Kirjoittaja-arkisto: Timo Rautavirta (TE-toimisto)

Merivälitys on merenkulkijoiden oma väylä työllistymiseen

rahtialus, meri

Varsinais-Suomen TE-toimistossa on pitkät perinteet merenkulkijoiden työllistämisessä. Noin kymmenen vuotta sitten Helsingin TE-toimiston Merivälitys kuihtui olemattomiin. Jäljelle jäi ainoastaan Turun TE-toimiston silloinen ”Mylly”, joka tänä päivänä kulkee nimellä Merivälitys. Ahvenanmaalla on myös pienimuotoista vastaavaa toimintaa, joka palvelee lähinnä saaren omia varustamoita.

Allekirjoittanut on ollut vastuussa Merivälityksestä noin kaksi vuotta. Tämän kahden vuoden aikana on tapahtunut aivan valtava kasvu toiminnan laajuudessa. Jostain syystä Merivälitys oli vaipunut unholaan niin työnhakijoiden kuin työnantajien keskuudessa. On ollut sangen mielenkiintoista rakentaa uudelleen tätä ainutlaatuista palvelua, josta toimistossamme ollaan kovin ylpeitä.

Ensimmäinen vuosi meni enimmäkseen opettelussa ja ainoastaan pienimuotoista merivälitystoimintaa harrastettiin. Käytyäni Sjöfartens Dag 2019 -tapahtumassa Maarianhaminassa alkoi toiminnan nousukausi, joka jatkuu edelleen. Merivälitys on myös luennoinut Suomen Merimies-Unionissa ja Suomen Laivanpäällystöliitossa. Lisäksi se vieraili Maritime Fair 2019 -messuilla Turun Aboa Maressa. Tulevana talvena Merivälitys vierailee vielä Meriturvalla ja lähtee seilaamaan kuivarahtialuksella Itämerelle.

Tänä päivänä Varsinais-Suomen TE-toimiston Merivälitys välittää työvoimaa koko Suomessa. Työnhakijan kannalta riittää, että on työhakemus voimassa, jotta voi työllistyä Merivälityksen kautta.

Työvoiman etsintä

Tänä päivänä noin 20 eri suomalaista varustamoa etsii työvoimaa Merivälityksen kautta. Suurin osa paikoista on suoravälityspaikkoja, jolloin varustamo ilmoittaa etsivänsä esimerkiksi matruusi yt-pätevyyden omaavia työnhakijoita. Merivälitys esittelee listan sopivista työnhakijoista varustamolle, joka ottaa yhteyttä heidän mielestä parhaiten sopivaan. Lopputulos tulee Merivälitykseen tietoon ja näin syntyy toivon mukaan työnvälitys.

Ikävä puoli työssäni on se, että joskus työnhakija kieltäytyy saamastaan työmahdollisuudesta. Silloin TE-toimiston on kirjallisesti selvitettävä miksi työnhakijalle ei työ sopinut.

Työpaikkoja on tarjolla laajalle skaalalle eri aluksia. On matkustaja-, rahti- ja kuivarahtialuksia. On myös ro-ro ja ropax-aluksia. Lisäksi työpaikkoja on tarjolla lautoille, tankkereille, bunkkereille ja myös kotimaan liikenteeseen.

Usein kyseessä on nopeita lähtöjä, toisin sanoen sairaspoissaoloja. Törnien pituudet vaihtelevat 2-6 viikon välillä. Paikkoja on avoinna niin miehistössä, päällystössä kuin konepäällystössä. Viikoittain useampi henkilö työllistyy Merivälityksen kautta.


Työtarjoukset

Yksi suosittu tapa rekrytoida työvoimaa varustamoille on laittamalla avoin työpaikka TE-palveluiden verkkosivuille. Työnhakijat ja työssäkäyvät voivat vapaasti hakea näitä paikkoja. Työnhakijalle saattaa myös tulla työtarjouksia postitse, jolloin oletusarvo on, että tarjottuja paikkoja haetaan ja ilmoitetaan asiasta TE-toimistolle. Kirjeessä on tarkat ohjeistukset siitä, miten toimia.

Jos työnhakija ilmoittaa, ettei hae kyseistä työpaikkaa, TE-toimisto selvittää asian kirjallisesti. Syitä voi olla lukuisia, joten mitään yksiselitteistä vastausta ei voi etukäteen antaa, onko syy jättää hakematta kyseistä paikkaa pätevä.


Merivälitys kouluttaa

Merivälityksellä on puitesopimus Aboa Maren ja Meriturvan kanssa kursseista, jotka suoritettuaan voi hakea lisäpätevyystodistusta Traficomilta. Käytössämme on noin 25 eri kurssia, mutta määrä tulee kasvamaan noin 30:en vuoteen 2020 mennessä.

Aboa Maren suosituimmat kurssit ovat ’GOC-täydennyskoulutus’ ja ’lääkintähuollon koulutus laivanpäällystölle sis. laiva-apteekin STCW A-VI/4-2’. Meriturvan suosituimmat kurssit ovat ’STCW Basic Safety Training’ -hätätilannetoiminnan peruskoulutus ja kertauskoulutus, ’Pelastuslautta- ja venemieskoulutus STCW A-VI/2-1’ (myös kertaus) ja ’STCW Nopean valmiusveneen kuljettajan kertauskoulutus STCW A-VI/2-2’.

Jos kurssin haluaa käydä TE-toimiston kautta, on suotavaa olla ajoissa yhteyksissä Merivälitykseen (vähintään 1 viikko ennen kurssia). Merivälitys antaa ohjeet, miten toimia. Jos asiakas hyväksytään koulutukseen, kurssimaksun lisäksi hän saa työttömyyskorvaukseensa kulukorvauksen. TE-toimisto ei osallistu Traficomin viranomaismaksuun tai yöpymiskustannuksiin.


Työnhakuprofiilin tärkeys

Ensisijaisen tärkeätä on, että asiakas hakee itselleen sopivia työpaikkoja. Oletusarvo on, että jos hakee esimerkiksi perämiehen positiota, on hakijalta löydyttävä vahtiperämiehen pätevyyskirja sekä voimassa oleva lisäpätevyystodistus, joka sisältää ainakin GOC-koulutuksen, Basic Safety Training –koulutuksen ja Security Duties -koulutuksen. Oletusarvoon kuuluu myös, että hakijalla on voimassa oleva merimieslääkärintodistus ja merimiespassi. TE-toimisto ei osallistu merimieslääkärintodistuksen tai merimiespassin viranomaismaksuihin.

Työnhakijaa ehdotellaan niihin positioihin, joita hän työnhakuprofiilissaan hakee. TE-toimistoon tulee hyvin nopeasti tieto, jos esimerkiksi lisäpätevyystodistuksessa on jotain häikkää. Silloin on syytä ottaa itse yhteyttä Merivälitykseen, jonka kanssa katsotaan mitä asialle voidaan tehdä.


Rohkeasti yhteyttä

Mikäli koet työnhakuprofiilin täydentämisen vaikeaksi, haluat osallistua kursseille tai ihmettelet ihan mitä vaan liittyen merenkulkuun, niin kannattaa ja saa olla yhteydessä Merivälitykseen. Yhdessä teemme työnhaustasi entistä sutjakkaamman.

henkilökuva

 

 

Ville Käldström

Varsinais-Suomen TE-toimisto

0295 044 821

ville.kaldstrom(at)te-toimisto.fi

Työllistyisinkö työvoimakoulutuksen kautta?

Olet lähettänyt jopa satoja työhakemuksia ja mielestäsi tehnyt kaikkesi, mutta työnhaku ei vaan tuota tulosta. Turhauttaa ja syystä! Mutta onko sittenkin vielä jotain tehtävissä?

Kun työttömyys pitkittyy ja se oma ala tai oma osaaminen ei enää työllistä, on aika miettiä uusia suuntia. Jokaisella meistä on se ”oma juttu”, josta haluaa pitää kiinni kynsin hampain, mutta mikäli se ei enää työllistä, on rohkeasti mietittävä vaihtoehtoja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Usein tässä kohtaa ihmismielen valtaa muutosvastarinta ja ahdistus siitä työmäärästä mitä uusi ala ja uuden oppiminen vaatii. Lähde kuitenkin liikkeelle siitä mitä jo osaat. Onko jokin työ, jossa olet hyvä, mutta et ole sitä koskaan varsinaisesti tehnyt työksesi? Tai olisiko jokin osaamisalue, jolla voisit laajentaa nykyistä osaamistasi ja sitä kautta edistää työllistymistäsi?

Mietitäänpä hetki tätä asiaa työnantajan näkökulmasta. Lounais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä on syntynyt uusia työpaikkoja ja työvoimapulaa. On paikkoja, mutta ei tekijöitä. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Kun työmarkkinoilla on pulaa tekijöistä, TE-toimisto hankkii työvoimakoulutusta, jotta tähän työmarkkinoiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Saamme TE-toimistossa jatkuvasti yhteydenottoja yrityksiltä, jotka tarvitsevat tekijöitä, mutta myös kouluttajat kyselevät uusien opiskelijoiden perään, koska heillä olisi jo työpaikka tiedossa, kunhan sopiva opiskelija löytyisi.

Työvoimakoulutus on ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on työllistyminen. Työvoimakoulutukset ovat pääosin lyhyitä, käytännönläheisiä koulutuksia, joiden tavoitteena on työllistyminen nopeasti, sillä työmarkkinoiden tarve on nyt eikä parin vuoden päästä. Usein suoritetaan myös vain tutkinnonosia, sillä jo tietyllä osaamisella voi työllistyä. Koska lähtökohtana on palvella työmarkkinoiden tarpeita, on koulutukset usein niiltä aloilta, joilla kysyntää tekijöistä. Vuonna 2019 koulutusten määrä Varsinais-Suomessa on ollut todella laaja ja parhaimmillaan koulutuksia on ollut haussa yli 150 eri aloilta. Osaan työvoimakoulutuksista on jo sidottuna valmiiksi työnantajayhteistyö, jolloin voidaan puhua myös rekrykoulutuksesta. Tällöin yrityksellä on tavoite palkata hyvin koulutuksesta suoriutunut opiskelija.

Jos opiskeluajoista on jo aikaa ja olet tottunut olemaan töissä, voi vain kuvitella sen tuskan mitä ajatuskin uudesta koulutuksesta aiheuttaa. Sekin on täysin ymmärrettävää, samaa tuskaa jakaa moni muukin työnhakija. Tästä syystä olen koonnut tähän TE-toimistossa usein kuultuja ajatuksia työvoimakoulutuksiin liittyen.


En voi hakea koulutukseen, koska mahdollisesti työllistyn

Jos työvoimakoulutuksen hakuvaiheessa tai koulutuksen jo alettua saat kokoaikaisen työpaikan, koulutus voidaan keskeyttää. Mikäli saat osa-aikatyön, voidaan neuvotella onnistuisiko opiskelu työn ohessa. Näin ollen työllistyminen ja koulutus eivät poissulje toisiaan.

hammasraattaat, tieto

En ole varma soveltuuko koulutus minulle

Kun haet koulutukseen, soveltuvat hakijat kutsutaan haastatteluun, jossa voidaan vielä keskustella avoimesti koulutuksen soveltuvuudesta juuri sinun tilanteeseesi. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit koulutukseen, mutta olet epävarma, sopiiko se sinulle, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä kouluttajaan tai TE-toimistoon ennen hakemista ja keskustella asiasta.

En tiedä mille alalle haluaisin kouluttautua

TE-toimistossa on lukuisia ilmaisia palveluita, joiden kautta voit selvitellä urasuunnitelmiasi. Esim. työkokeilu, koulutuskokeilu, ammatinvalinnanohjaus, uravalmennus. Kysy lisää!

En ole opiskelijatyyppi

Tiesitkö, että tämän päivän ammatillinen koulutus on todella käytännönläheistä ja toteutetaan suurimmaksi osaksi käytännön työtehtävissä. hitsaajat

Minulla on jo vuosien työkokemus, en tarvitse ammatillista koulutusta

Mikäli sinulla on jo tarvittava osaaminen, voit osoittaa sen näytöillä ja näin ollen koulutusaika lyhenee. Tarkoitus ei ole opiskella uudelleen asiaa, jonka jo osaat. Virallinen todistus osaamisesta on kuitenkin valttikortti työmarkkinoilla.

En halua sitoutua pitkään koulutukseen

Työvoimakoulutuksen tavoite on kouluttaa työvoimaa mahdollisimman lyhyellä koulutuksella ja nopeasti työmarkkinoiden käyttöön. Työvoimakoulutuksella voit työllistyä jo muutamassa kuukaudessa. Lisäksi aiempi osaaminen voi lyhentää koulutuksen pituutta.

Työvoimakoulutus ei ole taloudellisesti kannattavaa

Työvoimakoulutuksen ajalta saat saman työttömyysetuuden kuin työttömänä ollessasi sekä kulukorvauksen koulutuspäiviltä, joten se on sinulle edukkain tapa opiskella työttömänä ollessasi.


Tässä oli muutamia esimerkkejä asioista, joita meiltä TE-toimistossa paljon kysytään. Mikäli sinua jäi vielä askarruttamaan jokin asia koulutuksiin liittyen, suosittelen ottamaan yhteyttä Varsinais-Suomen TE-toimiston koulutusneuvonta OpinOveen. Varaa aika puhelimitse numerosta 050 395 4999 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen opinovi.turku@te-toimisto.fi

ohjaus, neuvontaPalataanpa alkuun ja siihen sinun tilanteeseesi. Haastan sinut nyt miettimään sen oman mukavuusalueen ulkopuolelta mikä voisi olla se työ tai osaaminen, jolla voisit parantaa mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla? Oman osaamisen tai mahdollisuuksien tunnistaminen, sekin voi olla vaikeaa. Suosittelen avuksi työhönvalmentajaa, jonka saat henkilökohtaiseksi ns. tukihenkilöksi täysin maksutta TE-toimiston kautta. Lisäksi työhönvalmentajalla voi olla sinulle jokin täysin uusi idea työnhakuun liittyen, jota et olisi koskaan tullut edes itse ajatelleeksi tai jokin kontakti työmarkkinoille, josta voi alkaa sinun uusi urasi. Jos kiinnostuit työhönvalmentajasta, ota yhteyttä omaan vastuuvirkailijaasi niin hän tekee tilauksen.

Meidän tavoitteemme TE-toimistossa on se, että sinä työllistyt. On ilo nähdä onnistumisia, kun työnhakijat työllistyvät palveluiden ja työvoimakoulutusten kautta, jopa nopeallakin aikataululla. Olen miettinyt, onko työvoimakoulutuksessa mitään hävittävää? En ole itse keksinyt ainuttakaan syytä. Parhaassa tapauksessa laajennat osaamistasi ja työllistyt. Katso kaikki haussa olevat työvoimakoulutukset osoitteesta www.te-palvelut.fi

Heidi Jaarinen
Heidi Jaarinen

Asiantuntija

Palveluohjaus, Osaamisen kehittämispalvelut

Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kenelle osaaminen ja sen vastakohta osaamattomuus kuuluu?

Olen Eija Erlamo ja olen työskennellyt 23 vuotta työhakijoiden parissa eri työllisyyshankkeissa ja TE-toimistossa. Työssäni olen lukuisien työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden kanssa päässyt miettimään puolin ja toisin osaamista, sen puutetta ja jopa liikaosaamista. Itse olen ikäni kärsinyt luki- ja oppimisvaikeuksista mutta siitäkin huolimatta viimeisen viiden vuoden aikana ajanut ajokortin, suorittanut amk-tutkinnon sekä ammattitutkinnon, kaikki työn ohessa. Usein uuden oppimiseen on ajanut uteliaisuus ja itsensä voittaminen. Tuskaista se on usein ollut mutta jotain niin kovin kiehtovaa ja koukuttavaakin. Kokopäiväisen opiskelun vaihtoehto on perheelliselle aikuisella lähes mahdottomuus, jolloin olen koittanut hakea ne kaikki mahdolliset muodot, joilla voi opiskella ja oppia päätyön rinnalla. Kaikki opinnot ovat lähteneet omasta lähtökohdasta, ilman että ovat liittyneet mitenkään tekemääni päivätyöhön. Viimeisin hanke, jossa työskentelin, oli FEMMA-välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa hankkeessa, jonka kautta aloin purkaa käsitettä opinnollistaminen.

Opinnollistaminen terminä on edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin useimmille vieras. Eikä sitä kannata liian pitkäksi aikaa jäädä miettimäänkään. Kysehän on siitä, että se osaaminen, jota ei ole oppilaitoksen tunnustamalla tavalla tunnistettu ja dokumentoitu on osaamista ilman todistusta. Siitä voi olla itselle hyötyä ja monille muillekin. Mutta jos haluaisit todentaa sitä ammattitaidoksi, vaikka hakiessa töihin, tai ”AHOToida” ja hyväksilukea sitä uusissa opinnoissa niin ”pelkkä” osaaminen on liian abstraktia. Se täytyy pystyä näyttämään voimassa olevin ammattialan kriteerein. Ja näyttääkseen se, tarvitaan opinnollistamisen kaltaista prosessia. Työllisyyttä edistävissä hankkeissa työympäristöt ovat ehkä tehty vastaamaan oikeaa työpaikkaa tai oppilaitosta vastaavaa tilaa, jolloin näytön osat voidaan ohjatusti suorittaa hankkeessa. Osaamistodistusta hanke ei voi tehdä, sen tekee oppilaitos, jotta se on pätevä. Se ei tallennu mihinkään henkilökohtaiseen osaamispankkiin kuten perus- ja ammattitutkinnot. Mutta jatkuvaa kehitystyötä on senkin suhteen käynnissä. Opintokeskus Sivis on kehittänyt uutta visuaalista osaamismerkkiä järjestö- ja yhdistyspuolelle. Merkin saaja voi itse päättää, missä hänelle myönnettyä merkkiä haluaa jakaa. Ne kuvaavat osaamista paremmin kuin ehkä itse sanoitettuna ja ovat liitettävissä, vaikka LinkedIniin tai ns. osaamispassiin.

Monissa työelämän seminaareissa alansa ammattilaiset tuovat puheenvuoroissa esille osaamisvajeita, kohtaanto-ongelmia sekä työelämän vaateita nyt ja tulevaisuudessa. Mutta missä kohtaa työtön tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan suhteessa osaamiseen vaatimuksiin? Työnhaussa olisi erittäin oleellista tunnistaa oma osaaminen suhteessa avoimeen työpaikkaan mutta luonnollisesti suhteessa myös kilpaileviin työnhakijoihin. Olenko yli- vai alikoulutettu, täytänkö lakisääteiset vaatimukset tiettyihin ammatteihin, riitänkö näillä taidoilla? Pitkään pois työelämästä oleminen aiheuttaa vaatimattomuutta omista taidoistaan, niiden pelätään ruostuneen. Toisaalta rinnalle on hyvinkin voinut kehittyä aivan uutta osaamista ”kuin itsessään” vaikkapa vapaaehtoistyössä, taloyhtiön tehtävissä, perheen parissa, verkkokursseilta tai kansalaisopiston kurssien kautta. Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen työpajaverkosto ja kolmas sektori ja kaupunkien kuntouttava työtoiminta, jotka antavat vuosittain sadoille työttömille paikan oppia ja parhaimmillaan asiakkaan innostuessa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinnon tasoisia näyttötutkintoja. Enimmäkseen näytöt tähtäävät yhteen perustutkinnon osaan.

Otetaan vaikkapa ravintola- ja catering-alan perustutkinto, joka koostuu kuudesta pakollisesta tutkinnon osasta ja 18 valinnaisesta osasta. Monelle työ kahvilassa on ammattina haaveile, ja he yleensä ovatkin aktiivisia harjoittamaan osaamistaan vaikkapa vuosittaisilla ravintolapäivillä ja suvun juhlissa ja tuotosten esittely blogeissa on tuttua. Jos henkilö haluaisi suorittaa osatutkinnon kahvilapalveluista niin suosittelisin heitä perehtymään sen tutkinnon osa-alueisiin (vaikkapa opetushallituksen osaan.fi-sivuilta). Arviointikohdat kertovat, että tämän tutkinnon osaan mitä ilmeisimmin tarvitaan oikeaa työympäristöä oppimispaikkana. Tullaan siis taas sen peruskysymyksen ääreen: missä oppiminen koko komeudessaan voi tapahtua, ellei se tapahdu koulussa? Todellisia työpaikkoja kohtaan esitetään monissa tämän hetken kannanotoissa toiveita oppimisen paikoiksi. Siinähän ei ole mitään uutta. Uutta toki on se, jos ne korvaavat koulussa tapahtuvan opiskelun. Ja uutta olisi sekin, jos tarjolla olisi kaikille avoimia näyttötutkintotapahtumia / -päiviä / -viikkoja, jolloin kynnys käydä testaamassa tämän hetkistä osaamistaan suhteessa tutkintojen vaateisiin madaltuisi. Vielä ei tulisi hylkyjä, ei arvostelua eikä todistusta mutta keskustelua osaamisen tasosta. Paikalla voisi olla oppilaitoksia ja rekrytoivia yrityksiä, jotka voisivat bongailla talentteja, sopia kouluttajien kanssa tarjolla olevasta oppimispaikoista, työpaikoista, oppisopimuspaikoista, työkokeilupaikoista. TE-toimiston kanssa voitaisiin sopia myös muista oppimista tukevista paikoista ja palveluista. Uskon, että monelle kynnys ostaa lasillinen maitoa koko lehmän sijaan olisi matalampi.

Tulevaisuuden töistä puhutaan paljon ja usein se heittää huolen varjon jopa työelämässä oleville. Sillä arviolta miljoonan suomalaisen osaaminen vaatisi päivittämistä. Vaikka olemme päivästä toiseen töissä! Mutta onhan se pakko myöntää, että monet työkalut, ohjelmistot, lain uudet pykälät ja vaikka mikä on opittu työssä, ei koulussa. Varsinkin jos tutkintoa ei ole tämän vuosituhannen puolella päivitetty. Ammattista toiseen olemme voineet ajautua vahingossa mutta miksemme uskalla haastaa itseämme todentamaan tuota ”vahinkoa”! Tutkijat osaavat kertoa, että tulevaisuuden työt sisältävät mm. 3D-printtausta, edelleen vuorovaikutteisuutta, joka ei häviä mihinkään kuin ei myöskään kulttuurityö. Eläkkeen koetaan olevan syrjäyttävä malli joka tulee sitä myötä häviämään. Joten osaamisen ikärajat häviävät.

Mikä sitten elinikäisen oppimisen tulevaisuus yksilön kannalta on? Itse ikuisena opiskelijana näen, että kerran aikuisena opiskelemaan lähtenyt henkilö jää niin koukkuun siihen ”elämäntapaan” että hän helposti hakeutuu seuraaviin opintoihin entistä avoimin mielin. Mutta miten voimme tukea heitä, joita pelottaa opiskelu erilaisten huonojen kokemusten vuoksi? Myös rahoitus oppimisen tukemiseen eri kohderyhmille on tärkeä asia. Jos näyttöön perustuvat tutkintojen suorittajat lisääntyisivät valtavasti niin sekin vaatisi yhteiskunnalta kannanottoa siihen, miten oppilaitoksilla on siihen resursseja, miten työpajatyyppinen toiminta voisi laajentua ja miten osaamistodistusten dokumentointiin jatkossa suhtaudutaan. Kesä on monelle opiskelijalle ja työssä olevalle levon aikaa mutta tulevaisuudessahan se voi olla aika vuodesta, kun opitaan aivan uusia taitoa! Iloa oppimiseen ja armollisuutta kömmähdyksiin, oppimiseen kuuluu myös epäonnistuminen ja sen opittuaan tulevaisuus on täynnä vain mahdollisuuksia.

Kiitän haastattelun muodossa artikkelin laadintaan osallistuneita: Eira Lipponen / Raseko, Janiika Saarinen / Raision kaupunki, Sanna Rose ja Tarja Hemminki-Tuominen / Liedon Kisällin työpaja, Pirkko Kuhmonen / Turun Aikuiskoulutuskeskus, Airi Reunanen / Valo-valmennus.

Eija Erlamo
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kuvat: monicore, Free-Photos / Pixabay

Osaamiskartoitus mahdollistaa taitojen näyttämisen käytännön työssä

Työttömille työnhakijoille suunnattu Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus järjestettiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Käytännönläheisen kartoituksen tarkoituksena oli selvittää alan ihmisten osaaminen ja saada sen pohjalta heidät suuntautumaan joko työelämään tai täydentävään koulutukseen. Uutta oli se, että työnhakijoilla oli mahdollisuus työllistyä suoraan mukana olleeseen yhteistyöyritykseen.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksen, Turun ammatti-instituutin ja TE-palvelujen yhteinen Asiakaspalvelun ja tarjoilutyön osaamiskartoitus toteutettiin 26.2.–9.3. DataCityssä ja Sunborn Sagan ravintoloissa. Kymmenpäiväiseen kartoitukseen sisältyi niin hyödyllisiä tietoiskuja kuin käytännön työskentelyäkin Sunborn Sagan toimipisteissä.

Kyseessä oli uudenlainen osaamiskartoitus, jossa työnhakijalla oli mahdollisuus työllistyä suoraan kartoituksessa mukana olleeseen yritykseen, Sunborn Sagaan, ja samalla työnantajataholla oli lupa ”syödä kuormasta”. Uutta oli myös se, että kartoitus toteutettiin klo 6–24 välillä, työnantajan toiveiden mukaan. Aiemmin osaamis-kartoitukset ovat olleet ilman yhteistyöyritystä toteutettuja, koulumaisempia kokonaisuuksia, joissa osallistuminen on tapahtunut ainoastaan päiväsaikaan.

 

Kati Heino ja Jarno Saarinen ovat nykyisin työtovereita Naantalin kylpylässä.

Kattava tietopläjäys

Kaikkineen kymmenen vuotta erilaisissa ravintola-alan työpaikoissa toiminut Tarja työllistyi kartoituksen myötä hovimestariksi Naantalin kylpylään. Tätä ennen hän ei kauaa tosin työttömänä joutunut olemaan, eikä hänellä ole koskaan ollut vaikeuksia saada töitä.

– Osaamiskartoituksesta jäi kaiken kaikkiaan hyvä tunnelma. Velvoittavan kutsun saadessani olin aluksi hieman skeptinen, että ”miksi minun nyt täytyy tällaiseen mennä näyttämään, että osaan tehdä töitä”. Tykkäsin kuitenkin siitä, että sain monipuolisia tehtäviä kylpylän ravintoloissa ja että kartoituspäivät olivat erilaisia. En ole katunut, että osallistuin, hän toteaa.

Kuukauden verran nykyisessä työssään toiminut hovimestari piti kartoituksen sisältöä varsin kattavana. Osallistujia opastettiin muun muassa tietotekniikan ja työelämätietouden suhteen.

– Kokonaisuutena se oli oikein sopiva tietopläjäys. Se oli erityisen hyvä, että kävimme uuden alkoholilainsäädännön yhdessä läpi, hän toteaa, ja kuvaa uuden, vaihtelevan työnsä olevan kuin tehty hänelle, sillä asiakaspalvelu on aina ollut lähellä sydäntä.

Kati sai niin ikään osaamiskartoitukseen velvoittavan kutsun. Sittemmin hän työllistyi Naantalin kylpylään tarjoilijaksi.

– Itse ehdin olla melko lyhyen ajan työttömänä, että siinä mielessä velvoittava kutsu osaamiskartoitukseen hiukan hämmensi. On kuitenkin hyvä, että tällaisia järjestetään, jotta ihmiset saavat työpaikkoja.

Tarjan mukaan ravintola-alan työnhaussa kannattaa pysyä positiivisena ja ennen kaikkea aktiivisena. Verkostojen luominen on tärkeää ja vaikka ala on laaja, sana kulkee.

– Nykyisin on myös näitä koevuoroja, joihin kannattaa yrittää päästä. Koevuoroissa voi mennä pariksi tunniksi kokeilemaan työtä uudessa paikassa.

Mainio tapa näyttää osaamistaan

Naantalin kylpylän ravintolatoimen päällikkö Jarno Saarinen kävi yhtenä kartoituspäivänä kertomassa työnhakijoille avoimista paikoista ja yrityksen toiminnasta. Kokemus osoittautui positiiviseksi, ja sai näin ollen myös hämmentymään.

– Lähtiessäni DataCitystä olin hiukan hämilläni siitä, miten tällaiset henkilöt voivat olla ilman töitä, hän muistelee ja toteaa samaan hengenvetoon, että mikäli tässä ajassa kouluttautuu ravintola-alalle, työllistymismahdollisuus on 110 prosenttia!

Saarinen pitää osaamiskartoituksia erittäin käyttökelpoisena tapana rekrytoida juuri niiden käytännönläheisyyden vuoksi, ja Sunborn Saga haluaakin olla myös jatkossa kartoituksissa mukana.

– Se, että työnhakija pystyy omalla työllään osoittamaan osaamisensa, on minusta parempi kuin hyvä. Normaalissa haastattelutilanteessa on haastavaa tehdä lyhyessä ajassa päätös siitä, onko juuri tämä se oikea tyyppi. Haastavaa se on myös työnhakijalle, jonka pitäisi tuossa ajassa vakuuttaa, että on tosi hyvä.

Ravintolatoimen päällikön mukaan kartoituksen aikana nähdään myös henkilökemioiden toimivuus, mikä on ensiarvoisen tärkeää tämän alan töissä. Toisaalta vältytään myös siltä, ettei kesätöihin palkattu työntekijä totea kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei työ ollutkaan yhtään sitä mitä hän oli odottanut.

Elämäntilanteet otetaan huomioon

Hovimestari ja ravintolatoimen päällikkö toteavat ykskantaan, että vuorotyötä sisältävän ravintola-alan houkuttelevuudessa on toki ongelmansa. Tarja kertoo havainneensa ilmiön, jossa vastavalmistuneet vaihtavat alaa kokonaan. Saarinen arvelee osasyynä olevan alan markkinoinnin paljolti väärillä termeillä.

– Aina puhutaan vain työn raskaudesta, vuorotyöstä ja työoloista. Sen sijaan olisi otettava esille, mitä kaikkia mahdollisuuksia alalla on. Esimerkiksi etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Tällä alalla on myös erinomaiset mahdollisuudet niille, jotka haluavat kehittyä ja luoda jotain uutta. On paljon työpaikkoja, joissa voi tehdä vaikka ja mitä.

Saarisen mukaan Sunborn Sagassa työntekijälle annetaan mahdollisuus punnita, mitkä työtehtävät erityisesti kiinnostavat, ja omaan työhönsä on mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijän luovuus ja ideat huomioidaan. Niin ikään hänen elämäntilanteensa pyritään ottamaan huomioon parhaimman mukaan, toki mahdollisuuksien rajoissa.

– Meillä kaikilla on perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Vaikka työ on tärkeä osa elämää, ei se kuitenkaan ole koko elämä. Jos työ, perhe-elämä ja harrastukset ovat sopivassa balanssissa, on silloin meidänkin etu, että työntekijä voi hyvin. Pyrimme luomaan hyvät toimintaedellytykset, jotta työntekijät pystyisivät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, Saarinen kertoo.

Tarjoilijana toimivan Katin jousto työvuorojen suhteen Sunborn Sagassa suorastaan yllätti.

– Nyt olen tehnyt pelkästään aamuvuoroja. Edellisestä työstäni jouduin jäämään pois juuri työaikojen takia.

Sunborn Sagan työntekijät mitä ilmeisimmin viihtyvät työssään. Tästä kertonee se, että yrityksessä on huomattava määrä pitkiä työsuhteita.

– Kyllä se viestii siitä, että jossakin olemme onnistuneet, Jarno Saarinen miettii.

Jaakko Virrankoski
Asiantuntija
Varsinais-Suomen TE-toimisto

50 nuorta kesätöihin alueen yhdistyksiin OP Turun Seudun tuella

Tulevana kesänä 50 Turun seudulla asuvaa 15-17-vuotiasta nuorta pääsee jälleen 2 viikoksi kesätöihin alueen yhdistyksiin OP Turun Seudun tuella. Pankki maksaa yhdistykselle nuoren palkan, 400 euroa/nuori.

Mukana kesätyökampanjassa on iso joukko Turun alueen yleishyödyllisiä yhdistyksiä sekä monen tyyppisiä pestejä. Luvassa on koko joukko mielenkiintoisia tehtäviä esimerkiksi lasten ja nuorten leireillä, urheilukerhoissa ja kesätapahtumissa.

Nuoret voivat hakea kesätyöpaikkaa lähettämällä hakemuksensa suoraan yhdistyksille 17.4. mennessä. Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät verkosta uusi.op.fi/turku. Yhdistykset haastattelevat ja valitsevat kesätyöntekijänsä hakuajan päätyttyä.


Kesätöitä sinulle, 15-17-vuotias nuori!

OP


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Kesätyö:

  • Merivälitys on merenkulkijoiden oma väylä työllistymiseen 18.11.2019 - Varsinais-Suomen TE-toimistossa on pitkät perinteet merenkulkijoiden työllistämisessä. Noin kymmenen vuotta sitten Helsingin TE-toimiston Merivälitys kuihtui olemattomiin. Jäljelle jäi ainoastaan Turun TE-toimiston silloinen ”Mylly”, joka tänä päivänä kulkee nimellä Merivälitys. Ahvenanmaalla on myös pienimuotoista vastaavaa toimintaa, joka palvelee lähinnä saaren omia varustamoita. Allekirjoittanut on ollut vastuussa Merivälityksestä noin kaksi vuotta. Tämän kahden vuoden aikana on tapahtunut aivan valtava kasvu toiminnan laajuudessa.

Kumpaa käyttäisi työnhaussa – mato-onkea vai verkkoa?

Kalastus ongella: Koukkuun asetetaan syötti, heitetään koukku kohoineen veteen, odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen. Lähde: kalassa.net

Möin lehtiä kolme viikkoa runsaat 20 vuotta sitten. Jo tuossa ajassa opin lehdistä, ihmisistä ja itsestäni, mutta ennen kaikkea myynnistä.

Itselle jokainen puhelu oli hermostuttava, alkuhengittelyä vaativa toimitus, johon ladattiin suuret toiveet. Puhelu päättyi riemuun tai mahalaskuun, useimmiten jälkimmäiseen. Se oli kaikki tai ei mitään. Eräs ystävällinen nainen huokaisi pitkän puhelun päätteeksi: ”Sinä voitit, tilataan sitten!” Kiva juttu, mutta Yksi kortti kerrallaan -taktiikka ei juurikaan lihottanut tilipussia.

Erityisesti mieleen on jäänyt hetki, kun seisoin kokeneempien myyjien huoneen kynnyksellä, tarkkailin ja kai vähän hämmästyin. Homma oli rauhallista ja rutiininomaista. Hyvät myyjät eivät uhonneet lämäävänsä maaliin jokaisessa puhelussa, vaan heitä seuratessa mieleenpainuvaa oli työn päämäärätietoisuus ja etenevyys. Myyjät soittivat paljon – erittäin paljon – puheluita, uutta päättyneen perään. Puhelut olivat kohteliaita – ja usein lyhyitä. Vasta kun myyjä kohtasi vastakaikua, alettiin tehdä kauppaa. Heille soittaminen oli se kohta päivittäistä perusduunia, jossa kartoitettiin laajasti ostajakuntaa. Kauppojen syntyminen murto-osassa kaikista puheluista riitti. Volyymi ratkaisi. Opin että hyvät myyjät eivät suhtautuneet liikaa tunteella hommaan, johon ei kuulu suhtautua liikaa tunteella.

Lopettaessani olin tienannut 900 markkaa ja pitsalahjakortin, minkä saamista taisi avittaa sisustuslehden tilannut oma äiti, joka ei sisustuslehtiä lukenut. Hyvät myyjät heittivät verkkoja, minä olin istunut työvuoroni puristaen mato-onkea.

Lehtimyynti ja työnhaku eroavat paljon toisistaan, mutta yksi asia on yhteinen: molemmissa on kysyttävä itseltään, miten aikoo kalastaa.

Joillekin uusi työpaikka avautuu hienosti tuttujen suositusten kautta, ja joitakin onnestaa ensimmäisellä hakukerralla. Mutta useimmille meistä työnhaku on pidempi prosessi.

Tänä päivänä teen työtä, jossa liikutaan päivittäin yritysten ja työnhakijoiden rajapinnassa. Työuran ohjauksen ammattilaisemme tsemppaavat työtä hakevia, hiovat työkalut kuntoon ja luovat yhteyksiä yrityksiin ratkaisuja etsien. Usein yksi tärkeimmistä askelista on ongen hylkääminen.

Onkiminen on useimmiten sitä, että vastataan avoimiin työpaikkailmoituksiin sitä mukaa, kun sopivia esiin pulpahtelee ja katsotaan, nappaako. Kun vesi on aikansa kohoa keinutellut, heitetään seuraavaan paikkaan. Usein toiveet ovat korkealla ja tunnelataus suuri joka heitolla. Koska avointa paikkaa hakee kymmeniä tai satoja, jo laskukaavan mukaan todennäköisyys saada saalis on pieni. Jos samaa paikkaa on hakenut 50 toiveikasta, heistä 98 prosenttia tullaan hylkäämään. Rannalle jää väistämättä aina tyyppejä, jotka ovat hyviä ja osaavia. Kärjistäen voisi suositella työkalastusta pelkällä ongella vain kilpailuhenkisille riskipelaajille, joilla häviö ja ei-sanat eivät mene nahan alle.

Kun työnhakija rohkaistuu käyttämään verkkoa, uskallan väittää, että ratkaisu tulee nousemaan esiin, ennemmin tai myöhemmin. Usein riittää, että on tuhti lista oman alan organisaatioita, joista on selvitetty oikeat yhteyshenkilöt, osuva CV sekä napakka sähköpostiteksti. Koska viestit tuppaavat hautautumaan kiireisten työnantajien posteihin, usein pitää tehdä soittokierros perään. Ote on määrätietoinen ja etenevä. Moni työnhakija on kertonut, että kynnys soittaa laskee puhelu puhelulta. Monelle on tärkeää huomata, ettei pikainen tiedustelusoitto ole yrityksen häirintää, vaan arvostavaa kiinnostuksen osoittamista yritystä kohtaan. Verkkojen vesille heitto on päivittäistä perusduunia, jossa vasta kartoitetaan tilannetta, närästävät tunnekuohut vaimentaen. Työsopimukseen tarvitaan vain yksi osuma kaikista yhteydenotoista. Tällöin volyymi ratkaisee.

Tämän työn suurimpia palkintoja on saada todistaa vierestä, kuinka verkon heittäminen toimii. Lähetellään viestejä, tehdään esittelyä CV-nettiin, soitellaan, piipahdetaan yrityksissä, someillaan, työstetään työnäytekoontia verkkosivuille, luetaan uutisia, tehdään jopa video-esittelyjä – mikä itselle parhaiten sopii. Eikä lopeteta, vaan lähetellään taas uusia viestejä uusiin paikkoihin. Kun on liikkeellä ja laajasti verkot vesillä, on suuri todennäköisyys saada lopulta osumia.

Jos verkon heittelyyn kaipaa kaveria apuun, monenlaisia palveluja on saatavilla esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Verkot siis vesille ja menestystä työnhakuun. Vanhaa kunnon mato-onkea taas toivottavasti päästään kokeilemaan monta kertaa kesäisillä, tyynillä vesillä. Aurinkoista suvea ja kireitä siimoja!

Kati Lehtiö Cimson 120x150

 

Kati Lehtiö
viestintäpäällikkö
Cimson Koulutuspalvelut

Elektroniikkajätti Powerin yllätysrekry Turussa – palkkaa 40 uutta työntekijää

Lähikuukausina Suomea vallannut elektroniikkajätti Power aikoo palkata lisää henkilökuntaa Turun toimipisteeseensä. Avoinna on peräti 40 paikkaa osastovastaavan, myyjän ja kassahenkilön tehtävissä. Haku päättyy jo 14.6.

Hansakorttelissa sijaitseva Power avasi ovensa 19.5. Raision Kuninkojalla sijaitseva Power-myymälä puolestaan avautui muutama päivä aikaisemmin.


Elektroniikkajätti Powerin yllätysrekry Turussa – palkkaa 40 uutta työntekijää
Turkulainen


Tuoreimmat artikkelit aiheesta rekrytointi:

  • Finnair rekrytoi 9.5.2017 - Finnairilla on vuoden kuluessa tarve 350 uudelle lentoemännälle ja stuertille. Haku tehtäviin on jatkuva ja avoin. Syksyllä on tulossa lentäjähaku. Finnair palkkaa 350 lentoemäntää ja stuerttia Yle Tuoreimmat artikkelit aiheesta työpaikat:
  • Valmet Automotive sai 4378 hakemusta 28.4.2017 - Valmet Automotive sai maalis-huhtikuun suuren rekrytointikampanjan aikana 4378 hakemusta. Autonrakentajien tehtäviä oli avoinna 1060. Varsinais-Suomen ja Satakunnan lisäksi hakemuksia tuli merkittäviä määriä myös Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kampanjan aikana Valmet Automotive kiersi kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomea esittelemässä työmahdollisuuksia. Autonrakentajien rekrytointi ei pääty tähän kampanjaan: avoin haku aukeaa lähiaikoina. Valmet Automotive: 1060 avointa tehtävää – 4378 hakijaa Valmet Automotive Tuoreimmat artikkelit
  • Autotehtaalle yli 2300 hakijaa 16.3.2017 - Valmet Automotiven alkuvuoden rekrytointikampanjaan tuli 2370 hakemusta. Haussa oli 500 autonrakentajan paikkaa. Tänä vuonna tehtaalle tullaan hakemaan vielä sekä toimihenkilöitä että lisää autonrakentajia. Yli 2300 haki autotehtaalle töihin – 60 % hakijoista perinteisen työssäkäyntialueen ulkopuolelta Tekniikka & Talous Tuoreimmat artikkelit aiheesta autotehdas:
  • Bussiyhteys tulossa Turusta Uudenkaupungin autotehtaalle 15.3.2017 - Kesällä alkaa joukkoliikennekokeilu, jonka myötä Turusta pääsee tehtaan työvuoroihin sopivilla bussiyhteyksillä Uudenkaupungin autotehtaalle. Pilotin takana ovat Varsinais-Suomen ely-keskus, Turun kaupunki ja Valmet Automotive. Busseja voivat käyttää myös muut kuin autotehtaan työntekijät, mutta Valmet Automotiven tukiessa työmatkoja liput ovat tehtaan työntekijöille normaalihintoja edullisemmat. Valmetin työntekijät pääsevät Turusta bussilla suoraan autotehtaan portille Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta autotehdas:
  • Uusi hyvinvointikauppaketju luo jopa tuhat työpaikkaa 14.3.2017 - Kesko ja lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppias Oriola-KD perustavat uuden hyvinvointikauppaketjun, jonka ensimmäiset liikkeet aukeavat syksyllä. Tarkoituksena on perustaa sata myymälää ja verkkokauppa. Työntekijätarve on jopa tuhat henkilöä. Kilpailuviranomaisten hyväksyntää odotetaan vielä. Suomeen avataan uusi kauppaketju – Kesko ja Oriola-KD luovat jopa tuhat uutta työpaikkaa Taloussanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta työpaikat:

Do it digi!

Ajatus on yksinkertainen: työpaikoilla on tarve tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita digitalisaation avulla. Turun ja Salon seudulla on paljon työtä etsiviä ICT-ammattilaisia. Yhdistetään nämä kaksi ja saadaan aikaiseksi kilpailukykyisempiä työpaikkoja ja työtä kovan luokan osaajille. Vai mitä?

Haasteen yhtälöön tuo se, että yritykset eivät oikein vielä tiedä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi heille tarjota. Arkikiireen keskellä esimerkiksi rakennusalan yrityksen on vaikea pysähtyä miettimään mitä voisimme tehdä toisin ja millaisia hyötyjä digikehittäminen oikeasti voisi tuottaa. Älypuhelin on monelle edelleen ensisijaisesti puhelin. Älystä ei niin väliä. Mahdollisuuksia tunnistamaan ja kehittämistä suunnittelemaan tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat uusia digitaalisen liiketoiminnan malleja, ovat rohkeita ideoimaan ja ymmärtävät mitä muutoksen aikaan saaminen organisaatiossa vaatii. Lisäksi tämä kaikki pitää osata kertoa ja valmentaa asiakasorganisaatiolle niin, että viesti menee perille. Pelkkä teknologinen asiantuntemus ei aivan tähän riitä.

Haalariväen PopUp –viikoilla Do it digi! -tapahtumapisteellä pureudutaan tähän yhtälöön, ideoidaan digiratkaisuja ja keskustellaan Kasvua Digitalisaatiosta –työvoimakoulutuksesta, johon hakuaikaa on 4.3.2016 saakka. Tapahtumapiste on avoinna Varsinais-Suomen TE-toimiston Turun toimipaikassa (Linnankatu 52 B, 1. krs) tiistaina 1.3. klo 9-14.

Kristaemail_logo_solid

 

 

 

 

Krista Mikkonen,
KTM, Organisaatioasiantuntija, Coach Partner
Taite Organisaatiokonsultointi Oy

OP Turun Seutu lahjoittaa toimialueensa yhdistyksille 50 nuoren kesätyöpalkat

Tulevana kesänä yleishyödyllisillä yhdistyksillä on mahdollisuus palkata 15-17-vuotias nuori kesätöihin kahdeksi viikoksi OP Turun Seudun piikkiin. Yhdistykselle maksetaan nuoren palkka, 400 euroa/nuori. Yhdistys hoitaa käytännön palkanmaksun sekä lisäksi lakisääteiset kulut. Yhdistys voi palkata nuoren vaikkapa kerhon tai leirin apuohjaajaksi, nettisivujen päivittäjäksi, kesätapahtuman lipunmyyjäksi tai huolto- ja kunnossapitotehtäviin.

Yhdistysten hakuaika 6.3. asti, nuorten hakuaika 18.3.-3.4.

Hakuohjeet


Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö, nuoret:

  • Posti tarjoaa kesätöitä 2400:lle 21.4.2017 - Posti palkkaa noin 2400 kesätyöntekijää erityisesti postin- ja sanomalehtien varhaisjakeluun, mutta myös muihin tehtäviin. Työpaikkoja on eri puolilla Suomea. Varsinais-Suomeen palkataan 330 kesätyöntekijää. Kesätyö tarjolla 2 400 nuorelle – paikkoja ympäri Suomen Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö:
  • Kesätyöntekijöiden työehdot samat kuin muilla työntekijöillä 19.4.2017 - Kesän lähestyessä työsuojeluviranomainen muistuttaa, että kesätyöntekijöiden työehdot ovat samat kuin muillakin ja alle 18-vuotiaita koskevat tietyt erityissäännökset. Kesä- ja kausityöntekijöiden työoloja ja työsuhteen ehtoja valvomalla varmistetaan, että myös kausityöläisillä ja nuorilla työntekijöillä on oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot sekä turvallinen ja terveellinen työympäristö. Kesätyöntekijällä samat työehdot kuin muillakin Aluehallintovirasto Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö, nuoret:
  • Työpajatoimintaan 1,8 miljoonaa euroa valtionavustusta 6.4.2017 - Lounais-Suomen aluehallintovirasto on jakanut vuodelle 2017 valtionavustuksia nuorten työpajatoimintaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Avustusta saa 32 hanketta yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoimintaan 1 800 000 euroa valtionavustusta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Tuoreimmat artikkelit aiheesta nuoret:
  • 50 nuorta kesätöihin alueen yhdistyksiin OP Turun Seudun tuella 5.4.2017 - Tulevana kesänä 50 Turun seudulla asuvaa 15-17-vuotiasta nuorta pääsee jälleen 2 viikoksi kesätöihin alueen yhdistyksiin OP Turun Seudun tuella. Pankki maksaa yhdistykselle nuoren palkan, 400 euroa/nuori. Mukana kesätyökampanjassa on iso joukko Turun alueen yleishyödyllisiä yhdistyksiä sekä monen tyyppisiä pestejä. Luvassa on koko joukko mielenkiintoisia tehtäviä esimerkiksi lasten ja nuorten leireillä, urheilukerhoissa ja kesätapahtumissa. Nuoret voivat hakea kesätyöpaikkaa lähettämällä hakemuksensa suoraan
  • Parhaan kesätyönantajan palkinto Vahanen Rakennusfysiikka Oy:lle 11.11.2016 - Vahanen Rakennusfysiikka Oy on palkittu Suomen parhaana kesätyönantajana Akavan opiskelijoiden kilpailussa. Vahanen Rakennusfysiikka Oy on ympäri Suomea toimiva rakennusalan asiantuntijaorganisaatio, joka erottui kilpailussa panostuksellaan perehdytykseen ja myöhempiin työllistymismahdollisuuksiin. Vahanen Rakennusfysiikka Oy palkittiin Suomen parhaana kesätyönantajana Työ- ja elinkeinoministeriö Tuoreimmat artikkelit aiheesta kesätyö: