Kuukausittaiset arkistot: maaliskuu 2015

Kysely: Työpaikkojen määrän väheneminen ei ole päättynyt

Työpaikkojen määrä vähenee yhä lähikuukausina, uskovat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n henkilöstön edustajat.

Henkilöstön edustajista 50 prosenttia uskoi työpaikkojen vähenemiseen omalla työpaikalla ja lisääntymiseen 13 prosenttia. Työntekijöiden vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja oli jo käyty 62 prosentilla vastaajien työpaikoista.

Vastaajista 67 prosenttia kertoi työpaikallaan olevan käynnissä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.

”Kyselyn mukaan työllisyyden uskotaan vielä heikkenevän. Työllisyys reagoi noin puolen vuoden viiveellä kasvun käynnistymiseen. Kun BKT ei ole edelleenkään kasvussa, ei työllisyyskään voi parantua. Tämä tosiasia luo suuren haasteen seuraavan hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle”, STTK:n johtaja Jukka Ihanus sanoo tiedotteessa.

”Positiivisena voidaan pitää sitä, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on pysynyt aktiivisena. Sen voidaan osaltaan tulkita ennustavan parantuvia työllisyysnäkymiä pitkällä aikavälillä.”

STTK:n kyselyyn vastasi helmikuussa 1959 henkilöstön edustajaa.


Kysely: Työpaikkojen määrän väheneminen ei ole päättynyt
Talouselämä


Tuoreimmat artikkelit aiheesta työpaikat:

  • Finnair rekrytoi 9.5.2017 - Finnairilla on vuoden kuluessa tarve 350 uudelle lentoemännälle ja stuertille. Haku tehtäviin on jatkuva ja avoin. Syksyllä on tulossa lentäjähaku. Finnair palkkaa 350 lentoemäntää ja stuerttia Yle Tuoreimmat artikkelit aiheesta työpaikat:
  • Valmet Automotive sai 4378 hakemusta 28.4.2017 - Valmet Automotive sai maalis-huhtikuun suuren rekrytointikampanjan aikana 4378 hakemusta. Autonrakentajien tehtäviä oli avoinna 1060. Varsinais-Suomen ja Satakunnan lisäksi hakemuksia tuli merkittäviä määriä myös Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kampanjan aikana Valmet Automotive kiersi kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomea esittelemässä työmahdollisuuksia. Autonrakentajien rekrytointi ei pääty tähän kampanjaan: avoin haku aukeaa lähiaikoina. Valmet Automotive: 1060 avointa tehtävää – 4378 hakijaa Valmet Automotive Tuoreimmat artikkelit
  • Autotehtaalle yli 2300 hakijaa 16.3.2017 - Valmet Automotiven alkuvuoden rekrytointikampanjaan tuli 2370 hakemusta. Haussa oli 500 autonrakentajan paikkaa. Tänä vuonna tehtaalle tullaan hakemaan vielä sekä toimihenkilöitä että lisää autonrakentajia. Yli 2300 haki autotehtaalle töihin – 60 % hakijoista perinteisen työssäkäyntialueen ulkopuolelta Tekniikka & Talous Tuoreimmat artikkelit aiheesta autotehdas:
  • Rolls-Royce rekrytoi laivanrakennus-, ICT- ja merenkulkualan osaajia 15.3.2017 - Rolls-Royce on jo aloittanut rekrytoinnit Turkuun tulevaan etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskukseen. Haussa on niin laivanrakennus-, ICT- kuin merenkulkualan osaajia. Yritys kertoo osaajatarpeistaan tarkemmin 20.3. työnhakijoille suunnatussa infotilaisuudessa, johon on ennakkoilmoittautuminen. Rolls-Royce aloitti rekrytoinnin Turkuun Turun Sanomat Rolls-Royce kertoo osaajatarpeistaan Turku Science Park Tuoreimmat artikkelit aiheesta Turku:
  • Bussiyhteys tulossa Turusta Uudenkaupungin autotehtaalle 15.3.2017 - Kesällä alkaa joukkoliikennekokeilu, jonka myötä Turusta pääsee tehtaan työvuoroihin sopivilla bussiyhteyksillä Uudenkaupungin autotehtaalle. Pilotin takana ovat Varsinais-Suomen ely-keskus, Turun kaupunki ja Valmet Automotive. Busseja voivat käyttää myös muut kuin autotehtaan työntekijät, mutta Valmet Automotiven tukiessa työmatkoja liput ovat tehtaan työntekijöille normaalihintoja edullisemmat. Valmetin työntekijät pääsevät Turusta bussilla suoraan autotehtaan portille Turun Sanomat Tuoreimmat artikkelit aiheesta autotehdas:

Turussa järjestetään uusi yrittäjätapahtuma toukokuussa

Kaksi yrittäjien huipputapahtumaa eli EDE – Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä ja Creative Business Campt yhdistyvät tänä vuonna. Luvassa on alueen suurin yrittäjätapahtuma, joka kantaa nimeä Creative Business Camp 2015.

Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSEK) järjestää tapahtuman Logomossa 27. toukokuuta kello 9–19. Tapahtuma on tarkoitettu yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille sekä julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöille, jotka haluavat löytää uutta energiaa ja työkaluja työhön ja bisneksen tekoon. Paikalle odotetaan satoja osallistujia.

Päivän aikana inspiroidutaan keynote-puheenvuoroista, kuullaan tarinoita, pystytetään käytännöllisiä workshoppeja ja ruokitaan uudenlaista asennetta luovassa ympäristössä. Luvassa on ajankohtaisiin trendeihin ja haasteisiin keskittyviä miniseminaareja.

Osallistujat saavat innostuksen lisäksi matkaansa repullisen vinkkejä, työkaluja ja strategista näkemystä. Niitä tarjoavat maailmankuulut puhujat, haastateltavat ja asiantuntijat. Tapahtuman teema on Kriisistä kasvuun, joka heijastelee tämän hetken muutostarpeita.

– Tapahtumassa pureudutaan yritysmaailman kriittisiin teemoihin ja liiketoiminnan kehittämisen ytimeen”, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen kertoo.

Tapahtuma tuo yleisön eteen muun muassa vahvoja naisnimiä yritysmaailman huipulta. Perheyritystenliiton tuore toimitusjohtaja, kasvun ja kilpailukyvyn asiantuntija Leena Mörttinen tarjoaa puheenvuorossaan näköalapaikan yrittäjien maailmaan. RailsGirls-ohjelmointiverkoston perustaja, lapsille suunnattua koodauskirjaa kirjoittava Linda Liukas jakaa oman tarinansa start up -yrittäjyydestä ja esteiden ylittämisestä. IVANAhelsingin kansainvälisille catwalkeille siskonsa kanssa luotsannut Pirjo Suhonen tietää, miten luovuudesta tehdään liiketoimintaa.

Vuodesta 2003 asti järjestetty Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä (EDE) on vakiinnuttanut paikkansa yrittäjien kohtaamispaikkana. Tänä vuonna Creative Business Camp huipentuu perinteiseen Yrittäjyyden Yö -iltajuhlaan, jonka aikana palkitaan ansioituneita yrityksiä Entrepreneural Spirit of Turku -palkinnoilla.

– Yhdistämällä viime vuonna menestystä niittäneen Creative Business Camp -tapahtumakonseptin ja EDEn pitkät perinteet, voimme tarjota osallistujille jotain ennennäkemätöntä, lupaa Kyynäräinen.

Lähde: Aamuset

Orion työllistää suoraan tai välillisesti noin 150 Salossa

Orion on synnyttänyt Saloon jo noin 150 työpaikkaa mukaan lukien Orionille työtä tekevät yritykset. Muiden yritysten palveluksessa ovat esimerkiksi automaatiotekniikan huoltomiehet ja siivoojat.

Uusia työpaikkoja avautuu yhä, sillä Orion hakee parhaillaan vajaata kymmentä työntekijää uudelle tuotantolinjalle.

– Tämä kasvaa pikkuhiljaa, uskoo tehdaspäällikkö Urpo Rautiainen.

Avainhenkilöiden jälkeen Saloon on palkattu ensimmäisessä aallossa hiukan yli 40 ja seuraavassa noin 30 työntekijää työnjohtajineen. Orionin palkkalistoilla on Salossa nyt noin 120 työntekijää.

Rautiainen sanoo, että alun isojen rekrytointiaaltojen jälkeen työntekijöitä on haettu vähän väliä lisää. Yrityksellä on myös parhaillaan netissä hakuilmoitus.

Rautainen sanoo, että vuoden vaihteessa Salossa aloittaa uusi tuotantolinja. Tälle linjalle tulevat työpaikat ovat uusia, vaikka linja siirtyykin Saloon Espoosta. Espoossa olevia työntekijöitä tarvitaan Orionilla edelleen.

Lähde: SSS.fi

Pk-yritysten henkilöstömäärän kasvu on taittumassa

Pk-sektorin osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä on viime vuosina kasvanut. Tämä on johtunut toisaalta henkilöstövähennyksistä ison teollisuusalan yrityksissä ja toisaalta henkilöstömäärien kasvusta pienissä ja keskisuurissa palvelualojen yrityksissä. Tuoreimman pk-yritysbarometrin valossa näyttää kuitenkin siltä, että henkilöstön määrä pk-yrityksissä ei enää kasvanut vuonna 2014 ja tänä vuonna henkilöstön määrä saattaisi jopa kääntyä laskuun.

Tämä pessimistinen ennuste perustuu tietoon, että vuoden 2015 alussa pk-yrityksistä noin 14 prosenttia arvioi henkilökuntansa määrän olevan nykyistä suurempi vuoden kuluttua, mutta saman verran kyselyyn vastaajista arvioi henkilöstönsä olevan nykyistä pienempi vuoden kuluttua. Henkilökunnan määrän muutosodotusten saldoluku on näin nolla. Saldoluku on ollut tätä heikompi vain vuoden 2009 kyselyissä.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta Yritysten henkilömäärien kehitysnäkymät pk-barometritietojen valossa -katsauksesta. Se perustuu kevään 2015 pk-yritysbarometrin yhteydessä tehtyihin kysymyksiin. Tiedot kerättiin vuoden vaihteessa 4 400 yritykseltä.

Tilanne kuitenkin vaihtelee toimialoittain. Henkilöstömäärät näyttäisivät jatkavan kasvuaan erityisesti viestintä- ja tietotekniikkapalvelujen pk-yrityksissä ja palvelualoilla. Heikoimmat henkilöstönäkymät ovat kaupan alalla, maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalveluissa.

Yli 40 prosenttia vastaajista piti työllistämisen esteenä kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta nyt ja lähitulevaisuudessa. Suurimpana työllistämisen esteenä yrittäjien vastauksissa nousi kuitenkin esille työn sivukulut, joihin viittasi noin puolet vastaajista. Paljon mainintoja sai myös palkkaus ja muut työsuhteen ehdot. Sivukulujen merkitys työllistämisen esteenä on barometrikyselyissä trendinomaisesti kasvanut. Korkeiden sivukulujen katsotaan hankaloittavat työllistämistä erityisesti maa- ja metsätaloudessa, kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalvelujen alalla, kaupan alalla ja rakentamisessa.

Vuoden 2015 alussa noin 13 prosenttia pk-yrityksistä suunnitteli tekevänsä joitakin sopeutustoimia, kuten lomautuksia, irtisanomisia tai muiden työvoimakulujen karsimisia. Taantuman pitkittyessä toimintojen karsimiseen liittyvät sopeuttamistoimet on nostettu usein esille. Suunnitellut sopeutustoimet olivat yleisimpiä maa- ja metsätaloudessa sekä kaupan ja rakennustyön alalla.


Pk-yritysten henkilöstömäärän kasvu on taittumassa
Työ- ja elinkeinoministeriö


Yritysten henkilömäärien kehitysnäkymät pk-barometritietojen valossa
Työ- ja elinkeinoministeriön katsaus (pdf)


Tuoreimmat artikkelit aiheesta pk-yritykset:

  • Pk-yrityksillä suunnitteilla uutta liiketoimintaa ja yritysostoja 7.3.2017 - Kauppakamarien kahden vuoden välein toteutettavan pk-hallitusbarometrin mukaan pk-yrityksistä yli 40 prosenttia aloittaa uutta liiketoimintaa. Yritysostoja samoin kuin viennin aloittamista tai laajentamista suunnittelee joka neljäs yritys. 32 prosenttia yrityksistä ei pidä hallituksen osaamista riittävänä. Yrityksillä nyt luottoa tulevaan – Vientiä ja yritysostoa miettii entistä useampi Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta osaaminen:
  • Yrityskauppa vilkasta Varsinais-Suomessa 13.12.2016 - Yrityskauppa on vilkasta erityisesti Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Varsinais-Suomessa yrityskaupat ovat kasvaneet euromääräisesti peräti 129 prosenttia. Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen kertoo keskimääräisen kaupan arvon olevan joitakin satoja tuhansia euroja. Yrityskauppa käy ennätysvilkkaasti Varsinais-Suomessa Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Yrityskaupat kasvussa 1.12.2016 - Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo Finnveran rahoittavan yli tuhannen yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Kasvuarvio on jopa 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritysten kauppojen määrä on kasvanut, kun taas paikallisten pienyritysten on laskenut. Vuosittain Suomessa arvioidaan tehtävän kahdesta kolmeen tuhatta yrityskauppaa. Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosi Aamuset Tuoreimmat artikkelit aiheesta yritykset:
  • Turkulainen peliyhtiö TicBits myyty 5.7.2016 - 9 henkeä työllistävä pieni turkulainen peliyhtiö TicBits on myyty hongkongilaiselle Animoca Brandsille 2,35 miljoonalla eurolla. Animoca Brands maksaa vielä miljoonan lisää vuonna 2018. Suomalainen pelifirma myytiin Hongkongiin – 372 000 € työntekijää kohti Talouselämä Pieni turkulainen peliyhtiö ostettiin Aasiaan – TE: Yli kolmen miljoonan kauppa Turkulainen Tuoreimmat artikkelit aiheesta peliala:
  • Pienet ja keskisuuret yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen aiempaa myönteisemmin 14.4.2016 - Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista. Raportissa kuvataan pk-yritysten suhdannenäkymiä työllisyyden näkökulmasta.

Melkoinen kasvu ja voitto +150% – Tämä työvoiman vuokraaja jyrää

Opteam-henkilöstöpalveluketjun liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Koko Opteam-ketjun liikevaihto nousi 73,4 miljoonaan euroon viime vuonna. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8,3 miljoonaa euroa. Opteam-ketjuun kuuluu Opteam Yhtiöt Oy konsernin lisäksi Opteamin franchising-yrittäjien liiketoiminnot.

Opteam Yhtiöt -konserni on Opteam -ketjun franchising-antaja. Opteamilla on 32 toimipistettä, joista 15 pisteessä on Opteamin omaa liiketoimintaa ja 17 on franchising-yrittäjävetoisia.

Opteam Yhtiöt -konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna ja nousi 37,9 miljoonaan euroon, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 14 prosenttia eli 4,54 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liikevaihtoa kertyi 33,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihdon voimakkaan kasvun myötä myös Opteam Yhtiöt -konsernin liikevoitto parani merkittävästi. Liikevoitto nousi 1,5 miljoonaan euroon, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 900 000 euroa eli noi 150 prosenttia.

Opteam on Suomen suurimpia rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyrityksiä. Opteamin ydinosaamista ovat henkilöstövuokraus, rekrytointipalvelut, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen rekrytointi.

Lähde: Talouselämä

OP:n keskusyhteisökonsernista lähtee liki 280 työpaikkaa

Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä. Mukana oli 4 300 ihmistä.

OP:n keskusyhteisökonsernin yt-neuvottelut ovat päättyneet, ja työpaikkoja vähennetään enimmillään 278.

Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä. Mukana oli 4 300 ihmistä OP Osuuskunnasta ja sen tytäryhtiöistä. Tuolloin vähennystarve oli korkeintaan 380 työntekijää.

Neuvottelut eivät koskeneet OP Ryhmän osuuspankkeja.

Viime vuoden lopussa OP Osuuskunta työllisti vajaat 5 500.

Lähde: yle.fi

Lähes 100 000 työpaikkaa kadonnut

Teollisuudesta on talouskriisin jälkeen kadonnut Suomessa jo lähes 100 000 työpaikkaa. Toisin on esimerkiksi Saksassa, missä teollisuus on lisännyt työntekijöitään viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tehdasteollisuuden osuus Suomen kokonaistuotannosta on laskenut alamäen myötä 15 prosenttiin, kun vielä vuosituhannen alussa osuus oli yli 25 prosenttia. Teollisuuden alamäki on iskenyt syvän loven Suomen vientiin, sillä teollisuus vastaa yhä noin 90 prosenttia Suomen viennistä. Paljon toiveita herättäneestä palveluviennistäkin teollisuus kantaa päävastuun.

Vaikeiden vuosien myötä teollisuuden investoinnit ovat olleet pitkään laskussa, mikä ei lupaa hyvää tulevaisuuden suhteen.

Reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky suhteessa tärkeisiin kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan on romahtanut vuoden 2007 jälkeen. Suomen edelle ovat kilpailukyvyssä rynnineet viime vuosina jopa syvissä talousvaikeuksissa painineet Espanja, Kreikka ja Italia.

Hintakilpailukykyyn vaikuttaa työvoimakustannusten ohella olennaisesti tuottavuus. Molemmat tekijät ovat kehittyneet Suomessa viime vuosina kilpailijamaita heikommin.

Suomen kilpailukyky romahti sen jälkeen, kun maassa luovuttiin keskitetyistä tuloratkaisuista.

Lähde: Turun Sanomat

Yhä useampi eläkeikäinen tekee töitä – Määrä nelinkertaistunut 2000-luvulla

Eläkettä saavista eläkeikäisistä suurin osa tekee töitä palvelu- tai myyntityöntekijänä. Monelle motiivina on raha, mutta varsinkin vanhuuseläkeläisiä innostaa oma halu.

Yhä useampi eläkeikäinen jatkaa työelämässä ainakin jollakin tavalla. Osa ei ole edes jäänyt eläkkeelle, joten tilastoissa on 109 000 yli 63-vuotiasta työllistä. Heistä 40 000 sai vanhuuseläkettä ja 37 000 osa-aikaeläkettä.

Työssäkäyvistä eläkeläisistä 34 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä, 35 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä ja 29 prosenttia osa-aikaeläkkeellä.

Kaikkiaan töissä käyvien eläkeläisten määrä on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Yksi merkittävä tekijä tässä on se, että vuoden 2005 työeläkeuudistus antoi mahdollisuuden jäädä vanhuuseläkkeelle joustavasti 63-68-vuotiaana.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -julkaisun mukaan eniten työllisiä eläkeläisiä löytyy palvelu- ja myyntityötä tekevien joukosta. Sen sijaan osa-aikaeläkeläiset tekevät useimmiten töitä erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina.

Yli 63-vuotiaista suoraan töissä ja ilman eläkettä jatkavat useimmiten johtajat, maanviljelijät, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat.

Opettajan ammatti taas oli yleisin ammatti yli 63-vuotiainen osa-aikaeläkeläisten joukossa.

Tilasto osoittaa myös, että työelämän jako naisten ja miesten töihin jatkuu myös eläkeiässä. Eläkkeen rinnalla töitä tekevistä naisista 18 prosenttia oli hoiva- tai terveydenhuollon alalla. Miehistä taas 17 prosenttia teki kuljetusalan töitä.

Tilastokeskuksen mukaan vanhuuseläkkeellä töissä jatkavia ei aina innosta raha, vaan syynä on oma halu ja motivaatio. Osalla raha on se tärkein tekijä.

Osa-aikaeläkeläisenä työn tekemistä helpottaa taas se, että fyysisesti raskasta työtä on helpompi kestää, kun työn rasittavuutta voi vähentää.

Eläkeläisen töille on rajoituksia

  • Osa-aikaeläkkeelllä oleminen edellyttää työnteon jatkamista
  • Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa tehdä vähäisiä töitä, mutta jos eläke on myönnetty osaeläkkeenä, voi hän jatkaa työelämässä ilman rajoituksia
  • Vanhuuseläkettä nauttivien työnteolle eri ole rajoituksia
  • Eläkkeen rinnalla tehty työ kartuttaa lisää eläkettä
  • Osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen lisänä työntekoa on rajoitettu. Rikkomukset voivat johtaa eläkkeen lakkauttamiseen.

Lähde: yle.fi

Viiden vuoden työ päätökseen – 400 ihmistä työskentelee 70 yrityksessä

Turkulaisen Logomon viiden vuoden rakennustyö on tullut päätökseen, kun Logomon viimeinen keskeneräinen osa, toimitilakokonaisuus Konttori, on valmistunut.

Suurin osa Konttorin yli 20 yrityksestä muuttaa tiloihin maalis-huhtikuun vaihteessa. Uusien tilojen myötä talossa työskentelee päivittäin runsaat 400 ihmistä noin 70 yrityksessä. Laajennus vahvistaa Logomon asemaa luovan talouden keskuksena.

Konttorin 4 000 neliön tilat on rakennettu Logomon länsipäätyyn. Kun mukaan laskee talon itäpäädyssä sijaitsevat Byrån, Logomossa on yrityksille toimitiloja yhteensä 9 000 neliötä.

”Halusimme Konttoriin sen saman hengen, josta Byrå on saanut kiitosta. Vanha konepajan tunnelma on säilytetty, mutta siihen on yhdistetty modernia suunnittelua ja designia. Byrån tiloihin verrattuna Konttorissa on enemmän suuria toimitiloja”, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo.

Logomon toimitilat ovat olleet alusta asti menestys. Vuonna 2013 valmistuneen Byrån käyttöaste on 100 prosenttia, ja etenkin pieniin vuokratiloihin on jonoa. Myös Konttorin käyttöaste on heti valmistuessaan 98 prosenttia.

VR:n vanhan konepajan kunnostus uusiokäyttöön aloitettiin vuonna 2010. Viisi vuotta myöhemmin rakennuksen kaikki osat on saatu valmiiksi ja Logomo on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä tapahtumataloista.

”Ihmiset ottivat Logomon välittömästi omakseen. Kävijämäärät ovat nousseet tasaisesti, ja viime vuoden kävijämäärä 315 000 on Suomen tapahtumataloissa yksi suurimmista. Pääsemme vasta nyt kehittämään täysin valmista taloa, joten tavoitteet ovat edelleen korkeammalla”, Rytsä kertoo.

Logomon ympäristön kehitystyö jatkuu. Talon ympärille nousevan asuinalueen Fabriikin rakennustyöt on tavoitteena käynnistää syksyllä 2015. Logomon kohdalta radan yli rakennettava silta ja kaupungin puolelle sillan juureen rakennettava parkkialue on suunnitteluvaiheessa.

Lähde: Talouselämä

Suurin osa kesätöistä on täysi-ikäisten heiniä

Vähemmän kesätyöpaikkoja – yleensä vain täysi-ikäisille – ja kovemmat laatuvaatimukset hakijoille. Tällainen kuva nuorten kesätyötilanteesta on Juha-Pekka Hietsillalla, joka vetää Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -ohjelman nuorten johtoryhmää.

Hänen mukaansa jääminen ilman vähäpätöisiäkin kesäpestejä voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

– Jos olet 24–25-vuotias maisteri, eikä sinulla ole mitään työkokemusta, niin sinun ohi ajavat ihmiset, joilla on sitä ohuempaa työkokemusta niin sanotuista paskaduuneista, Hietsilta kuvailee.

– Se näyttää, että sinulla on ainakin työelämän perussäännöt hallussa.

Myös SAK:n nuorisosihteerin Tatu Tuomelan mukaan kesätyötilanne on heikentynyt, mutta ei niinkään kiristyneiden vaatimusten takia.

– Kyllä niitä matalan kynnyksen työpaikkoja on tarjolla, huono taloustilanne vaikuttaa enemmän, Tuomela sanoo.

SAK saa muutaman viikon kuluttua tulokset luottamusmiehille kesätyöpaikkojen määrästä tehdystä kyselystä. Kahtena edellisenä vuotena määrät ovat laskeneet.

– Kovasti toivotaan, että suunta olisi kääntynyt, mutta huonoltahan tämä näyttää, Tuomela sanoo.

Töitä entiseen malliin

STT:n neljään kaupunkiin ja viiteen suureen yritykseen tekemän soittokierroksen perusteella tilanne ei kuitenkaan vaikuta erityisen synkältä. Lähes kaikki haastattelut kertovat organisaationsa palkkaavan kesätyöläisiä osapuilleen entiseen malliin. Näin tekevät esimerkiksi suuret kauppaliikkeet Kesko ja SOK.

– Palkkaamme tänä vuonna 14 000 kesätyöntekijää. Kesätyöpaikkojen määrä on pysynyt pitkään melko vakaana, ehkä hieman noussut viime vuosina, kertoo SOK:n työmarkkinajohtaja Nina Meincke.

Edellisten vuosien malliin kesätöitä tarjoavat myös kiinteistö-, siivous- ja vartiointialan ISS ja Neste Oil. Valiota kurittavat vientikiellot Venäjälle, jotka ovat vähentäneet tuotantoa.

– Vuosittain olemme palkanneet noin 300 kesätyöntekijää. Tänä vuonna määrä jää ehkä vähän pienemmäksi, ennustaa Valion henkilöstöpäällikkö Paula Arola.

Kaupungeilta kesätyöseteleitä

Kaupungeissa määriä on hieman hankalampi vertailla erilaisten rekrytointikanavien ja muuttuneiden tilanteiden takia. Missään ei kuitenkaan kerrota määrien huomattavasti laskeneen, esimerkiksi Kuopion kaupungilla on palattu yt-prosessin aiheuttaman notkahduksen jälkeen takaisin normaalille tasolle noin 350 kesätyöpaikkaan.

– Uskoisin, että aika samaan malliin paikkoja on tarjolla kuin aikaisempinakin vuosina, arvioi puolestaan johtava rekrytointiasiantuntija Eeva Luotonen Turusta.

STT:n soittokierros kuitenkin vahvistaa käsityksen, jonka mukaan varsinaiset pidemmät kesätyöpestit menevät pääosin täysi-ikäisille niin yrityksissä kuin kaupungeissa. Osin tämä johtuu esimerkiksi työsuojelua koskevista määräyksistä.

Peruskoululaisille, lukiolaisille ja muille ala-ikäisille on tarjolla avustavia työtehtäviä monenlaisten ohjelmien puitteissa. Tästä esimerkki on kaupan alan Tutustu työelämään ja tienaa -projekti, jossa harjoittelujakso kestää kaksi viikkoa.

Joissain kaupungeissa jaetaan lisäksi alle nuorille kesätyöseteleitä, joiden kautta kaupunki maksaa osan nuoren palkasta hänet työllistävälle paikalliselle yksityiselle yritykselle tai järjestölle. Esimerkiksi Oulussa enimmillään 280 euron arvoisen edun kahden viikon pestiin saavat kaikki 15–17-vuotiaat oululaiset.

Lähde: Turun Sanomat

« Vanhemmat artikkelit