Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2015

Rakennusliitto ry: Rakentajilla edessä tiukka työttömyystalvi

Rakentajilla on edessään syvä ja synkeä työttömyystalvi. Vain Uusimaa ja Turku pystyvät tarjoamaan edes kohtuullisesti töitä rakentajille.

Rakennusalan työttömyyskassasta sai ansiosidonnaista joulukuussa 10 252 (18,2 prosenttia) rakentajaa. Tässä on edelliskuukauteen verrattuna lisäystä 2,5 prosenttiyksikköä.

Rakennusalan työttömyyskassan lukujen perusteella työttömyys pysyi joulukuussa siedettävänä Uudellamaalla (11,6 prosenttia) ja Turun alueella (15,5 prosenttia). Muualla maassa koettiin selvästi kovempaa työttömyyttä, kyseenalaisena kärkenä Kainuu (35,3 prosenttia).

Myös työttömyyden kasvu oli joulukuussa Helsingin ja Turun seuduilla hitaampaa kuin muualla maassa. Molemmilla alueille työttömyys kipusi edelliskuukaudesta 1,3 %.

Ammattialakohtaisesti katsottuna tilanne on kehno kaikilla muilla paitsi putki- ja putkieristysalan työntekijöillä. Joulukuussa putkiasentajista oli työttömänä vain 9 prosenttia. Sen sijaan 24,3 prosenttia maalareista tai 19,6 prosenttia timpureista etsi työtä.

Näillä näkymin on vaarana, että rakennusalan työttömyys nousee vielä ennen talven loppua 25 prosenttiin.

Lähde: Turun Sanomat

Sonera palkkaa 400 kesätyöntekijää

Sonera ilmoittaa tarjoavansa tänä vuonna kesätyön 400 nuorelle. Tehtäviä avautuu noin kymmenelle paikkakunnalle ympäri Suomen ja niihin voi hakea helmikuun 28. päivään mennessä.

Kesätyöpaikkoja on avoinna muun muassa Sonera-kaupoissa, asiakaspalvelussa, myynnissä, toimituksessa, markkinoinnissa, viestinnässä ja verkonhallinnassa. Työtehtävät sijoittuvat eri puolille Suomea, muun muassa Helsinkiin, Lahteen, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään, Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle.

Soneran kesätyöpaikat soveltuvat eri alojen opiskelijoille. Ensi kesän työntekijät ovat pääosin täysi-ikäisiä, teknillisten ja kaupallisten aineiden opiskelijoita.

Sonera on yksi pääyhteistyökumppaneista Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n Vastuullinen Kesäduuni 2015 -kampanjassa, jonka tarkoituksena on haastaa työantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja.

– Haluamme tarjota nuorille hyvän opastuksen ja tuen ensimmäisissä työelämän askelissa. Hyvä kesätyö vastaa nuoren osaamista ja on sopivan haasteellista. Haemmekin joukkoomme innokkaita tiimipelaajia, jotka näemme tulevaisuuden ammattilaisina, sanoo HR Business Partner Heini Hulkkonen Soneralta.

– Hyödynnämme tänä vuonna rekrytoinnissa videohaastattelua. Haluamme jättää nuorille hakijoille hyvän kokemuksen rekrytointiprosessista ja haastattelusta, vaikka työpaikkaa ei heltiäisikään, sanoo Hulkkonen.

Lisää tietoja Soneran kesätyöpaikoista on osoitteessa www.sonera.fi/kesatyot.

Lähde:Aamuset 

Yrittäjät ja TSEK käynnistävät kasvuyrittäjäpalvelun

Varsinais-Suomen Yrittäjät on käynnistänyt yhteistyössä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSEK) kanssa kasvuyrittäjäpalvelun. Tavoitteena on saada Varsinais-Suomen alueelle merkittävä kasvuvaikutus seuraavan 3–5 vuoden aikana.

Kasvuyrittäjäpalvelu on suurin yksittäinen yritysten kasvun aktivointihanke Varsinais-Suomessa. Palveluun osallistuu 350 kasvuhaluista pientä ja keskisuurta yritystä.

Ensimmäiseksi on tarkoitus toteuttaa tutkimus, jossa selvitetään yritysten kasvuhaluja, kasvun toteutusmuotoja ja arvioidaan kasvuvalmiuksia. Sen jälkeen kasvun asiantuntijayritykset ottavat yhteyttä yrityksiin ja rakentavat niiden kanssa yrityskohtaisia kehityshankkeita.

– Olemme jo pitkään nähneet tarpeelliseksi kartoittaa systemaattisesti uusia kasvuyrityksiä laajasti koko pk-yritysten kentällä. Varsinais-Suomen alueelta on puuttunut myös kattava verkosto kasvun asiantuntijayrityksiä, jotka kykenevät tarjoamaan hyvässä yhteistyössä yrittäjille koordinoituja ja viisaasti vaiheistettuja kehityshankkeita, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom.

Kasvun asiantuntijoiden verkostoon kuuluu yli kymmenen asiantuntijayritystä, jotka kykenevät auttamaan pk-yrityksiä kehittymään.

Johtaja Niko Kyynäräinen Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta näkee yhteistyön uudenlaisena konkreettisena toimintamallina, jolla voidaan saavuttaa merkittävää alueellista kasvua. Kasvuyrittäjäpalvelu täydentää Kyynäräisen mukaansa hyvin aiempaa palvelutarjontaa.

Kasvuyrittäjäpalvelun käytännön toteutuksesta vastaa Konsulttiyhtymä AIKA, joka toteutti myös ensimmäisen kasvuyrittäjäpalvelun vuosina 2013–14.

– Edellisellä kierroksella kasvuyrittäjäpalvelun konsepti todettiin toimivaksi. Nyt asiantuntijoita ja resursseja on vielä enemmän. Tavoitteena on saada syntymään yli kolminkertainen määrä yrityskohtaisia kehityshankkeita, partner Antti Lehtimäki sanoo.

Kasvuyrittäjäpalvelu kattaa kaikkien toimialojen yritykset, ei vain yrityksiä, joihin liittyy uusi teknologia, kansainvälistyminen tai start-upit. Yrityksillä ei tarvitse olla kasvuhistoriaa tai kovaa kasvutavoitetta.

Lehtimäen mukaan Varsinais-Suomen alueen kasvupotentiaalista yli puolet on maltillisempaa 5–30 prosentin kasvua tavoittelevissa yrityksissä. Aiemmilla toimintamalleilla tätä yritysryhmää ei ole voitu palvella. Suuri osa palvelun kautta syntyvistä kehityshankkeista tehdään täysin yksityisellä rahoituksella.

Tammi–helmikuussa kerätään tutkimusosion vastaukset. Huhtikuun lopulla vastanneet yritykset saavat yrityskohtaisen analyysin ja sen jälkeen kasvun asiantuntijat tapaavat yritysten johdon ja lähtevät rakentamaan kehityshankkeita. Toukokuun puolivälissä julkistetaan tutkimusosion kokonaistulokset alueellisista kasvunäkymistä.

Lähde: Aamuset

HKScan irtisanoo 23 työntekijää

HKScan on päättänyt yt-neuvottelut Mellilän-tuotantolaitoksessaan. Yhtiö irtisanoo 23 työntekijää.

Neuvottelujen piirissä oli koko tuotantolaitoksen henkilöstö eli noin 40 työntekijää.

Yhtiö perustelee irtisanomisia liha-alan kireällä kilpailutilanteella ja haastavalla liiketoimintaympäristöllä. Tämän vuoksi yhtiö supistaa teurastuskapasiteettia Mellilässä ja keskittää sen Forssaan.

Mellilään jää edelleen emakoiden teurastus, joka hoidetaan jatkossa pienemmällä henkilöstömäärällä. Mellilän tuotantolaitos on toiminnassa kaikkina arkipäivinä.

Osalle muutoksen kohteena olevista voidaan tarjota työtä HKScanin muilla tuotantolaitoksilla. Muutokset toteutetaan pääosin vielä tammikuun aikana ja niistä aiheutuu noin miljoonan euron kustannussäästö.

HKScan-konserni työllistää Suomessa noin 2 800 henkilöä.

Lähde: Talouselämä

Cadmatic Oy tekee läpimurron Intian ydinvoimateollisuuteen

Turkulainen laitossuunnitteluun erikoistunut ohjelmistotalo Cadmatic Oy toimittaa älykkääseen 3D-mallinnukseen perustuvat suunnittelu- ja tiedonhallintajärjestelmät Intian kansalliselle ydinvoiman tuotantoyhtiölle Nuclear Power Corporation of India (NPCIL). Kauppa on Cadmaticin historian suurin prosessiteollisuudessa ja antaa erinomaisen kasvumahdollisuuden ja -aseman maailmalla kasvavalla energiasektorilla.

Cadmaticin toimitus sisältää suunnittelujärjestelmälisenssit, järjestelmien käyttökoulutukset ja käyttöön liittyvän tuen NPCIL:n organisaatiolle ja voimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuville suunnittelutoimistoille ja toimittajille.

NPCIL aikoo lähes kuusinkertaistaa ydinvoiman tuotannon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investointisuunnitelma sisältää yli 50 uutta tuotantoyksikköä vuoteen 2025 mennessä. Uusien laitosten prosessi- ja laitossuunnittelu tehdään Cadmaticin suunnitteluohjelmistoilla.

Ensimmäinen NPCIL:n kokonaan Cadmatic 3D -järjestelmillä suunniteltu ydinvoimala on arvioitu käynnistyvän vuonna 2017. Toisen vastaavan laitoksen suunnittelua ollaan parhaillaan aloittamassa. Tavallisesti yhden laitoksen suunnitteluun osallistuu yli 100 Cadmatic-ohjelmiston käyttäjää.

– Sopimus tehtiin pitkän soveltuvuus- ja evaluointiprosessin jälkeen ja on osoitus Cadmaticin ohjelmistoinnovaatioiden kilpailukyvystä erittäin vaativien laitoshankkeiden suunnittelussa ja tiedonhallinnassa. Tämä kauppa on meille läpimurto ydinvoimalaprojekteissa ja antaa erinomaisen kasvumahdollisuuden ja -aseman maailmalla kasvavalla energiasektorilla, Cadmaticin toimitusjohtaja Jukka Rantala toteaa.

Järjestelmien avulla NPCIL pystyy parantamaan mm. suunnittelun ja rakentamisen laatua, lyhentämään aikatauluja ja varmistumaan turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä aikaisempaa paremmin.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Elintarviketeollisuus luottaa tulevaisuuteen ja lisää investointeja

Elintarviketeollisuus on merkittävä ja vakaa investoija Suomessa. EK:n investointitiedustelun mukaan vuonna 2014 elintarviketeollisuuden investoinnit kohosivat 28,4 prosentilla 534 miljoonaan euroon. Tänä vuonna investointien ennakoidaan kasvavan 616 miljoonaan euroon, mikä on 15,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Investointipäätökset tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Elintarviketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet vuodesta 2011 lähtien. Kasvu osoittaa, että elintarviketeollisuus luottaa vahvasti tulevaisuuteen, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta toteaa.

Suurin osa investoinneista käytettiin viime vuonna ja aiotaan käyttää myös tänä vuonna kapasiteetin lisäämiseen. Investoinneilla korvataan myös vanhentunutta kapasiteettia sekä rationalisoidaan toimintoja. Eniten investointeihin vaikuttavat kysyntä ja tekniset tekijät.

– Ruokien ja juomien hyvä kysyntä kotimarkkinoilla on elintarviketeollisuudelle ja alan työllisyydelle erittäin tärkeää. Siksi on hienoa, että suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia kotimaisista tuotteista. Taloustutkimuksen joulukuussa tekemän kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista valitsee aina tai useimmiten Suomessa valmistetun elintarvikkeen, Tammivuori toteaa tyytyväisenä.

Tammivuoren mukaan elintarviketeollisuus hakee kasvua myös ulkomailta:

– Vienti Venäjälle on supistunut Venäjän asettamien tuontikieltojen seurauksena viidenneksellä, mutta uusia markkinoita tähytään aktiivisesti viime syksynä käynnistyneen elintarvikealan vientiohjelman puitteissa. Kohdemaina ovat erityisesti Kiina ja Itä-Aasian maat, Saksa, Pohjoismaat ja Baltia. Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaista elintarvikkeiden vienti vuoteen 2020 mennessä.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Lauri Ihalainen: Työmarkkinoiden jakaantumista pyrittävä hallitsemaan

Tulevaisuudessa työmarkkinat moninaistuvat ja työnteko saa uusia muotoja. Yritykset etsivät uusia tapoja työn organisoimiseen ja toimeksiannolla teetettävä työ lisääntyy.

– Lainsäädännössä tulee punnita, kuinka työelämän muutosta kyetään hallitsemaan niin, ettei synny kahtia jakaantuneita työmarkkinoita, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Samaan johtopäätökseen päädyttiin työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportissa, joka julkistettiin perjantaina. Trendityöryhmä perustettiin hallituskauden alussa selvittämään ja arvioimaan työelämän muutostrendejä, niiden kehitystä ja vaikutuksia.

Yhä useampi työllistää itsensä

Raportin mukaan tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä. Moni työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempina yhtä aikaa. Työsuhteen ja yrittäjyyden välille ei tulisi kuitenkaan luoda kolmatta ryhmää.

– Tämä on tärkeä periaate, jonka takana on vahva kolmikantainen yhteisymmärrys. Erityislainsäädännön sijaan tulee kehittää nykyistä lainsäädäntöä suuntaan, joka mahdollistaa nykyistä paremmin erilaiset joustavan työnteon muodot, Ihalainen kommentoi.

Henkilöiden liikkumiseen eri työnteon muotojen välillä liittyy monia ulottuvuuksia. Tällöin korostuvat erityisesti sosiaaliturvajärjestelmään ja verojen maksamiseen liittyvät aikataulut ja maksatuksen joustavuus.

– Kehittämällä järjestelmiä näiltä osin voitaisiin tukea paitsi haasteita kohdanneita itsensä työllistäjiä, myös yrittäjiä ja yrittäjyyden edellytyksiä laajemmin, raportissa todetaan.

Tavoitteena tasa-arvoiset työmarkkinat

Osa-aikatyössä työryhmä havaitsi kaksi erilaista trendiä. Monilla aloilla osa-aikatyö on myönteinen mahdollisuus, jonka toivotaan kehittyvän edelleen. Toisilla aloilla taas tehdään huomattava määrä vastentahtoista osa-aikatyötä esimerkiksi voimakkaiden kysyntävaihteluiden vuoksi.

– Vastentahtoisen osa-aikatyön ongelmat liittyvät ensisijaisesti toimeentuloon. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen, kattavat työvoimapalvelut ja toimiva sosiaaliturva ovat tärkeitä elementtejä kaikessa työllistymisessä. Osa-aikatyön haasteisiin tulee jatkossakin hakea myös toimialakohtaisia ratkaisuja, Ihalainen sanoo.

Trendityöryhmän raportissa todetaan määräaikaistyön ja vastentahtoisen osa-aikatyön kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin. Työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on ryhmän mukaan jatkossakin arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Yhteisenä tavoitteena tulee olla mahdollisimman toimivat ja tasa-arvoiset työmarkkinat.

Trendityöryhmän loppuraportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilta.

Lähde: Verkkouutiset

Eviran irtisanomiset pienenivät 33 työntekijään

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran irtisanomiset jäävät pienemmiksi kuin virasto ilmoitti yt-neuvottelujensa päätyttyä joulukuun alussa. Viraston tulot kasvoivat enemmän kuin osattiin odottaa.

Työntekijöitä irtisanotaan 33, kun tuolloin puhuttiin 45:stä. Myös suunniteltu koko henkilöstön lomautus jää tekemättä, virasto kertoo tiedotteessaan.

Määrää pystyttiin pienentämään, koska Eviran menot pienentyivät ja tulot kasvoivat viime vuonna ennakoitua enemmän.

Eviran henkilöstö supistuu lähivuosina joka tapauksessa, sillä vapautuvia virkoja jätetään täyttämättä. Kuten aiemmin suunniteltiin, säästöjä etsitään myös investointien, matkakulujen ja palvelujen oston karsimisesta, minkä lisäksi tilojen käyttöä tehostetaan.

Yt-neuvottelujen alkaessa lokakuussa vähennystarpeeksi arvioitiin 86 työntekijää.

Evira työllistää noin 700 henkilöä.

Lähde: Taloussanomat

SSAB aloittaa yt-neuvottelut Suomessa

Teräsyhtiö SSAB:n jakeluliiketoiminta aloittaa yt-neuvottelut Suomen-toiminnoissaan.

Neuvottelujen piirissä ovat toimihenkilöt (46 työntekijää) ja ylemmät toimihenkilöt (56 työntekijää) Suomessa. He työskentelevät Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kouvolassa, Oulussa, Raahessa, Tampereella ja Turussa.

SSAB arvoi työvoiman vähentämistarpeeksi yhteensä 20 henkilöä, joista 10 on toimihenkilöitä ja 10 ylempiä toimihenkilöitä.

Suunniteltu toimintojen uudelleenjärjestely on osa SSAB:n ja Rautaruukin syksyllä tapahtuneen yhdistymisen mahdollistamia synergioita, joista osa saavutetaan päällekkäisiä toimintoja karsimalla ja toimintoja tehostamalla.

Henkilöstön vähennykset on tarkoitus toteuttaa pääosin vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana.

Neuvottelujen tuloksesta kerrotaan niiden päätyttyä, noin kuuden viikon kuluttua.

SSAB ilmoitti maanantaina aloittavansa yt-neuvottelut konsernitoiminnoissaan Suomessa. Uhan alla on 35 työpaikkaa.

SSAB:ssä työskentelee yhteensä noin 17 300 henkilöä.

Lähde: Talouselämä

Omistusasuminen saattaa lisätä työttömyyttä – katso kuinka paljon omalla alueellasi on vuokra-asumista

Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta haluaisi saada suomalaiset asumaan vuokralla, jotta työmarkkinat vilkastuisivat. Tutkimusten mukaan runsas omistusasuminen lisää työttömyyttä. Yle Uutisten laskurista voit katsoa, kuinka paljon asuinalueellasi on omistus- ja vuokra-asumista.

Koko maa

833 667 taloutta asuu vuokra-asunnoissa (32 %). 1 696 096 taloutta asuu omistusasunnoissa (66 %). 69 850 taloutta asuu muissa omistussuhteissa (3 %).

Ammattiasema, 5 451 270 suomalaista

  • Palkansaajat 39 %
  • Eläkeläiset 24 %
  • 0–14-vuotiaat 16 %
  • Opiskelijat 8 %
  • Yrittäjät 5 %
  • Työttömät 5 %
  • Muut 4 %

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Mika Malirannan mielestä suomalaiset eivät muuta tarpeeksi töiden perässä, mikä näkyy työttömyystilastoissa. Malirannan mukaan syypää on omistusasuminen.

– Työntekijöiden pitäisi liikkua aika vilkkaasti, jotta uudet työpaikat saisivat sopivia työntekijöitä. Omistusasujat usein poteroituvat tiettyyn paikkaan, eikä heille aina löydy sopivinta työpaikkaa sen oman työssäkäyntialueen sisältä, Maliranta sanoo.

Aina töiden perässä muuttaminen ei onnistu. Pienellä paikkakunnalla asunnon myyminen voi olla vaivalloista, mikä hidastaa muuttamista.

– Maaseudulla saatetaan katsella kauemmin, löytyisikö omalta paikkakunnalta töitä. Kynnys muuttaa pois on maaseudulla korkeampi kuin kasvukeskuksissa, joissa asunnon saa yleensä nopeammin kaupaksi, sanoo Joensuun OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tuomo Mustonen.

Omistusasuminen lisää työttömyyttä – mutta miten?

Omistusasumisen ja työttömyyden suhdetta tutkinut Tampereen yliopiston taloustieteen lehtori Jani-Petri Laamanen vahvistaa, että omistusasumisen ja työttömyyden välillä on syy-seuraussuhde. Asunnonomistajat itse sijoittuvat työelämässä hyvin, mutta korkea omistuasumisen osuus näkyy alueella kasvaneena työttömyytenä.

Sitä, mistä syy-seuraussuhde johtuu, ei tiedetä.

– Yksi mahdollinen vaikutus liittyy asuntolainojen takaisin maksuun. Suuret lainalyhennykset ovat pois kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista, mikä sitten taas voi heikentää kulutuskäyttäytymisen kautta talouskehitystä.

Omistuasumisen vaikutus muuttohalukkuutteen ei Laamasesta yksin riitä selittämään ilmiötä.

– Tällainenkin vaikutus on todennäköisesti olemassa, mutta on vaikea uskoa, että se olisi niin suuri, että se selittäisi koko tämän omistusasumisen ja työttömyyden välisen yhteyden.

Asuntotulon verottamista vai pidempiä laina-aikoja?

Maliranta ja Laamanen ovat molemmat sitä mieltä, että omistusasumisen vaikutus työmarkkinoihin on merkittävä.

– Nähdäkseni merkitys on ainakin niin suuri, että sitä ei kannata jättää huomiotta, kun keskustellaan asuntopolitiikasta tai työttömyydestä, Laamanen sanoo.

– Asuntopolitiikka on yksi esimerkki tällaisesta konkreettisesta politiikasta, joka vaikuttaa työntekijöiden liikkuvuuteen, Maliranta toteaa.

Malirannan mielestä paras tapa vaikuttaa omistusasumisen yleisyyteen ja sitä kautta työmarkkinoihin olisi tasata vuokra- ja omistusasumisen kuluja. Nyt omistusasuminen on vuokra-asumista edullisempaa.

– Sellaiset ihmiset, jotka asuvat omassa asunnossa, niin he saavat ikään kuin eräänlaista asuntotuloa, jota voitaisiin verottaa. Näin omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin tasa-arvoisempaan asemaan keskenään.

Asuntotuloverossa verotettaisiin omassa asunnossa asumisesta koituvaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asumiseen.

Laamanen puolestaan suosisi pidempi laina-aikoja, ennakkosäästämistä sekä lainakattoa. Nämä kaikki vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta talouteen ja työmarkkinoihin.

Lähde: yle.fi

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »