Kirjoittaja-arkisto: e8a494731692e9b37f8fc2d66fed8144d4c541f1965826c7fu

Onnistuneella rekrytointiprosessilla on tärkeä rooli työllisyyden edistämisessä

Elinkeinoelämän keskusliitto kirjoittaa 24. maaliskuuta 2015 julkaisussaan, että työmarkkinoilla puhaltavat muutosten tuulet. Sekä tavat tehdä työtä, että työtehtävät ja osaamisprofiilit uudistuvat.

Vuoden 2014 tiedustelun teemoja olivat yritysten käyttämät rekrytointikanavat sekä näkemykset julkisesta työnvälityksestä. Näiden lisäksi tiedustelussa kartoitettiin yritysten henkilöstömäärää ja arviota sen kehityksestä, henkilöstön työsuhteiden jakautumista, vuokratyön käyttöä sekä rekrytointivaikeuksien esiintymistä.

TE-toimistojen palvelut ovat suosittu, vaikkei olekaan yrityksien silmin tehokkain hakukanava.

– Nykyinen heikko taloustilanne edellyttää lisää dynamiikkaa, vaikuttavuutta ja reagointinopeutta etenkin julkiseen työnvälitykseen, kirjoittaa Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja.


Osuvuutta rekrytointiin, tehoa työnvälitykseen
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu (pdf)


Tausta: Elinkeinoelämän keskusliitto
Wikipedia


Tuoreimmat artikkelit aiheesta Elinkeinoelämän keskusliitto:

Työllisyyskatsaus 1/2015

Työttömien määrä yhä kasvussa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 30 800 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä väheni 850 henkilöllä. Edellisvuoden tammikuusta määrä kasvoi 2 500 henkilöllä eli 8,6 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 9,8 prosentilla.

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 13,6 % Koko maassa osuus kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä, ollen 13,7 %. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa ja samalla se on maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman hitaampaan tahtiin kuin koko maassa, kun esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELYkeskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen.

Tammikuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Töihin Ruotsiin -tapahtuma 4.12.2014

Ruotsissa on paljon pulaa tietotekniikkaosaajista ja insinööreistä ja monet ruotsalaiset yritykset ovat kiinnostuneita suomalaista osaajista.

Torstaina 4.12.2014 Turussa sinulla on mahdollisuus tavata info- ja rekrytointitilaisuudessa ruotsalaisia työnantajia ja Ruotsin työvoimatoimistojen EURES-asiantuntijoita.

Erityisen haluttuja ovat: Software developers/engineers, mechanical engineers, electrical power engineers, electronics engineers and mechatronics engineers.

Toivotamme tervetulleiksi suomalaiset osaajat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään Ruotsissa!

Huom! Tapahtumaan ilmoittautuminen Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-asiantuntija Tomi Puraselle: tomi.puranen@te-toimisto.fi tai puh. 0295 044 733. Ilmoittautua voi 3.12.2014 asti.

Lue lisää päivän ohjelmasta.

Työllisyyskatsaus 10/2014

Työttömyys yhä kasvussa

Lokakuun lopussa Varsinais-Suomen TE-toimistossa oli 28000 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömyys kasvoi hiukan, mutta verrattuna viime vuoden lokakuuhun määrä kasvoi 3000 henkilöllä eli 11,8 prosentilla. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla. Työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,4 %, ja koko maassa 12,2 %. Näin Varsinais-Suomen työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on kuitenkin maan viidenneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueella. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman nopeampaan tahtiin kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Marraskuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työllisyyskatsaus 9/2014

Työttömyyden kasvu jatkuu

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 27 700 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja tällä kertaa se supistui 600 henkilöllä (-2,0 %). Viime vuoden syyskuusta määrä kuitenkin kasvoi 2 700 henkilöllä eli 11,0 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,4 prosentilla.

Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 12,2 % (11,0 %, 9/2013). Koko maassa osuus kasvoi 1,1 prosenttiyksiköllä, ollen 12,0 %. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on kuitenkin maan viidenneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi miltei samaan tahtiin kuin koko maassa, kun Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen.

Lokakuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja viidennes enemmän kuin vuosi sitten

Syyskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 1 800 kappaletta eli 20 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna syyskuun aikana 4 800 kappaletta, joista 2 800 oli uusia, syyskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä oli syyskuussa vi-reämpää lähikuukausien malliin teollisuudessa sekä kuljetuksissa. Sosiaali- ja terveysalallakin oli työtilaisuuksia tarjol-la enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupan alalla kysyntä on edelleen alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Työllisyyskatsaus 07/2014

Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun lopussa 31 700 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 900 henkilöllä (6,2%). Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäajalle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli 9,8 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,0 prosentilla.

Heinäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,3  prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 14,0 % (12,7 %, 7/2013). Koko maassa osuus kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä, ollen 13,4 %. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on maan seitsemänneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli hitaampaa kuin koko maassa, kun Uudellamaalla ja Keski-Suomessa työttömyyden kasvu oli sitä nopeampaa. Varsinais-Suomessa työttömyys väheni Salon seuduilla. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Elokuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja hieman (1 %) enemmän kuin vuosi sitten

Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 1 850 kappaletta eli 25 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna heinäkuun aikana 4 000 kappaletta, joista 2 200 oli uusia, heinäkuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä oli heinäkuussa vireämpää teollisuudessa lähikuukausien malliin sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Sosiaali- ja terveysalalla oli työtilai-suuksia tarjolla niukemmin kuin vuotta aiemmin. Muilla aloilla kysyntä oli jokseenkin samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Lue lisää: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 ja Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Turun telakka sai uudet omistajat: Suomen valtio lähtee mukaan vähemmistöomistajaksi

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi telakan ostosuunnitelmista ensi kertaa viime toukokuussa. Nyt telakan ostavat saksalaistelakka ja Suomen valtio. Kauppahintaa ei julkistettu. Lisäksi telakka saa kaksi uutta tilausta.

Turun telakan uudet omistusjärjestelyt ovat varmistuneet. Turun telakan ostavat saksalaistelakka Meyer Werft ja Suomen valtio. Myyjänä on STX Europe.

Järjestelyssä Meyer Werftistä tulee pääomistaja 70 prosentin osuudella. Valtion osuus on 30 prosenttia. Kauppahintaa ei julkistettu.

– Jo pitkään on ollut selvää, ettei Turku voi saada uusia tilauksia sillä omistuspohjalla, mikä sillä oli, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi maanantaina.

Vapaavuori korosti, että valtio on pitkin matkaa sanonut, että se voi lähteä mukaan vähemmistöomistajaksi, jos mukaan löydetään enemmistöomistajaksi uskottava teollinen kumppani.

Meyer Werft löytyi valtion kumppaniksi viime vuoden marraskuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että ostajaosapuolet ovat sitoutuneet pääomittamaan uutta telakkayhtiötä välittömästi merkittävällä summalla, joka muodostaa vahvan pohjan toiminnan kehittämiselle.

Kauppa vaatii vielä saksalaisviranomisten hyväksynnän, mutta ministeri Vapaavuori odottaa, että hyväksyntä saataneen lähiaikoina.

Nyt sovittu omistusjärjestely ei koske Helsingin telakkaa, josta STX omistaa puolet.

Suomen valtio ei tule olemaan telakan omistaja ikuisesti, vaan suunnitelmissa on, että valtio irtautuu telakan omistajuudesta myöhemmin. Tarkkaa aikataulua tälle ministeri Vapaavuori ei maanantaina osannut arvioida: tiedotustilaisuudessa hän puhui noin parista vuodesta.

Lähde: Turun telakka sai uudet omistajat: Suomen valtio lähtee mukaan vähemmistöomistajaksi | Yle Uutiset | yle.fi.

Ammattibarometri 2/2014

Arvio perustuu työ-ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Arvio on tehty toukokuussa 2014.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Katso tarkemmin: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Valmet Automotive hakee autonrakentajia Uuteenkaupunkiin koulutettavaksi Mercedes-Benz A-sarjan tuotantoon

Valmet Automotive hakee autonrakentajia Uuteenkaupunkiin koulutettavaksi Mercedes-Benz A-sarjan tuotantoon. Tule sinäkin oppimaan, Valmet Automotive tarjoaa työsopimukseen johtavan koulutuksen. Tervetuloa työkaveriksi autotehtaalle valmistamaan laadukkaita A-sarjan Mercedes-Benz -henkilöautoja!

Jätä hakemuksesi koulutukseen viimeistään 6.7.2014 osoitteessa www.te-palvelut.fi (koulutustunnus 655238). Lisäksi sinun tulee jättää hakemuksesi myös Valmet Automotivelle www.valmet-automotive.com.

Hakemusten käsittely aloitetaan välittömästi, joten toimi nopeasti.

Lähde: Pestuumarkkinat.net

Nordean yt:t päätökseen, irtisanoo enintään 112

Nordean huhtikuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät. Pankki irtisanoo enimmillään 112 henkilöä. Lopullinen määrä tarkentuu, kun Nordea keskustelee työtä vaille jäävien kanssa.

Pankki ilmoitti yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen olevan 250-300 henkilöä vuosina 2014 ja 2015.

Nordean mukaan irtisanottavat työntekijät voivat hakea pankin uuteen palvelukeskukseen tulevia työpaikkoja, joita on alkuvaiheessa 60. Keskuksen sijainnista ei ole vielä tietoa.

Pankin mukaan 300 työntekijällä on mahdollisuus jäädä tänä vuonna eläkkeelle.

Nyt päättyneiden neuvottelujen lisäksi Nordea aloittaa pienempiä yt-neuvotteluita vielä tämän vuoden puolella. Pankki kertoo aikovansa vähentää kassapalvelujensa tarjontaa edelleen. Nordea henkilöstömäärä Suomessa on noin 7 700.

”Matala korkotaso syö rahoituskatetta ja lisääntynyt sääntely ja muut viranomaispäätökset ovat lisänneet pankkien kustannuksia”,  kirjoittaa Nordea.

Lähde: Arvopaperi 16.6.2014

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »