Yllätys: Naisilla eniten nollasopimuksia – vastentahtoista osa-aikatyötä?

Juuri julkistetusta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta paljastuu ensimmäistä kertaa niin sanottujen nollatuntisopimusten tehneiden palkansaajien määrä.

”Tulosta voi pitää pienoisena yllätyksenä: nollatuntisopimuksella työskenteli peräti noin 83 000 palkansaajaa”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen blogikirjoituksessaan.

Määrä on neljä prosenttia 15–64-vuotiaista palkansaajista.

Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Vaihteluvälin yläraja voi olla myös vähemmän kuin 40 viikkotuntia. Nollatuntisopimuksesta käytetään myös termejä nollatyösopimus ja nollasopimus.

Nollatuntisopimuksen tehnyt työntekijä on työnantajalle ikään kuin ”vakituista ekstraa”. Työntekijä ei etukäteen tiedä, kuinka paljon työtunteja tulee kertymään. Yleensä sopimukseen on merkitty viikkotuntimääräksi nolla, ja työntekijä sitoutuu saapumaan töihin tarvittaessa. Palkkaa kertyy vain tehtyjen tuntien mukaan.

Useasti nollatyösopimukset sallivat – mutta eivät välttämättä aina – että työntekijäkin on oikeutettu valitsemaan tarjotuista työvuoroista ne, jotka sopivat omaan aikatauluun.

Anna Pärnäsen mukaan nollatuntisopimuksia on puolustettu työllisyyden ja työmarkkinoiden joustamisen lisäämisen nimissä. Vastustajat puolestaan ovat kiinnittäneet huomiota sopimusten työntekijöille aiheuttamaan epävarmuuteen.

”Työajat, työtuntien määrä ja työtulot voivat vaihdella suurestikin viikosta ja kuukaudesta toiseen”, Pärnänen toteaa.

Nollatuntisopimuksella työskentelevistä 57 prosenttia on naisia.

”Tämä on selvä haaste myös työelämän tasa-arvon kannalta”, työministeri Lauri Ihalainen (sd) toteaa tiedotteessaan.

Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että nollasopimuksilla työskentelevistä yli puolet ilmoittaa pääasialliseksi toiminnakseen ansiotyön.

”Vastentahtoisessa osa-aikatyössä ongelmat koskevat erityisesti ihmisen perustoimeentuloa”, Ihalainen huomauttaa.

Nollasopimuksen tehneistä kokoaikaisesti työskentelevistä tosin suurin osa on miehiä. Työvoimatutkimuksen mukaan varsin harva heistä (16 %) haluaa lisätunteja.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Mika Kärkkäisen mukaan nollatuntisopimuksille on tarvetta.

”Niitä tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat. Jos tällaiset työsuhteen muodot kiellettäisiin, työ jäisi yksinkertaisesti tekemättä. Tilalle ei syntyisi kokoaikaista työtä”, Kärkkäinen sanoo EK:n verkkosivuilla.

Nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupan (15 000), terveys- ja sosiaalipalvelujen (11 000) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan (10 000) toimialoilla.

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla nollatuntisopimus on yleisin, kun suhteutetaan sopimuksen tehneet palkansaajien määrään. Toimialan palkansaajista 13 prosentilla oli nollatyösopimus.

Sosiaalialan työnantajat ry:n toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri vakuuttelee blogikirjoituksessaan, että nollatyösopimus on työntekijälle työsuhde-etujen kannalta useita määräaikaisia sopimuksia parempi vaihtoehto.

”Nollatyösopimusten kritisoijien soisi miettivän, mikä olisi käytännössä näiden sopimusten vaihtoehto. Vakisijaisten osalta todennäköisesti se, että jokaisesta sijaisjaksosta sovittaisiin oma määräaikainen työsuhteensa”, Mänttäri toteaa.

Nollatyösopimuksia on eniten 20–24-vuotiailla. Tämän ikäluokan palkansaajista yli 25 000 työskenteli nollatuntisopimuksella. Luku vastaa 14 prosenttia ikäluokan palkansaajista.

Operaatio Vakiduuni -kampanjan teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää nollatuntisopimukset lailla. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup tammikuussa 2015 Gallup Forumissa.

Tällä hetkellä nollatuntisopimusta ei ole määritelty laissa millään tavalla, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt työoikeudellisen selvityksen nollatyösopimuksista.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne otti viime marraskuussa nollatuntisopimukset asialistalleen.

”Jos sosialidemokraatit ovat seuraavassa hallituksessa, huolehdimme, että nollatyösopimukset lopetetaan, alipalkkaukseen puututaan ja vuokratyön teettämiselle luodaan nykyistä selkeämmät säännöt”, Rinne totesi YLElle.

Kokoomuksen kansaedustaja Elina Lepomäki puolestaan pitää Rinteen tavoitteita edesvastuuttomana kansantalouden tietoisena kurjistamisena. Hänen mukaansa monille palvelualoille nollatyösopimukset ovat elintärkeitä

”On realismia myöntää, ettei ilman nollatuntityösopimuksia monikaan palveluala eläisi”, Lepomäki sanoi Kansan Uutisille. ”Laskun maksaa lopulta aina asiakas.”

Lähde: Suomenkuvalehti.fi