Turkuun havitellaan uutta huippuhotellia

Turun kaupunki kartoittaa parhaillaan tontteja ja paikkoja, joihin voisi sijoittaa kansainvälisen, huippuhotellin. Alustavia keskusteluja on käyty noin kymmenen tontin- ja rakennuksen omistajan kanssa. Kansainvälisillä hotelliketjuilla on harkinnassa Turkuun sijoittuminen, jos sopiva paikka löytyy. Korkean tason hotelli tukisi matkailun kehittämistä Turussa ja Varsinais-Suomessa. Kaupunki tekee voimakasta työtä myös Suomen saariston nostamiseksi yhdeksi Suomen matkailun kärkihankkeista.

Turun keskustan hotellikapasiteetti on 2 200 huonetta, joka riittää kokousten, kongressien ja muiden tapahtumien tarpeisiin määrällisesti. Hyvästä pohjoismaisesta tasosta huolimatta Turkuun kaivataan asiakkaille laajempaa tarjontaa ja lisää korkealaatuista majoitusta.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen on kartoittanut Turusta hotellihankkeeseen sopivia tontteja ja rakennuksia. Ykköstason hotelli voidaan Hintsasen mukaan toteuttaa monella tapaa: uudisrakentamisen lisänä vaihtoehtona on olemassa olevien kiinteistöjen laajentaminen tai erillisten lisäsiipien rakentaminen. Hintsanen näkee Turun keskustan tuntumassa jopa yli kymmenen kiinnostavaa kohdetta, johon uusi hotelli voisi rakentua.

– Ykköstason hotellille on tilausta. Useat kansainväliset huippuketjut selvittelevät tuloaan Turkuun. Moni kansainvälinen hotelliketju etsii nyt sijoituspaikkaa Suomesta ja Turku on yksi kiinnostavista kohteista, Hintsanen kertoo.

Esimerkkejä sopivista paikoista laajennukseen tai lisäsiipien rakentamiseen ydinkeskustassa ovat nykyisen Radisson Blu Marina Palace -hotellin viereinen tontti, torin laidalla oleva Wiklundin kortteli sekä Österbladin tontti Linnankadulla. Lisäsiipi hotellia varten sopisi myös esimerkiksi kauppahallin viereen, nykyisen pysäköintialueen päälle.

Uudisrakentamista vaativia kohteita ovat Logomon läheinen alue, Valion tontti Ratapihankadulla, Intelligate ja Linnankaupunkiin suunniteltu tornirakennus. Useimmat näistä toimisivat hotellikäytön ohella osittain asuin- ja/tai liiketiloina. Hotellitoiminta tukisi myös monia muita matkailun ja liike-elämän toimintoja, joita kaikilta alueilta löytyy jo ennestään. Hämähäkkitontille sijoittuva hotelli korvaisi aiemman kokous- ja kongressitalon suunnitelman.

Hotelliketjuja eniten kiinnostavana suunnitelmana Hintsanen pitää vanhojen rakennusten muokkaamista hotellikäyttöön. Turku Energian käytöstä poistetun voimalaitoksen sisälle Linnankadulle mahtuisi jopa kymmenkerroksinen hotelli. Toinen vaihtoehto on Kakolanmäki, jonne jo aiemmin on kaavailtu muun rakentamisen ohella hotellia. Vanhan Suurtorin rakennuksia kehittämällä saataisiin ainutlaatuinen turkulainen boutique- tai designhotelli, jonka sijainti ja miljöö houkuttelisivat Turkuun tulevia vieraita.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämä matkailun kärkihankkeen päätavoitteena on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä nostaa matkailun arvostusta. Ministeriö on myös sitoutunut kehittämään matkailua alan toimijoiden kanssa. Yhtenä kehittämisen kärkenä on Suomen saaristo.

Turun kaupunki ja Visit Turku työskentelevät voimakkaasti edistääkseen Suomen saaristoa brändinä ja yhtenäisenä matkailualueena. Suomen Saaristolla tarkoitetaan Hangosta Ahvenanmaan kautta Poriin ulottuvaa aluetta. Mukana rannikon lisäksi ovat myös Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistot.

Myös Visit Finland tukee Suomen Saaristo -brändin vahvistamista ja sen markkinointia. Maaliskuussa on saariston markkinoimiseksi käynnistetty Visit Finlandin kesäkampanja Saksassa. Muun näkyvyyden ohella kauppaa edistetään ohjaamalla online-liikenne suoraan toimijoiden ja visitturku.fi -sivuston saksankielisille sivuille.

Matkailu ja sen kehittäminen on yksi Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän vastuualueista. Ryhmän johtaja Pekka Sundmanin mukaan nyt tarvitaan vahvoja visioita ja tavoitteita Turun ja koko alueen elinvoiman lisäämiseksi.

– Turku tarvitsee lisää matkailualan verkostovetureita, jotka ovat vahvoja omassa toiminnassaan ja kykenevät kokoamaan ympärilleen muitakin veturin toimintaa tukevia palveluita ja yrityksiä, Sundman sanoo.

– Turun kaupunkistrategiassa matkailu on tärkeä elementti kaupungin ja koko alueen kilpailukyvyn kannalta. Strategian pohjalta Turkua kehitetään edelleen merkittävänä matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina muun muassa saavutettavuutta ja digitaalisia palveluita parantamalla. Suomen saariston saaminen kärkihankkeeksi ja hotellihanke ovat erinomaisia esimerkkejä näiden tavoitteiden tukemisesta.

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista aloista, globaalisti jo joka yhdestoista työpaikka on matkailualalla. Suomessa ala työllisti vuonna 2013 140 000 henkilöä, joista lähes kolmannes oli nuoria.

Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa vuonna 2013 oli 13,4 miljardia euroa. Vuosina 2007–13 kokonaiskysynnän kasvu oli 23 prosenttia. Matkailun arvonlisäys eli jalostusarvo oli noin 4,44 miljardia euroa, joka on 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Huomattavaa on, että matkailun arvonlisäys on yli kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalouden ja puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuuden. Vientituloja ala tuo Suomelle nykyisin yli neljä miljardia ja verotuloja 5,2 miljardia euroa vuodessa.

Turun seudun kokonaismatkailutulo vuonna 2012 oli 885,6 miljoonaa euroa ja matkailutyöllisyys 4 668 henkilötyövuotta. Joka 20. työpaikka Turun seudulla on matkailussa.

Matkailu hyödyttää useita eri toimialoja, tuloja tulee liikenteelle, kaupan alalle ja kulttuuripalveluille. Jatkuvan kehityksen kannalta tärkeää on panostaa toimialojen väliseen yhteistyöhön ja uudenlaisten palveluiden kehittämiseen niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Matkailun kehittäminen vaatii yhteistyötä myös ministeriöissä ja päätöksenteossa. Turun kaupunki on mukana matkailun edunvalvonnassa. Tavoitteena on sisällyttää kehittämissuunnitelma hallitustavoitteisiin ja laatia matkailulle oma toimenpideohjelma.

Lähde: Aamuset