Pk-yritykset investoivat laskusuhdanteesta huolimatta

Lähes 40 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä käynnistävää uutta liiketoimintaa heikosta taloustilanteesta huolimatta. Monet suunnittelevat myös yritysostoja ja muita merkittäviä investointeja. Yhtiöiden pitkän ajan strategisessa suunnittelussa on kuitenkin vielä puutteita. Tiedot ilmenevät kauppakamarien pk-hallitusbarometrista, johon vastasi noin 1200 pk-yritystä ympäri Suomea.

Lähes neljännes (23 prosenttia) pienistä ja keskisuurista yrityksistä on laajentamassa tai käynnistämässä vientiä. Lisäksi yritysostoja suunnittelevien yritysten määrä (20 prosenttia) on melkein kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka harkitsevat yrityksensä myyntiä (11 prosenttia). Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti yrityksessään olevan meneillään toiminnan saneeraus tai merkittävän liiketoiminta-alueen alasajo.

Pk-yritykset investoivat nyt huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin edellinen hallitusbarometri toteutettiin.

– On myönteistä, että yrityksillä on rohkeutta tehdä investointeja. Laskusuhdanteessa tehdyissä investoinneissa korostuu strategisen osaamisen merkitys, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo.

Kyselyn perusteella vaikuttaisi, että yrityksissä ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun. Joka toisella pienellä tai keskikokoisella yrityksellä ei ole suunnitelmaa siitä, miten toimitaan, jos toimitusjohtaja jättää yhtiön. Vain noin neljänneksellä yrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen seuraajasuunnitelma, ja 18 prosentilla yrityksistä seuraajasuunnitelma koski ainoastaan väliaikaisia kriisitilanteita. Lisäksi yli puolet pk-yrityksistä ei arvioi hallitustyöskentelyä, ja arviointia tekevistä vain viidennes käytti arvioinnin tuloksia hallituksen kokoonpanon kehittämiseen.

– Suhdannevaihtelut ja muutokset toimintaympäristössä edellyttävät usein uusiutumista yritysten toiminnalta. Yrityksillä tulisi olla riittävää herkkyyttä ennakoida myös johdon kehittämistarpeet eri tilanteissa. Seuraajasuunnittelua ei pitäisi nähdä yksinomaan kriisivalmiutena, vaan osana yrityksen strategista kehittämistä. Vuotuisessa hallitustyön arvioinnissa voidaan luontevasti pohtia hallituskokoonpanon osaamisen mahdollisia puutteita yrityksen tulevaisuudensuunnitelmien kannalta, mikä voi muuten olla tutussa hallitusporukassa hankalaa, muistuttaa Linnainmaa.

Yritystalouden tuntemus arvossa, teknologian osaaminen sivuroolissa

Hallituksen jäsenen tärkein lisäarvo pk-yrityksille on rooli yrityksen talouden valvojana ja strategian laatijana, selviää kauppakamarien pk-hallitusbarometristä. Myös asemaa toimitusjohtajan haastajana ja sparraajana sekä yrityksen uudistajana ja kehittäjänä pidetään arvossa. Kontaktiverkoston luomista ei sen sijaan useinkaan pidetty keskeisenä.

Hallituksen jäsenten osaamisalueissa arvostettiin eniten liiketoimintaosaamista sekä yritystalouden ja rahoituksen hallintaa. Myös kokemusta strategisesta työskentelystä painotettiin. Toimialaosaamisen lisäksi arvostettiin pk-yritysten toimintatapojen tuntemusta. Sen sijaan uuden teknologian osaamista, kuten teollisen internetin, robotiikan, nanoteknologioiden tai sosiaalisen median tuntemusta, pidettiin vain harvoin tärkeänä hallitusjäsenten osaamista arvioitaessa.

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan tulosta voidaan korkean teknologisen osaamisen maassa pitää yllättävänä.

– Toivottavasti tuloksista huolimatta yrityksissä osataan riittävästi huomioida teknologian vaikutukset yritystoiminnan tulevaisuuteen. Muutokset eivät kohdistu ainoastaan yritysten omaan toimintaan vaan voivat koskettaa koko liiketoimintaympäristöä. Esimerkiksi median ja kaupan alalla sekä pankkitoiminnassa uudet teknologiat ovat muuttamassa koko toimialaa. Myös perinteisillä toimialoilla toimivien yritysten olisi syytä varautua toimintaympäristön muutokseen, huomauttaa Turunen.

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun vaihteessa noin 1200 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa, sekä 66 yli 250 henkilöä työllistävän yrityksen edustajaa Kyselytutkimuksesta selviää, miten suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet PK-yritysten toimintaan ja hallitustyöskentelyyn ja miten yritysten hallinnointi ja ohjaus ovat kehittyneet.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti