Lääkärien määrä noussut ja on yhä nousussa

Lääkäriliiton mukaan lääkäreitä on nyt noin 4 000 ja erikoislääkäreitä lähes 3 000 enemmän kuin 15 vuotta sitten. Eri erikoisaloilla lääkärimäärät kehittyvät kuitenkin eri suuntiin: esimerkiksi kirurgian alat ovat kasvussa, kun taas psykiatrien määrä on vähenemässä. Yleislääketieteen erikoislääkärimäärä näyttää liiton mukaan jatkavan hidasta vähenemistä.

Lääkäriliitto ennakoi lääkärityövoiman kehitystä noin viiden vuoden välein. Tuorein ennuste ulottuu vuoteen 2030. Sen mukaan lääkärien määrä nousee noin 2 000:lla ja erikoislääkärien määrä noin 1 000:lla. Ennuste ei ota kantaa lääkäreiden työvoiman kysyntänäkymiin. Väestön ikääntyminen lisännee työvoiman tarvetta esimerkiksi geriatrian, syöpätautien ja neurologian aloilla.


Näiden hyväpalkkaisten ammattilaisten määrä kasvoi 7000:lla – lisää työpaikkoja on luvassa
Turkulainen


Tuoreimmat artikkelit aiheesta lääkäri:

  • Lääkärien määrä noussut ja on yhä nousussa 21.5.2015 - Lääkäriliiton mukaan lääkäreitä on nyt noin 4 000 ja erikoislääkäreitä lähes 3 000 enemmän kuin 15 vuotta sitten. Tuoreimman ennusteen mukaan lääkärien määrä nousee noin 2 000:lla ja erikoislääkärien määrä noin 1 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
  • Ulkomailta tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaitovaatimuksia aiotaan nostaa 5.2.2014 - Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksen nostamista. Nykyiset tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat suuresti. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma. Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta esitetään nostettavaksi yleisten kielitutkintojen tasolle 4. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Vaatimus koskisi sekä EU- ja ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksensa suorittaneita. Työryhmän mielestä on tärkeää, että
  • Töitä riittää asiantuntijoille ja hoitajille 7.1.2014 - Työmarkkinoiden murroksessa Suomeen jää töitä, joita ei voi siirtää tietokoneille tai halvemman työvoiman maihin. Asiantuntijoilla sekä palvelun, hoidon ja hoivan aloilla riittää töitä tulevaisuudessakin. Koneet eivät voi korvata asiantuntija-ajattelua, joten lääkäreille, kokeille, autonkorjaajille ja vartijoille lienee tulevaisuudessakin töitä. Suomalaisten ikääntymisen myötä tarvitaan lääkäreiden lisäksi hoitajia. Vuorovaikutustilanteita vaativat työtkään eivät ole katoamassa. Ihmisiä tarvitaan esimerkiksi työnjohtajiksi, opettajiksi, myyjiksi, tarjoilijoiksi ja markkinoijiksi.
  • Joka viides toimistosiivooja ulkomaista syntyperää 7.11.2013 - Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 joka viides toimistosiivooja oli ulkomaista syntyperää. Muita tyypillisiä ammattiryhmiä ulkomaalaistaustaisille olivat myyjät, talonrakentajat, ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista toimistosiivoojista ja talonrakentajista oli virolaisia. Sen sijaan myyjien yleisin taustamaa oli Venäjä ja ravintolaesimiesten ja vuoropäälliköiden yleisin taustamaa oli Turkki. Ulkomaalaistaustaisista ravintolaesimiehistä ja vuoropäälliköistä noin 84 prosenttia ja talonrakentajista noin 16 prosenttia oli yrittäjiä. Ulkomaalaistaustaisia työllisiä
  • Ammattilaisten pula ajaa korkeakoulupaikkojen lisäämiseen 18.10.2013 - Nuorille on luvassa enemmän korkeakoulupaikkoja, koska ammattilaista on pulaa useilla aloilla. Hallitus aikoo purkaa korkeakoulujen hakijasumaa viisivuotisella aloituspaikkojen lisäysohjelmalla. Tämä toisi joka vuosi vähintään 1 400 uutta korkeakoulualoituspaikkaa. Suurimmat paikkalisäykset tulisivat sairaanhoitajien ja ekonomien koulutukseen. Myös rakennus-, opetus- ja sosiaaliala ovat näillä näkymin saamassa väliaikaisia lisäpaikkoja. Eri alojen koulutustarpeita on perusteltu työntekijäpulalla, koulutuksen edullisuudella ja hakijamäärillä. Kalliiseen lääkärikoulutukseen sen sijaan