Yhä useampi hylkää toivon työpaikan löytymisestä

Lannistunut työtön, opintotuen oheen lisätienestiä toivova nuori tai tarmokas eläkeläinen. Kolme esimerkkiä piilotyöttömistä, joiden joukko kasvaa Suomessa. Piilotyöttömät haluavat työtä ja voisivat aloittaa työskentelyn pian, mutta eivät etsi työpaikkaa. Heitä oli helmikuussa 156 000 eli 35 000 enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Piilotyöttömyyden yleisin syy on, ettei omaan työllistymiseen uskota. Muita Tilastokeskuksen kyselyssä esille nousseita syitä ovat muun muassa eläkkeelle jääminen, sairaus tai opiskelu. Kaikki piilotyöttömät eivät ole vaikeasti työllistettäviä. Osa voisi hypätä nopeasti työmarkkinoille kuten opiskelijat tai kotivanhemmat.

Piilotyöttömyys kuitenkin kehittyy pitkäaikaistyöttömyyden kyljessä. Piilotyöttömät kulkevat työmarkkinoiden harmaalla alueella yhdessä alityöllisten kanssa. Alityölliset haluaisivat tehdä enemmän työtunteja kuin työnantajalla on tarjota.

Varmin tapa tuoda piileskelijät takaisin on töytäistä talous kasvuun. Kun ihmiset löytävät jälleen työtä, toivo muidenkin työnhaun onnistumiseen herää. Mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä suuremmaksi piilotyöttömien joukko kasvaa, sitä vaikeammaksi heidän tavoittamisensa käy.


Yhä useampi hylkää toivon työpaikan löytymisestä
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta piilotyöttömyys, Tilastokeskus: