


Mikael Andolin
kehitysjohtaja

Foredata Oy

Omatoimi: Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Ammattilaisten tukea toisille ammattilaisille

Kaksi syyskuista aamua valkeni jännittävänä isolle joukolle ihmisiä: 8.9. ja 15.9. alkoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijoiden ja Työelämän Infopisteen yhteisellä ideoinnilla syntyneet Omatoimi-verkkovalmennuspilotit. Itsekin monenlaista työelämän käännettä kokeneena korkeakoulutettuna koin kiinnostavaksi ja haasteelliseksi valmentajan roolin ensimmäisissä, korkeakoulutetuille tarkoitetuissa työnhaun verkkovalmennuksissa. Valmennusten tavoitteena on antaa johto-, asiantuntija- ja päällikkötason työnhakijoille coaching-menetelmällä tuotettua työnhaun valmennusta. Pilotti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Omatoimessa työnhausta tehdään henkilökohtainen projekti, joka etenee omalla, sovitulla ja tavoitteellisella aikataulullaan. Onlinena tapahtuva valmentajan ja työnhakijan yhteistyö antaa parhaan mahdollisen yksilöidyn tuen työnhaulle – ajasta ja paikasta riippumatta, ilman ”luokassa istumisen pakkoa”. Valmennusta ei toteuteta tekniikka edellä, vaan työnhaun apuna käytetään meille kaikille tuttuja ja osin uusiakin välineitä. Jokainen valmennettava siis etenee omatoimisesti, muttei yksin.

Verkkovalmennus on sopiva yhdistelmä omatoimisuutta ja valmennusta

Syksyisten aamujen jännitys ja uteliaisuus muuttui melko nopeasti konkreettisiksi tavoitteiksi ja räätälöidyiksi työnhakuprojekteiksi. Käytännön toimenpiteet uuden työpaikan löytämiseksi ja saamiseksi aloitettiin välittömästi. Työnhaun esteitä on aina helppo löytää: haaste on siinä, miten ne murretaan. Jokainen työpaikka, työnantaja ja -hakija ovat uniikkeja, ja juuri tämä tekee valmennuksesta paitsi vaativaa myös antoisaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä – meilein, videoneuvotteluin, tiedostojen vaihdoin sekä perinteisten puheluiden ja tapaamisten avulla – oli vilkasta. Perinteisten työnhaun tapojen rinnalle on varsinkin akateemisessa maailmassa nousemassa sosiaalinen media, joten some-profiileita luotiin, muokattiin ja päivitettiin ahkerasti.

Tuoko Omatoimi työnhakuun jotain uutta ja mullistavaa? Tuskin, mutta uusia ideoita ja ajatuksia omaan työnhakuun ja vauhtia työllistymiseen se tuo varmasti! Pilottikursseihin osallistui 19 valmennettavaa, joista valtaosa pääsi työhaastatteluihin, ja tätä kirjoittaessani heistä on jo työllistynyt viisi ihmistä.

Valmennettavilta saamamme palautteen mukaan Omatoimen merkittävintä antia oli oman toiminnan ja osaamisen jäsentäminen ja avaaminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Jatkoa on luvassa: Omatoimi etenee joustavana ja tehokkaana verkkovalmennuksena alkuvuoden 2015 ajan. Pienryhmät starttaavat säännöllisesti, kunhan kymmenen innokasta on kasassa. Kiitos kaikille ja eteenpäin!

marko
Kirjoittaja KTM Marko Vainio toimi Omatoimi-valmennuksen coachina yhdessä VTM Marika Karhin ja KM Olli Laakion kanssa. Työelämän Infopiste toteuttaa Omatoimen lisäksi useita erilaisia yksilöllisesti räätälöityjä työnhaun valmennuksia Turun alueella.

Opiskelu onnistuu myös työttömänä

Työttömyysetuuden turvin on voinut opiskella päätoimisesti vuoden 2010 alusta lähtien. Mahdollisuuteen on tartuttu innolla: vuonna 2014 Varsinais-Suomen TE-toimisto on vastaanottanut keskimäärin 160 hakemusta kuukaudessa. Omaehtoista opiskelua koskevista ratkaisuista 70 % on ollut myönteisiä.

Media on lähiaikoina nostanut esiin tapauksia, joissa työttömyysetuudella opiskeleva on kokenut tulleensa kohdelluksi mielivaltaisesti. Yleensä kyse on ollut opintojen varrella vastaan tulleista tilanteista, kuten opintopistemäärän kerryttämisestä.

Saatua kielteistä päätöstä on myös saatettu verrattu jonkun toisen saamaan ratkaisuun. Tulkinta siitä, onko henkilöllä oikeus opiskella työttömyysetuudella vai ei, lähtee aina hakijan omasta tilanteesta tai muutoksesta siinä. Omaehtoisen opiskelun reunaehdoista on siksi vaikea esittää rautalankamallia. Tärkeää on huomioida seuraavat seikat: yhteydenotto TE-toimistoon ennen opintojen alkua, opintosisältöjen valinta sekä opintojen eteneminen vaaditussa aikataulussa.

Tähtäimessä työllistyminen

Jos olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja omaehtoiset opinnot kiinnostavat, käy TE-toimistossa hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. TE-toimiston asiantuntijan kanssa laadit suunnitelman, josta käy ilmi, mistä opintojen kokonaisuus muodostuu, missä opinnot on tarkoitus suorittaa ja mikä on opintojen arvioitu kesto.

Vaikka puhutaan omaehtoisesta opiskelusta, hakijalla ei ole automaattisesti oikeutta opiskella työttömyysetuudella tuettuna. Siksi on tärkeää pohtia opiskelua nimenomaan oman työllistymisen kannalta. TE-toimiston asiantuntijan kanssa arvioit koulutustarvettasi ja sitä, ovatko opinnot työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia. Oleellista on, että opinnot parantavat mahdollisuuksiasi työllistyä avoimille työmarkkinoille, tai säilyttää nykyinen työpaikka, jos olet työttömyysuhan alla.

Millaiset opinnot sitten ovat työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia? Vastaus riippuu sekä hakijasta että työssäkäyntialueesta, jolle opiskelun myötä on tarkoitus työllistyä. TE-toimistosta saat tietoa siitä, miltä työmarkkinat näyttävät jollakin kyseisellä alalla ja alueella.

Esimerkkejä omaehtoisiin opintoihin liittyvistä ratkaisuista

Ratkaisun oikeudesta omaehtoisiin opintoihin tekee oman TE-toimistosi koulutusten valintaryhmä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa ratkaisua voi joutua odottamaan pitkään, mikä on hyvä huomioida omaa hakemusta jättäessään. Yksi suurin syy kielteisiin ratkaisuihin on, että hakemus on jätetty vasta opintojen alkamisen jälkeen.

Muita yleisiä syitä hylkääviin ratkaisuihin ovat muun muassa, että hakijan työnhaku ei ole voimassa, pohjalla on jo koulutus, jolla työllistyy (esim. lähihoitaja hakeutuu sairaanhoitajaksi) tai hakeudutaan yleissivistäviin opintoihin, jotka eivät johda ammattitutkintoon.

Hakijalla saattaa myös olla jo esim. kaksi aiempaa koulutusta eri suuntautumisaloilta (esim. artesaani) ja hän hakee vielä kolmanteen suuntautumiseen. Kielteiseen ratkaisuun päädytään myös, jos hakijalla on suhteellisen tuore koulutus.

Opintojen eteneminen takaa opinto-oikeuden

Omaehtoisten opintojen tukemisen edellytys on opintojen päätoimisuus. Opintojen ns. päätoimisuusehto on 25 h/vko, 3 opintoviikkoa tai 5 opintopistettä/kk. Esimerkiksi korkeakouluopintoja tulee kertyä keskimäärin 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa edetään koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemisen toteamiseen riittää nykyään opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle. Tämä käy sähköisesti TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. Mikäli opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014, TE-toimisto on lähettänyt ohjeet omaehtoisen opiskelun etenemisen seurantaan.

Opiskelun aikana työnhakusi on oltava voimassa, mutta omaehtoisesti opiskelevalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä ilman, että kieltäytymisestä seuraa työttömyysetuuden menetys.

Lue lisää omaehtoisesta opiskelusta, työttömyysetuuden edellytyksistä ja etuuden saajan velvollisuuksista: Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

 

Asiakkaana ilman pankkitunnuksia

Omatoiminen verkkoasiointi ja siihen liittyvä tunnistautuminen sähköisissä asiakaspalveluissa ovat arkea suurimmalle osalle meistä. Päänvaivaa aiheuttaa korkeintaan se, miten moninaiset tunnukset ja salasanat pysyvät joko muistissa tai jossakin paremmassa tallessa. Ainut laajalti käytössä oleva tunnistautumiskeino ovat pankkitunnukset. Kansalaisena ja kuluttajana käytän niitä lähes joka päivä: maksan laskuja verkkopankissa; asioin eri viranomaisten kanssa; onnekkaana hetkenä ostan netistä lentoliput lomamatkalle.

Tämä verkossa tapahtuva niin sanottu vahva tunnistautuminen on mahdollista, mikäli olen asiakkuussuhteessa johonkin pankkiin. Uusia tunnuspalveluiden tarjoajia on odoteltu markkinoille, mutta toistaiseksi esimerkiksi kännykän pin-koodi tai sirullinen henkilökortti eivät ole lyöneet läpi. Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjoittamassa uusiksi lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta. Mutta toistaiseksi toimitaan pääasiassa pankkien tupas-järjestelmän varassa: tunnistuksia tehdään vuosittain 400 miljoonaa kertaa.

Kun käyttää aikaansa kirjautumalla erinäisille sivustoille ja palvelee itse itseään netissä, mieleen voi nousta hiljainen kapina: Missä kiireettömät ja tuttukasvoiset virkailijat? Olenko minä tämän sähköisen palvelun asiantuntevin käyttäjä?

Onhan heitä, ihmisiä, jotka eivät käytä tietokonetta saati sähköisiä palveluja. Toisille elämä verkon ulkopuolella on elämäntapavalinta ja monet tottumattomat netinkäyttäjät pohtivat syystäkin tietoturvakysymyksiä pankkiasioihin liittyen. Toisille tilanne on pakkorako: mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen pankkitunnuksilla ei ole.

Maksuhäiriömerkintä mutkistaa arkea

Jos henkilöllä ei ole pankkitunnuksia käytössään, tilanne liittyy usein merkintään luottotiedoissa. Maksuhäiriömerkintä, arkisemmin ilmaistuna luottotietojen menetys, ei ole enää marginaalinen ilmiö. Merkintöjen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2009 lähtien. Tammi-syyskuussa 2014 Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin oli kuluttajille merkitty yhteensä 1 188 000 uutta maksuhäiriötä. Vakavat ja toistuvat ongelmat omassa taloudessa johtavat luottotietojen menettämiseen. Loppuvuodesta 2014 luottotietonsa menettäneitä henkilöitä oli jo 367 000.

Arjen pyörittäminen ilman verkkopankkitunnuksia vie aikaa ja käy myös kukkarolle. Asiointi eri viranomaistahoilla vaatii käyntiä paikan päällä, usein jonottamista tai aikavarausta. Kymmenen euron laskun maksaminen pankin kassapalveluissa saattaa kustantaa liki toiset kymmenen euroa. Ja on tilanteita, joista ei selviä edes rahalla: taloyhtiön pesutuvan pyykkikoneeseen saa virtaa vain soittamalla palvelunumeroon, joka ei toimi prepaid-liittymällä – luottotietonsa menettäneen ainoalla mahdollisuudella käyttää kännykkää.

Kun lainaa, luottoa tai vakuutusta ei saa, esimerkiksi asunnon vuokraaminen vaikeutuu. Myös työn saaminen voi katketa luottotietojen puutteeseen. Työnantajalla on oikeus tarkastaa työnhakijan luottotiedot mikäli haussa on paikka, jossa käsitellään rahaa, tehdään merkittäviä taloudellisia päätöksiä tai työskennellään yksityiskodeissa.

TE-toimisto palvelee sähköisesti, puhelimitse ja kasvokkain

Myös TE-toimisto pyrkii ohjaamaan henkilöasiakkaansa ensisijaisesti verkkoon. Oma asiointi -palvelu on sujuva tapa hoitaa omaan työnhakuun ja TE-toimistoon liittyviä asioita: palvelussa voi aloittaa ja päättää oman työnhaun, päivittää yhteystietoja sekä tarkistaa omassa työllistymissuunnitelmassa sovittuja toimia. Verkkopalvelussa voi katsella omia työttömyysturvatietoja, työnhakutietoja sekä esitellä itsensä työnantajille CV-netissä. Pankkitunnuksilla kirjautuneena voi myös hakea työvoimakoulutukseen, vastata selvityspyyntöihin ja jättää hakemuksen starttirahasta sekä seurata sen käsittelyä.

Entäpä asiointi ”työkkärissä” ilman verkkopankkitunnuksia? Työnhaun saa voimaan henkilökohtaisella käynnillä päivystyksessä (Turussa klo 9–11), josta pääsee vuoronumerolla asiantuntijalle. Jatkossa TE-toimisto ottaa puhelimitse yhteyttä tai lähettää yhteydenottopyynnön kirjeitse. Tärkeää on aktiivisesti tarkkailla postiaan ja puhelintaan (puhelu tulee 0295 -alkuisesta numerosta). Myös työvoimakoulutukseen voi hakea ilman verkkopankkitunnuksia TE-palveluiden sivuilla ja tämän jälkeen vahvistaa hakemuksensa henkilökohtaisella käynnillä TE-toimistossa. Myös starttirahahakemuksen, palkkatukihakemuksen ja selvityspyynnön voi jättää kirjallisena.

Tarvittaessa nettiä voi käyttää myös TE-toimiston tiloissa. Opastusta kaikkien TE-toimiston sähköisten palveluiden käyttämiseen sekä verkkolomakkeiden täyttöön saa muun muassa Turun toimipaikan verkkoneuvojilta. Verkkoneuvojat päivystävät asiakaskoneilla kaikkina asiointipäivinä klo 9–11 ja 12–13. Ajantasaiset asiointiohjeet eri palveluihin liittyen löytyvät paikallisten TE-palveluiden sivuilta.

TE-palveluilla, KELAlla ja verohallinnolla on olemassa yhteinen sähköisen asioinnin tukipalvelu Tunnistus.fi. Se mahdollistaa verkkoasioinnin ilman pankkitunnuksia Väestörekisterikeskuksen sirullisella henkilökortilla käyttäen kortinlukijapäätettä. Kortin myöntää poliisiviranomainen, ja se on maksullinen.

TE-toimisto palvelee myös puhelimitse Työlinjalla. Valtakunnallinen puhelinpalvelu ei anna lausuntoja, mutta neuvoo ja opastaa eteenpäin monissa peruskysymyksissä ja ohjeistaa TE-toimistossa asioimiseen, muun muassa sähköisiin palveluihin liittyen. Työlinjalle voi ilmoittaa myös työnhaku- ja yhteystietojen muutoksista. Voi kysyä kouluttautumisesta, saada uraohjausta sekä työttömyysturvaneuvontaa suomeksi, ruotsiksi ja joiltain osin myös venäjän kielellä.

Henkilökohtaista opastusta kunnan ja valtion verkko- ja muiden palveluiden käyttöön saa myös Yhteispalvelupisteistä, joiden palveluneuvojat avustavat muun muassa verkkopalveluiden käytössä. Varsinais-Suomen alueella on useita Yhteispalvelupisteitä, joissa voi käyttää maksuttomia nettipisteitä ja saada apua verkkopalveluiden käytössä. Yhteispalvelupisteitä on tuotu paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat muutenkin. Turussa kauppakeskus Skanssista löytyy yhteispalvelupiste Monitori.

Tietoa pankkitunnusten ehdoista

Luottolaitoslain mukaan kaikilla kuluttajilla on oikeus saada peruspankkipalvelua. Tämä tarkoittaa, että pankki voi kieltäytyä tilin avaamisesta vain painavalla perusteella. Peruspankkipalveluksi katsotaan tavanomainen talletustili, tarvittavat tilinkäyttövälineet ja mahdollisuus laskujen maksamiseen tililtä.

Verkkopankkitunnuksia pankit myöntävät asiakkailleen pankkikohtaisin ehdoin. Yleensä tunnukset on sidottu tiettyyn tiliin tai sellaisen käyttöoikeuteen, mutta esimerkiksi Nordea tarjoaa Prepaid-pankkitunnuksia ilman, että asiakas on velvollinen avaamaan tiliä pankissa. Verkkopankkitunnusasioissa fyysinen käynti pankkikonttorissa on välttämätön, sillä asiakkaan tulee tunnistautua hyväksytyllä henkilötodistuksella.

Lue lisää pankkien verkkosivuilta:

Sirullisen henkilökortin myöntää:

Akateemisten työnhakuvalmennus alkamassa

Uusi työnhakuvalmennus, Omatoimi verkkovalmennus, on nyt tarjolla Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston työttömille asiakkaille, joilla on AMK tai yliopistotasoinen tutkinto suoritettuna. Omatoimessa saat monipuolista henkilökohtaista valmennusta ja ohjausta akateemisen työnhaun asiantuntijoilta. Koko valmennus tapahtuu kätevästi verkossa. Ilmoittaudu pikaisesti mukaan! Ensimmäinen valmennus starttaa syyskuussa!

Omatoimessa saat

  • työnhakutaitosi ja – paperisi ajan tasalle
  • löydät uusia kanavia työpaikkojen löytämiseen
  • henkilökohtaista tukea työnhakuusi niin verkossa kuin henkilökohtaisissakin tapaamisissa

Omatoimessa saat vapauden edetä omalla rytmillä tavoitteellisesti ja systemaattisesti kohti uutta työpaikkaa.

Valmennukseen osallistuminen edellyttää kykyä tavoitteelliseen projektimaiseen työskentelyyn, yleisten verkkomedioiden ja tietotekniikan perusosaamista sekä omaa tietokonetta ja Internetyhteyttä.

Jos haluat lisätietoja valmennuksesta tai ilmoittautua mukaan, soita Työelämän Infopisteeseen Marikalle (050 30 45 704) tai Ollille (0500 524 327).

« Vanhemmat artikkelit