Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2015

Turun seudun steinerkouluyhdistys aloittaa yt-neuvottelut

Turun seudun steinerkouluyhdistys aloittaa yt-neuvottelut.

Yhdistys perustelee neuvottelujen käynnistämistä sillä, että toisen asteen koulutuksen rakennemuutos aiheuttaa muutoksia opettajien opetustuntimääriin. Lisäksi opiskelijoiden kurssivalikoimaa halutaan laajentaa lisäämällä etäopetusta yhteistyössä muiden steinerkoulujen kanssa esimerkiksi kielten opiskelussa.

– Yt-neuvottelujen tavoitteena on irtisanomisten välttäminen ja kaikkia osapuolia tyydyttävin työaikajärjestelyin ja toimintaa tehostamalla toteutettavat säästöt”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Matti Koskimies.

Turun Steiner-koulun lukiossa opetetaan yhdistyksen mukaan myös jatkossa valtakunnallisten pakollisten- ja syventävien lukioaineiden lisäksi erityisen koulutustehtävän mukaisia kursseja.

Lähde: Turun Sanomat

Ex-nokialaisia lähtee nyt Ruotsiin

Mikäli ulkomailla työskentely kiinnostaa, kannattaa työtä etsivien ict-alan ammattilaisten suunnata katseensa länteen lahden yli. Ruotsalaisyritykset arvostavat suomalaista insinööriosaamista.

Ruotsissa on pulaa tietotekniikkaosaajista ja insinööreistä, kun Suomessa saman alan ammattilaisista on ylitarjontaa. Monet ruotsalaiset yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan suomalaisia töihin Ruotsiin.

Viime joulukuussa Turussa järjestettiin ict-alan ammattilaisten ja muiden alojen insinöörien rekrytointitilaisuus, jossa kiinnostuneet suomalaiset työnhakijat saattoivat tavata ruotsalaisia työnantajia. Mukana oli kuusi ruotsalaisyritystä.

Tapahtuma innosti paikalle noin 110 suomalaista ict-asiantuntijaa ja insinööriä ympäri Suomea Lappia myöten, kertoo eurooppalaiseen työnvälitykseen erikoistunut Eures-asiantuntija Tomi Puranen Varsinais-Suomen TE-toimistosta. Paikalla oli myös molempien maiden työvoimatoimistojen edustajia.

Puranen pitää tilaisuutta onnistuneena, sillä se johti useisiin haastatteluihin ja ainakin muutaman suomalaisosaajan rekrytointiin.

Vastaava ruotsalaisyritysten info- ja rekrytointitilaisuus järjestetään Helsingissä 23. huhtikuuta.

Suomalaiset toivovat etätyömahdollisuuksia

Ruotsissa on eniten pulaa ohjelmisto-osaajista, mutta kysyntää olisi myös elektroniikka- ja sähköinsinööreille sekä koneinsinööreille. Jonkin verran tarvetta on myös rakennuspuolen insinööreille.

Vaikka ruotsalaisyritysten avoimet työpaikat ovat herättäneet kiinnostusta suomalaisissa työnhakijoissa, monet asiat jarruttavat Ruotsiin muuttamista.

– Monella on jo perhe ja omistusasunto täällä, ja lapset mahdollisesti käyvät koulua. Varsinkaan perheellisen ei ole niin helppoa lähteä. Sikäli se on vähän vaikeuttanut päätöksentekoa, Puranen kertoo.

Lähtöpäätös on ollut Purasen mukaan helpompi kokeneille, iältään viidenkymmenen paikkeilla oleville työnhakijoille.

Suomalaiset työnhakijat ovat toivoneet, että he voisivat tarjota osaamistaan etätyönä.

– Monet ovat kysyneet etätyömahdollisuuksia, jos pystyisi tehdä Suomesta käsin ja käydä Ruotsissa vain jonkin verran, ettei tarvitsisi muuttaa kokonaan. Ruotsalaisten työnantajien ei kuitenkaan ole ihan helppoa järjestää sitäkään käytännössä.

Purasen mukaan TE-toimiston intressissä on, että omaa työtä vailla olevat ict-osaajat ja insinöörit työllistyisivät tarvittaessa ulkomaille ja säilyttäisivät näin ammattitaitonsa.

– Kun työmarkkinat ovat taas paremmat, he toivottavasti palaisivat Suomeen entistä kokeneempina.

Nopea rekrytointiprosessi

Ohjelmoija Harri Haavisto on yksi Ruotsiin pestatuista suomalaisosaajista. Hän aloitti työt tietoturvaratkaisuja kehittävässä Clavisterissa helmikuun alussa.

– Alkoi tuntua, ettei Suomesta tahdo löytyä töitä it-alalla, varsinkaan Tampereen seudulla. Aloin miettiä, lähtisinkö katsomaan ulkomaita, ja Ruotsia tuli mietittyä useamman kerran, Haavisto kertoo Taloussanomille.

Työpaikka löytyi lopulta nopeasti. Turun rekrytointitilaisuuden jälkeen Haavisto lähetti työhakemuksen muutamaan ruotsalaisyritykseen. Pari viikkoa tilaisuuden jälkeen hän kävi työhaastattelussa ja joulun alla Clavisterista tuli työtarjous. Haavisto kertoo, ettei päätös muuttamisesta ollut vaikea.

Clavister on kansainvälinen yritys, jossa oli ennestään muitakin ulkomaalaisia työntekijöitä.

Uusi muuttoaalto Ruotsiin?

Ruotsin työmarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet suomalaisia. 1960–1970-luvuilla sadattuhannet suomalaiset muuttivat naapurimaahan työn ja paremman elintason perässä.

Muuttoliikettä vauhditti Ruotsin työvoimapula. Monet lähtijöistä olivat matalasti koulutettuja, parikymppisiä nuoria. Tuhansia suomalaisia työskenteli esimerkiksi Saabin tehtaalla.

Suomessa on tällä hetkellä ict-alan osaajia vailla oman alan työtä muun muassa Nokian, Ericssonin, Broadcomin ja VTT:n irtisanomisten vuoksi.

Insinööriliitossa ei ole havaintoa siitä, että insinöörejä olisi valunut töihin Ruotsin puolelle.

– Minulla on sellainen käsitys, että Ruotsissa arvostetaan suomalaista insinööriosaamista aika korkealle, varsinkin ict-alalla. Nyt, kun Suomessa on ollut isoja yt-neuvotteluja, se on herättänyt myös Ruotsissa kiinnostusta, sanoo Insinööriliiton Länsi-Suomen alueasiamies Timo Ruoko.

– Diplomi-insinöörit ovat tänä päivänä aiempaa kiinnostuneempia ulkomaiden työmahdollisuuksista, koska Suomessa ei ole kaikille työpaikkoja, kertoo urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi Tekniikan akateemisista.

Tarkkaa tietoa juuri Ruotsin vetovoimasta ei ole, mutta Taukojärven mukaan naapurimaa kiinnostaa muiden maiden joukossa, koska siellä on ollut insinööripaikkoja auki.

Lähde: Taloussanomat

Tallink tilaa Turun telakalta nopean LNG-autolautan

AS Tallink Grupp ja Meyer Turku Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen LNG–käyttöisen nopean matkustaja-autolautan rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin väliseen reittiliikenteeseen.

Aluksen arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja se rakennetaan Meyer Turun telakalla. Alus toimitetaan tilaajalleen vuoden 2017 alussa.

Uusi ympäristöystävällinen laiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua. Monipolttoainemoottorilla varustettu laiva on noin 212 metriä pitkä ja sen suunniteltu matkustajamäärä on 2 800. Aluksen bruttovetoisuus on 49 000 tonnia ja matkanopeus 27 solmua.

– Meyer Turku on erittäin tyytyväinen voidessaan jatkaa pitkää ja hyvää perinnettä matkustaja-autolauttojen rakentamisessa Tallinkille. Rakentamalla tämän uuden ja edistyksellisen, LNG-käyttöisen aluksen nostamme yhteistyömme teknologisesti uudelle tasolle, Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer toteaa Tallinkin tiedotteessa.

– Nyt solmitun sopimuksen ansiosta lisäämme tuotantoamme 30 prosentilla vuonna 2016, mikä on positiivinen asia telakalle, sen verkostoyrityksille ja koko alueelle. Nyt voimme toteuttaa strategiaamme, kehittää rakennusprosesseja sekä tehdä tarvittavia rekrytointeja, Meyer sanoo.

Tilauksen työllistävä vaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta.

Lähde: yle.fi

Kesäduunikampanja ajaa nuorten asiaa

Vastuullinen kesäduuni on kampanja, jossa on tarkoituksena on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän töitä ja kohtelemaan heitä oikeudenmukaisesti. Yritykset sitoutuvat maksamaan kesätyöntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa, perehdyttämään heidät työhönsä ja kohtelemaan heitä tasapuolisesti muiden kanssa.

Kampanjaan on ilmoittautunut yli 160 työnantajaa, joista Turussa muun muassa Posti, Stockmann, S-ryhmä, K-kauppiasliitto, Turku Energia ja YIT.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto saa joka kesä ilmoituksia, joiden mukaan kesätyöntekijöille ei ole maksettu luvattua palkkaa ja heille on teetetty luvattoman paljon ylitöitä. Epäasiallisesta kohtelusta kärsiviä neuvotaan ottamaan yhteyttä kampanjan järjestäjiin tai työsuojeluviranomaisiin.

Turussa kesätyöpaikkoja on eniten palvelualoilla eli kaupoissa, ravintoloissa ja huvipuistoissa. Ulkomaalaisista työnantajista eniten turkulaisia työllistää Disneyland Paris. Työ- ja elinkeinotoimiston rekrytointipalvelujen asiantuntija Henri Josefsson arvioi, ettei kaikille halukkaille löydy töitä. Josefsson neuvoo käyttämään myös omia verkostojaan kuten kavereita, vanhempia ja Facebookia.

– Pitää olla aloitteellinen, rohkea ja sanavalmis, Josefsson neuvoo.

Eniten kesätöitä Turussa tarjoaa kaupunki. Kunnan töihin pääsee arpomalla 310 nuorta. Eniten työllistävät hyvinvointipalvelut, matkailu, kiinteistöala ja päiväkodit. Tietopalveluohjaaja Mari Nielosen mukaan vanhainkodeissa jo kysellään, koska nuoret taas tulevat.

Lähde: Aamuset

Maksutonta tukea kasvuun ja uudistumiseen Kasvu Openista

Valtakunnallinen yritysten kasvun sparrauskilpailu, Kasvu Open 2015, käynnistyy maanantaina 2.3. Turussa. Varsinais-Suomen Kasvupolun startti herättelee yrityksiä kasvun mahdollisuuksiin ja tuo alueen kovimmat asiantuntijat yritysten kasvun tueksi maksutta.

Viime vuoden Kasvu Open finalisti, turkulainen FitDog Finland Oy on innostamassa yrityksiä kasvuun.

– Saimme Kasvu Openista paljon uusia ja erilaisia ideoita ja ahaa-elämyksiä. Kasvu Openin avulla olemme myös kiinnostuneita solmimaan uusia yhteistyökumppanuuksia, ja joitakin keskusteluja olemme jatkaneet kiitoratapäivien ulkopuolella. Konkreettisten ideoiden pohjalta olemme esimerkiksi uudistaneet viestintäämme ja saaneet vahvistusta tuotteidemme kasvupotentiaalille, kertoo FitDog Finland Oy:n toimitusjohtaja Laura Heinonen.

Maksuttomalle Kasvupolulle voivat hakea kaikki kasvuhaluiset yritykset koosta tai toimialasta riippumatta. Kasvupolun sparraukseen valitaan hakemusten perusteella 15 yritystä. Maanantaina 2.3. pidettävä starttitilaisuus on avoin kaikille kasvusta kiinnostuneille.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Satashellin McDonald’s avasi ovensa remontin jälkeen

McDonald’sin Satashell-ravintola Turussa avautui uudistettuna 25. helmikuuta. Yrittäjä Aki Laumolan ravintola on kaksinkertaistanut keittiötilansa. Uusitussa ravintolassa on lisätty autopuolen palvelukapasiteettia. Käytössä on kaksi erillistä luukkua. Ravintolassa on myös kunnostettu kaikki henkilökuntatilat.

– Uusituilla tiloilla voimme palvella asiakkaita entistä nopeammin ja tehokkaammin. Ravintolan ilme on modernisoitu vastaamaan asiakaskohderyhmiemme mieltymyksiä. Satashell-ravintola on auki ympäri vuorokauden, Laumola kertoo.

Laumola aloitti McDonald’s-uransa ravintolapäällikkönä vuonna 1984. Yrittäjäksi hän siirtyi vuonna 1993. Laumola on palkittu McDonald’sin vuoden yrittäjänä vuonna 2007.

Laumola omistaa viisi McDonald’s-ravintolaa, jotka ovat Turussa, Porissa ja Raumalla. Ne työllistävät noin 180 työntekijää. Ensi kesäksi ravintoihin palkataan yli 30 kesätyöntekijää.

McDonald’s on yksi maailman tunnetuimmista tuotemerkeistä. Kaarikuvio kohoaa yli sadassa maassa noin 35 000 ravintolan tunnuksena. Asiakkaita on päivittäin noin 70 miljoonaa. Ketjun palveluksessa työskentelee 1,7 miljoonaa työntekijää.

Suomen ensimmäinen McDonald’s avattiin 30 vuotta sitten vuonna 1984 Tampereella. Suomessa on 82 McDonald’s-ravintolaa, joista 70 eli 85 prosenttia on yksityisen lisenssinhaltijan eli yrittäjän omistuksessa. Yrittäjiä on 18.

Lähde: Aamuset

Pelialan uudet luvut julki: Neljässä vuodessa Suomeen syntyi 179 uutta pelifirmaa

Peliala on kokenut muutaman vuoden aikana todellisen startup-aallon. Vuosien 2011-2014 aikana Suomeen syntyi 179 uutta pelialan yritystä, paljastaa pelialan järjestön Neogamesin tuore raportti.

Startup-yritysten määrä tarkoitaa, että peräti 69 prosenttia suomalaisista peliyrityksistä on alle viisi vuotta vanhoja. Yli kymmenen vuotiaita yrityksiä on 17. Neogamesin laskujen mukaan uusista yrityksistä 25 kappaletta eli 14 prosenttia on niin sanotusti toisella kierroksella olevien yrittäjien perustamia.

Yhteensä Suomessa on nyt noin 260 aktiivisesti toimivaa pelialan yritystä. Niistä valtaosa on pieniä, yhden tai korkeintaan muutaman hengen studioita. Suomen Pelikehittäjät ry:n jäseniä on niistä vain viitisenkymmentä.

Peliala on voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Lähes 40 prosenttia ylityksistä sijaitsee Helsingin, Espoon tai Vantaan alueella. Maakuntien rooli on kuitenkin kasvanut viime vuosina, sillä vielä vuoden 2009 selvityksessä pääkaupunkiseudun osuus oli 64 prosenttia. Merkittäviksi pelialan keskittymiksi ovat nousseet myös Turku, Tampere, Oulu, Kajaani, Joensuu, Kotka ja Kouvola.

Maakuntien peliyrittämisen taustalla on osittain alan koulutuspaikkojen tarjonta alueiden ammattikorkeakouluissa. Ympäri maata on jo yli 20 pelialan koulutusta tarjoavaa oppilaitosta. Monet pelialan aluekehityskeskuksista ovat myös saaneet projekteihinsa EU-rahaa, Neogamesin raportti toteaa. Lisäksi pelien digitaalinen jakelumalli on laskenut yrittämisen kynnystä.

Peliyhtiöt näkevät tulevaisuutensa positiivisesti, selviää Neogamesin tekemästä kyselystä johon vastasi 110 yritystä. Niistä 63 eli yli puolet kertoi aikovansa palkata uusia työntekijöitä tulevien 12 kuukauden aikana.

Peliyritykset työllistävät Suomessa nyt noin 2500 ihmistä. Ala on voimakkaasti jakautunut muutamiin suuriin yrityksiin ja isoon joukkoon pieniä. Vain seitsemällä pelistudiolla on yli 50 työntekijää. Kyselyyn vastanneilla yrityksillä työntekijöiden mediaanimäärä oli neljä.

Myös liikevaihto jakaa yritykset voimakkaasti. Noin 20 peliyritystä tekee yli yhden miljoonan euron liikevaihtoa. Alan mediaaniliikevaihto on Neogamesin mukaan vain noin 100 000 euroa.

Vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen peliyhtiö, vuonna 1995 perustettu Housemarque, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Näin ollen 2015 on suomalaisen pelialan 20-vuotisjuhlavuosi.

Lähde: Talouselämä

Tällä alalla riittää töitä – 15 vuodessa eläkkeelle jää yli puolet työntekijöistä

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula taittui viime vuonna. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien hakijapula on tasoittunut ja lähihoitajista ja sosiaalialan ohjaajista on jopa ylitarjontaa joillain alueilla, kertoo tilastotutkija Eija-Leena Koposen työ- ja elinkeinoministeriölle laatima raportti.

Tällä hetkellä alan työttömyysjaksojen kesto on pidentymässä. Kahdessa vuodessa työttömyysjaksot ovat pidentyneet kahdella viikolla. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain voimakkaasti. Lapissa alan keskimääräinen työttömyys kesti 2 viikkoa, kun Pohjois-Karjalassa työttömyysjakso oli keskimäärin 21-viikkoinen.

Vuonna 2013 koko maassa oli 1,8 sosiaali- ja terveysalalla olevaa työtöntä työnhakijaa jokaista alan avointa työpaikkaa kohti. Uudellamaalla hakijoita oli vain 0,9 hakijaa paikkaa kohti, kun Keski-Suomessa hakijoita oli 4,3.

Suuri vaje 10 vuodessa

Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman riittävyys nyt ja tulevaisuudessa -raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä alalta siirtyy eläkkeelle 55 prosenttia vuoden 2010 työllisistä. Tämä tarkoittaa, että alalle aukeaa kaikkiaan 283 000 työpaikkaa.

Koposen selvityksen mukaan jo kymmenen vuoden sisällä sosiaali- ja terveysalalla on parhaassakin tapauksessa noin 18 000 työntekijän vaje.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla pahene niin paljon kuin on pelätty. Koposen mukaan tähän päästään, jos alan tuottavuus saadaan nousuun, työelämän laatua kehitetään ja alan koulutusta suoritetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Lähde: Talouselämä

Työttömyysaste suureni 8,8 prosenttiin tammikuussa

Työttömyys kasvoi tammikuussa, jolloin Suomessa oli 230 000 työtöntä. Työttömyysaste suureni 8,8 prosenttiin vuotta aiemmasta 8,5 prosentista.

Suomessa oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammikuussa 9 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Työllisiä oli kuitenkin 14 000 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Miesten työllisyystilanne oli selvästi heikompi kuin naisten. Miesten työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 9,9 ja naisten 7,6 prosenttia.

Nuorten työttömyysaste supistui vuodessa 1,2 prosenttia. Tammikuussa 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli tammikuussa 20 prosenttia.

TEM: 360 000 työtöntä työnhakijaa

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan tammikuun lopussa oli 360 000 työtöntä työnhakijaa. Heidän määränsä oli 32 000 suurempi kuin edellisen vuoden tammikuussa.

Erot Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvuissa johtuvat erilaisista tilastointitavoista. Tilastokeskuksen luvut perustuvat kyselyyn, jonka otoksen perusteella arvioidaan kokonaistyöttömyys.

Ministeriön luvut puolestaan perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen rekistereihin eli ne kertovat työttömäksi ilmoittautuneiden määrän kyseisenä kuukautena.

Lähde: Taloussanomat

Sadat nuoret hakivat Salolta kesätyöpaikkaa

Salon kaupungin kesätyöpaikat ovat olleet kysyttyjä. Kaupunki sai maanantaina päättyneeseen määräaikaan mennessä lähes 900 kesätyöhakemusta.

Kaupunki palkkaa 230 salolaista nuorta kahden viikon työsuhteisiin tulevana kesänä. Nuoret työskentelevät esimerkiksi puistoissa ja puutarhoissa sekä nuoriso- ja kulttuuritoimessa.

Valtaosa työntekijöistä valitaan arvonnalla, joka suoritetaan 4.3.

Salo palkkasi yhtä monta kesätyöntekijää viime vuonna. Hakemuksia tuli tuolloin vajaat 800.

Lähde: yle.fi

« Vanhemmat artikkelit